Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS. vuodelta 2011

Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2011 Kunnanhallitus 3.4.2012

Sisältö Matti Mulari ja Maija Kyllönen Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Kannen kuva Hannu Huttu Säynäjäjärvi

Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2011 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2011 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 2 1.2.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät 3 1.3. Kunnan hallinto 5 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 8 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 9 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 10 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 10 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 12 1.6.3. Henkilöstö 12 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 13 1.6.5. Ympäristötekijät 14 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 14 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 2.2. Toiminnan rahoitus 19 2.3. Lainojen hoito 20 2.4. Maksuvalmius 20 2.5. Tulorahoituksen riittävyys 20 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 21 3.1. Tase ja sen tunnusluvut 21 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 23 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 24 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 24 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 24 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 31 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 31 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 33 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 33 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 34 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 36 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 39 6.1. Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 39 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 40 7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 41 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 102 7.2.1 Verotulojen ja valtionosuuksien erittely 103 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 104 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 107 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 108 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 110 8.1. Kunnan tuloslaskelma 110 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 111 8.3. Kunnan tase 112

8.4. Konsernin tuloslaskelma 114 8.5. Konsernin rahoituslaskelma 115 8.6. Konsernin tase 116 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 118 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 119 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 120 9. LIITETIEDOT 122 9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 122 9.1.1. Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 122 9.1.2. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus 122 9.1.3. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset 122 9.2. Tuloslaskelman liitetiedot 123 9.2.1. Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain 123 9.2.2. Verotulojen erittely 124 9.2.3. Valtionosuuksien erittely 124 9.2.4. Satunnaiset tuotot 125 9.2.5. Satunnaiset kulut 125 9.2.6. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 125 9.2.7. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 126 9.2.8. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot 126 9.2.9. Rahoitustuotot ja -kulut 126 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 127 9.3.1. Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset 127 9.3.2. Arvonkorotukset 127 9.3.3. Aktivoidut korkomenot 127 9.3.4. Saamiset 127 9.3.5. Muut lainasaamiset 128 9.3.6. Rahoitusarvopaperit 128 9.3.7. Siirtosaamiset 128 9.3.8. Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta 129 9.3.9. Osakkeet ja osuudet 31.12.2011 130 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 131 9.4.1. Oman pääoman erien erittely 131 9.4.2. Pitkäaikainen vieras pääoma 131 9.4.3. Pakolliset varaukset 132 9.4.4. Velat samaan konserniin kuuluville 132 9.4.5. Muut velat 132 9.4.6. Shekkilimiitti 132 9.4.7. Vuokrakohteen lunastusvelka 133 9.4.8. Siirtovelat 133 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 133 9.5.1. Leasingvastuiden yhteismäärä 133 9.5.2. Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 134 9.5.3. Muut vastuusitoumukset 134 9.5.4. Muut taloudelliset vastuut 135 9.5.5. Ympäristövastuut 135 9.5.6. Arvonlisäveron palautusvastuu 136 9.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 137 9.6.1. Henkilöstö 137 9.6.2. Henkilöstökulut 137 9.7. Kunnan omistukset muissa yhteisöissä 138 9.8. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 138 9.8.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain 139 9.8.2. Arvonkorotukset 139 9.8.3. Maa- ja vesialueet 139 9.8.4. Pysyvien vastaavien sijoitukset 139 9.8.5. Saamiset 140 9.8.6. Siirtosaamiset 140 9.8.7. Oma pääoma 141 9.8.8. Pakolliset varaukset 141 9.8.9. Vieras pääoma 142

9.8.10. Muut velat 142 10. MUUT LIITETIEDOT 143 10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 143 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 144 10.3. Projektiluettelo 145 11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 150 12. KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 159 13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 167 13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 167 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 168 14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 171 15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 172

