PIRO PAAKKANEN NAISTEN A MIESTEN UOMISTITANNETYYPIT Sumalaisten alkhlin käytössä viime vusikymmeninä tapahtuneita muutksia n lunnehdittu puhumalla alkhlikulttuurin arkistumisesta. Alkhlin arkistumisella tarkitetaan sitä, että "alkhli ia sen vaikutukset eivät le itseisarv, vaan muille tarkituksille ja pyrkimyksille alisteinen asia" (Simpura & Partanen 8,).umalajien taslla sumalaisen alkhlin kaytön arkistumiseen sisältyy siirtyminen väkevistä jumista mietihin jumiin. umistilanteiden minaisuuksien taslla alkhlin kayttin arkistuminen merkitsee sitä, etta kaytttitilanteet vat sa nrmaalia elämänmena eivätkä pikkeamia siitä. Mnilla alkhlikulttuurin alueilla muutkset vat hitaita ja tapahtuvat pikemmin sukuplvien kuin vusikymmenien mittaan. illakin jumakulttuurin sa-alueilla, kuten jumalajien susissa muutkset vivat lla hyvinkin npeita ja vivat levitä räjähdysmäisesti kk väestöön. Olut n aina lutta, mutta sen paikka ihmisten ajatuksissa n vaihdellut. Keskiluen vapauttamisen jälkeen se ei enää kelvannut elintasjumaksi (Makela & Österberg ; Rahknen & al. ). Nykyään valtasa luesta judaan keskiluena. Se n mlempien sukupulien ja kaikkien säätyjen susikkijuma (Simpura & al. ; Rahknen & a.l. ). Muuts ei väittämättä merkitse vanhan täydellistä krvautumista. Kulttuurin mat perinteiset kayttaytymismallit nayttavät myös muutksissa pitävän pintansa. Alkhlin kulutuksen muuttuminen mietja jumia sustvaan suuntaan nsti muun muassa "vanhan" luen uuteen susin, mutta ei heikentänyt sumalaisen humalajumisen keskeisyyttä (Partanen ; SimpuralggS;Simpura & al. ; Paakkanen ). Myös jumistilanteiden muuttuessa perinteiset elämänmudt vivat säilyä ja saada uusia merkityksia. Esimerkiksi sumalainen sauna n "kulttuurinen jäänne mneen käyttöön" (Partanen, 8), silla vanhanaikainen saunminen n jumistilanteena -Iuvulla selvästi merkittävampi kuin uudenaikainen ateriinti (Paakkanen & Simpura ; Simpura ; Simpura & al. ). Tässä artikkelissa tutkitaan jumistilanteiden yleisyydessä vudesta IB vuteen tapahtuneita muutksia sekä vuden saltamiesten ja naisten jumistilanteiden minaisuuksia. Vusien lb ja jumatapatutkimuksissa vastaajia pyydettiin lukittelemaan jumiskertansa yhteen tutkijan tarjamista ti- Iannetyypistä (lukkien mudstamisesta ks. tarkemmin Simpura 8). Artikkelissa etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten vastaajat lukittelevat jumiskertansa vusina lb ja? Missä tilanteissa miehet ja naiset vunna juvat mlemmat pieniä määriä, mlemmat suuria määriä, ja missä tilanteissa sukupulien väiiset ert vat suurimmat? uvatk miehet ja naiset vunna eri tilanteissa eri jumia? ALKOHOLIPOLITIIKKA {):
A IN E ISIOT Vuden IB jumatapatutkimuksessa haastateltiin ja vuden tutkimuksessa henkilöä. Vastausprsentit livat ja 8. Näytteet edustavat --vutiasta väestöä. Haastattelut tehtiin mlempina vusina pääsin syyskuussa. Tutkimusaineistissa n tieta vastaajien ilmittamista jumiskerrista haastattelua edeltäneelta viiklta. Viikkkartituksen jumiskerrat kuvaavat sumalaisen alkhlin kayttin perustasa, jsta puuttuvat vutuisjuhlat ja lmakausi. Edustavan näytteen viikkkartitus n