KORIAN PIONEERIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 13.11.20133 Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys Maankäytönn suunnittelu
Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot ja kaavaprosessi... 4 1.2 Osayleiskaavan sijainti... 4 1.3 Osayleiskaavan tarkoitus... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 3. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 6 3.1 Tavoitteet... 6 3.2 Alueen yleiskuvaus... 6 3.3 Suunnittelutilanne... 6 3.4 Maanomistus... 11 3.5 Maisema ja luonnonympäristö... 11 3.6 Väestö ja työpaikat... 12 3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö... 13 3.8 Maaperän pilaantuneisuus... 15 3.9 Liikenne ja verkostot... 16 3.10 PehmoGIS -kysely... 18 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1 Osalliset... 20 4.2 Tiedottaminen ja nähtävilläolo... 20 4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 20 4.4 Viranomaisyhteistyö... 21 4.4 Suunnittelun vaiheet... 21 4.5 Osayleiskaavaluonnos... 21 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 22 5.1 Kaavan rakenne... 22 5.2 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset... 22 6. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 25 6.1 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön... 25 6.2 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen... 25 6.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen... 25 6.4 Katujen rakentamiskustannusten vaikutus... 25 6.5 Maisemavaikutukset... 25 6.6 Meluvaikutukset... 26 2
Selostuksen liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Luettelo rakennuksista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Havainnekuva Muut kaavaa koskevat asiakirjat ja taustaselvitykset Luonto: Korian Pioneeripuiston luontoselvitys, 2004, Laura Murto Kouvolan Korian ja Elimäen kirkonkylän luontoselvitykset 2009, Luontoselvitys Kotkansiipi Kouvolan Korian Pioneeripuiston liito-oravaselvitys 2011, Luontoselvitys Kotkansiipi Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan luontoselvitys 2012, Luontoselvitys Kotkansiipi Korian Pioneeripuiston liito-oravatarkistus 2013, Luontoselvitys Kotkansiipi Kouvolan Kasarminmäen campus-alueen ja Korian Pioneeripuiston lepakkoselvitys 2013, Luontoselvitys Kotkansiipi Maisema ja kulttuuri: Melu: Maisemaselvitys Elimäen Kirkonkylän ja Korian alueen maisemaselvitys osayleiskaavoitusta varten, 2003, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maisemaselvitys, 2013, Pöyry Finland Oy Elimäen rakennuskulttuurikohteet, 2003, Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kouvolan ympäristömeluselvitys ja melumalli, 2007, Akukon Oy Yleissuunnitelmat: Pioneeripuiston kehittämisen yleissuunnitelma, 2010, Antti Autio Kouvolan kaupungin rakennemalli, 2012, ja Rakennemalliselostus, Pöyry Finland Kouvolan Kehä Inventointi 1/2 ja Suunnitelmaluonnos 2/2, 2012, Minna-Maija Sillanpää 3
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ja kaavaprosessi Kaavoitettava alue: Korian Pioneeripuisto, kaupunginosa 52 Koria. Osayleiskaavatunnus: Diaarinumero: 1583/10.02.00/2013 Kaavan nimi:. Kaavan laatijat: yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen kaavoitusinsinööri Taija Airikka 1.2 Osayleiskaavan sijainti Suunnittelualue sijaitsee Korialla Kymijoen varrella, Kasarmintien, Anjalantien ja Napan välisellä alueella. Kouvolan keskustaan on matkaa n. 5 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 60 ha. Suunnittelualue (kuva 1) käsittää Korian Pioneeripuiston ja varuskunta-alueen. Luoteessa alue rajautuu Ahkojan luonnonsuojelualueeseen, lounaassa Anjalantien varren omakotialueeseen ja sähkölinjaan, kaakossa rajana on Kasarmintie ja idässä Kymijoki. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus ja sijoittuminen. 4
