Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Kuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Fyysinen kuntoutuminen

Psykoositietoisuustapahtuma

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Huolehdi muististasi!

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Arviointi- ja kuntoutusosasto

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

Muistisairaudet

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Alkoholin käytön vaikutukset ikääntyvän muistihäiriöihin

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

IKÄÄNTYVIEN ALKOHOLIDEMENTIA. Opas kotihoidon hoitajille

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Muistisairaana kotona kauemmin

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä Perushoitaja Marja Lehtonen

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Maahanmuuttajan mielenterveys

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Päihteiden käyttö ikääntyneillä Silja Runsten psyk el

Aivovamma kokemuksena Risto Savolainen. Aivovamma

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

OSASTON HOITOMUODOT KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH

Transkriptio:

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12

Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto - 28 (+2) paikkainen perusterveydenhuollon vuodeosasto, johon pyritään sijoittamaan aktiivisen alkoholiongelman omaavia potilaita oli hoitoon tulon syy käytännössä mikä tahansa. - Somaattisen sairauden hoidon ohella pyritään puuttumaan myös alkoholiongelmaan. - Moniammatillista osaamista sekä aktiivista yhteistyötä alueen päihdeklinikoiden sekä laitospäihdekuntoutusyksiköiden kanssa - Keskimääräinen hoitoaika potilailla n. 1kk

Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto jatkuu Potilaiden ikä vaihtelee 18-100 v. Pääsääntöisesti osastolla on kuitenkin keski-ikäisiä ja ikääntyneitä. Potilailla paljon monidiagnooseja, usein masennus/mielenterveystaustaa Paljon pitkäaikaisia sosiaalisia ongelmia kuten syrjäytyneisyyttä, kodittomuutta jne. Nämä tuovat haastetta jatkohoidon suunnittelulle.

Alkoholinkäytön selvittäminen Joskus on vaikea saada selkoa kuinka paljon ja mitä potilas on juonut ennen osastolle tuloa (<-> sekakäytön mahdollisuus) Alkoholin käyttötottumuksista kysyminen ja siitä keskusteleminen (Audit) Muistiongelmat? Ei nähdä syy-yhteyttä sairastumiseen, ottaa sydänlääkkeeksi (kuinka paljon ja mitä ja kuinka usein?) Omaisen ja puolison haastattelu, käytön mahdollistajat Usein potilailla ei ole lähiomaisia Alkoholin käytön monet syyt: yksinäisyys, masennus, univaikeudet, kivut

Alkoholidementia Runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö heikentää kognitiota ajan mittaan. Yli 65-vuotiasta runsaasti alkoholi käyttävistä joka neljännellä voidaan todeta dementiatasoinen muistihäiriö. Muistisairauden esiintyvyys on suurempi alkoholia runsaasti käyttävillä kuin kohtuullisesti alkoholia käyttävillä. Alkoholisteilla riski jopa 5-kertainen Syyt dementian kehittymiselle ovat moninaiset; alkoholin toksinen vaikutus aivoihin, heikko ravitsemus, aivovammat, muiden sairauksien huono hoito. Muut keskushermostovauriot: traumat, infektiot, vitamiinipuutokset (esim. Wernicke), maksakirroosi (hepatoenkefalopatia), elektrolyyttihäiriöt jne. Alkoholistille voi kehittyä myös muu dementoiva sairaus kuten Alzheimerin tauti.

Alkoholidementian diagnoosi Voidaan tehdä vasta riittävän pitkän raittiin jakson jälkeen, >3 kk? Tyypillinen anamneesi ja kliiniset löydökset Dementian oirekriteerit täyttyvät: laaja-alainen henkisten kykyjen heikentyminen joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä. Kuvantamislöydös: sentraalinen atrofia (isot aivokammiot), pikkuaivoatrofia

Alkoholidementian oireet ja hoito Muistiongelmat eivät välttämättä ole keskeisin oire vaan erilaiset toiminnanohjauksen vaikeudet. Tyypillistä: persoonallisuuden muutokset, impulsiivisuus, käytösoireet Käytösoireiden takia joudutaan usein lääkitsemään (lääkkeiden sivuvaikutukset) Alkoholin käytön lopettaminen pysäyttää sairauden etenemisen, joskus tapahtuu vähäistä kognition ja toimintakyvyn paranemista. Univaikeudet

Alkoholidementian oireiden näkyminen arjessa Muistiongelmia aikaan ja paikkaan orientoitumattomuus Sairaudentunnottomuus Mielialan vaihtelu hyvinkin nopeasti Fyysinen ja verbaalinen aggressiivisuus Onko esim. itsestään huolehtimisen vaikeus oire vai pitkäaikaisen välinpitämättömyyden seurausta (rutiinin puute)? Usein tavaroiden keräilyä (myös muiden omaisuuden), käsidesin juomista, vanhojen totuttujen asioiden kaipaaminen (esim. tupakointi) jne.

Yhteenvetoa Osastolla samanaikaisesti niin somaattisen ongelman vuoksi olevia potilaita kuin pitkittyneessä deliriumissa olevia. Hoitajamitoitus arkena: - Aamu: 6-7 (joista yksi huolehtii lääkehoidosta ja toinen on ns. vastaava hoitaja, joka huolehtii kotiutuksista yms. - Ilta: 5 hoitajaa, joista kentällä 4 - Yö: 2 hoitajaa, joista toinen aina sairaanhoitaja Usein haastavaa, jos osastolla yhtäaikaisesti todella sekavia/deliriööttisiä potilaita. Melko paljon myös saattohoitovaiheessa olevia potilaita.