Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Samankaltaiset tiedostot
KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken

Mitä osallisuus voisi olla?

LAPE-työpaja 6.2.: Lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF, Johanna Laaja

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Lapsiystävällinen kunta -malli. Suomen UNICEF

Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelma

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Hämeenlinnan kaupungin Osallisuus- ja vaikuttamistoiminta. Nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelut Noora Herranen

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Lapsiystävällinen maakunta -pilotti. LAPE-päivät , Metsätalo

Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, 10 maakunnan ja THL:n kesken

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Lapsiystävällisen kunnan ja maakunnan tunnusmerkit. Lape muutosohjelman ohjausryhmän jäsen, strategiajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinna

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri

VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun koontia

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Osallisuussuunnitelma

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Lapsi, sinä olet tähti!

Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

#lupakertoa - asennekysely

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 1/2017 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Torstai 26.1 klo Paikka Villa Victor, Torikatu 23

7 askelta kohti lapsiystävällistä kuntaa

Maikkulan päiväkodin toimintasuunnitelma

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

7 askelta kohti lapsiystävällistä kuntaa

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpajat I & II. Opetushallitus ja

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

HYVÄN KASVUN OHJELMA Palveluvaliokunta

Keinumetafora osallisuudesta

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Keke päiväkodissa ja koulussa

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Transkriptio:

Vaikuttamisen polku Kaupunginvaltuusto 5.2.2018

Taustaa Vuoden 2010 alusta palvelutuotantojohtaja perusti lasten ja nuorten kuulemisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli tehdä lasten ja nuorten kuulemiseen liittyvä ehdotus yhteiseksi toimintamalliksi vuonna 2009 syntyneessä uudessa kunnassa. Työryhmään kutsuttiin edustajat ala- ja yläkouluista, lukiosta, päivähoidosta, nuorisopalveluista ja kehittämisyksiköstä. Lasten ja nuorten osallisuus nostettiin menestystekijäksi Hämeenlinnassa. Tavoitteena oli järjestää lapsille ja nuorille ikäkautensa mukaiset osallistumismahdollisuudet heitä itseään koskevaan päätöksentekoon sekä kaupungin palveluiden kehittämiseen toiminnallisen osallisuuden kautta. Vaikuttamisen polku otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta ja samana vuonna allekirjoitettiin UNICEFin kanssa yhteistyösopimus (UNICEF kaupunkivuosi 2012 ja Child Friendly City malliin liittyvä kehittämishanke 2012-2013).

Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten osallisuuden kehittämistä ohjaava perusta. Kehitystasoon sopivat mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja tehdä. Asioita käsitellään lasten ja nuorten näkökulmasta. Lasten ja nuorten itsensä tärkeäksi kokemat asiat eivät ole välttämättä samoja kuin aikuisten. Voimaannuttava osallisuus vaatii onnistuakseen sitä mahdollistavia ammattilaisia.

Tavoitteet Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä. Kynnys osallistua toimintaan on mahdollisimman matalalla ja osallistuminen on monitasoista. Kaikille mahdollisuus vuorovaikutukseen, keskusteluun ja kuuntelemiseen sekä osallistumisen kokemuksiin. Käsiteltävät asiat ovat lähellä lasten ja nuorten elämää ja pieniä arjen asioita. Vaikuttamisen polkuun tehdään sisältöä siten, että se on lasten ja nuorten itse tekemää ja toteuttamaa niin paljon kuin mahdollista. Toiminnan tukena on aikuisia elämänkaarimallin mukaisesti eri tahoilta.

Lapsiystävällinen kunta -malli Perustana YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien neljä yleisperiaatetta: syrjimättömyys lapsen edun ensisijainen harkinta oikeus elämään ja kehittymiseen lapsen näkemyksen kunnioittaminen Tavoitteena kannustaa ja tukea kuntia lapsen oikeuksien toteuttamisessa Mallin kohteena ovat sekä rakenteet että ajattelu- ja toimintatavat Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen saaminen edellyttää sitoutunutta ja tuloksellista kehittämistyötä, jossa: Lapsiystävällisyyttä edistetään koko kaupungin tasolla Toimenpiteet johtavat pysyviin muutoksiin (ei yksittäisiä projekteja tai tapahtumia) Lapset ja nuoret ovat mukana sekä lähtötilanteen arvioinnissa, kehittämiskohteiden valinnassa että toimenpiteiden toteuttamisessa (toimenpiteistä riippuen) Tunnustus ei tarkoita sitä, että työ olisi valmis lapsen oikeuksista on pidettävä huolta arjessa joka päivä Tunnustus on voimassa kaksi vuotta ja sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista. Hämeenlinnalle on myönnetty tunnustus jo kolme kertaa vuosina 2013, 2015 ja 2017 ja nyt tunnustus on voimassa neljä vuotta.