1.3 Osayleiskaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on luoda yleiskaava koko Pioneeripuiston alueelle ja tarkentaa asutuksen, toimitilojen, liikenneverkon ja virkistyksen aluerajauksia. 2. TIIVISTELMÄ n tavoitteena on luoda yleiskaava koko Pioneeripuiston alueelle ja tarkentaa asutuksen, toimitilojen, liikenneverkon ja virkistyksen aluerajauksia. Yleiskaavan yleistavoitteena on mahdollistaa Pioneeripuiston kehittyminen yhdeksi Kouvolan vetovoimaisimmista virkistyksen, asumisen ja alueelle luontevien tapahtumien ja toiminnan alueeksi. Keskeisiä alueen suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita ovat: - Pioneeripuiston virkistysalueen turvaaminen ja kehittäminen - Alueen kulttuuri- ja rakennushistorian turvaaminen ja vajaakäytössä olevan rakennuskannan kehittämisen mahdollistaminen - Varasto- ja yritysalueen uudelleenarviointi asumismahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta - Tapahtumien järjestämismahdollisuuksien edellytysten turvaaminen - Yleiskaavassa osoitetun päätieverkon arviointi Osayleiskaavan laatiminen on tullut vireille toukokuussa 2013 ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 12.6.-21.7.2013. Osayleiskaavaan on tehty liitooravatarkistus sekä lepakkoselvitys vuoden 2013 aikana. Lisäksi asukkaiden mielipiteitä alueesta on kartoitettu selainpohjaisella PehmoGIS -kyselyllä, joka oli avoinna 12.6.- 21.7.2013. Kaavahankkeesta on pidetty 17.6.2013 maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu ELY -keskuksen sekä muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi neuvotteluja on käyty alueen toimijoiden (Pioneerifestivaalit, kyläyhdistys, Kymen Automobiilikerho sekä Erämessut) kanssa. Kaavaluonnoksessa on osoitettu uutta asumista Talliojan itäpuolelle ja Talliojan länsipuoli on osoitettu virkistysalueeksi. Kaava on tarkoitus olla yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava ja se on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen suunnittelua määrittämällä mm. alueen pääkäyttötarkoitukset ja päätieverkon. Korian Pioneeripuiston osayleiskaavassa huomioidaan samaan aikaan laadittavan Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyössä tehtävät periaatelinjaukset. 5
3. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Tavoitteet Kaavan tavoitteena on luoda yleiskaava koko Pioneeripuiston alueelle ja tarkentaa asutuksen, toimitilojen, liikenneverkon ja virkistyksen aluerajauksia. Yleiskaavan yleistavoitteena on mahdollistaa Pioneeripuiston kehittyminen yhdeksi Kouvolan vetovoimaisimmista virkistyksen, asumisen ja alueelle luontevien tapahtumien ja toiminnan alueeksi. Keskeisiä alueen suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita ovat: - Pioneeripuiston virkistysalueen turvaaminen ja kehittäminen - Alueen kulttuuri- ja rakennushistorian turvaaminen ja vajaakäytössä olevan rakennuskannan kehittämisen mahdollistaminen - Varasto- ja yritysalueen uudelleenarviointi asumismahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta - Tapahtumien järjestämismahdollisuuksien edellytysten turvaaminen - Yleiskaavassa osoitetun päätieverkon arviointi Kaava on tarkoitus olla yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava ja se on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen suunnittelua määrittämällä mm. alueen pääkäyttötarkoitukset ja päätieverkon. Korian Pioneeripuiston osayleiskaavassa huomioidaan samaan aikaan laadittavan Kouvolan keskeisen kaupunki alueen osayleiskaavatyössä tehtävät periaatelinjaukset. 