Asemakaavan muutos: Kortteli 91, 92 ja 101, sekä katu- ja lähivirkistysaluetta.

IMATRAN KAUPUNKI STORA ENSO OYJ Asemakaavan muutos: Kortteli 91, 92 ja 101, sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Kaupunginosa 55, Rajapatsas Korttelit 91, 92 ja 101 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta P30006

1 (27) Sisällysluettelo Asemakaavan muutos: Kortteli 91, 92 ja 101, sekä katu- ja lähivirkistysaluetta.... 4 1 TIIVISTELMÄ... 4 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet... 4 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 4 Nykytilanne... 4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 Maakuntakaava... 5 Yleiskaava... 6 Asemakaava... 7 Kaavoitusalueet ja poikkeamispäätökset... 8 Suunnittelutilanne... 8 3 Selvitys alueesta... 9 Maanomistus... 9 Alueen yleiskuvaus... 9 Liikenne... 10 Yhdyskuntatekninen huolto... 10 Luonnonympäristö... 11 Ympäristön häiriötekijät... 13 Palvelut... 16 Rakennettu kulttuuriympäristö... 16 3.8.1 Kohteiden arvottamisen kriteerit... 18 3.8.2 Kohteen arvottaminen... 18 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 20 Asemakaavan mitoitus ja aluevaraukset... 20 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan... 21 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 21 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriaan... 22 Rakentamisen aikaiset haitat... 22 Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen... 22 Liikenteelliset vaikutukset... 22 Nimistö... 22 Tonttijako... 22 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 23 5 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 24 Osalliset... 24 Yhteistyö sidosryhmien kanssa... 24 Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen... 24 Lausunnot ja palautteet... 25

2 (27) Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 )... 25 Hyväksyminen (MRL 52 )... 25 Osallistumisen aikataulu... 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 27 YHTEYSTIEDOT Imatran kaupunki ohjaa asemakaavoitusta Jaana Huovinen, asemakaava-arkkitehti Puh. 020 617 4422 etunimi.sukunimi@imatra.fi Virastokatu 2 55100 Imatra Asemakaavaa laatii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuisma Reinikainen, projektijohtaja Puh. 050 390 5680 etunimi.sukunimi@fcg.fi Kaavoitusaloitteen on tehnyt maanomistaja, Stora Enso Oyj Guy Fransman, myyntipäällikkö Puh. 0400 317 233 guy.fransman@storaenso.com

3 (27) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee vuodesta 1985 asti voimassa ollutta asemakaavakarttaa 1081. Alueen määrittely IMATRA Kaupunginosa 55, RAJAPATSAS Asemakaavan muutos: Kortteli 91, 92 ja 101, sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Alueen sijainti: Kaavoitettava alue sijaitsee Kuparin alueella kaupunginosassa 55, osoitteessa Siitolanranta 3. Kaavamuutosalue sijaitsee noin kaksi kilometriä Imatran ydinkeskustasta etelään. Alue rajautuu pohjoisrajaltaan viheralueeseen ja Tinnerinkujaan, itärajaltaan viheralueeseen, länsirajaltaan Vuokseen ja etelärajaltaan naapuritontteihin ja Hartsipolkuun. Alla olevassa kartassa näkyy suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. Kuva 1. Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Imatran keskustasta kaakkoon Kuparin alueella. Suunnittelualue on merkitty karttaan sinisellä. Kaavan vireilletulo: 23.2.2017 (kuulutus vireilletulosta, Uutisvuoksi) Kaavan laatija: projektijohtaja Kuisma Reinikainen, puh. 050 390 5680 sähköposti: kuisma.reinikainen@fcg.fi arkkitehti Milla Rusanen, puh. 044 275 4579 sähköposti: milla.rusanen@fcg.fi osoite: Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki

