Monialaisen yhteistyön kehittämisen haasteet Seinäjoki 8.11.2012 Tom Tarvainen Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy www.ajatustalo.fi Taustat ja esityksen rakenne Havaintoja monialaisen yhteistyön haasteista I Valtionhallinnon taso II Kuntataso III Lasten, nuorten ja lapsiperheiden taso 1
Esityksen näkökulma KUNTA LAPSI, NUORI, LAPSIPERHE NAAPURI- KUNTA VALTIO, MUUT KUMP- PANIT Aluksi: monialaisen yhteistyön tarve lisääntyy Kriisi Huonot tulokset Uudet teknologiat Uudet tiedot tai tutkimustulokset Uudistuva politiikka Lähdettä mukaillen: Murray, Caulier-Grice, Mulgan 2010. The Open Book Of Social Innovation 2
I Valtionhallinto 1. Ylhäältä johtaminen on vaikeaa * Uudistuvatko myös valtionhallinnon sektoroituneet rakenteet? * Kohtaavatko teot ja puheet? Ideologia ja rahoitus eri maailmoissa? * EU / Suomi Kunnat Ihminen toimeenpanokuilu? 2. Informaatio-ohjaus vai lait? * Tehkää tehkää! Helpompi pyytää, vaikeampi toteuttaa. * Kunnat ovat monialaisessa yhteistyössä aika pitkällä * Kannustavatko ohjelmat pitkäjänteiseen kehittämiseen, ovatko tukiprosessit riittävät? * Onko meillä liian löysiä lakeja tai liian vähän resursseja niiden noudattamiseen? 3. Lyhyessä ajassa halutaan suuria tuloksia mutta mitä oikein halutaan? * Sosiaalisilla ongelmilla on monisyinen luonne ja niiden ratkominen vaatii aikaa. * Ongelmat sitkeitä, ne eivät taittuneet edes kymmenien tuhansien ihmisten perustyöllä. * Liian suuria ja abstrakteja tavoitteita vs. pirstaleita mistä löytyisi kultainen keskitie? I Valtionhallinto 4. Tiedonkulun esteet poistettava * Esim. poliisi ei saa tietoa, kuinka poliisin tekemän lastensuojeluilmoituksen jälkeen asiaa on hoidettu * Onnistunut esimerkki: etsivä työ 5. Rahoitusmallien kehittäminen * ESR * Muut rahoittajat, esim. Tekes ja Ray * Tarvitaanko uudenlaisia rahoitusmalleja (hyvän elinympäristön rahoitus?) 6. Hankkeita käynnistetään paljon * Keskikokoisessa kaupungissa saattaa samanaikaisesti toimia yli 10 syrjäytymisen ehkäisyn hanketta. * Koulutuksen järjestäjillä voi olla useiden miljoonien eurojen hankesalkut. * Kytkeytyminen kuntien peruspalveluihin? Hankkeet sisäisessä kehittämiskuplassa? * Myönteistä: hankeperustaisessa kehittämistyössä menossa selvästi systemaattisempi vaihe (alkuinnostus väsyminen/kyynisyys hyötyjen vaatiminen ja juurruttaminen) 3
II Kunnat Kuntamurros ja akuutit paineet * Strategista suunnittelua on paljon, kun palveluja organisoidaan uudelleen * Uudistunut lainsäädäntö (lastensuojelulaki, nuorisolaki) * Pienemmillä resursseilla on saatava enemmän aikaan Monialainen yhteistyö ei aivan keskiössä, vaikka se tuo ratkaisuja em. haasteisiin Monialaisessa yhteistyössä törmätään yhä vanhoihin tuttuihin haasteisiin * Putkihallinto, palvelujärjestelmä on edelleen sektoroitunut ja pirstaloitunut * Sektorit toimivat edelleen itsenäisesti (omat kielet, professiot, toimintatavat, tietosuoja) * Johtaminen ja johtamisen hajanaisuus (esim. varhaisen puuttumisen palveluissa) * Yhteistyön tavoitteet eivät aina kirkkaat * Julkisen ja kolmannen sektorin tehtävät ja vastuunjako * Seuranta ja arviointi liian kevyttä? Onko monialainen yhteistyö toisinaan abstraktia puuhaa? II Kunnat joitakin kysymyksiä 1. Kuka johtaa monialaista yhteistyötä? * Hierarkkisesta johtamisesta verkostojen johtamiseen (uusi Fountain Park -tutkimus) * Pois omalta mukavuusalueelta * Ei mikään nykyinen hallinnonala, vaan uusi lintuperspektiivi (lapsiasiavaltuutettu) * Päättäjät osoittavat prioriteetit, ilman poliittista tahtotilaa on vaikea työskennellä (T. Kuure) 2. Mistä yhteistyölle löytyisi riittävästi aikaa? * Hyvä idea vasta alku * Vapaamatkustajat 3. Kuinka saada aikaan konkreettinen yhteistyönäky? * Opitaanko asettamaan selkeitä tavoitteita paikallisesti? * Kehittämistyön kokoluokka * Ilkeät ongelmat eivät ratkea kerralla, tarvitaan lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteet * Kaikkien täytyy voittaa (kokemus myös Ruotsista) * Toisen osaamisen arvostaminen 4
II Kunnat joitakin kysymyksiä 4. Miten lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvää tietoa käsitellään yhdessä? * Lasten ja nuorten hyvinvointia koskeva tieto on jakautunut useille sektoreille * Jos ei ole yhteistä tietoperustaa, ei ole myöskään yhteistä ymmärrystä ongelmista ja niiden ratkaisuista paikallisen ja alueellisen hyvinvointitiedon kokoaminen tarvitaan myös yhteistä tiedon käsittelyä ja tulkintaa * Palvelujärjestelmästä saatava tieto, lapsilta ja nuorilta saatava tieto, hiljaiset signaalit 5. Miten koota palveluiden kehittämiseen tarvittavaa rahoitusta yhteistyössä? * Pulmat lisääntyvät, ongelmat syvenevät, samaan aikaan resurssit pienenevät * Julkisen sektorin budjetti ei riitä kaikelle tärkeälle * Kuinka elinkeinoelämä ja kolmas sektori saadaan mukaan? * Pitääkö rahoittaa uudentyyppisiä palveluita Hyvän elinympäristön rahoitus? Ennaltaehkäisee, tuo iloa, auttaa pärjäämään arjessa! * Yhteinen kustannustietoisuus? usein puuttuu tieto, miten kustannukset jakautuvat hallinnonalojen välillä esim. arviot syrjäytymisestä tai ulkopuolisuudesta liian epätarkkoja pitkän aikavälin kustannukset, lyhyen aikavälin kustannukset pitäisi osata arvioida myös ennaltaehkäisyn arvo (mitä merkitsee, että epäsuotuisat tulevaisuudet eivät konkretisoidu) skenaariotyyppiset laskelmat hyviä ja informatiivisia ainakin paras mahdollinen tulkinta Monialainen yhteistyö on ennen kaikkea johtamisen haaste * Sitoutuneet johtajat * Selkeä visio * Selkeät tavoitteet * Veturit ja suunnannäyttäjät Johtajat tukevat Yhteistä työtä suunnitellaan * Yhteistyönäky * Kaikkien täytyy voittaa * Sitoutuminen yhteiseen tulosten seurantaan * Tieto kaikille osallisille * Suunnitelma ja rakenne tiedonvaihtoon * Sähköiset ratkaisut Tiedonkulkuun panostetaan Rakenteiden kehittämiseksi nähdään vaivaa * Koordinointi * Eri toimijoiden tehtävät ja vastuut 5
