Paras Sosiaalibarometrin tulkitsemana Etelä-Karjalan alueellisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008, Lappeenranta
Julkisten palveluntuottajien vastausten alueellinen kattavuus Vastausprosentti 46 (n=546) - sosiaalitoimet: 190 - terveyskeskukset: 86 - Kelan toimistot: 96 - työvoimatoimistot: 70 - järjestöt: 104 Sosiaalibarometri 2008
Sosiaali- ja terveyskeskusjohtoa kuultu uudistuksessa aiempaa paremmin Koko valmisteluprosessissa 75% sosiaalijohdosta, 60% terveyskeskusjohdosta sivussa sosiaalijohdosta 5% ja terveyskeskusjohdosta 8% Toimeenpanosuunnitelman käsitellyt sosiaalihuollosta vastaava lautakunta 38%:ssa ja terveydenhuollosta vastaava lautakunta 50%:ssa toiminta-alueen kuntia Osallistumisella varsin suuri vaikutus valmistelutyöhön (sosiaalitoimista n.60%, terveyskeskuksista 30-50%) Elinkeinopolitiikka ohjaa vahvimmin kunnallista päätöksentekoa
Sosiaalijohdon arviot eräiden tekijöiden vaikutuksesta kunnan Paras-uudistuksen toteuttamistapaan Sosiaalibarometri 2008, kuvio 6.
Paras-uudistuksen toteuttamistavan valintaorientaatiot Kilpailuorientoituminen Vaikuttaneet tekijät Tietopohjainen uudistaminen - palvelutarveanalyysit - kuntalaisten mielipiteet - olemassa olevat yhteistyömuodot Osuus - tuntuvasti 13% - jossain määrin 23% Eniten - kunnallispoliittinen valtataistelu - kuntien keskinäinen kilpailu - tuntuvasti 14% - jossain määrin 14% - 2000-6000 as. kunnat - suuret kaupungit - Pohjois-Suomi Pakkoratkaiseminen - liian pieni väestöpohja - syrjäinen sijainti - tuntuvasti 28% - jossain määrin 22% - pienet kunnat - maaseutumaiset kunnat - harvaanasuttu maaseutu
Jatkossa keskeistä Kuntalaisten tarpeet nostettava keskiöön Osallistumismahdollisuuksia vahvistettava STKL:n kansalaiskyselyjen mukaan ihmisillä on enemmän osallistumishalukkuutta kuin osallistumismahdollisuuksia
Paras-uudistuksen arvioitu vaikutus kunnan sosiaalitoimen / toiminta-alueen perusterveydenhuollon kannalta tähän mennessä Sosiaalibarometri 2008, kuvio 8.
Sosiaalibarometri 2008, kuvio 9. Sosiaalijohdon ennakoinnit Paras-uudistuksen vaikutuksista kunnan sosiaalipalveluihin
Sosiaalibarometri 2008, kuvio 11. Terveyskeskusten johdon ennakoinnit Parasuudistuksen vaikutuksista toiminta-alueen perusterveydenhuollon palveluihin
Paras-uudistus muokkaa yhteistyösuhteita Yhteistyö rakentuu vahvemmin palveluiden tuottamiselle, muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa Sosiaalitoimen yhteistyö kohenee eniten naapurikuntien sosiaalitoimien kanssa ja hieman useammin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon kanssa Osassa kunnista yhteys ja yhteistyö sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon välillä heikkenee terveyskeskuksista ja sosiaalitoimista liki 1/5 arvioi keskinäisen yhteistyön heikentyvän Yhteistyön heikentyminen koskee erityisesti kunnan muiden sektoreiden kanssa tehtävää yhteistyötä Kelan toimistoista ja työvoimatoimistoista n.40%:lla yhteistyö kohenee sosiaalitoimen ja n.1/3:lla terveyskeskusten kanssa
Sosiaalitoimen johdon arviot eri sosiaalipalvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksen jälkeen Sosiaalibarometri 2008, kuvio 19.
Paras-uudistuksen ennakoidut vaikutukset eräiden väestöryhmien palveluihin suuressa osassa kuntia ei odoteta vaikutuksia myönteisin odotus: lastensuojelupalvelut järjestöt ennakoivat vanhusten avopalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä pitkäaikaistyöttömien palvelujen heikkenevän sosiaali- ja terveydenhuolto arvioi päihde- ja pitkäaikaistyöttömien palvelujen pysyvän ennallaan tai kohenevan, mielenterveyspalveluissa kehitys eriytyy tuntuvasti vanhus-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen turvaamiseen kaivataan uutta normiohjausta
Jatkossa keskeistä heikoimpien ryhmien suojaksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä ehjien palvelukokonaisuuksien varmistaminen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteyden säilyminen ja vahvistaminen ehkäisevän työn näkökulmasta yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa tärkeää monimutkaistuvan palvelujärjestelmän johtaminen