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2011 Vuonna 2011 Suomussalmen kunnan taloustilanne säilyi edelleen hyvänä. Kiitos tästä kuuluu sekä luottamushenkilöille että kunnan henkilöstölle. Taloudenpidossa on oltu tarkkoina ja työt on tehty ahkerasti. Myös työllisyys säilyi hyvällä tasolla. Työttömyysprosentti aleni vuoden 17,7 %:sta 15,5 %:iin. Kiitos tästä kuuluu yrityksille, jotka työllistivät hyvin suomussalmelaisia vuoden aikana. Paikkakunnan suurimmat yritykset mieluummin lisäsivät työpaikkoja kuin vähensivät niitä. Aika ajoin kuului jopa sellaisia tietoja, että osaavaa työvoimaa oli joillekin aloille vaikea saada. Tulevaisuudessa tämä saattaa olla jopa pullonkaula yritysten kehittymiselle. Suomussalmen asukasmäärä jatkoi alenemistaan vuoden aikana. Kunnan väkiluku aleni 9156 asukkaasta 8943 asukkaaseen, eli vähennystä oli yhteensä 213. Väestön väheneminen on liian suurta. Viisastenkiveä tätä kehitystä vastaan on etsitty jo vuosien ajan ja parhaaksi lääkkeeksi on todettu työpaikkojen varmistaminen paikkakunnalle. Kunnan toimenpiteinä on tässä ollut mm. toimitilojen rakentaminen tuotannollisille yrityksille. Viime keväänä käytiin eduskuntavaalit. Vaalien myötä Kainuu sai viisi kansanedustajaa. Kainuulle tämä on merkittävä asia ja meidän tulisikin osata käyttää hyväksi nämä äänitorvemme Helsingin suuntaan. Suomussalmelainen Merja Kyllönen sai todella hyvin ääniä, hän pääsi kansanedustajaksi ja edelleen liikenneministeriksi. Suomussalmen ja Ylä-Kainuun terveisiä välitettiin kansanedustajille seuraavasti: Merja Kyllönen oli marraskuussa mukana yrittäjälounaalla ja Timo Korhonen, Raimo Piirainen ja Eero Suutari kunnanhallituksen evästettävänä joulukuussa. Kainuun hallintokokeilun jatkamista neuvoteltiin Kainuussa tiiviisti vuoden aikana. Tammikuussa kuntien johtavat luottamushenkilöt antoivat kuntajohtajille toimeksiannon valmistella hallintokokeilun jatkon mm. uutta perussopimusta ja rahoitusmallia. Kuntajohtajat tekivät työtä käskettyä, pitivät luottamushenkilöt ajan tasalla valmistelusta ja asiat etenivät kesäkuussa kunnanvaltuustojen päätettäviksi. Kaikkien kuntien näkemykset eivät ilmeisesti kuitenkaan tulleet riittävästi huomioitua, koska Kainuun kunnat eivät päässeet asiassa yhteisymmärrykseen. Muut Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta aloittivatkin lokakuussa keskustelut vaihtoehtoisesta palvelujen järjestämisestä. Tuolloin oli jo käynyt aika tavalla selväksi, että yhteistä näkemystä ei synny. Lopputulos oli harmillinen, koska palveluiden järjestäminen uudelleen vaatii paljon työtä. Suomussalmen vetovoimaisuuteen liittyviä asioita oli vuoden aikana valmistelussa useita: mm. kunnan uudet internetsivut, matkailijatutkimus sekä kuntamarkkinointi. Matkailijatutkimuksesta tehdyssä väliraportissa kävikin selkeästi ilmi, että matkailijat ovat erittäin tyytyväisiä Suomussalmen tarjontaan ja toivoivat lisää markkinointia paikkakunnan palveluista. Kuntamarkkinointi perustuu jatkossa yrittäjien ja kunnan tiiviiseen yhteistyöhön. Uskon, että eri toimenpiteiden myötä Suomussalmen näkyvyys paranee ja kasvattaa mm. matkailijavirtoja tänne ja lisää muutoinkin paikkakunnan vetovoimaisuutta Elokuussa Suomussalmella perustettiin työryhmä, joka otti ensisijaiseksi tavoitteekseen Taivalkosken radan peruskorjauksen. Toissijainen tavoite on radan jatkaminen edelleen Kuusamon kautta Kemijärven rataan. Kokouksessa oli mukana Suomussalmen ja Taivalkosken kuntien edustajien lisäksi Kainuun ja Koillismaan elinkeinoyhtiöiden edustus. Sittemmin Suomussalmen ja Taivalkosken kunnat virallistivat työryhmän toiminnan kunnanhallituksissaan ja toimintaan on kutsuttu useita muita tahoja mukaan. Työryhmä on aloittanut toimintansa ripeästi: hanke esiteltiin syksyn aikana kahdelle ministerille, Häkämiehelle ja Kyllöselle, kannattavuusselvityksen teko käynnistettiin ja asiasta tiedotettiin aktiivisesti tiedotusvälineille. Radan korjaus olisi erittäin merkittävä asia Suomussalmelle ja toivon että hanke etenee ripeästi eteenpäin. Tätä kirjoittaessani minulla on viimeinen työpäivä Suomussalmen kunnan palveluksessa. Haluan kiittää kunnan luottamushenkilöitä ja henkilöstöä erittäin miellyttävästä yhteistyöstä. Kiitos. Suomussalmella 28.2.2012 Matti Mentilä kunnanjohtaja 1

1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio 2013. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2

1.2.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen - yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus 3

Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan 1 %- yksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka 4

1.3. Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä. Poliittinen paikkajakauma on v. 2009 alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta... 19 Vasemmistoliitto... 12 Kansallinen Kokoomus 4 Puheenjohtajat puheenjohtaja... I varapuheenjohtaja... II varapuheenjohtaja... Pentti Moilanen Leena Manner, Veikko Timonen 1.1.2011 alkaen Raija Hekkala Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v. 2011 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ritva Huttunen Veijo Holappa Ahti Pakarinen Jäsenet: Leena Kela Keijo Mulari Alpo Paasovaara Anna-Liisa Pesola Olavi Pyykkönen Aune Juntunen Rauni Niskanen Martti Seppänen Esittelijä: Matti Mentilä, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 5

KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Matti Mentilä, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 6

PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Matti Mentilä hallintojohtaja Aila Virtanen vs. hallintojohtaja Pekka Kemppainen 24.8. 31.12.2011 talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen perusopetuksen päällikkö Esko Pesonen, 30.4. saakka päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurisihteeri Raija Heikkinen 31.5.2011 saakka, Anna-Leena Toivanen 1.6.2011 alk. liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 7