4 (27) Asemakaavan muutos: Kortteli 91, 92 ja 101, sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. 1 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Asemakaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa erillispientalojen rakentaminen omille tonteilleen Honkapirtin kadun itäpuolelle ja jakaa voimassa olevassa kaavassa liikerakennusten korttelialue KL-4 kolmeksi eri tontiksi. Kaksi tonteista muuttuu asuinpientalokäyttöön ja kolmannelle mahdollistetaan asumisen lisäksi pienimuotoista majoitus ja palveluasumistoimintaa sekä toimistokäyttöä. KL-4 tontille mahdollistetaan lisää asuinrakentamista. Muutoin kaavoitettava alue on viheraluetta ja AP-aluetta, jota ei ole rakennettu. Kaava-alue myös ajantasaistetaan yhteneväiseksi vastaamaan yleiskaavan tilannetta. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kaavoitusaloitteen on tehnyt maanomistaja, Stora Enso Oyj. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa vastaamaan yleiskaavassa osoitettua asuinaluetta sekä tutkia ympäristöön sopivan lisärakentamisen mahdollisuuksia. Lisärakentamista on alustavasti suunniteltu kiinteistön 153-55-101-3 kahden olemassa olevan rakennuksen väliin sekä pohjoisemman, niin sanotun Honkapirtin päärakennuksen pohjoispuolelle. Honkapirtinkadun koillispuolella Stora Enso Oyj:n kiinteistöillä 153-55-91-2, 153-55-91-3 sekä Imatran kaupungin omistamalla kiinteistöllä 153-55-9903-0 tutkitaan jo asemakaavoitetun rakenteen uudelleenjärjestelyä ja laajentamista. Kaavatyön yhteydessä Stora Enso Oyj ja kaupunki laativat keskenään maankäyttösopimuksen. Nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee alle kahden kilometrin etäisyydellä Imatran keskustasta, Kuparin alueella. Suunnittelualueen koko on noin 5 hehtaaria ja käsittää kiinteistöt 153-55-101-3, 153-55-91-2, 153-55-91-3, 153-55-9903-0 sekä 153-55-9908-0. Lisäksi suunnittelualue kattaa katualueita (153-55-9901-0). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa viheralueeseen, etelässä ja lounaassa Vuokseen ja kaakkoisosiltaan pientaloalueeseen. Luoteessa alue rajautuu energiahuollon korttelialueeseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. 14.12.2017 valtioneuvosto hyväksyi uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka astuvat voimaan 1.4.2018.

5 (27) Honkapirtin asemakaavan kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joista tätä kaavaa koskettavat seuraavat asiakokonaisuudet: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta: www.ymparisto.fi/vat. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava (vahv. 12/2011) sekä 1. vaihemaakuntakaava (vahv. 10/2015, kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne). Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on merkitty: Keskustan ja taajamarakenteen kehittämisen kohdealue. Taajamatoimintojen alue. Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Suunnittelualue kuuluu Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet RKY 2009-alueeseen. Imatran Voiman ja Kuparin asuntoalueet ovat korkeatasoinen esimerkki teollisuuden pyrkimyksestä kohottaa työväestön asuinoloja. Tyyppitaloilla on arkkitehtuurihistoriallista merkitystä. Kuparin asuntoalueeseen liittyvät lisäksi 1934 valmistuneet Outokumpu Oy:n kerho- ja juhlatalo Honkapirtti, arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema tehtaan johtajan asuinrakennus sekä kuparitehtaan rakennuskannasta säilyneet entinen paloasema, konttori ja sosiaalirakennus. (Museovirasto, RKY 2009)

6 (27) Yleiskaava Kuva 2. Suunnittelualue suhteessa Etelä-Karjalan maakuntakaavaan. Suunnittelualue merkitty sinisellä. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa Pietarintie (62) on merkitty liikenteen ja logistiikan kehittämisalueeksi. Maantie kulkee suunnittelualueen koillispuolella. Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 (hyv. 2004) on voimassa suunnittelualueella. Yleiskaavassa suunnittelualue on pääasiassa merkitty AP/s-alueeksi, eli pientalovaltainen asuinalue, jolla ympäristö säilytetään. Määräyksen mukaan alue on suunniteltava siten, että olevan rakennuskannan ja katualueiden tai muiden kaupunkikuvallisten, maisemallisten tai ekologisten ominaispiirteiden säilyttämiselle luodaan edellytykset. Uudisrakentamisen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutosten sopeutumiseen kaupunkikuvaan on samalla kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunnittelualueeseen kuuluu myös osittain lähivirkistysaluetta (VL).

7 (27) Asemakaava Kuva 3. Suunnittelualue suhteessa Imatran yleiskaavaan (2020). Suunnittelualue merkitty sinisellä. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava vuodesta 1985. Alueelle on kyseisessä asemakaavassa merkitty KL-4/s-alue, liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ravintolan. Alueeseen liittyy myös ympäristön säilyttämismääräys. Honkapirtinkadun koillispuolen AP/s-alueet eivät ole toteutuneet. Lisäksi osa alueesta on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Tinnerikujan päätyyn on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue (ET).

8 (27) Kuva 4. Suunnittelualue suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Suunnittelualue merkitty sinisellä. Kaavoitusalueet ja poikkeamispäätökset Kiinteistöt 153-55-101-3, 153-55-91-2, 153-55-91-3 ovat Stora Enso Oyj:n omistuksessa. Kiinteistö 153-55-9903-0 sekä katualueet ovat Imatran kaupungin omistuksessa. Kaavamuutosalueella ei ole tehty poikkeamispäätöksiä. Suunnittelutilanne Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016. (KV 20.6.2016, 52). Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL:n 54a vaatimukset.