3.2 Alueen yleiskuvaus Korian taajama sijaitsee noin 5 km Kouvolan keskustaajamasta länteen. VT 6 kulkee taajaman pohjoispuolella ja maantie 359 Anjalasta kulkee läpi taajaman keskustan. Lisäksi Kouvola-Lahti rautatie kulkee taajaman läpi Pioneeripuiston läheisyydessä. Pioneeripuisto sijaitsee keskeisellä paikalla Korian taajamarakenteessa, palvelukeskustan pohjoispuolella. Entinen Kymen Pioneeripataljoonan varuskunta toimi alueella 1900-luvun alkupuolelta vuoteen 1994, ja alueella sijaitsee useita suojeltuja rakennuskulttuurikohteita ja arvokkaita historiallisia pihapiirejä. Kasarmintien varrella on urheilupuisto ja sen ympärillä asunnoiksi ja työtiloiksi muutettuja vanhoja kasarmirakennuksia. Pioneeripuisto on merkittävä osa Kymijokilaakson viheraluekokonaisuutta, alueella risteilee luontopolkuja ja ulkoilureittejä. Entiset paraatikentät toimivat nykyisin urheilu- ja liikuntaalueina, joilla järjestetään erilaisia tapahtumia. 3.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 25.8.2008 ja 18.1.2010 vahvistama maakuntakaava taajamat ja niiden ympäristöt (kuva 2). Maakuntakaava - kauppa ja merialue on vireillä ja sen tavoitteena on olla maakuntavaltuuston käsittelyssä joulukuussa 2013. 6
Kuva 2. Ote maakuntakaavasta ja kaava-alueen alustava rajaus punaisella Yleiskaavat Alueella on voimassa 1997 hyväksytty yleiskaava Korian osayleiskaavan muutos, jossa kaavamääräykset on laadittu eteläosien rakennetulle alueelle. Puistoalue, joka on osoitettu selvitysalueeksi, on kaavassa jätetty vahvistamatta (kuva 3). Alueen ympäristössä on voimassa Elimäen kunnanvaltuuston 30.5.2005 hyväksymä oikeusvaikutteinen Korian osayleiskaavan muutos ja laajennus, missä suunnittelualue on rajattu kaavan ulkopuolelle. (kuva 4). Kuva 3. Ote oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta Korian osayleiskaavan muutos, 1997 7
Kuva 4. Ote oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta Korian osayleiskaavan muutos ja laajennus, 2005, missä punaisella rajattu alue (=nykyinen kaava-alue) on jätetty kaavan ulkopuolelle. Kuva 5. Vanha oikeusvaikutukseton Korian osayleiskaava, Elimäen kunnanvaltuuston 1987 hyväksymä ensimmäisen asteen yleiskaava, jossa koko Pioneeripuisto on puolustusvoimien aluetta. 8
Asemakaavat Alueen eteläosassa on voimassa oleva asemakaava Korian varuskunta-alue, hyväksytty 27.1.1999. Korian keskusta on valtaosaltaan asemakaavoitettu, kaava-alue rajautuu Anjalantien ja Kasarmintien suuntiin asemakaavoitettuun alueeseen. Asemakaavoitetun alueen rajat on esitetty vinoviivoituksella kuvassa 6 ja asemakaava kuvassa 7. Kuva 6. Asemakaavoitettu alue viivoituksella ja kaava-alueen alustava rajaus punaisella. Kuva 7. Alueella voimassa oleva rakennuskaava Korian varuskunta-alue on vahvistettu 27.1.1999. 9
a Kaavaselostu us Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Tavoitteina ovat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Rakennemalli Kouvolan kaupungin rakennemalli on luonteeltaan kunnan kehittämistavoitteet sisältävää alueidenkäytön kehityskuva, jossa pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen kaupunginn eri osien maankäytön n kehittämisestä. Rakennemallissaa esitetään kaupungin keskusverkko ja alueiden kehittämisen painopistealueet. Kouvolan rakennemallilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Rakennemallin on kuitenkin tarkoitus määritellä tavoitteita ja suuntaviivoja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle kaa- voitukselle. Suunnittelualue kattaa Kouvolan kaupungin koko alueen. Valtuusto on hyväk- synyt rakennemallin 18.2.2013. Suunnittelualue on osoitettu rakennemallikartassa ydinalueena (punainen rasteri). Ydin- alueen kehittämisperiaatteita ovat tilaa vievä kauppa, suuryksiköts, logistiikka, pienteollisuus ja yritystoiminta, virkistysalueet ja vapaa-aika, sekä asuminen. Rakennemallikartassa Kori- an keskusta on yksi palvelujen alueista (TP). Tervaskankaan aluee on osoitettu kaupan kes- kittymänä (KL). Kuva 8. Ote rakennemallikartasta 10