1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2010 2011 Lähteet Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2/2011, Kunnallistalous 4/2011. Luvut ovat osittain vielä ennakkotietoja. Maailman talous Maailman talouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Vuonna 2012 maailman talouden bruttokansantuote kasvaa noin 3,5 prosenttia. Kasvun painopiste tulee olemaan kehittyvissä maissa. Yhdysvaltain talous toipui lamasta kuitenkin varsin nopeasti, muun muassa vahvojen elvytystoimien johdosta Euroalueen talous Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt ja vuoden 2012 kasvu jää vuoden 2011 tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat Kreikan ja muutamien muiden euromaiden velkakriisi ja siitä johtuva epävarmuus. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti. Saksalla ja Ruotsilla on kasvua, mutta talous- ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. Kotimaan talous Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisella neljänneksellä noin kolme prosenttia. Sen jälkeen epävarmuus Kreikan selviytymisestä velkakriisistä syveni ja uhkasi levitä eräisiin muihin euromaihin. Talouden näkymät myös Suomessa synkkenivät nopeasti ja vienti laski voimakkaasti. Bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 2,6 %. Vuonna 2010 kasvu oli 3,6 %. Vuonna 2012 bruttokansantuotteen ennustettaan kasvavan 0,4 %. Kuluttajahintaindeksi nousi 3,4 prosenttia. Kunnallistalous Luvut perustuvat ennakkotietoihin vuoden 2011 osalta (Tilastokeskus ja Kuntaliitto 8.2.2012). (Manner Suomi) Kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni viime vuonna 1,22 miljardia euroa, eli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosikate oli 2,10 Mrd. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 2,47 Mrd. euroa. Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 15,0 prosenttia. Vuosikate asukasta kohti on 390 euroa (ed. vuonna 461 euroa). Negatiivisten vuosikatteiden kuntia oli 22 (ed. vuonna 6). Vuosikate %:a poistoista oli 122 (ed. vuonna 145). Toimintakate kasvoi 5,2 % (ed. vuonna 2,8 %). Verotulot kunnille kasvoivat 3,9 % (ed. vuonna 4,2 %). Valtionosuudet kasvoivat 3,3 % (ed. vuonna 7,7 %). Kuntien lainat asukasta kohti kasvoivat 1 956 eurosta 2 085 euroon. Kuntien tilikauden tulos on 0,50 Mrd. euroa (ed. vuonna 1,83 Mrd. euroa). 8

Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto 26.1.2012, J. Turkkila) Muuttuja 2008 2009 2010* 2011** 2012** Tuotanto 1,0-8,2 3,6 2,6 0,4 Palkkasumma 6,8-1,1 2,2 2,6 2,8 Ansiotaso 5,6 4,0 2,6 3,4 2,6 Inflaatio 4,1 0,0 1,2 2,7 2,2 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 8,1 8,0 Verot/BKT 43,0 42,5 42,1 43,3 43,3 Julkiset menot/bkt 49,0 55,9 55,3 55,4 55,7 Julkinen velka/bkt 64,2 43,3 48,3 49,4 52,1 Euribor 3 kk, % 4,8 1,2 0,8 1,4 1,3 Korkotaso; 10 v. korko, % 4,3 3,7 3,0 2,7 3,6 * ennakkotieto ** ennuste Kuntien vuosikate ja lainat (Lähde: Suomen Kuntaliitto 8.2.2012, ennakkotieto) (Manner-Suomi) 2008 2009 2010 2011 TP TP TPA TPA Mrd. 1,92 1,8 2,47 2,1 Vuosikate asukasta kohti, 362 337 461 390 Vuosikate % poistoista 122 108 145 122 Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä 30 24 6 22 Lainakanta /asukas 1629 1838 1956 2085 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto) oli 31.12.2011 yhteensä 81298. Laskua edelliseen vuoteen oli 775 henkilöä eli 0,94 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste laski vuonna 2011 edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli keskimäärin 12,5 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 4550. Työttömyysaste oli vuonna 2010 keskimäärin 13,7 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 5067 henkilöä. 9

1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi 2011* 2010 2009 2008 2007 Hlöä 8943 9156 9332 9435 9632 Muutos (hlöä) -213-176 -103-197 -216 Muutos % -2,33-1,9-1,1-2,1-2,2 Vuosi 2011* 2010 2009 2008 2007 Hlöä 47 55 54 47 57 Kuolleisuus Vuosi 2011* 2010 2009 2008 2007 Hlöä 154 137 149 123 148 Nettomuutto kunnasta pois Vuosi 2011* 2010 2009 2008 2007 Hlöä 124 97 15 123 155 * = ennakkotieto Väkiluvun väheneminen hidastui vuonna 2009. Alkanut lama hillitsi muuttoliikettä. Vuonna 2010 ja 2011 muuttoliike voimistui uudelleen. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, joskin hillitymmin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä perheineen. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, on myös ikärakenteen muutos huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Vuosi 0-14 % 15-64 % 65 - % Yhteensä 1995 2217 18,3 8024 66,2 1883 15,5 12124 2000 1685 15,3 7190 65,3 2128 19,4 11003 2004 1452 14,2 6498 63,4 2298 22,4 10248 2005 1382 13,7 6404 63,6 2285 22,7 10071 2006 1332 13,5 6206 63,0 2310 23,5 9848 2007 1264 13,1 6080 63,1 2288 23,8 9632 2008 1196 12,7 5945 63,0 2294 24,3 9435 2009 1154 12,4 5873 62,9 2305 24,7 9332 2010 1099 12,0 5723 62,5 2335 25,5 9156 2011 1031 11,5 5567 62,5 2345 25,5 8943 Lähde: Tilastokeskus/Kainuun maakunta -kuntayhtymä 10

Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus 24.1.2012 työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät 2000 11 003 45,7 5 032 3 678 1 354 26,9 2001 10 740 45,8 4 915 3 583 1 332 27,1 2002 10 548 46,4 4 893 3 704 1 189 24,3 2003 10 376 45,7 4 740 3 664 1 076 22,7 2004 10 248 44,2 4 531 3 525 1 006 22,2 2005 10 071 44,3 4 466 3 479 987 22,1 2006 9 848 45 4 433 3 595 838 18,9 2007 9 630 45,1 4 342 3 782 660 15,2 2008 9 435 42,7 4 027 3 289 738 18,3 2009 9 332 42,5 3 964 3 250 714 18,0 2010 9 156 43,5 3988 3379 619 15,6 2011 8 943 43,1 3853 3352 501 13,0 Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 18.10.2011 Lähde: Tilastokeskus 7.10.2010 31.12.2009 31.12.2008 Suomussalmi Kainuu Kokomaa Suomussalmi Kainuu Kokomaa lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Alkutuotanto 300 10,5 2 379 8,0 84 314 3,7 Alkutuotanto 337 11,4 2 508 8,4 88 583 Jalostus 485 17,1 5 245 17,7 509 335 22,2 Jalostus 657 22,3 5 817 19,4 568 054 Palvelut 2 023 71,1 21 718 73,2 1 670 164 72,9 Palvelut 1 917 65,1 21 389 71,3 1 701 358 Tuntematon 36 1,3 320 1,1 26 162 1,1 Tuntematon 35 1,2 288 1,0 19 186 Yhteensä 2 844 100,0 29 662 100,0 2 289 975 100,0 Yhteensä 2 946 100,0 30 002 100 2 377 181 Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2009: 488, v. 2008: 486. Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 18.10.2011 31.12.2009 31.12.2008 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 344 11,1 376 11,6 Jalostus 688 22,3 787 24,2 Palvelut 2 019 65,4 2 056 63,2 Tuntematon 36 1,2 35 1,1 Yhteensä 3 087 100 3 254 100 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2009 ja 31.12.2008. Työlliseen työvoimaan luetetaan kaikki 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 11

Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus 1991 118 49 3 9 2 55 1995 52 26 0 8 2 16 1999 14 0 0 3 1 10 2000 3 0 0 0 0 3 2001 10 0 0 10 3 7 2002 5 0 0 5 0 5 2003 16 0 0 16 1 15 2004 3 0 0 3 0 3 2005 25 0 17 8 0 25 2006 8 0 6 7 0 8 2007 6 0 0 6 0 6 2008 8 0 11 8 0 8 2009 6 0 0 6 0 6 2010 7 0 0 7 0 7 2011 7 0 0 7 0 7 Tilasto: (käyttöönottovuosi) 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2012 talousarviossa lukuun ottamatta Kainuun maakunta -kuntayhtymän todennäköistä alijäämävastuuta vuonna 2012. Pahimmassa tapauksessa Suomussalmen osalta alijäämä vastuu voi olla 2-2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kainuun maakunta kuntayhtymän purku aiheuttaa ylimääräisiä kuluja kaikille kunnille. Jotta talous saadaan pidettyä edelleenkin tasapainossa, edellyttää se toimintamenojen ja toimintarakenteiden jatkuvaa tarkastelua. 1.6.3. Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kunnanhallitus 1 1 1 3 3 2 2 2 Hallintopalvelut 70 18 31 19 17 14 20 22 Perusturvapalvelut 467 0 0 0 0 0 0 0 Sivistyspalvelut 270 244 227 228 243 233 217 218 Tekniset palvelut 104 132 133 136 127 121 109 113 Yhteensä 912 395 392 386 390 370 348 355 12

Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot pysyivät samana kuin edellisenä vuonna eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä 7 9. Vuonna 2011 kaikkien kuntien keskiarvo oli 10,6. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% 2005 11 0 2006 9-18 2007 7-22 2008 9 28 2009 8-11 2010 9 12 2011 9 0 Vakituisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt liki samanlaisena viime vuosina. Koko henkilöstön keski-ikä nousi vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-iän kehitys Koko Vuosi Vakituiset Kaikki maa 2005 49,7 46,6 45,3 2006 50,2 48 45,1 2007 51,7 47,3 44,5 2008 49,8 47,3 45,3 2009 50,2 47,6 46,2 2010 50,3 47,8 45,5 2011 50,6 48,6 45 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit, henkilöriskit ja vahinkoriskit Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna 2007. Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöriskeihin (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys) Suomussalmen kunnan talousanalyysi laadittiin vuosille 2010 2018. Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna 2007. Vuonna 2011 ei tullut esiin mitään merkittäviä vahinkotapahtumia. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, jonka yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Toiminnan vastuuvakuutus korotettiin 1 milj. euroon. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan 1.1.2009. 13