9 (27) 3 Selvitys alueesta Kiinteistöt 101:3, 91:2 ja 91:3 ovat Stora Enso Oyj:n omistuksessa. Kiinteistö 9903:0 sekä katualueet ovat Imatran kaupungin omistuksessa. Maanomistus Kuva 5. Ote maanomistuskartasta, (lähde: StellaWeb, Imatran kaupunki). Kiinteistöt 153-55-101-3, 153-55-91-2 ja 153-55-91-3 ovat Stora Enso Oyj:n omistuksessa. Kiinteistö 153-55-9903-0 sekä katualueet ovat Imatran kaupungin omistuksessa. Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Imatran keskustasta, Vuoksen ja Kuparintien välissä. Pietarintie (62) kulkee Kuparintien itäpuolella. Alue kuuluu Kuparin asuinalueeseen, mikä on pientalovaltainen alue. Viheralueet ja kevyenliikenteen väylät lomittuvat asuinalueiden ympärille. Alue muodostuu pääosin rakennetusta ympäristöstä lukuun ottamatta Vuoksen rantaaluetta. Yhtenäiset viheralueet sijaitsevat kaava-alueen pohjoispuolella Kuparin ja Imatran Voiman asutusalueiden välissä. Imatran Voiman asuntoalueen kaakkoispuolella sijaitsee ns. Kuparin alue, jonka asuinrakennuskanta on kuparitehtaan aikainen. Se muodostuu 28 puisesta lomalaudoitetusta aumakattoisesta asuinrakennuksesta, joiden kulmauksissa on sisäänvedetty kuisti sekä viidestä säterikattoisesta, rapatusta kaksikerroksisesta talosta. Kivirakennukset ovat arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemat.

10 (27) Kuparin asuntoalueeseen liittyvät lisäksi 1934 valmistuneet Outokumpu Oy:n kerho- ja juhlatalo Honkapirtti, arkkitehti W:G. Palmqvistin suunnittelema tehtaan johtajan asuinrakennus sekä kuparitehtaan rakennuskannasta ovat säilyneet entinen paloasema, konttori ja sosiaalirakennus. Kuva 6. Viistoilmakuva alueelta, (lähde: BlomWEB/ Imatran kaupunki). Liikenne Liikenne ohjautuu suunnittelualueen pohjoispuolelta, josta Kuparintietä pitkin on noin kaksi kilometriä Imatran keskustaan. Lähellä suunnittelualuetta, sen pohjoispuolella kulkee rata ja tie 62 jota pitkin pääsee Suomi-Venäjä rajalle ja Svetogorskiin asti. Melumallinnuksien mukaan raideliikenteestä ei kuitenkaan aiheudu haittaa suunnittelualueella. Suunnittelualueen tiestö on jo pääosin rakennettu ja uusi asuminen tukeutuu olemassa olevaan tieverkostoon. Uusien tonttien liikennejärjestelyt voidaan hoitaa ajoyhteyksinä tonttien läpi. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue kuuluu kunnallistekniikan piiriin.

11 (27) Kuva 7. Honkapirtin alueen johdot ja kunnallistekniikka Luonnonympäristö Asemakaavoituksen yhteydessä hyödynnetään soveltuvin osin Imatran yleiskaavan selvitysaineistoa. Mahdollisista muista selvitystarpeista sovitaan yhdessä viranomaisten kanssa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole Imatran luonnonsuojeluselvityksessä 2000 tai Imatran luontoselvityksen päivityksessä, (Vuoksen kohteet 2010) havaittuja kohteita. Honkapirtin asemakaava-alueelle tehdyn liito-orava selvityksen mukaan suunnittelualueella ei löytynyt liito-oravia. Liito-orava selvityksen mukaan alueella on kuitenkin havaittu luonnonsuojelulain 47 :n mukainen eristysesti suojeltu laji. Selvityksen mukaan rakentamisen ulottaminen parhaimmalle elinympäristön osaalueelle heikentäisi merkittävästi uhanalaisen lajin elinmahdollisuuksia reviirillä, mikä on jo nyt pienialainen. Elinympäristön alue tulisikin jättää kokonaisuudessaan rakentamatta.

12 (27) Kuva 8. Erityisesti suojeltavan lajin levinneisyys alueella. Suunnittelualue merkitty punaisella ja levinneisyysalue vihreällä viivoituksella. Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan kaava-alueen maaperä on savikkoa, joissa vallitsevien saven ja hiesun päällä on paikoin ohuita alle metrin paksuisia eloperäisiä kerrostumia. Kuva 9: Imatran geologiset alueet. Lähde: Imatran yleiskaava 2020. Suunnittelualue merkitty punaisella ympyrällä.