samalla edustava näyte väestön jumiskerrista. Viikkkartitukseen tulleita jumiskertja n vunna 8ja BBI vunna. Puuttuvien tietjen vuksi taulukiden tsiasialliset tapausmäärät vaihtelevat hiukan. umisen rajuutta eri tilanteissa kuvataan keskimääräisellä absluuttialkhlin kertakulutuksella. Kymmenen senttilitran kertakulutusta vidaan miehilla pitää humalakulutuksen eli yhden prmillen veren alkhlipitisuuden alarajana. Naisilla humalakulutuksen alaraja n alhaisempi. Yhden prmillen humalatilan naiset saavuttavat jumalla nin pulla keskilutta ja miehet jumalla nin pulla keskilutta (Sillanaukee ). TII.ANN ETYYPIT Syysviikn jumiskertjen kknaismäärä kasvi yli miljnalla jumiskerralla vudesta 8 vuteen (Simpura & al. ). Muutkset jumiskertjen määrissä vat suuria, mutta - saunajumisen lievää yleistymistä lukuun ttamatta * vastaajat lukittelevat jumiskertansa tutkijan tarjamiin tilannetyyppeihin häkellyttävän samalla tavalla kumpanakin tutkimusvunna (taulukk I). Alkhlitilanteiden kulttuurinen paikka ei vastaajien lukittelujen perusteella näytä lainkaan muuttuneen. Tilannetyyppien jakauma n miehilla ja naisilla hyvin samanlainen. Vunna IB viisi yleisintä tilannetyyppiä, kti-ilta, huvittelu- tai ajanvietetilaisuus, saunan yhteydessä juminen, ateriatilanne ja vierailutilanne, kattaa prsenttia naisten ja prsenttia miesten jumiskerrista. Vunna vastaavat luvut vat ja prsenttia. Naisten salta tilannetyypittelyssä vidaan havaita suurempia muutksia, kun ikä vakiidaan. (Tulksia ei tässä taulukida.) Osalla naisista vat vudesta IB vuteen muuttuneet tdennäköisesti sekä tsiasialliset käytttilanteet että kaytttitilanteiden nimeäminen. --vutiailla naisilla kti-iltjen ja saunassakäyntitilanteiden suus n kasvanut ja vierailu- ja laakekayttötilanteiden suus laskenut. Myös --vutiailla naisilla saunassa käynnin yhteydessä tapahtuvien jumistilanteiden suus n kasvanut ja vierailutilanteiden suus vähentynyt. Kaikki nämä muutkset vat saltaan tasittaneet ikaryhmien sukupulierja. Yleinen muutssuunta naisten tilannetyypeissä näyttää levan se, että juminen n muuttunut aikaisempaa ktikeskeisemmäksi ja että saunajuminen n vakiinnuttanut asemansa myös naisten jumistilanteena. Kun vanhempien naisten juminen n tullut hyväksytymmäksi, he vat vineet nimetä lääkekäyttkerrat muunlaisiksi ktisiksi kaytttilanteiksi. On mahdllista, että lama-aika heijastuu vierailutilanteiden vähenemisenä. Kun rahaa n vähän, sitä ei käytetä kestitykseen. Tisaalta vi lla niin, että vierailujen merkitys sumalaisessa yhteiskunnassa n vähentynyt ja että lut timii ihmissuhteiden liimana tisenlaisissa verkstissa. Alkhlikulttuurin muuttuminen ei le heikentänyt ktijumisen keskeisyyttä. Huvittelu tai työn yhteyteen liittyvät tilanteet eivät le kasvattaneet suuttaan sen enempää miehilla kuin naisilla. Tilannetyypeistä vat jatkssa mukana ne,.. liden tapausmäärä vunna n naisilla ja miehilla vähintään. ALKOHOIIPOLiTIIKKA ():