Kuinka monialaisen yhteistyön tulokset osoitetaan? Usein tieto monialaisen yhteistyön hyödyistä epätäydellistä Tutkimusnäyttö yksin ei usein riitä vakuuttamaan hyödyistä tai tuloksista Eli kuinka tulokset kuvataan? Yhteiskunnallisilla näkökulmilla (tärkeää, arvojen mukaista) Tilastoilla Palvelujärjestelmän kehittymisellä Kustannussäästöillä Kuntalaisnäkökulmalla Tunteilla (onko ilo tulos M. Bardy) Mutu-tiedolla Muulla hyödyllä millä? III Lasten, nuorten ja lapsiperheiden taso Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ympärillä on yhä paljon työntekijöitä * Palvelut saattavat näyttää sirpaleisilta, eivätkä muodosta eheitä kokonaisuuksia * Palveluita ei löydetä tai ne ovat myöhässä * Palveluista tehdään liian hienoja * Luukuttaminen Mistä kohtaa palvelujärjestelmästä löytyy aidosti välittävä aikuinen * Osalla asiakkaista kritiikki palvelujärjestelmää ja virallisia instituutioita kohtaan * Aikuisen kaipuu, usein kurotaan kasaan kadotettua lapsuutta * Luottamus ja välittäminen * Matalia kynnyksiä arvostetaan KASTE-ohjelman vahvuus: palveluiden kehittäminen lasten ja lapsiperheiden luontaisiin elinympäristöihin * Koti, päiväkoti, koulu, vapaa-aika, työelämä * Lasten ja nuorten ongelmat usein seurausta aikuisten ongelmista * Ongelmien syihin puuttuminen seurauksien sijasta on vaikeaa * Tarvitaan tietoa konkreettisista ja tehokkaista varhaisen tuen työmuodoista 6
III lapset, nuoret ja lapsiperheet Kuinka palvelut vastaavat lapsuuden ja nuoruuden muutoksiin? * Uusiutuvatko palvelut riittävän nopeasti? * Esimerkkejä uudenlaisista ilmiöistä: screen hour, uutta tietoa lasten liikkumisen vähenemisestä, kaihdinten taakse jääneet nuoret, ABC-asemat kohtaamispaikkana Usko viranomaistyön kaikkivoipaisuuteen * Viranomainen saattaa tavata lasta tai nuorta 15 minuuttia kuukaudessa * Tarvitaanko ihan tavallisia asioita ja yhteisöllisyyttä? Lopuksi, muutama ensihavainto ELLASTA Kaste: hyödyt paikallistasolle vieras terminologia eheyttä vai pirstaleita? Ella -hankkeessa tiivis yhteys perustyöhön ja lähipalvelujen vahvistamiseen Koti, päiväkoti ja koulut Koulun läsnäolo olisi välttämätön Sosiaalitoimen niukat resurssit: apu tulee vasta siinä vaiheessa kun lastensuojeluilmoitus tehty? Kolmas sektori? Halu tuoda palvelut ihmisten arkeen Kuinka päästäisiin vielä lähemmäksi perheitä? Elämisen taidot Uskalletaanko investoida hyvinvointiin? Tarvitaanko ennaltaehkäisevän työn budjetti? 7
RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN * Virtuaalisesti toimivan perhekeskuksen mallinnus * Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittisen ohjelman päivittäminen * Konsultaatiomallien kehittäminen a. perus- ja eritystason välillä b. hallinnonalojen välillä KAKSINEUVOISEN ELLA -KOKONAISUUS KONKREETTISTEN PALVELUJEN TEHOSTAMINEN * Koulujen tukeminen * Vanhemmuuden tukeminen * Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen elämisen taidot yksinäisyyden torjunta nuorten ryhmätoiminnat OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN * Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus- ja kuulemiskäytäntöjen kehittäminen * Erilaiset keinot uuden nuorisovaltuuston kuulemiseen * Hiljaisten ääni Kiitos tarkkaavaisuudesta! 8