13 (27) Ympäristön häiriötekijät Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä on määritelty tarkemmin, että vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavamuutoksen yhteydessä arvioidaan vaikutukset: o ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; o maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; o kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; o alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; o kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Imatrankosken pato sijaitsee suunnittelualueesta luoteeseen. Suomen Ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelun mukaan patomurtuman vahingonvaara-alue ei kuitenkaan kosketa suunnittelualuetta (Tulvakeskuksen tulvakarttapalvelu, 2016). Kuva 10: Patomurtuman vanhingonvaara-alue. Lähde: Tulvakeskuksen tulvakarttapalvelu Kaava-alue sijaitsee Säteilyturvallisuuskeskuksen vuonna 1995 ja Ympärisöasiainpalvelukeskuksen vuonna 1996 tekemän selvityksen mukaan korkean radontason alueella, jolla mittaustuloksista 10-49 % ylittää 400 Bq/m3. Radonriski tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi. Raideliikenteen aiheuttamia melun vaikutuksia alueelle on tarkasteltu Luumäki-Imatra- Imatrankoski ratasuunnitelmien hankearvioinnissa.

14 (27) VE 0+: Nykyisen raiteen perusparantaminen. Melutasot ennustetilanteessa päivällä klo 7-22. Nykyinen melutorjunta, (lähde: Hankearvioinnin tekninen aineisto, Sito, 23.3.2015 /SPa). VE0+: Melutasot ennustetilanteessa yöllä klo 22-7. Nykyinen meluntorjunta, (lähde: Hankearvioinnin tekninen aineisto Sito, 20.3.2015/SPa).

15 (27) VE3B: Ennustetilanne, jossa Imatralle rakennetaan kaksoisraide välille Imatra- Imatrankoski-raja (VR) sekä rakennetaan kolmioraide. Melutasot päivällä klo 7-22, (lähde Sito, 23.3.2015). VE3B: Ennustetilanne, jossa Imatralle rakennetaan kaksoisraide välille Imatra- Imatrankoski-raja (VR) sekä rakennetaan kolmioraide. Melutasot yöllä klo 22-7, (lähde Sito, 23.3.2015).

16 (27) Palvelut Suunnittelualue sijaitsee vehreällä paikalla Vuoksen ja viheralueiden keskellä lähellä Kuparin alueen yrityksiä ja työpaikkoja, mutta palvelut sijaitsevat hieman kauempana suunnittelualueesta. Imatrankosken keskustaan on matkaa noin 2 km. Etäisyydet palveluihin: o o o o Koulu 1-6 luokka: noin 1,9 km Kosken koulu: noin 1,5 km S-Market Rajapatsas: noin 1 km Imatrankosken kirkko: noin 1,9 km Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto RKY). Suunnittelualueella on kaksi kaavassa tällä hetkellä sr-4 merkinnällä suojeltua rakennusta, jotka kuuluvat Outokummun kuparitehtaan kokonaisuuteen ja ajoittuvat samalle ajalle. Molemmat rakennukset ovat kokeneet aikojen saatossa monenlaisia muutoksia. Museoviraston määritelmän mukaan molemmat ovat yksittäisiä kokonaisuuteen kuuluvia rakennuksia, jotka kuvaavat alueen ja sen käyttäjien asemaa yhteisössä. Kuva 8: Honkapirtti. Rakennus on rakennettu vuonna 1934 ja edustaa tyylin muutosta klassisesta tyylistä funktionalismiin ja rationalismiin.

17 (27) Kuva 9: Kuparitehtaan johtajan asunto. Rakennus on rakennettu vuonna 1934. Rakennus edustaa uusklassistista tyyliä. Kuva 10. Imatran voiman ja Kuparin asuinalueet, (lähde: Museovirasto).