3.4 Maanomistus Kouvolan kaupunki omistaa pääosan suunnittelualueesta eli noin 52 hehtaaria, mikä on noin 87 % koko suunnittelualueesta (kuva 9). Muut alueen maanomistajat ovat lähinnä asunto-osakeyhtiöitä sekä yhdistyksiä. Kuva 9. Kaupungin maanomistus 3.5 Maisema ja luonnonympäristö Koria sijaitse aivan I Salpausselän tuntumassa, sen eteläpuolella ja kuuluu maisemallisesti viljelylakeuden alueeseen. Korian taajama muodostaa päätteen Kymijokilaaksolle ennen laaksoa kurovaa Salpausselkää. Kymijoen varsi on vielä Korian kohdalla melko jyrkkää joenpenkkaa ja loivenee etelämpänä peltolakeuksiksi. Alueen valtakunnallisesti merkittävä maisemakokonaisuus on Kymijokilaakso. Kymijoen kulttuurimaisemat edustavat eteläisen ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen viljelymaisemaa. Korian varuskunta-alue sekä Napan ja Ahkonojan kulttuurimaisema muodostavat alueella kaksi yhtenäistä pienmaisemakokonaisuutta osana Kymijokilaakson maisemakokonaisuutta. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevat Keltin ja Ahkojan rantalehdot, jotka ovat Natura-aluetta. Lisäksi Pioneeripuiston metsäalue on liito-oravien asuinalueitta. Liito-oravia esiintyy myös mm. Pioneerikoulun sekä Museotien läheisyydessä. Lepakkojen ruokailualueita on erityisesti upseerikerhon sekä Talliojan ympäristössä. Selvityksessä todetaan, että alueelle suunniteltu maankäyttö ei heikennä lepakkojen saalistus- 11
alueita. Lisäksi todetaan, että ennen rakennusten purkutöitä on syytä selvittää niissä mahdollisesti olevat lepakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikat (Luontoselvitys Kotkansiipi 2013). Maaperältään Pioneeripuiston alue on pääosin savea, kuten koko Korian taajaman alue (kuva 10). Alueella 1990 -luvulla tehdyissä kairauksissa savikerroksen paksuus on ollut noin 7-20 metriä. Kuva 10. Maaperäkartta (lähde: GTK) 3.6 Väestö ja työpaikat Pioneeripuiston osayleiskaavan alueella asuu 175 henkilöä (09/2013). Asuminen on sijoittunut suunnittelualueen kaakkoisosaan entiselle varuskunta-alueelle ja sen lähialueille. Väestön ikäjakauma on esitetty kuvassa 11. 12
a Kaavaselostu us 120 Ikäjakauma 100 80 60 40 20 0 0 6 vuotiaatt 7 14 vuotiaat 15 24 vuotiaat 25 64 vuotiaat Yli 65 vuotiaat Kuva 11. Väestön ikäjakauma Pioneeripuiston alueella. Työpaikkoja alueella on 24 kpl (2010) (lähde: YKR ja SYKE/TK). Alueella sijaitsee päiväko- ti, ravintola sekä joitakin pienempiä yrityksiä. Työpaikat sijoittuvat, kuten asuminenkin, alu- een kaakkoisosaan. 3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö Korian kasarmialue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöi- hin Korian siltojen ohella. Koria on historiallisesti kerroksinen kasarmialue, jonka sotilaskoti- rakennus (kuva 12) lukeutuu kansainvälisenn DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suoma- laisen modernismin merkkiteosv valikoimaan osana puolustusvoimien 1930-luvun arkkiteh- tuuria. 13
Kuva 12. Elsi Borgin suunnittelema sotilaskoti Kasarmialueen varhaisin rakennuskanta käsittää vuosina 1911-1915 rakennetut punatiiliset rakennukset. Ensimmäinen rakennusvaihe ajoittui ensimmäisen maailmansodan kynnykselle ja liittyi venäläisten varuskuntien lisäämiseen Suomessa. Suunnitelmat liittyivät Pietarin pohjoisen sivustan turvaamiseen. Tuolloin alueelle rakennettiin seitsemän punatiilistä kasarmi- ja talousrakennusta (kuva 13). Varuskunnan toimintoja täydentävää lisärakentamista on ollut 1920- ja 1930-luvuilla. Myöhemmin on rakennettu ruokala, koulutuspaja ja erilaisia varasto- ja katosrakennelmia. Luettelo rakennuksista on liitteessä 1. Varuskunta-alueesta erottuu kaksi erillistä rakennusryhmää. Ensimmäisen muodostavat kasarmit niihin liittyvine rakennuksineen: miehistökasarmi (1) (pitkäkasarmi), pioneerikoulu (10), sauna (4), huolto- ja konehalli (11), polkupyöräkorjaamo (8), varasto (3), esikunta (2), asuinrakennus (9) ja sotilaskoti (7). Toisen kokonaisuuden muodostavat joen ja lippukentän väliset rakennukset, jotka ovat pääosin asumiskäytössä: upseerikerho (5), asuinrakennus (6) (Kapula), asuinrakennus (14) (Kipula), asuinrakennus (13) (Valkoinen talo). Kuva 13. Pitkäkasarmi 1990-luvun lopulla alueelle on rakennettu kolme asuinkerrostaloa ja 2000-luvulla on rakennettu omakotitaloja eteläosaan. Alueen nykyisen rakennetun ympäristön kehitys on esitetty kuvassa 14. 14