Riskikartoitusta on päivitetty vastuualueittain vuonna 2009 sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. Suomussalmen kunnan vakuutusinfo ja riskienkartoituspäivä pidettiin 19.9.2011. 1.6.5. Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2011 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien, sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön, sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY- keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2011 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa lukuun ottamatta Juntusrannan puhdistamoa. Siellä tapahtui lievä lupaehdon ylitys, joka johtui saostuskemikaalin muutoksesta. Puhdistusprosessi on saatu hallintaan. 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 17.11.2009 tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet on tarkistettu vuonna 2009. Ohjeistuksen laatimisessa on avustanut ulkopuolinen konsultti. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet 1.12.2009 246. Tarkistetut ohjeet ovat tulleet voimaan 1.1.2010. Kunnan hallintosäännön on kunnanvaltuusto hyväksynyt 9.1.2008 ja se on tullut voimaan 1.1.2009. Hallintosääntöä on muutettu kunnanvaltuuston päätöksellä 9.11.2010 36. Suomussalmen kunnan yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet on kunnanhallitus hyväksynyt 8.1.2008. Konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt 29.1.2008. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna 2007. Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, samassa yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Riskikartoitusta päivitettiin myös vastuualueittain sisäisen valvonnan ohjeistuksen uudistamisen yhteydessä vuonna 2009. Vakuutusinfo ja kunnan riskikartoituspäivä järjestettiin 19.9.2011. Päivän sisällöstä vastasi vakuutusmeklarin edustajat. Osallistujia oli 22 henkilöä kunnan eri vastuualueilta. Vakuutusmeklarin edustajia oli 3 henkilöä. Riskien arviointia ja hallintaa tehdään vuosittain. 14

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alusta Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (9.5.2003/343) perusteella. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen tehtävistä. Maakunnan ja kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuottaa hallinnon tukipalveluluina taloushallinnon ja tietohallinnon palvelut. Hallintokokeilu jatkuu vuoden 2012 loppuun. Laskentatoimi ja rahatoimi hoidetaan maakunnan tietojärjestelmässä samoin kuin henkilöstöhallinto ja ostolaskut. Näihin järjestelmiin on rakennettu kontrollijärjestelmät, jotka vähentävät virheiden ja mahdollisten vahinkojen määrää. Kunnan omassa toiminnassa tietoturvallisuuden ja tietohallinnon osalta noudatetaan Kainuun maakunta - kuntayhtymän hyväksymiä tietoturvallisuusperiaatteita. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyksiä on noudatettu. Tällä hetkellä on vireillä KHO:ssa valitus kunnanjohtajan vaalista (kv:n päätös 17.12.2009 50n) ja kunnanjohtajan avoimen viranhoitamisesta (kv:n päätös 19.1.2010 7). KHO:ssa on vireillä Kiantajärven eteläosan rantaosayleiskaavaa koskevaa 2 valitusta (kv.:n päätös 14.6.2010 27). Valitukset koskevat pientä osaa kaava-alueesta. Muu osa ko. kaavasta on lainvoimainen. Kunnan käyttämästä etuosto-oikeudesta Suomussalmen kasarmialue-nimisen kiinteistökaupasta (kh 21.6.2011 138)) on valitettu Oulun hallinto-oikeuteen. Talousarvion toteutumisesta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Konserniyhtiöt antavat myös vastaavan raportin. Kunnanhallitus on käsitellyt erikseen konserniyhtiöiden tilinpäätökset ja ohjeistaa yhtiökokousedustajat Sopimuksista on vastuualueitten pidettävä luetteloa ja valvottava vuosittain niiden ajantasaisuutta. Sopimuksia ollaan viemässä Dynasty-ohjelmaan, jolloin niiden hallinta ja valvonta helpottuu. Sopimushallintaa tulee edelleen kehittää. Vastuualueiden johtajat ovat antaneet kirjalliset raportit vastuualueiden sisäisestä valvonnasta vuodelta 2011. Oleellisia puutteita ei ole tullut esiin näissä raporteissa. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu oleellisia puutteita tilikaudella. Kunnanhallitus katsoo, että sisäisen valvonnan ohjeet ovat ajan tasalla. Saatujen selvitysten perusteella kunnan sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja toiminnan turvaamisesta. Kunnanhallitus katsoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomussalmen kunnassa on järjestetty asianmukaisesti. 15