18 (27) Imatran Voiman asuntoalueen kaakkoispuolella sijaitsee ns. Kuparin alue, jonka asuinrakennuskanta on kuparitehtaan aikainen. Se muodostuu 28 puisesta lomalaudoitetusta aumakattoisesta asuinrakennuksesta, joiden kulmauksissa on sisäänvedetty kuisti sekä viidestä säterikattoisesta, rapatusta kaksikerroksisesta talosta. Kivirakennukset ovat arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemat. Kuparin asuntoalueeseen liittyvät lisäksi 1934 valmistuneet Outokumpu Oy:n kerho- ja juhlatalo Honkapirtti, arkkitehti W:G. Palmqvistin suunnittelema tehtaan johtajan asuinrakennus sekä kuparitehtaan rakennuskannasta ovat säilyneet entinen paloasema, konttori ja sosiaalirakennus. 3.8.1 Kohteiden arvottamisen kriteerit Kohdealue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (RKY) Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet. Museoviraston kohdekuvauksen mukaan Imatran Voiman ja Kuparin asuntoalueet ovat korkeatasoinen esimerkki teollisuuden pyrkimyksestä kohottaa työväestön asuinoloja. Tyyppitaloilla on arkkitehtuurihistoriallista merkitystä. Kuparin asuntoalueeseen liittyvät niiden lisäksi dokumentoitavat kohteet Outokumpu Oy:n kerho- ja juhlatalo Honkapirtti ja tehtaan johtajan asuinrakennus. Suunnittelualueen kohteita on arvotettu Honkapirtti, kohde- ja alueinventointi sekä suunnittelusuositukset raportissa (FCG Suunnittelua ja tekniikka 20147). Rakennusten arvottamisessa on kiinnitetty huomiota rakennuksen arkkitehtonisiin, historiallisiin ja ympäristöllisiin arvoihin. Historiallisina arvoina on tämän työn puitteissa tarkasteltu rakennusmateriaalien säilyneisyyttä ja käyttötarkoituksen luontevuutta suhteessa rakennukseen sekä suhdetta tapahtumiin. Arvottamisessa on tarkasteltu rakennuksen kaupunkikuvallista ulkoasua. Sisätilojen ja materiaalien säilyneisyys on todettu maastotarkastelun yhteydessä. Arvottamisessa kaupunkikuva on ollut yksityiskohtaisia ominaisuuksia tärkeämpää. Rakennuksen merkittävyyttä on työssä arvioitu seuraavilla perusteilla. Samoilla perusteilla (kohdat 1 6) arvioidaan rakennusten merkittävyyttä myös laissa rakennusperinnön suojelemisesta. Arvottamisessa käytetty pisteytys ja sen perusteet ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n oma tulkinta. Arvoluokituksessa käytetty pisteytys: 0-2 pistettä. Rakennus sai harvinaisuuden ja ainutlaatuisuuden osalta 2 pistettä, eli se on edustava rakennustyyppinsä yksilö, ainutlaatuinen, ei muutoksia tai muutokset tukevat kokonaisuutta. Kohde on alueelle historiallisesti tyypillinen (2 pistettä), eli se on tyypillinen kaupunkikuvallisesti ja tärkeä osa paikan hengen (genius logi) kannalta. Aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavista tyypillisistä piireistä (edustavuus) rakennus sai yhden pisteen, eli rakennuksen rooli on osittain muuttunut tai heikentynyt osana kokonaisuutta. 3.8.2 Kohteen arvottaminen Honkapirtti ja Kuparitehtaan johtajan asunto saivat yhteensä 11 pistettä, kun 12 pistettä on maksimi: 1. Harvinaisuus 2 2. Tyypillisyys 2

19 (27) 3. Edustavuus 1 4. Alkuperäisyys 2 5. Historiallinen todistusvoimaisuus 2 6. Historiallinen kerroksisuus 2 Yhteispisteet 11/12 Pisteytyksen perusteella rakennukset ovat arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tärkeitä. Asemakaavan suunnittelussa alueen kaupunkikuvassa tulisi säilyttää asuinkorttelien säännönmukainen rakenne, piha-alueiden väljyys ja esteettömät näkymät sekä kortteleille rajaavat puurivit. Alueelle ei ole luonteenomaista näkymiä peittävät aidat. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon lähialueen 1930-luvun rakentamistapa nykyaikaset rakentamistapaohjeet huomioiden. Rakentamistavan sovittamisessa erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen rakentamisen tunnusomaisiin piirteisiin (kattomuoto, julkisivujäsennys, rakennusmassan muoto). Uudisrakentamisen ei tule olla lähtökohdiltaan koristeellista.

20 (27) 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Asemakaavan mitoitus ja aluevaraukset Asemakaavassa osoitetaan uusia erillispientalotontteja 10 kappaletta viheralueen, KLkorttelin ja asuinpientalokorttelin tilalle. Olemassa olevaan KL kortteliin on tutkittu täydennysrakentamista ja osoitettu uutta rakennusoikeutta, jonka yhteydessä korttelialue on jaettu kolmeksi eri asuintontiksi. Kaavatyön edetessä alueelle on tutkittu rakennusten sijoittumista monella eri tavalla. Havainnekuvassa esitetty rakenne seuraan olemassa olevien ja jo alueelta purettujen norjalaistalojen linjoja, sekä tarjoaa uusille rakennuksille piha-alueet edullisiin ilmansuuntiin. Vaikka Honkapirtin ja tehtaanjohtajan asunnon kortteliin osoitetaan uutta rakennusoikeutta, ympäristö säilytetään ja rakennuksia ympäröivät piha-alueet säilyvät kaavassa. Kuva 11: Havainnekuva mallista, uudet rakennukset esitetty valkoisella. Kaavassa ehdotettu rakennusten sijoittumisen seuraan kuparin alueen rakennusten sijoittumista ja jo tonteilta purettujen Norjantalojen sijoittumista tonteille. Idemmässä sijaitsevat talo seuraavat Kuparintien varressa sijaitsevien talojen linjaa tien mukaisesti. Honkapirtinkadun varren talot sijaitsevat pääty vasten tietä, kuten puretut Norjantalot.