Kuva 14. Pioneeripuiston rakennusten valmistumisajankohdat. 3.8 Maaperän pilaantuneisuus Maaperää mahdollisesti pilaavia kohteita (Pima) on suunnittelualueella 5 kpl (kuva 15): ampumarata (lopetettu) kunnostettu vuonna 2006 ja työ hyväksytty vuonna 2007 varuskunnan entinen kaatopaikka puhdistettu vuonna 2000 lasikuitupaja (lopetettu) selvitystarve yksityinen jakeluasema (lopetettu) selvitystarve yksityinen jakeluasema (toimiva kohde) Vuonna 1996 tehdyn tutkimuksen mukaan lopetetun jakeluaseman läheisyydessä on maaperä ollut selvästi öljyyntynyttä. Näyte oli otettu noin 10 metrin päästä polttoainemittarista, joten lähempänä pitoisuudet voivat olla korkeampia. Jakeluasemien ja lasikuitupajan maaperä tulee tutkia tarkemmin ja tarvittaessa puhdistaa. 15
Kuva 15. Pima-kohteet Pioneeripuiston alueella. 3.9 Liikenne ja verkostot Korian taajaman länsipuolella ovat valtatie 6 Helsinkiin ja 12 Lahteen. Maantie 359 kulkee läpi taajaman keskustan. Maantie 364 (Koriansuora) tulee Kouvolan keskustasta ja muuttuu Pioneeripuiston kohdalla Kasarmintieksi. Lahti-Kouvola rautatie kulkee alueen vierestä. Taajamajunat Kouvolasta pysähtyvät myös Korian asemalla. Linja-autot kulkevat Korian keskustasta Koriantietä Koriansuoralle ja lähin linja-autopysäkki on Korian siltojen vieressä. Linja-autoja välillä Koria-Kouvola kulkee klo 6-21 välillä pääosin vähintään kerran tunnissa, koulupäivinä useamminkin. Lisäksi Korialta on yhteyksiä Kuusankoskelle, Elimäen kirkonkylälle ja Helsinkiin. Akukonin vuonna 2007 tekemä meluselvitys kattaa myös Pioneeripuiston alueen. Olemassa olevilla, vanhoilla alueilla esiintyvän ympäristömelun haittojen arviointiin käytettävät yleiset ulkomelun ohjearvot ovat päivällä 55 db ja yöllä 50 db. Kun suunnitellaan uutta asuintaloa tai asuinaluetta olemassa olevan liikenneväylän melun vaikutuspiiriin - taikka päinvastoin uutta väylää tai teollisuuslaitosta olemassa olevan asutuksen läheisyyteen, yön ohjearvo on 45 db. Meluselvityksen mukaan lähinnä Kasarmintien varsi sekä Väinö Vainiontie altistuvat melulle (kuva 16). Yli 55 db:n vyöhyke ulottuu urheilukenttien lisäksi lähinnä Väinö Vainiontien päässä oleville kerrostaloille. Yömelun suhteen tilanne on samansuuntainen. Melu aiheutuu pääasiassa raideliikenteestä. 16
a Kaavaselostu us Kuva 16. Kokonaismelu, päivä (Akukon 2007). Alueella on vesi- ja viemäriverkostot sekä maakaasuve erkosto (kuva 17). Kuva 17. Verkostot. 17
3.10 PehmoGIS -kysely Osallisten näkemyksiä alueen nykytilasta ja käytöstä sekä mahdollisia kehitysehdotuksia kerättiin PehmoGIS-kyselyllä. Kysely oli avoinna 12.6.- 21.7.2013. Linkki kyselyyn oli kaavan www-sivulla www.kouvola.fi/korianpioneeripuisto ja kyselyyn vastattiin asiatkartalle.fisivuston kautta. Kyselyyn vastasi 36 henkilöä ja paikannuksia tehtiin 299 kpl. Vastaajat olivat enimmäkseen Korialta. Esimerkki paikannuksista on kuvassa 18. Kuva 18. Esimerkki PehmoGIS-kyselyn paikannuksista Alueen helminä pidettiin koko aluetta; Kymijokea maisemineen ja näkymineen, Pioneeripuistoa ulkoilureitistöineen ja luonnontilaisen luontonsa vuoksi sekä entistä varuskuntaaluetta vanhoine rakennuksineen ja ympäristöineen. Ranta-alue ja metsä halutaan säilyttää virkistyskäytössä eikä rakentamista sinne sallittaisiin ollenkaan. Tärkeät paikat joko liikunnan, tekemisen, rentoutumisen tai muun takia keskittyvät joko Pioneeripuiston metsään tai Kymijoen rannalle. Uusia kulkuyhteyksiä toivottiin etenkin Ahkojan ylittävän sillan kautta Kymijoen vartta pitkin Kelttiin asti. 18