2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset Tuloslaskelma 1000 TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Toimintatuotot 11 590 10 736 10 164 9 657 Toimintakulut -62 288-59 675-57 039-54 566 - josta henkilöstökulut 15 732 15 581 15 677 15 480 henkilöstökulut prosentteina toimintamenoista 25,26 26,11 27,48 28,37 Toimintakate -50 698-48 939-46 875-44 909 Verotulot 25 228 25 313 24 233 24 626 Valtionosuudet 29 945 30 325 26 841 25 170 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 0 Rahoitustuotot 320 480 1066 672 Rahoituskulut -980-234 -345-1760 Vuosikate 3 815 6 945 4 920 3 799 Poistot käyttöomaisuudesta -3 416-3 254-3 187-2 694 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 399 3 691 1 733 1 105 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 2-188 -1-27 Tilikauden ali- /ylijäämä 401 3 503 1 732 1 078 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 2008 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 18,6 18,0 17,8 17,7 Vuosikate-% 5,7 10,5 8,0 6,4 Vuosikate/poistot % 111,7 213,4 154,4 141,0 Poisto-% 5,1 4,9 5,2 4,5 Vuosikate, euroa/asukas 427 759 527 403 Asukasmäärä 8 943 9 156 9 332 9 435 16

Valtuuston vuosille 2010 2012 hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Ulkoiset Toimintatuotot (ulkoiset) olivat 11,590 milj., toteutumaprosentti 101,9 %. Kasvua edellisestä vuodesta 7,9 %. Kunnan toimintakulut (ulkoiset) olivat 62,288 milj., toteutumaprosentti 100,3 %. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 4,4 %. Toimintakuluihin sisältyy 1,4 milj. euron suuruinen pakollinen varaus maakunnan alijäämän kattamisvastuusta vuodelta 2011. Tämän pakollisen varauksen osuus kasvattaa toimintakulujan 2,3 %. Toimintakate oli 50,698 milj., toteutumaprosentti 99,9 %. Toimintakate kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 3,6 %. Ilman pakollista varausta kasvu olisi ollut 0,7 %. Kunnanhallitus asetti 22.6.2010 vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeissa toimintakatteen raamiksi 51,350 milj.. Rahoitus Verotulot Verotulojen toteutuma oli 25,228 milj., toteutumaprosentti 101,9 %. Verotulot laskivat edellisen vuoden vastaavasta ajasta 0,3 %. Verotuloja kertyi yli talousarvion 0,467 milj.. Kunnallisverotulo oli 20,121 milj., laskua 0,8 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Tuloveroprosentti oli 19,5 % eli sama kuin vuonna 2010. Yhteisöverotulo oli 3,138 milj., kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 2,6 %. Kiinteistöverotulo oli 1,968 milj.. Laskua edellisestä vuodesta 0,7 %. Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 29,945 milj., toteutuma aste oli 99,8 %. Laskua edelliseen vuoteen 1,2 %. Rahoitustuotot ja rahoituskulut Korkotuotot ja muut rahoitustuotot olivat 0,320 milj.. Korkokulut ja muut rahoituskulut olivat 0,980 milj.. Sijoitusten arvonalennuksia kirjattiin 0,744 milj.. Vuosikate Kunnan vuosikate oli vuoden 2011 talousarviossa 3,933 milj., mikä oli 116 % poistoista. Toteutunut vuosikate on 3,815 milj.. Asukasta kohti vuosikate oli 426 euroa. Vuosikate kattoi poistoista 112 %. 17

Poistot Poistojen toteutuma on 3,416 milj., eli toteutuma-aste oli 100,4 %. Talousarviossa poistot olivat 3,400 milj.. Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos on 0,399 milj.. Talousarviossa tilikauden tulos oli 0,533 milj.. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,401 milj.. 18

2.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut, 1000 euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Tulorahoitus Vuosikate 3815 6944 4921 3799 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Korjauserät 616-427 -370 404 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -4879-8145 -6510-4338 Rahoitusosuudet investointeihin 599 633 1593 460 Käyttöomaisuuden myyntitulot 336 206 172 265 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 487-789 -194 590 Rahoitustoiminna kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-1 -64 0 Antolainasaamisten vähennykset 12 25 9 30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 605 318 4000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1125-1096 -979-1082 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 0 0-20 -50 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 133-133 Pitkäaikaisten saamisten muutokset 496 393-140 1187 Lyhytaikaisten saamisten muutos 0-1632 88 0 Korottomien velkojen muutos 151 64-245 629 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 139-1 929 2 782 581 Kassavarojen muutos 626-2 718 2 588 1 171 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 12 860 12 234 14 951 12 363 Kassavarat 1. 1 12 234 14 952 12 363 11 192 muutos 626-2 718 2 588 1 171 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2011 TP 2010 TP 2009 TP 2008 Investointien tulorahoitus, % 89,1 92,4 100,1 98,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,7 80,9 84,5 77,1 Lainanhoitokate 3,0 5,6 4,1 2,8 Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa 69272 69149 64807 61746 Kassan riittävyys, pv 68 65 84 73 Asukasmäärä 8943 9156 9332 9435 19