21 (27) Kaavassa osoitetaan alueelle asuin-, liike ja toimistorakennusten ja erillispientalojen korttelialueen lisäksi viheralueita ja tiealueita. Viheralueelle osoitetaan Vuoksen rantaan ohjeellinen jalankulkureitti. AO-kortteleissa rakennusoikeutta annettaan tonttia kohden 165 m². Lisäksi AO-tonteille saa rakentaa 45 m ² kokoisen talousrakennuksen tai autotallin. Korttelin 101 AOtonteilla 1 ja 2 rakennusoikeutta on 350 m². ALP korttelialueella rakennusoikeus on 720 ja tontille saa sijoittaa asumisen lisäksi palveluasumista, majoituspalveluja ja toimistotiloja. Lisäksi kortteliin saa sijoittaa saunarakennuksen lähemmäksi Vuoksen rantaa. Autopaikkoja asemakaavassa on osoitettu seuraavasti: AO- korttelialueilla 2 ap/ asunto ja ALP korttelialueella 2 ap/asunto tai 1 ap/ 80 k-m² liike-, majoitus tai palveluasunto kerrosalalle. Asemakaavassa merkitään kaksi rakennusta, Honkapirtti ja Kuparitehtaan johtajan asunto suojelumääräyksellä sr-4. Sr-4 määräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennus- toimenpiteitä, on rakennus korjaustai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Lisäksi alueella tehtävät puustoon tai vesikasvillisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat kiellettyjä ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Luontoselvityksen mukaisesti luonnonsuojelulain 47 :n suojellun lajin elinpiiri on jätetty rakentamisen ulkopuolelle kokonaan ja alue on merkitty asemakaavassa merkinnällä sl- luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Asemakaavamuutoksen myötä rakennusoikeutta on osoitettu alueelle seuraavasti: Aluevaraus Pinta-ala (ha) Kerrosala (k-m²) Tehokkuus (e) ALP 7544,5 920 0,122 AO 17314,4 2620 0,151 Yhteensä 24858,4 3540 0,143 Maanalaiset tilat 107 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Uusien asuinrakennusten myötä Kuparin alueen korttelit tiivistyvät ja täydentyvät. Uusi rakentaminen noudattaa alueella olevaa vanhaa korttelirakennetta ja alkuperäistä norjalaistalojen sijoittumista. Alueelle ei ole tulossa merkittävää määrää uutta asuinrakentamista voimassa olevaan kaavaan verrattuna, vaan korttelijärjestelyt ja rakentamisen paikat muuttuvat. Maisemassa näkyvin muutos on tehtaanjohtajan asunnon ja Honkapirtin väliin tuleva uusi asuinrakennus. Uuden rakennus on kuitenkin yksikerroksinen ja ei siten nouse vanhan rakennuskannan yläpuolelle. Uudet tontit erillispientalotontteja, jotka sopivat AP-tontteja paremmin alueen luonteeseen. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavoitetut ja rakentamatta olevat alueet tullaan todennäköisemmin rakentamaan ja samalla tiivistetään korttelirakennetta. Samalla turvataan alkuperäisen KL-alueen