Risuja tuli joidenkin paikkojen ympäristön roskaisuudesta ja puistossa esiintyvästä häiriökäyttäytymisestä sekä valaistuksen riittämättömyydestä. Penkkejä tai oleskelupaikkoja toivottiin etenkin Kymijoen rantaan. Etenkin metsäinen luonnon rauha ja talvisin ylläpidetty latu saivat ruusuja. Arjen solmupisteet kuten ostos-, asioimis- ja vapaa-ajan paikat sekä lapsen koulu tai päiväkoti ovat suurimmaksi osaksi Korian keskustassa. Työ- tai opiskelupaikka joko Korialla tai kanta-kouvolassa. Entisen varuskunnan käytössä olleet rakennukset halutaan saneerata ja saada näin ollen uuteen käyttöön. Uutta asutusta, mielellään omakotitaloja, halutaan vain vähän ja ne tulisi sijoittaa vanhan asutuksen jatkeeksi. Alueella järjestettävien tilaisuuksien nykyinen tapahtumamäärä koetaan enimmäkseen riittävänä. Palveluiden ja yritystoiminnan määrä myös tuntuu riittävältä. 19
4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat Suunnittelualueen käyttäjät (mm. ulkoilijat) Viranomaiset: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson Liitto Museovirasto Kymenlaakson maakuntamuseo Kymenlaakson pelastuslaitos/pohjoinen toimialue Lautakunnat: Aikuisväestön lautakunta Ikäihmisten lautakunta Lasten ja nuorten lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto Yhdistykset ja yhtiöt: Pohjois-Kymen Luonto ry Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Kymenlaakson Messut ry (Erämessut) Suomen Musiikkiyhtiö Oy (Pioneerifestivaali) Korian Pioneeripuiston kyläyhdistys ry Kymen Automobiilikerho ry 4.2 Tiedottaminen ja nähtävilläolo Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla, Kouvolan Sanomissa, sekä kaupungin internetsivuilla www.kouvola.fi/korianpioneeripuisto sekä tarvittaessa lähettämällä kirjeet alueen maanomistajille. Kaava-aineisto on nähtävillä Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristötalossa (Valtakatu 33) ja kaupungin internet-sivuilla 4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallisille järjestetään 1-2 yleisötilaisuutta, joista tiedotetaan lehti-ilmoituksin ja artikkelein. 20
Osayleiskaavoitukseen liittyvät viranomaisneuvottelut järjestetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen sekä kaavaehdotusvaiheessa. Osalliset voivat esittää näkökantansa mielipiteinä, lausuntoina ja muistutuksina kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä. Osayleiskaavan hyväksyy Kouvolan kaupunginvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä osallisilla on oikeus tehdä valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen. Varsinaiset kaavaprosessiin liittyvät päätökset tehdään teknisessä lautakunnassa ja hyväksymispäätökset kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 2. 4.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 17.6.2013. 4.4 Suunnittelun vaiheet - Kaavan vireilletulo: kuulutus Kouvolan Sanomissa 12.6.2013. - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18 ): 17.6.2013 - OAS:n esittely: 12.6. - 21.7.2013, kuulutus Kouvolan Sanomissa 12.6.2013 - PehmoGIS kysely 12.6.- 21.7.2013 - Selvitykset vuonna 2013 o Korian Pioneeripuiston liito-oravatarkistus (Luontoselvitys Kotkansiipi 2013) o Kouvolan Kasarminmäen campus-alueen ja Korian Pioneeripuiston lepakkoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2013) - Kouvolan kaupunki päätti asettaa osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville: 4.5 Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaluonnoksessa lähtökohtana on ollut asumisen lisääminen Talliojan itäpuolelle sekä Pioneeripuiston metsäalueen kaavoittaminen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. 21