2.3. Lainojen hoito Talousarviolainan ottoa on merkitty talousarvioon otettavaksi 3,500 milj.. Uutta talousarviolainaa nostettiin 0,614 milj.. Lainakanta vuoden lopussa oli 8,255 milj. eli 923 euroa asukasta kohti. 1 000 euroa 2011 2010 2009 2008 2007 Lainanotto 604 0,318 4 000 0 0 Lyhennykset -1125-1 096-979 -1 082-1 083 Nettolainanotto -521-778 3 021-1 082-1 083 Lainakanta 8254 8 775 9 554 6 533 7 615 Korot 204 186 308 409-387 Hoitokustannukset 1329 1282 1 287 1 491 1 470 Lainojen hoitokate 3,0 5,6 4,1 2,8 3,0 Lainat euroa / asukas 923 959 1 025 692 791 2.4. Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyydellä päivissä. Suomussalmen kunnan maksuvalmius oli 31.12.2011 68 päivää. Kassasta maksut olivat yhteensä 69,272 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 65 päivää ja 69,151 miljoonaa euroa. 2.5. Tulorahoituksen riittävyys Kriisitalous: Mikäli kunnan vuosikate on negatiivinen, luokitellaan kunta kriisikunnaksi. Suomussalmi (1000 euroa) 2011 2010 2009 2008 2007 Vuosikate 3814 6944 4 921 3 799 3 984 Lainojen lyhennys -1125-1096 -979-1 082-1 083 Poistot -3416-3254 -3 187-2 694-2 734 Jäämä -727 2594 755 23 167 20

3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 3.1. Tase ja sen tunnusluvut 2011 2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 55 184 003,41 54 522 511,09 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 43 147,88 36 466,08 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet 49 112 101,25 48 385 044,23 Maa- ja vesialueet 6 099 764,13 6 116 382,74 Kiinteistöjen liittymismaksut 89 694,93 89 694,93 Rakennukset 33 130 202,95 31 921 002,11 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 713 587,20 8 751 960,81 Koneet ja kalusto 849 266,55 1 222 473,96 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset 229 585,49 283 529,68 Sijoitukset 6 028 754,28 6 101 000,78 5 081 917,13 5 142 010,92 Joukkovelkakirjasaamiset Lainasaamiset 945 842,28 945 842,28 Muut sijoitukset 994,87 13 147,58 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 14 993,17 34 372,72 Valtion toimeksiannot 14 993,17 34 372,72 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 274 341,30 16 144 617,88 Vaihto-omaisuus Saamiset 3 414 420,51 3 910 880,00 Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 694 272,80 798 508,04 Lainasaamiset 96 916,44 107 216,58 Muut saamiset 0,00 Siirtosaamiset 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 2 623 231,27 3 005 155,38 Myyntisaamiset 1 210 640,73 1 256 072,86 Lainasaamiset 20 000,00 20 000,00 Muut saamiset 932 375,55 1 307 284,64 Siirtosaamiset 460 214,99 421 797,88 Rahoitusarvopaperit 7 240 569,00 7 935 912,38 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 7 240 569,00 7 935 912,38 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 5 619 351,79 4 297 825,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ 71 473 337,88 70 701 501,69 21

2011 2010 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 54 396 743,10 53 998 087,28 Peruspääoma 37 223 659,06 37 223 659,06 Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto 1 077 008,21 1 077 008,21 Muut omat rahastot 4 333 782,77 4 335 916,82 Edellisten tilikausien yli- alijäämä 11 361 503,19 7 859 984,07 Tilikauden yli- alijäämä 400 789,87 3 501 519,12 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 2 922 783,73 2 160 690,79 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 97 936,61 576 709,26 Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen 2 824 847,12 1 583 981,53 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 16 898,24 36 677,79 Valtion toimeksiannot 14 993,17 34 372,72 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 905,07 2 305,07 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA 14 136 912,81 14 506 045,83 Pitkäaikainen 9 437 809,36 9 927 594,73 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 981 958,00 6 404 222,00 Lainat julkisyhteisöiltä 1 155 327,08 1 246 072,95 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat 2 300 524,28 2 277 299,78 Siirtovelat Lyhytaikainen 4 699 103,45 4 578 451,10 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 026 731,00 1 024 208,00 Lainat julkisyhteisöiltä 90 745,87 100 969,06 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Saadut ennakot 444 472,67 Ostovelat 1 179 782,91 1 618 814,17 Muut velat 258 213,92 386 648,85 Siirtovelat 1 699 157,08 1 447 811,02 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 71 473 337,88 70 701 501,69 22

TUNNUSLUVUT: 2011 2010 Omavaraisuusaste, % 77 % 76 % Rahoitusvarallisuus euroa/asukas 289 179 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 21 % 22 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 11762 11362 Kertynyt yli-/alijäämä,. /asukas 1315 1241 Lainat, euroa /asukas 923 958 Lainakanta 31.12. 1000 euroa 8 255 8 775 Lainasaamiset 31.12. 1000 euroa 947 959 Asukasmäärä 8943 9156 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 2011 2010 2011 2010 TULOT (ulkoiset) 1 000 e % 1 000 e MENOT (ulkoiset) 1 000 e % 1 000 e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 11 590 17 10 736 Toimintakulut 62 288 90 59 675 86 Verotulot 25 228 37 25 313 -valmistusomaan käyttöön 0 0 0 0 Valtionosuudet 29 945 44 30 325 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 0 0 Korkotuotot 115 0 96 Korkomenot 204 0 186 0 Muut rahoitustuotot 205 0 384 Muut rahoituskulut 776 1 48 0 Satunnaiset tulot 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 0 Investoinnit 0 Investoinnit 0 0 Rahoitusosuudet investointeihin 599 1 633 Käyttöomaisuusinvestoinnit 4 879 7 8 145 12 Käyttöomaisuuden myyntitulot 336 0 206 0 0 0 Rahoitustoiminta 0 Rahoitustoiminta 0 Antolainojen vähennykset 12 0 25 Antolainojen lisäykset 0 0 1 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 604 1 318 Pitkäaik.lainojen vähennys 1 125 2 1 096 2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 63 Lyhyt aik.lainojen vähennys 0 0 0 0 Oman pääoman lisäykset 0 0 Oman pääoman vähennykset 0 0 0 TULOT YHTEENSÄ 68 634 100 68 099 MENOT YHTEENSÄ 69 272 100 69 151 100 23