Oivaltajat (0-2-vuotiaat) Lapsi oppii oivaltamalla. Lapsi tarvitsee lähelleen turvallisen aikuisen. Lapsi tarvitsee välittäviä aikuisia, jotka näkevät silmillä, sielulla ja sydämellä. Lapset tarvitsevat puolestapuhujia ja osallisuus toteutuu yhdessä aikuisen kanssa. Toimijoina: varhaiskasvatus, lastenkulttuuri, neuvolat, järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. Osallisuus asiakirjoissa: satakielipedagogiikka, varhaiskasvatussuunnitelma Konkretiaa: Perhekahvila

Tutkijat (3-5-vuotiaat) Lapsi tutkii, kokeilee ja ihmettelee. Lapsi muokkaa maailmaansa mielikuvituksen kautta ja kertoo toiveistaan leikin ja tarinan avulla. Aikuisen tulee suhtautua lapsen kyselyihin vakavasti ja kunnioittaen. Lapsen kysymykset ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. Osallisuus rakentuu yhdessä tekemisen kautta. Osallisuuden kautta luodaan ymmärrystä siitä kuka minä olen, mihin minä kuulun ja miten minä elän. Toimijat: varhaiskasvatus, lastenkulttuuri, neuvolat, yhdyskuntasuunnittelu (lähipuistot ja leikkipaikat), järjestöt ja muut yhteistyökumppanit Osallisuus asiakirjoissa: satakielipedagogiikka, varhaiskasvatussuunnitelma Konkretiaa: Osallistavat draamapajat (Kulttuuripolku)

Leikkijät (6-9-vuotiaat) Lapsi on aktiivinen, kehittyvä ja oppimishaluinen. Lapsi toimii monipuolisissa oppimisympäristöissä. Lapsen aloitteellisuutta ja omaa vastuunottoa tuetaan. Aikuisen rooli on edelleen merkittävä osallisuuden mahdollistajana aidossa vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Lapset tekevät itse ja toimivat ryhmän jäsenenä. Toimijat: joustava esi- ja alkuopetus, lastenkulttuuri, sosiaali- ja terveyspalvelut, yhdyskuntasuunnittelu (lähiliikuntapaikat), järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. Osallisuus asiakirjoissa: satakielipedagogiikka, varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma, perusopetuksen opetussuunnitelma Konkretiaa: Metsäeskarit

Seikkailijat (10-13-vuotiaat) Lapsi on kasvamassa nuoreksi. Lapsi toteuttaa itseään ja ideoitaan eri yhteisöissä. Tavoitteena on aikuisen ja lapsen välisen vastavuoroisen kommunikaation lujittaminen. Osallisuus on arjessa olevaa jokapäiväistä kuulemista isoissa ja pienissä asioissa. Toimijat: perusopetus, lastenkulttuuri, nuorisotyö, yhdyskuntasuunnittelu (lähiliikuntapaikat), sosiaali- ja terveyspalvelut, järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. Osallisuus asiakirjoissa: perusopetuksen opetussuunnitelma, perusopetuksen laatukriteerit Konkretiaa: Oppilaskuntatoiminta

Rakentajat (14-17-vuotiaat) Nuori rakentaa maailmankuvaansa turvallisessa ympäristössä. Nuori laajentaa kaveripiiriään ja tehostaa verkostoitumista. Vuorovaikutus syntyy nuoren mielipiteiden kuuntelussa ja näkökulman huomioon ottamisessa tasavertaisessa keskustelussa. Aikuisen rooli on mahdollistaa tilanteet nuorten ehdoilla ja näyttää suuntaa asioiden eteenpäin viemiseen. Osallisuus on päämäärähakuista ja tavoitteena on asioihin vaikuttaminen. Mukaan tulee osallisuuden sosiaalinen ulottuvuus, jossa nuoren omaehtoisuus korostuu. Toimijat: perusopetus, toinen aste, nuorisotyö, yhdyskuntasuunnittelu, sosiaalija terveyspalvelut, järjestöt, yritykset ja muut yhteistyökumppanit. Osallisuus asiakirjoissa: perusopetuksen opetussuunnitelma, perusopetuksen laatukriteerit Konkretiaa: NuVa-toiminta

Vaikuttajat (18-29-vuotiaat) Nuori aikuinen itsenäistyy, tavoittelee "omaa polkuaan" ja etsii omaa paikkaansa yhteisössä. Vuorovaikutus perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Osallisuus ja vaikuttaminen on monen tasoista. Nuori on oman elämänsä asiantuntija ja kantaa vastuunsa. Nuori linkittyy aikuisväestön osallisuusrakenteisiin. Toimijat: etsivä nuorisotyö, oppilaitokset, yhdyskuntasuunnittelu, asumispalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, TE-keskus, yritykset, järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. Osallisuus asiakirjoissa: kaupungin strategiasta johdetut toimialakohtaiset toimintasuunnitelmat Konkretiaa: Ohjaamotoiminta

Tutustu Lasten ja nuorten osallisuusoppaassa esitellään Hämeenlinnan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. www.osallisuusopas.fi

Lisätietoja Hämeenlinnan kaupunki Osallisuuskoordinaattori Mervi Hiltunen p. 03 621 3974 /040 5005887 mervi.hiltunen@hameenlinna.fi