a Kaavaselostu us 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Oikeusvaikutteinen osayleiskaava kattaa Pioneeripuiston kasarmialueen sekä läheisen vi- heralueen. Kaava ohjaa alueen asemakaavoitusta ja toteuttamista. Kaava mahdollistaa asuinrakent tamisen Talliojan länsipuolelle. Talliojan ja vanhojen kasar- mirakennusten välissä kyse on lähinnä pientalorakentamisesta. Kerros- tai rivitalorakenta- minen on mahdollistaa Pioneerikoulun läheisyydessä. Talliojan T itäpuoli säilytetään viheralu- eena. Havainnekuva mahdollisesta tulevasta rakenteesta on liitteessä 3. 5.2 Yleiskaavamerkinnät ja -määräyks- set Kerrostalovaltainenn alue Alue varataan pääasiassa asuinkerrostaloille. Alueelle voidaan sallia rakennettavaksi myös pienimuotoisia palvelu- ja työtiloja, jotka eivät aiheuta häiriöitä h ympäröivälle asutukselle. Merkintää on käytettyy lähinnä jo rakennetuissa kerrostalokortteleissa, joiden ei oleteta olen- naisesti muuttuvan. Pientalovaltainen asuinalue Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja omakotitaloja asumistarkoituk- siin. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähipuistot. Näiden tarkempi sijoittelu määritetään asemakaavoituksenn yhteydessä. Merkintää on käytettyy Upseerikerhon takana olevassa korttelissa.. Erillispientalojen alue Alue on tarkoitettu pääasiassa pientalojen rakentamise een. Aluevaraus sisältää asuinkortte- lit, kadut sekä lähipuistot. Näidenn tarkempi sijoittelu määritetään asemakaavoituksen yhtey- dessä. Merkintää on käytettyy uudella asuinalueellaa Talliojan itäpuolella. Asunto-/palvelualuee Kaavassa ei rajoiteta asuntojen ja palvelujen suhdetta. Merkintää on käytettyy esikunnann korttelissa, jossa on sekä s asumista että pienimuotoista yri- tystoimintaa. Palvelujen ja hallinnon alue Merkinnällä osoitetaan ensisijaisesti yksityisten palvelujen ja hallinnon alueet. 22
a Kaavaselostu us Merkintää on käytettyy sotilaskodin, Pioneeriravintolan sekä s pitkänn kasarmin kortteleissa. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue Alueelle voidaan sijoittaa ensisijaisesti julkisia palveluja. Merkinnällä on osoitettu Upseerin päiväkodin kortteli. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Merkinnällä on osoitettu urheilukenttien alueet. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Merkintää on käytettyy nykyisten urheilukenttien ja paraatiaukion alueella. Virkistysalue/ulkoilupuisto Merkinnällä on ositettu taajamarakenteellista merkitystä omaavat virkistysalueet ja luon- nonmukaiset puistometsät, joissa ulkoilu keskittyy merkityille ulkoilureiteille ja puistokäytä- toimivat päivittäisen virkistyksen n, ulkoilun ja liikunnan alueina. a Alueella sallitaan ulkoilua, virkistystä ja tapahtumien järjestämistä palveleva vähäinen rakentaminen, ulkoilu- ja retkei- lyreittien sekä niihin liittyvien taukopaikkojen rakentaminen. Merkinnällä on osoitettu Pioneeripuiston metsäalue (Talliojan länsipuoli). Tapahtuma-alue Alue on tarkoitettu tapahtumien ja näyttelyiden alueeksi. Alueelle saa rakentaa liikuntaa, ta- ville. Toiminnallisesti alueet ovatt laajemman viherverkoston keskeisiä ulkoilupuistoja, jotka pahtumia ja näyttelykäyttöä palvelevia rakenteita, joiden sijoitus, rakennusoikeus ja muut ominaisuudet määritellään asemakaavalla. Merkinnällä on osoitettu osa Pioneeripuistosta erilaisten tapahtumien, kuten Erämessujen ja Pioneerifestivaalien tapahtumapaikaksi. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinenn ympäristöö Alueen asemakaavoituksessa tulee turvata olemassa olevan o rakennetun ympäristön kult- tuurihistoriallinen arvo. Uudisrakentamisen tulee sopeutua ympäristöön niin, että aluekoko- naisuudet ja niiden identiteetti säilyvät, eikä olemassa olevien rakennusten kaupunkikuv valli- nen asema heikkene. Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä Korian K kasarmialue. Suojeltava rakennus Rakennustaiteellisesti, alueen historian tai miljöön yhtenäisyyden kannalta arvokas raken- tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikattojen raken- nustaiteellista tai historiallista arvoa. Museoviranomaisille on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohdetta koskevan lupahakemuksen ratkaisua. nus. Rakennuslain 135 :n nojalla määrätään, ettei rakennusta saa purkaa eikä siinä saa 23