5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt: omistus- Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt: osuus Yhdistelty Ei yhdistelty Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku 72 % x Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas 100 % x Kiinteistö Oy Suomussalmen vuokratalot 100 % x Kiinteistö Oy Haukilan Motti 100 % x Kiinteistö Oy Suomussalmen Voimatörmä 100 % x Rakentamatta jäänyt hanke. Yhtiö kaupparekisterissä Ei toimintaa Kuntayhtymät: Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 12,40 % x Kainuun maakuntakuntayhtymä 12,69 % x Yllä olevat yhteisöt yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Kv 29.1.2008 6 hyväksynyt uudet konserniohjeet, jotka tulivat voimaan 1.3.2008. 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on asettanut taloussuunnitelmassa tytäryhteisöille toiminnalliset tavoitteet. Kuntayhtymät Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (9.5.2003/343 ja 2.4.2004 /219) perusteella muodostettiin 1.1.2005 alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymä, johon liitettiin Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun Liitto. Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kainuun hallintokokeilu päättyy 31.12.2012 ja kunnat joutuvat organisoimaan hallintokokeilun piiriin kuuluvat tehtävät 1.1.2013 alkaen. Toiminnalliset tavoitteet: maakuntavaltuusto vahvistaa ja vastaa. Suomussalmen kunta on liittynyt Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän jäseneksi 1.1.2005 alkaen. 24

TOIMINNALLISET TAVOITTEET Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot Toiminta-ajatus: Yhtiön toiminta keskittyy edelleen olemassa olevan asuntokannan käyttöasteen parantamiseen ja asiakkaille tarjottavien palveluiden monipuolistamiseen. Visio: Esteetön asuinympäristö on yksi tärkeimmistä talojen kunnostuksen yhteydessä olevista tavoitteistamme. Esteetön ympäristö helpottaa lapsiperheiden ja ikääntyvän väestön asumisen arkea. Keskeisin tavoitteemme on miellyttävämpi asuinympäristö ja tyytyväisemmät asukkaat. Toimintalinjat 2011: Tyhjiksi ja tarpeettomaksi jäävän asuntokannan käyttötarkoituksen muuttaminen tai myyminen mahdollisuuksien mukaan huomioiden olemassa olevat säännökset ja määräykset. AVAINTULOKSET Asiakasnäkökulma 1. Asukasdemokratia 2. Asukasviihtyvyys 3. Asuinympäristön viihtyvyys Prosessinäkökulma ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI Asukaskyselyt TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO Hyvä asukastyytyväisyys TOTEUMA 1 12 kk Asukasdemokratia kokoukset on pidetty. Piha-alueiden ja julkisivujen korjauksia on tehty. 1. Olemassa olevat resurssit otetaan tehokkaaseen käyttöön. Kehityskeskustelut ja asukastyytyväisyys kyselyt Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät 2. Asuntojen peruskorjauksista huolehtiminen Talouden näkökulma 1. Käyttöasteen parantaminen 2. Maksuvalmius 3. Vuokrasaatavat 4. Kannattavuus 5. Vakavaraisuus Henkilöstönäkökulma Eurot/korjaukset PTS-suunnitelman toteutuminen Nykyinen käyttöaste >94,83 % Kassan riittävyys pv. Vuokrasaatavat liikevaihdosta Tilinpäätös Tilinpäätös PTS-suunnitelma tavoitteiden toteutuminen Käyttöaste yli 95 % 90 päivää Vuokrasaatavat < 2 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuot. 3% Omavaraisuusaste 8 % Peruskorjaus ja parannus suunnitelmaa on päivitetty. Kuntoarviot on tehty Käyttöaste 94,63 % Kassa 167 pv 1,41 % 1,49 % ( ROCE ) 20,5 % 1. Henkilöstön riittävyys ja osaaminen Kehityskeskustelut ja vuorovaikutus, henkilöstön määrä, koulutus Henkilöstön työ olojen parantuminen Henkilöstön kuukausikokoukset ja tiimityöskentely. 2. Työ hyvinvointi Sairauspoissaolot Terveet ja tyytyväiset työntekijät Sairauspoissaolot 38 pv Toiminta: Yhtiön toimintaan ja toimintatapoihin ei ole tulossa oleellisia muutoksia. Vastuuhenkilöt: Pertti Rönkkö puh. 040 823 7464 email. pertti.ronkko@suomussalmi.fi 25