Taulukk. Tilannetlrypit vusina 8 a narset tg8 t 8 miehet t kti-ilta huvittelu- ja ajanvietetilaisuus saunassa käynti ateria, rukailu vierailu muu juhlatilaisuus,'sen kunniaksi" ktiintul työstä perhejuhla työn lmassa tai yhteydessä ulkillessa, retkellä, kalassa, marjassa jne. lääkekäyttö humalan ttaminen virallinen tilaisuus yleinen julapäivä muu I t l I II L II a, T I I - N (umiskertja) r B t8 TI[ANTEIDEN UOMAMAARAT Tilanteet jakautuvat sekä naisilla että miehillä suurempien ja pienempien kertamäärien tilanteisiin. Ateria, sauna ja ktiintul töistä vat tyyppeinä pienkertja. Suurimpia määriä sekä naiset että miehet juvat huvittelu- tai aj anvietetilaisuuksissa sekä "sen kunniaksi" -juhlissa. Naisista piketen myös vierailu, työn lmassa juminen ja perhejuhla vat miehilla suurien kertamäärien tilanteita (vrt. Simpura ). umamääirien vaihtelu tilanteiden välilla n miehilla suhteellisesti saman suuruinen kuin naisilla: tilannekeskiarvjen variaatikerrin n naisilla ja miehilla.. Miehet juvat kaikissa tilanteissa enemmän kuin naiset (taulukk ). On yllättävää, että näin n laita myös puhtaasti ssiaaliseen kanssakäymiseen viittaavissa tilanteissa, kuten vierailulla käynnissä tai perhejuhlassa. s työn yhteydessä juminen merkitsee edustustilaisuutta (Simpura 8, ), vidaan tdeta, että miesten ja naisten jumamäärien er n suurin tilanteissa, jtka vaativat keskustelutaita ja ssiaalisuutta. Sumalaisen miehen seurallisuus asuu ihmisten ssiaaliseen kanssakäymiseen painttuvissa tilanteissa humattavasti useammin kuin naisilla pulln hengessä (taulukk ). Naiset juvat suurempia määriä samissa tilanteissa kuin miehetkin. Miehilla suurien kertamäärien tilanteita n kuitenkin enemmän kuin naisilla. Naisille rajumpi juminen sallitaan vain sitä varten mistetuissa tilanteissa, jita vat "huvittelu" ja "muu kuin perhepiirissä juhliminen". Ulkisen paineen sijasta tai sen lisäksi naiset saattavat itse kntrllida jumistaan myös sillin, kun miehet elävät aina kullisenkin tilanteen ehdilla. ALKOHOLIPOLITIIKKA {):
Taulukk. Naisten ja miesten keskimääräinen kertakulutus (cl absluuttialkhlia) ja keskimääräisen kertakulutuksen suhde eri tilannetyypeissä vunna miehet keskimääräinen kertakulutus naiset miehet/naiset perhejuhla vierailu työn lmassa tai yhteydessä saunassa käynti kti-ilta huvittelu- tai ajanvietetilaisuus muu juhlatilaisuus, "sen kunniaksi" ulkillessa jne. ktiintul työstä ateria, rukailu, L, qq, B,O t,,,,,o,,,,,,,,,,,, ).,,8,8, L,,, Taulukk. Humalakertjen (veren alkhlipitisuus vähintään yksi prmille) suus ( kyseiseen tilannetyyppiin kuuluneista jumiskerrista) sekä keskiprmille eri tilannetyypeissä ateria työn lmassa perhejuhla ktiintul saunassa käynti kti-ilta vierailu ulkillessa muu juhla huvittelr humalakerrat keskiprmille narset miehet narset miehet, t 8 / t,,,,,,,,,,,,8,8,,,,, t,, TITANTEIDEN UOMATAIT Tisin kuin esimerkiksi bretagnelaisessa kalastajakylässä, jssa punaviini symbli miehisyyttä (Chapman ), viini n Sumessa llut naisellisuuden symbli. Nainen ei Sumessa juuri tarttunut lutlasiin ennen keskiluen uutta tulemista B- ja O-luvun taitteessa (Rahknen & al. ). Sumessa naiselliseen jumiseen vat kuuluneet, miehiseen jumiseen A-lut ja (Simpura & ai. ). Seuraavassa tarkastelemme sitä, juvatk miehet ja naiset eri jumia erityyppisissä tilanteissa. Useimpien tilanteiden hallitseva juma n mlemmilla sukupulilla lut (taulukk ). Puhtaiden lutkertjen suus n miehilla ja naisilla pienin perhejuhlissa. Perhejuhlissa ja vierailuilla vat naisilla susitumpia kuin. Miehilla näiden tilanteiden hallitsevia jumia vat ja. Kummallakin sukupulella suurempien ker- ALKOHOT POLITIIKKA ():