a Kaavaselostu us /a /est Alue, jolle voidaan sijoittaa asumista Kaavassa ei rajoiteta asumisen osuutta. Esteetön reitti Osan alueen reiteistä tulisi olla liikuntaesteisten käyttöön soveltuvia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoi- saa tettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella ei suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että lajien lisääntymis-- asemakaavoituksessa. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, maa-ainesten ottoa tai tai levähdyspaikat heikentyvät tai häviävät. Luontoarvot tulee huomioida alueen muuta käsittelyä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa v toimenpidettä ilman MRL 128 :n mukaista lupaa. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säily- minen. Yksityiskohtaisemmassaa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja mai- sema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. Merkinnällä on osoitettu maakuntakaavan mukainen maakunnallism sesti arvokas Kymijoen rantavyöhyke. Ulkoilureitti/kevyen liikenteen väylä Reittien suunnittelussa tulee ottaa huomioon niiden jatkuvuus, turvallisuus ja sujuvuus sekä sopeuttaaa ne mahdollisimman hyvin ympäristön erityispiirteisiin. Kevyen liikenteen yhteystarve e Reittien suunnittelussa tulee ottaa huomioon niiden jatkuvuus, turvallisuus ja sujuvuus sekä sopeuttaaa ne mahdollisimman hyvin ympäristön erityispiirteisiin. Katu Merkinnällä on osoitettu alueen sisäinen pääkatuverkosto. LV, Venevalkama Merkinnällä osoitetaan venevalkamat ja rantautumispaikat. Oikeusvaikutteisen osayleiskaava-alueen raja 24
6. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutukset selvitetään MRA 1 :n mukaisesti. Osayleiskaavan keskeisiä vaikutuksia ovat: vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen katujen rakentamiskustannusten vaikutus maisemavaikutukset meluvaikutukset Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin ja tehtäviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Vaikutusten arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin aikana varsinaisen suunnittelutyön yhteydessä ja sitä tarkennetaan ja täydennetään kaavatyön edetessä. 6.1 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön Osayleiskaava lisää asumisen mahdollisuuksia Korian alueella. Kaava lisää Korian tonttivarantoa merkittävästi. Kasarmialueen ja Talliojan väli muuttuu nykyisestä aukeasta alueesta tiiviiksi omakotiasumisen alueeksi. Kaava myös säilyttää Pioneeripuiston metsäalueen virkistyskäytössä. 6.2 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on pyritty vähentämään jättämällä arvokkaat alueet rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista ei ole esitetty erittäin arvokkaiden elinympäristöjen alueelle tai liito-oravien elinalueille. Myös lepakkojen ruokailualueet on pyritty huomioimaan suunnittelussa. 6.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Alue tukeutuu Korian keskustan palveluihin ja sijaitsee nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä. Alueella on vesi- ja viemäriverkostot sekä maakaasuverkosto. Liikenne Pioneeripuiston alueella sekä Kasarmitiellä lisääntyy asutuksen määrän kasvaessa. 6.4 Katujen rakentamiskustannusten vaikutus Pääosin katuverkko Pioneeripuiston alueella on jo olemassa. Katujen rakentamiskustannuksia arvioidaan suunnittelun edetessä. 6.5 Maisemavaikutukset Maisemavaikutukset Kasarmintien ja Kymijoen suuntaan jäävät vähäisiksi. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat Tallikentän alueeseen, joka muuttuu aukeasta alueesta tiiviiksi omakotiasumisen alueeksi. 25