Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät , Säätytalo Anne Eronen

Transkriptio

1 Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät , Säätytalo Anne Eronen

2 Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain vuodesta 1991, nyt 24. Sosiaalibarometri Kolme vastaajatahoa: Sosiaali- ja terveysjohtajat Kelan toimistojen johtajat TE-toimistojen johtajat 296 vastausta, vastausprosentti 44 % Aineisto kerätty vuodenvaihteessa

3 Vuoden 2014 teemat TE-palvelu-uudistus Kuntien hyvinvointikertomus Etuuksien uudistaminen, mm. toimeentulotuen Kelasiirto Palveluja muokkaavat kehityssuunnat, mm. valinnanvapaus, oma vastuu Nuorten hyvinvointia tukevat rakenteet Yhteispalvelut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa ja muussa tuessa

4 Huolestuttavia havaintoja

5 Sosiaali- ja terveysjohtajien, Kelan toimiston johtajien ja TE-toimistojen johtajien arviot alueensa väestön hyvinvoinnin kokonaistilanteesta 1997 (n=656) 1998 (n=695) 1999 (n=732) 2000 (n=722) 2001 (n=677) 2002 (n=702) 2003 (n=647) 2004 (n=513) 2005 (n=610) 2006 (n=586) 2007 (n=509) 2008 (n=432) 2009 (n=466) 2010 (n=414) 2011 (n=330) 2012 (n=302) 2013 (n=279) 2014 (n=287) 12kk kuluttua (arvio) (n=286) Sosiaalibarometri 2014, kuvio HUONO % HYVÄ

6 Palvelujen karsintaa ennakoitiin Leikkauspaineita sosiaali- ja terveyspalveluissa - 75 % sosiaali- ja terveysjohtajista Lähes puolet karsii kaikista palveluista, loput tietyiltä väestöryhmiltä, erit. vanhuspalveluista Harvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palveluvalintojen ja karsintojen taloudellisten ja muiden vaikutusten arviointi ei ole vielä kovin yleistä - Tyypillisimmin kustannusvaikutuksia seurataan lastensuojelussa

7 TE-palvelu-uudistus Tavoitteena yksinkertaisempi ja selkeämpi palveluvalikoima Uudistuksessa palvelut jaoteltiin kolmelle palvelulinjalle: - Työnvälitys- ja yrityspalvelut - Osaamisen kehittämispalvelut - Tuetun työllistymisen palvelut TE-toimistoja yhteensä 15, lisäksi noin 120 toimipistettä Sähköisen asioinnin lisääminen

8 TE-palvelu-uudistuksen vaikutukset Toimintojen organisoinnin selkeys heikentynyt vähintään jonkin verran 61 %:n arvion mukaan. Henkilökohtainen palvelu toimipisteessä heikentynyt vähintään jonkin verran 53 %:n arvion mukaan. Puhelinpalvelu heikentynyt vähintään jonkin verran 49 %:n avion mukaan. Uudistuksella on ollut vähiten vaikutusta yhteistyöhön eri tahojen kanssa. - TE-toimiston toimipisteiden välinen yhteistyö on parantunut vähintään jonkin verran 41 %:n mukaan.

9 Heikoimmassa asemassa olevien saama palvelu heikentynyt eniten Pitkittyneesti työttömien saama palvelu on heikentynyt vähintään jonkin verran 40 %:n arvion mukaan. Uudistuksesta ovat hyötyneet: - Avoimille työmarkkinoille työllistyvät - Omatoimisesti työtä hakevat - Osan mielestä myös nuoret Uudistuksessa ovat jääneet heikoille: - Henkilökohtaista palvelua tarvitsevat - Asiakkaat, jotka eivät kykene asioimaan omatoimisesti verkossa