Taulukk. Tilanteiden jakautuminen nautittujen jumien laadun mukaan (tilanteet järjestetty puhtaiden lutkertjen suuden mukaan) narset miehet kaikki sauna, väkevät, väkevät, väkevät ÖT r l I r ktiintul työstä, väkevät, väkevat, väkevät I B ) aterra, väkevät, väkevät, väkevät I r työn lmassa tai yhteydessä, väkevät, väkevät, väkevät T 8 t huvittelu, väkevät t t l M ALKOHOIIPOLIIIIKKA ():
Taulukk jatkuu narset miehet kaikki, väkevät, väkevät kti-ilta, väkevät, väkevät, väkevät 8 t muu juhlatilaisuus, "sen kuniaksi", väkevät, väkevät, väkevät I8 () t B I t II vierailu, väkevät, väkevät, väkevät t ö t () I L r perhejuhla, väkevät, väkevät, väkevät I L tt B I8 ALKOHOLIPOLITIIKKA ():
tamäärien tilanteita vat ne, jissa judaan useimmin useampia jumalaatuj a. Yhtenä muutksen ja arkistumisen sittimena n Sumessa dtettu sitä, että alkhlia aletaan Välimeren maiden tapaan kayttaa ateriajumana. Tirtkimukset kuitenkin sittavat, että alkhlin rli sumalaisessa rukakulttuurissa n edelleen lematn. umatapatutkimuksessa vastaajalta tiedusteltiin, mitä jumaa han kayttaa useimmin sunnuntain ja arkipäivän pääaterialla. Ateriajumia vat Sumessa etupäässä mait ja piimä sekä vesi ja kivennäisvedet (Simpura & al. ; Bjugg ). Alkhlijumia ilmittaa sunnuntain pääaterialla käyttävänsä nelja prsenttia naisista ja kuusi prsenttia miehistä. Naisten rukajuma n sunnuntaisin useimmiten viini ja miesten keskilut. Arkipäivisin kayttaa alkhlia aterialla puli prsenttia naisista ja pulitista prsenttia miehistä. s aterialla nautitaan alkhlijumia, sekä naisten että miesten arkiateriita kstuttaa useimmin keskilut (alkuperäinen aineist). Sama lajituls vidaan lukea tauluksta. Olut hallitsee sekä naisten että miesten ateriatilanteiden jumavalikimaa. Tisella sijalla mlemmilla sukupulilla n viini. Vakevien jumien vähäinen suus ateriatilanteen jumissa sittaa, että likööri tai knjakki kahvin kera ei kuulu sumalaisiin rukatapihin (Bj"gg L, ). umalajien perusteella tilanteet vidaan jakaa tapakulttuurin piiriin pitempään kuuluneisiin ja alkhlin arkistumisen myötä syntyneisiin uudentyyppisiin jumistilanteisiin. Perinteisempien tilanteiden (vierailu ja perhejuhla) eriytyneet miesten ja naisten jumat eravat uudentyyppisten tilanteiden (sauna, ktiintul työstä, työn lmassa) sukupulille yhteisestä lutlinjasta. Vierailutilanteissa ja perhejuhlissa miesten ja naisten jumat nudattavat perinteistä sukupulijaka: naiset juvat viiniä ja miehet väkeviä ja lutta. Uudentyyppisissä tilanteissa myös naiset juvat lutta. Näissä tilanteissa sukupulien juminen eraa vain jumamäärissä. Samanlainen miesten ja naisten jumalajien er näkyy arki- ja juhlapäivän ateriissa. Alkhlin suutta sumalaisessa rukakulttuurissa selvittäneen tutkimuksen mukaan sukupuliert jumamieltymyksissä