Lasten yksinäisyys

Transkriptio

1 PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, erityisalana tilastomenetelmät) Tutkimusasioiden päällikkö / Kasvatustieteiden tiedekunta Erikoistutkija / Turun yliopiston Ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK) & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (CYRI) Lasten yksinäisyys - Miltä yksinäisyys tuntuu? - Mitä eroa sosiaalisella ja emotionaalisella yksinäisyydellä? - Mistä merkeistä yksinäisen voi tunnistaa? - Meneekö yksinäisyys äkkiä ohi? - Mitä yksinäisyydestä voi seurata? - Miten voisimme auttaa? 1

2 Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen tila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus eli vain ja ainoastaan henkilö itse voi kokea olevansa yksinäinen. Toiset eivät kaipaa ketään, vaikka olisivatkin aivan yksin; toiset taas saattavat kaivata aina vain enemmän ja enemmän uusia sosiaalisia suhteita, vaikka heillä päältä päin katsottuna olisikin jo valtavat ystäväja kaverijoukot. Yksinäisyys on suhteellisen riippumaton todellisista sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista ihminen voi olla yksin olematta silti yksinäinen tai hän voi olla yksinäinen ollessaan muiden seurassa. Yksinäisyys, toisin kuin yksin oleminen on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava. Jos joku on yksin, se on ok vain, jos se joku haluaa olla yksin. Yksinäisyys on kurjaa ja tiedän miltä se tuntuu, joten en halua muiden tuntevan samaa. (tyttö, 12v.) Sosiaalinen yksinäisyys: Tunne siitä, ettei kuulu tai sopii huonosti muiden joukkoon Tunne, ettei ole muiden hyväksymä Kokemus siitä, ettei kukaan halua olla hänen kanssaan Tunne siitä, että hänestä pitää vain joko hyvin harva tai ei kukaan Koettu yksinäisyys johtuen siitä, että haluaisi muiden ottavan itsensä useammin mukaan tekemisiinsä, mutta niin ei vaan tapahdu. Emotionaalinen yksinäisyys: Varmuus siitä, ettei itsellä ole ketään läheistä omaa ystävää Tunne siitä, ettei itsellä ole yhtään ystävää, jolle voisi puhua omista asioistaan Vahva toive ystävästä, joka välittäisi hänestä Toivomus siitä, että joku kaveri pitäisi häntä tärkeänä, mutta samalla tieto siitä, ettei näin ole Toive siitä, että hänellä olisi oma paras kaveri, jotta hän ei enää tuntisi itseään niin yksinäiseksi kuin nyt. 2

3 Yläkouluikäisillä nuorilla yksinäisyys ennustaa vahvasti sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalista fobiaa ja masennusta. Jälkimmäisten prevalenssi nousee voimakkaasti 8lla luokalla ja oireet vaativat usein pitkäaikaista hoitoa. - Sosiaalinen yksinäisyys - Emotionaalinen yksinäisyys - Negatiivisen arvioinnin pelko - Uusien tilanteiden pelko - Yleinen sosiaalinen ahdistuneisuus Voimakas ja pitkäaikainen ahdistustila ja toimintakyvyn heikentyminen ainakin eräissä arkielämän alueissa. Pitkäkestoista, voimakasta ja arkielämää haittaavaa alakuloisuutta, jolla ei spesifiä kohdetta. Yksinäisyys 0.66 Sosiaalinen 0.84 Sosiaalinen 0.35 ahdistuneisuus fobia Masennus Oppilaista n. 10 % kokee pitkään jatkuvaa, voimakasta yksinäisyyttä. Ajoittaista yksinäisyyttä jossakin elämänsä vaiheessa kokee n. 20 % ihmisistä. Junttila, N., Laakkonen, E., Niemi, P., & Ranta K. (2010). Modeling the Interrelations of Adolescents Loneliness, Social Anxiety and Social Phobia. Scientific Annals of the Psychological Society of Northern Greece, vol. 8. Sekä omien suomalaisten että useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan yksinäisyyttä, sosiaalista ahdistuneisuutta, fobiaa sekä masennusta ehkäisee, kuten myös niiden kroonistumista ja vaikeutumista vähentää oppilaan vahva sosiaalinen kompetenssi. Vrt. Taito verkostoitua ja yleensä sosiaaliset taidot ; Arjen vuorovaikutus ja ryhmätoimintojen korostaminen. ; Myönteinen, kannustava palaute päivittäin, omatoimisuuden lisäksi neuvottelutaidot, ihmissuhdetaidot, ristiriitojen ratkaisutaidot, jne. ; Tulisi enemmän opettaa/harjoitella käyttäytymistä, toisten huomioimista ja muita sosiaalisia taitoja. 3