10 Työttömien, pitkäaikaistyöttömien ja TE-toimistojen henkilöstön määrien kehitys Lähde: TEM Vuosi TEtoimistojen työntekijät Muutos edellisestä vuodesta Työttömät Muutos edellisestä vuodesta Pitkäaikaistyöttömät Muutos edellisestä vuodesta ,9 % , ,4 % ,0 % ,0 % ,6 % ,0 % ,8 % ,2 % ,0 % ,3 % ,4 % ,9 % ,0 % ,9 % ,9 % ,6 % ,2 % ,3 % ,7 %

11 Myönteisiä havaintoja

12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nousussa? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu varsin hyvin - Ongelmien ehkäisyyn panostaminen - Hyvinvointikertomuksen laatiminen Painopistettä päätetty siirtää ehkäisevään toimintaan Hyvinvointikertomustyö lähtenyt kunnissa liikkeelle - Kuntalaisten tarpeiden tuntemus lisääntynyt - Yhteistyö toimijoiden kesken parantunut

13 Voimavarat palvelun turvaamiseen Kelan palvelu 2014 Arvio 12 kk kuluttua Sosiaalipalvelut 2014 Arvio 12 kk kuluttua Terveyspalvelut Perusterveydenhuolto 2014 Arvio 12 kk kuluttua Erikoissairaanhoito 2014 Arvio 12 kk kuluttua TE-palvelut Henkilöasiak kaat 2014 Arvio 12kk kuluttua Arvio 3v. kuluttua Työnantaja-asiakkaat 2014 Arvio 12kk kuluttua Arvio 3v. kuluttua HUONO/MELKO HUONO % MELKO HYVÄ/HYVÄ

14 Kansalaisten yhdenvertaisuus lisääntyy - Toimeentulotuen Kela-siirto Laaja sosiaali- ja terveysjohtajien sekä Kelan toimiston johtajien kannatus Yhdenvertainen kohtelu, muutkin etuudet - Yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalvelupisteiden katsotaan turvaavan palvelujen saatavuutta toimipisteverkoston supistuessa, luotetaan toiminnan paranevan Asiakaspalvelupisteissä luvataan palvelu kaikille kohtuuetäisyydellä

15 Sosiaali- ja terveysjohtajien arviot hyvinvointikertomuksen laatimisen vaikutuksesta eri tahojen väliseen yhteistyöhön Kunta ja valtiolliset toimijat Kunta ja järjestöt Kunnan virkamiesjohto ja luottamushenkilöt Kunnan eri hallinnonalat 0% 20% 40% 60% 80% 100% heikentynyt säilynyt ennallaan parantunut ei osaa sanoa Sosiaalibarometri 2014, kuvio 35.

16 Haasteita järjestöille

17 Julkisten palveluntuottajien arvioita järjestöjen merkityksestä Vuoteen 2020 etenkin itseavun, yksityisten palvelujen, järjestöjen vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ja palvelujen sekä yhteispalvelupisteiden merkityksen ihmisten hyvinvoinnin toteuttamisessa odotetaan kasvavan Järjestöjen toiminnassa tunnetuinta vertaistuki Tunnistetaan heikosti palveluihin ja kuntapäätöksentekoon vaikuttajina, palveluntuottajina sekä palvelujen laadun valvojina Hyvinvointikertomustyössä 29 % kuntia, vastaava osuus hyödyntänyt tietoa järjestöjen toiminnasta

18 Tarttumapintoja hyvinvointityössä Järjestöjen keskinäinen yhteistyö: - Järjestöjen ja niiden edustamien ihmisten ääni kuuluviin uudistuvissa palvelurakenteissa Yhteistyö TE-toimistojen ja yritysten kanssa osatyökykyisten työllistämiseksi Yhteistyö kuntien kanssa nuorisotakuun toteuttamisessa Aktiivisesti mukaan hyvinvointikertomustyöhön Kuntastrategioihin vaikuttaminen - Näkyväksi järjestöjen vertaistuki, palvelujen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

19 Kiitos mielenkiinnosta!