22 (27) suojeltujen rakennusten käyttö ja ylläpito. Kaava-alue sijoittuu olemassa olevan infrastruktuurin varrelle, joten kunnallistekniikasta ei tule suuria lisäkuluja. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriaan Kaavassa osoitetaan uutta rakentamista Honkapirtin ja tehtaanjohtajan asunnon kortteliin. Vaikka kaavassa jaetaan alkuperäinen kokonaisuus kolmelle eri tontille, turvataan kulttuurihistoriallisesti merkittävät Honkapirtti ja tehtaanjohtajan asunto suojelumerkinnällä. Molempien rakennusten tulevaisuuden käyttö turvataan ja suojelu merkintä ohjaa rakennusten korjaamiseen entistäen. Uusi rakennus sijoittuu Honkapirtin ja tehtaanjohtajan asunnon välille rakentamattomalle puustoiselle osalle, joten molempien rakennusten avoimet pihapiirit säilyvät. Uusien rakennusten ulkomuotoon on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksissä. Rakennusten pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi määrätään puu. Julkisivujen päävärin tulee olla vaalea. Rakennusten kattomuoto määrätään harjakatoksi ja väriltään tummanharmaaksi, joka soveltuu ympäröivään rakennuskantaan. Rakentamisen aikaiset haitat Uusien AO-rakennusten rakentaminen lisää työmaa-aikaista liikennettä ja melua alueella hetkellisesti mutta rakentamisen volyymi on kohtuullinen ja rakentamisen aikaset haitat eivät lisäänny kohtuuttomasti. Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen Kuparin alueen kaupunkikuva selkeytyy ja tiivistyy uuden tonttijaon ja asumisen myötä. Lisäksi alkuperäiseen KL-kortteliin suunniteltu lisärakentaminen voi tuoda alueelle uusia toimintoja ja lisätä palveluja lähiympäristön asukkaille. Kaavassa turvataan asukkaille viheralueet ja Vuoksen rantaan suunnitellaan jalankulkureitti, joka parantaa asukkaiden pääsyä vesistön rantaan. Vuoksen rannassa kulkee jo epävirallinen reitti, mutta kaavamuutoksessa jalankulkureitti saa virallisen aseman kaupunkilaisia palvelevana reittinä. Liikenteelliset vaikutukset Nimistö Tonttijako Kaavassa säilyy olemassa olevat tielinjaukset, joita täydennetään tonttien kautta kulkevilla ajoyhteyksillä. Ajoyhteydet palvelevat vain kahta tai neljää tonttia, joten liikennemäärät niillä eivät tule olemaan suuria. Asemakaavassa osoitettu uusi asuinrakentaminen ei lisää merkittävässä määrin voimassa olevan asemakaavan rakentamista ja liikennemäärät eivät lisäänny merkittävästi kaavamuutoksen myötä. Jos korttelialueelle ALP tulee asumisen lisäksi palveluasumista, majoitustiloja tai toimistotiloja, on mahdollista, että liikenne Honkapirtinkadulla kasvaa ajoittain mutta liikenne painottuu päiväaikaan. Nimistö tarkentuu kaavaprosessin edetessä. Olemassa olevat tie- ja puistoalueiden nimet säilyvät. Olemassa olevat korttelialueet säilyvät lähes entisellään mutta korttelialueiden sisäinen tonttijako muuttuu.

23 (27) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Asemakaavamuutos noudattaa voimassa olevaa Imatran yleiskaavaa Kestävä Imatra 2020 aluevarauksia pientalovaltaisesta asuntoalueesta, jolla ympäristö säilytetään ja lähivirkistysalueesta. Rajapatsas kehittyy ja tiivistyy kaavamuutoksen myötä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat seuraavien tavoitteiden osalta: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Asemakaavamuutosalue sijaitsee olemassa olevassa kaupunkirakenteessa ja ratkaisut kehittävät ja tiivistävät nykyistä kaupunkiympäristöä. Suunnittelualue sijaitsee toimivan katuverkoston piirissä ja alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Suunnittelualueesta muodostuu asukkaille terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä sijaitsee useita virkistysalueita ja Vuoksen ranta-alue. Asemakaavanmuutos alue sijaitsee lähellä rata-aluetta mutta Luumäki- Imatra-Imatrankoski ratasuunnitelmien hankearvioinnissa arvioitu melu ei yllä suunnittelualueelle asti. Asemakaavamääräykissä otetaan huomioon suunnittelualueen sijainti radon-alueella. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä (RKY) Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet. Asemakaavassa on merkitty suojelumerkinnällä sekä Honkapirtti, että tehtaanomistajan asunto. Kaavassa myös ohjataan uusien rakennusten rakentumista ja sopeutumista arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee luonnonsuojelulain 47 :n erityisesti suojellun lajin elinpiiri. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Asemakaavanmuutoksessa koko suojellun lajin elinpiiri on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja merkitty kaavassa suojelumerkinnällä. Asemakaavassa jätetään Vuoksen rannan alue rakentamatta lähivirkistysalueeksi asukkaiden käyttöön.

24 (27) 5 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Osallisia Honkapirtin alueen asemakaavamuutoksessa ovat: Viranomaiset Etelä-Karjalan liitto Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Museovirasto Etelä-Karjalan museo Imatran kaupungin sidosryhmät ja kaupunkiyhtiöt Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut (rakennusvalvonta, kaupunki-infra ja viheralueet, kaupunkisuunnittelu) Imatran seudun ympäristötoimi Imatran Vesi Alueen asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Imatran seudun vammaisneuvosto Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Imatran kotiseutuyhdistys ry Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys Muut Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj Etelä-Karjalan pelastuslaitos Fortum Heat & Power Oy Mahdolliset muut osalliset Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaavaa laaditaan yhteistyössä kaupungin kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden sidosryhmien kanssa. Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt suunnittelualueen maanomistaja Stora Enso Oy ja kaavan laatiminen on käynnistynyt keväällä 2017. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä 23.2-14.3.2017. Viranomaisneuvottelu