4 Sosioekologinen interventio sosiaalisten taitojen vahvistaminen sosiokognitiivisten taitojen vahvistaminen oman itsen hyväksyminen ja arvostaminen Jos olis joku, jonka kanssa jutella. Lapset ja nuoret, joiden perheissä keskusteltiin paljon, kokivat vähemmän sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä sekä yleistä sosiaalista ahdistuneisuutta. Moniaikuisuus joku, jonka kanssa jutella voi olla myös isoäiti, isoisä, naapuri, tai joku muu turvallinen aikuinen. 4

5 Koti Kaverit Koulu Korppas, M., Asanti, R., Junttila, N., Koivusilta, L., Koski, P., Virta, A. & Oittinen, A. (2009). Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä. Turkulaisten viidesluokkalaisten päivittäinen aktiivisuus ja kokemukset turvallisuudesta, koulun ilmapiiristä ja yhteisöllisyydestä. Turun opetuspalvelukeskus. Korppas, M. (2010). Turkulaisten viidesluokkalaisten päivittäinen aktiivisuus ja kokemukset turvallisuudesta, koulun ilmapiiristä ja yhteisöllisyydestä. Tutkijatapaaminen Turussa, Yleisimpiä yksinäisyyden vähentämiseen annettuja neuvoja: - Hanki jokin uusi kiva harrastus - Osallistu erilaisiin kerhoihin, tilaisuuksiin ja yhdistysten toimintaan - Käy elokuvissa, teattereissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä - Ulkoile, retkeile, harrasta liikuntaa - Pidä huolta terveydestäsi - Ole muiden kanssa, esim. SOMEn välityksellä, mene ryhmiin vaikket uskaltaisi osallistuakaan. - Hanki lemmikkieläin 5

6 Olotilan helpottaminen vs. yksinäisyyden vähentyminen Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä enemmän vastuu on vanhempien, opettajien ja muiden kasvattajien. Painotus sosioekologisessa tukemisessa ja taitojen sekä asenteiden opettamisessa. Isommilla nuorilla vastuu on otettava itse. Vanhemmat tai muut turvalliset aikuiset voivat auttaa, mutta eivät hankkia nuorelle ystäviä tai kaveriporukkaa. Poliittinen-, yhteiskunnallinen- ja yhteisöllinen interventio Ei ole olemassa oikeaa nappulaa tai askelkuviota tai tablettia, jolla yksinäisyys saataisiin loppumaan. Jos yksinäisyys on jatkunut kauan ja muuttunut jo osaksi ihmistä itseään, hänen persoonallisuuttaan tai käyttäytymistapojaan, on tehtävä paljon enemmän kuin hankittava kiva lemmikki tai uusi harrastus. Liittyykö yksinäisyyteen jo itsearvostuksen puutetta, kelvottomuuden tunnetta, sosiaalista ahdistuneisuutta/pelkoa, masennusta, tms.? Miten yksinäinen attribuoi (selittää, antaa syyn) olotilalleen? Ovatko syyt: - itsessä, toisissa vai tilanteissa? - pysyviä vai tilapäiviä? - voiko asialle tehdä jotain vai onko se kontrolloimattomissa? 6

7 Ongelma: Yksinäisyys eli ahdistava paha olo. Johtuu: Siitä, ettei ole seuraa tai läheistä ystävää. Ratkaisu: Päästä mukaan seuraan tai hankkia oma ystävä. Pitää: 1) Tietää, miten ryhmässä toimitaan / mitä ystävyys on. 2) Löytää jostakin ryhmä / mahdollinen ystävä. 3) Kelvata itselleen, jotta voi kelvata muille. 4) Yrittää epäonnistua yrittää uudelleen. 5) Olla koko ajan oma itsesi jos olet joku toinen, ovat mahdollisesti saadut kaverit / ystävätkin sen jonkun toisen. Ei helppoa, mutta mahdollista. Muista! Asiat eivät muutu niin kauan, kun ajattelemme niiden muuttamisen olevan jonkun toisen asia. 7