TT Panu Pihkala, Varkaus, 7.6.2019
Oletko kohdannut ympäristöahdistusta tai ilmastoahdistusta? Mitä ajatuksia (tai tunteita) teema sinussa herättää?
Sulamista tapahtunut; mutta mitä talvi on tuonut tullessaan? Reaktioita ja vastareaktioita: kasvanutta sulamista, mutta myös uudelleen-jäädytyksen yrityksiä Ks. Ilmastorealisaatio, Hetken blogi, PP 3.3. (www.hetki.org) Eräs toivon merkki: sosiaalisesti rakentuneen vaikenemisen murtuminen Suomessa ilmastonmuutoksen suhteen
Globaali ekokriisi on niin rankka juttu, että on sinänsä ymmärrettävää, että esiintyy paljon defenssejä (psykososiaalisesti) Nyt eletään aikaa, jolloin defenssejä on osittain avattu ja osittain särjetty Tuloksena epäselvä aika, jännitteiden kasvamista, mutta samalla uudenlaista kansalaisliikehdintää
Yleistajuinen tietokirja, mutta taustalla paljon moni- ja poikkitieteellistä tutkimusta Teologinen epilogi Ajattelun välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen, käsitteitä (esim. ympäristösuru, syyllisyys) Mahdollisuus miettiä myös omaa itsesäätelyä, vaikkei olekaan varsinaisesti self help kirja
Tunteet ja ympäristöahdistus vaikuttavat monin tavoin yhteiseen todellisuuteemme Suuria toiveita, suuria pelkoja Syyllistymistä Muutosvastarintaa Eri näkemyksistä seuraa sosiaalisia jännitteitä Kiireellisyys, hädän tuntu voimistaa näitä Ympäristökysymykset ja identiteettipolitiikka (vrt. Ilmastovaalit 2019 )
Ihmisillä on runsaasti erilaisia vaikeita tunteita ympäristötuhoihin liittyen Oireita voi kuvata skaalan tai janan kautta Osa ihmisistä kokee jopa psykofyysisiä oireita, kun kohtaa huonoja ympäristöuutisia: päänsärkyä, pahoinvointia jne. Todella yleistä on epämääräisen levottomuuden, alakuloisuuden ja ahdistuneisuuden kokemus
Turhan voimakas ympäristöahdistus laskee toimintakykyä ja hyvinvointia Sopiva määrä ahdistusta voi olla muutosvoima Ahdistuneisuus ei ole itseisarvo, mutta vaikeat tunteet todistavat herkkyydestä, joka voi johtaa empaattisiin tekoihin Arvosta ympäristöahdistustasi
Tarve kiinnittää huomio sekä ahdistukseen (eri muodoissaan) että spesifisti erilaisiin tunteisiin Suuttumus, turhautuminen, viha Pelko Syyllisyys, häpeä, kelvottomuuden tunne Avuttomuuden / voimattomuuden, riittämättömyyden tunne Suru
Kyse ei ole vaikeista tunteista eroon pääsemisestä, vaan oppimisesta elämään niiden kanssa Ja erilaisten vaiheiden sietämisestä / hyväksymisestä Tunteiden tunnistaminen Tunteiden politiikan ja kulttuurillisten vaikutusten tunnistaminen Esim. mies ei itke!
Työpaikkojen ympäristöpsykologia (Psychology of green organizations) Ympäristö-vastuuhenkilöiden tukeminen Sosiaalisten defenssien välttäminen Esim. sen, että ikään kuin yhdessä uskotellaan toisillemme, että kaikki on ok Myös osittaisten onnistumisten ja erävoittojen arvostaminen Ne ovat toivon merkkejä, vahvistavat merkityksellisyyttä
Tunnetaidot työpaikalla Vertaistuki Valitus-vartit Lupa myös epäonnistua Joskus jopa virheiden juhlinta? Kannustus Viestinnän (ja markkinoinnin) miettiminen siltä kannalta, että miten se heijastaa realistista toivoa
Toivo ei ole varmuutta siitä, että jokin asia onnistuu, vaan vakuuttuneisuutta siitä, että asioilla on merkitys riippumatta siitä, miten käy. Vaclav Havel
Raportit Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen (https://mieli.fi/fi/raportit/ilmastoahdistus-jasen-kanssa-el%c3%a4minen ) sekä Keskusteluryhmiä ympäristöahdistuksesta (https://mieli.fi/sites/default/files/materials_fi les/keskusteluryhmia_ymparistoahdistuksest a_raportti-web.pdf ) julkaistiin 4.6.2019
Lue lisää: Johdatus ympäristöahdistukseen, Tieteessä tapahtuu 6/2018, 31-38, https://journal.fi/tt/article/view/76489 Yhteystiedot: panu.pihkala@helsinki.fi Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, HELSUS Sustainability Science Center Twitter: @panupihkala