25 (27) Kaavamuutoksen valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) on järjestetty 9.1.2017. Viranomaisneuvottelussa oli läsnä edustajia Imatran kaupungilta ja Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta. Myös Etelä-Karjalan museo on lähettänyt viranomaisneuvotteluun omat kommenttinsa. Viranomaisneuvottelussa kiinnitettiin huomiota etenkin kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin, suunnittelualueen rajaukseen ja selvitystarpeisiin. Viranomaisneuvottelussa tuli ilmi etenkin RKY-alueen asettavat tavoitteet suunnittelulle ja täydennysrakentamismahdollisuuksille. Alueen täydennysrakentaminen nähdään haasteellisena. Lisäksi nostettiin esille Vuoksen rannan säilyminen virkistysalueena ja asukkaiden tällä hetkellä käyttämä reitti rannassa. Etelä-Karjalan museon kommenteissa korostuu myös alueen kuuluminen Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueen RKY-alueeseen ja sekä suojelumerkintöjen säilyttäminen. Oikein sijoitetulle ja mitoitetulle täydennysrakentamiselle ei nähdä estettä. Täydennysrakentamisen pohjalle on syytä tehdä rakennusten inventointi. Lausunnot ja palautteet Täydentyy kaavaprosessin edetessä. Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Täydentyy kaavaprosessin edetessä. Hyväksyminen (MRL 52 ) Täydentyy kaavaprosessin edetessä. Osallistumisen aikataulu Osalliset voivat ottaa kantaa asemakaavan laadinnan prosessiin ja sisältöön kahdessa vaiheessa. Näitä ovat ja näiden alustava aikataulu on: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (1-3/2017) Asemakaavaluonnos (3/2017-6/2018) Asemakaavaehdotus (7-9/ 2018) Esitetty aikataulu voi tarkentua prosessin aikana mahdollisten selvitystarpeiden mukaisesti. Kaavoitukseen liittyen järjestetään seuraavat tilaisuudet: Kaavaluonnoksesta järjestetään esittelytilaisuus. Tilaisuudesta ilmoitetaan kaupunkilehti Uutisvuoksessa, kaupungin verkkosivuilla ja ilmoitustaululla sekä kirjeitse kaavamuutosalueen kiinteistöjen ja sen naapurikiinteistöjen omistajille. Asemakaavaan liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa luonnosja ehdotusvaiheessa. Asemakaavoituksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1-3/2017 Kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitetaan paikallislehti Uutisvuoksessa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Samalla ilmoitetaan kaavan luonnosvaiheen esittelystä ja kuulemisesta.

26 (27) Asemakaavaluonnoksen esittely 9/2017-10/2018 Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehti Uutisvuoksessa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetetään kirjeitse tieto esittelytilaisuudesta, jossa esitellään kaavaluonnos. Kaavaluonnoksesta pyydetään kommentteja kaupungin eri sidosryhmiltä sekä sähkö- ja puhelinyhtiöltä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Imatran seudun kehitysyhtiöltä, Imatran seudun vammaisneuvostolta, vanhusneuvostolta ja nuorisovaltuustolta, Imatran kotiseutuyhdistykseltä, Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Etelä-Karjalan museolta ja Museovirastolta. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajan. Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavasta sen nähtävillä olon aikana. Asemakaavaehdotus 11-12/2018 Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 päivää; kuulutus kaupunkilehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla, kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan kaupungintalolle (1.krs). Nähtävillä olon aikana on mahdollisuus muistutusten tekoon. Muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena yhteystietoineen ja jätettävä Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Etelä-Karjalan museolta, Museovirastolta sekä Imatran seudun ympäristölautakunnalta ja rakennusvalvontajaostolta. Kaavan hyväksyminen 1-2/2019 Kaavaehdotuksesta saadulle palautteelle laaditaan kaavoittajan vastineet ja tehdään mahdolliset tarkennukset kaavamateriaaliin. Asemakaavamuutoksen hyväksyy Imatran kaupunginvaltuusto ja hyväksymispäätöksestä kuulutetaan. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallintooikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio

27 (27) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Imatran kaupunki valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. LIITTEET - Liite 1: 1081 kaavakartta luonnos - Liite 2: 1081 poistuva kaava - Liite 3: Luontoselvitys (vain viranomaiskäyttöön) - Liite 4: Kohde- ja alueinventointi sekä suunnittelusuositukset, Outi Järvinen FCG Suunnittelua ja tekniikka Oy, 2017 - Liite 5: 1081 seurantalomake (ehdotusvaihe)