näkyvät edelleen juhlapäivien ateriilla. uhlissa vain muutama nainen ilmitti juvansa lutta. Miesten sen sijaan kelpasi myös juhlissa juda pelkastaan lutta (Bj"gS,). YHIEENVEIO Sumalaisten jumiskerrat ryhmittyvät saunajumisen yleistymistä lukuun ttamatta hämmästyttävän samalla tavalla tutkijan tarjamiin tilannelukkiin vusina lb ja. umiskertjen tilannejakauma n naisilla ja miehilla pääpiirteittäin samanlainen. Vunna viisi yleisintä tilannelukkaa (kti-ilta, huvittelu- tai ajanvietetilaisuus, saunassa käynti, ateria ja vierailu) kattaa prsenttia naisten ja prsenttia miesten syysviikn jumiskerrista. Saunajumisen leviäminen yhdistyy luntevasti luen susin kasvuun, mutta luen susin kasvu ei selitä sitä, miksi saunan yhteydessä juminen n Sumessa susitumpi jumistilanne kuin aterian yhteydessa juminen. Perinteinen sauna kelpaa Sumessa yksinkertaisesti paremmin tihentyneen jumisen perusteeksi kuin eurppalaiseksi jumatavaksi mielletty ateriajuminen (Paakkanen & Simpura ; Simpura & al. ). Naiset juvat kaikissa tilanteissa pienempiä määriä kuin miehet. Suurimpia määriä kumpikin sukupuli ju huvittelutilanteessa. Sukupulien viiliset ert jumamäärissä vat suurimpia tilanteissa, jissa painttuu ssiaalinen kanssakäyminen. Näissä tilanteissa miehet tarvitsevat seurallisuuteen virittyäkseen humattavasti suurempia alkhlimääria kuin naiset. Miesten ja naisten keskimääräisen kertakulutuksen er n suurin perhejuhlassa, vierailulla ja tytin yhteyteen liittyvissä tilanteissa. Tilannetyypit vidaan jumalajien perusteella jakaa perinteisempiin ja uudempiin ALKOHOLIPOLITIIKKA {):
jumistilanteisiin. Tapakulttuurin piiriin pitempään kuuluneiden ssiaalisten yhdessältilanteiden, kuten vierailun ja perhejuhlien, jumat pikkeavat yleisestä lutlinjasta. Näissä tilanteissa sukupulet juvat perinteisiä lajejaan: naiset viiniä ja miehet lutta ja väkeviä. Uudempien jumistilanteiden juma n mlemmilla sukupulilla lut. "uminen n liittynyt aikanaan pelkästään usknnllisiin juhlamenihin. Histrian kuluessa juminen n siirtynyt yhä useampiin ja yhä arkisempiin timintihin" (Virtanen L8, ). Tilannetyyppien lukkien muuttumattmuus vudesta lb vuteen vüt- taa siihen, että keskilukkaistuneessa ja kaupungistuneessa yhteiskunnassa traditinaaliset perhetilanteet ja niiden myötä primaariset ssiaaliset verkstt eivät le krvautuneet sekundaarisilla instituutiilla, kuten esimerkiksi tytihtin liittyvilla alkhlinkayttötilanteilla. Useimmiten judaan arkisissa perheelämän tilanteissa, kuten vietettäessä kti-iltaa tai saunttaessa. uhliminen n ennen kaikkea huvittelua lai ajanvietettä" jssa jumista eivät sid tai hjaa perinteiset rituaalit ja jssa nrmi "saa jupua' pätee niin miesten kuin naisten khdalla. KIRIALLISUUS Bjugg, Peter: Alkhli sana sumalaista rukakulttuuria. Helsingin ylipist, Kasvatustieteellinen tiedekunta, syventävien pintjen tutkielma L Chapman, Malclm: The scial definitin f want. In: Champman, Malclm & Macbeth, Helen (eds.): Fd fr humanity: crss-disciplinary readings. Oxfrd: Centre fr the Sciences f Fd & Nutritin, Makela, Klaus & Österberg, Esa: Olut viinamaassa. Alkhliplitiikka ():, - & Paakkanen, Pirj: Sumalaisten jumiskertjen minaisuudet vusina 8 ja. Alkhliplitiikka ():, - Paakkanen, Pirj & Simpura, ussi: Alkhlijumat ja saunminen nyky-sumessa. Alkhliplitiikka 8 ():, -r Partanen, uha: Herinen juminen, myyttinen humala ja sumalainen viinapää. Alkhliplitiikka ():,-8 Rahknen, Ossi & Helakrpi, Satu & Karist, Antti & Paakkanen, Pirj & Simpura, ussi: Keski- luen uusi tuleminen. Käsikirjitus Sillanaukee, Pekka: Alkhlin suurkulutuksen ja kertakaytn rajat. Pullpsti :, Simpura, ussi: Drinking cntexts and scial meanings f drinking. A study with Finnish drinking ccasins. Helsinki: The Finnish Fundatin fr Alchl Studies, l., 8 Simpura, ussi: Ilmaista viinaa. Alkhliplitiikka (f8):,,[- Simpura, ussi: Sumalainen viinapää tänään. Dudecim (), Simpura, ussi & Partanen, uha: umatavat muuttuvassa yhteiskunnassa. S. -8. Teksessa: Simpura, ussi (tim.): Sumalaisten jumatavat. Haastattelututkimusten tulksia vusilta 8, ja 8. Helsinki: Alkhlitutkimussäätiön julkaisuja nr, f8 Simpura, ussi & Mustnen, Heli & Paakkanen, Pirj: Uudet jumat, uudet tilanteet. umatapjen muutkset Sumessa ja EY-maissa l8oluvun pulivälin jalkeen. Alkhliplitiikka 8 ():,-8 Virtanen, Matti: Ankyrä tuiske, huppeli tuva sumalainen humala. Prv: WSOY, Muutt8. ENGLISH SUMMARY Pirj Paakleanen: Drinking cca.sins a,mng tman and men. Changes in the ccurrence f ccasin types betueen 8 and and the features f ccasian types in (Naßten j a mi.esten jumistilannetyypit) Data n all drinking ccasins within a single week frepresentative samples fthe Finnish ppulatin between the ages f and in 8 and are analysed. Respndents were asked t classify their drinking ccasins by chsing ne fthe fllwing alternatives: evening at hme. entertainmenl. sauna, meal, visit, drinking t smething, retuming AtKOHOLIPOtITIiKKA ():
hme frm wrk, family event, during wrk, while utdrs, medicinal use, getting drunk, frmal ccasin, hliday, ther. The ttal number f drinking ccasins during the autumn week under investigatin increased by ver a millin. Excluding sauna ccasins, hwever, respndents classified their drinking in strikingly similar ways in and 8. The distributin f types is very alike fr men and wmen; in hme evenings, entertainment, sauna, meals and visits accunted fr f ccasins amng wmen and fr amng men. Despite new trends in drinking habits, the central rle f drinking at hme has remained cnstant. N increase was fund amng either sex in ccasins invlving entertainment r wrk. N significant difference between the sexes was fund in the relative fluctuatin f amunts drunk per ccasin. Cnceming bth men and wmen, ccasins can be categrized as heavy and mderate use. Men drank mre than wmen in all ccasin types. The relative difference in vlume was highest in family ccasins, visits and wrk-related ccasins. Beer was the mst ppular drink in mst ccasins. In ccasins with the lngest traditin (visits and family events), men and wmen kept t their traditinal rles; wmen drank wine and men bth beer and spirits. In new types f ccasins, resulting frm alchl becming increasingly everyday fare (sauna, returning hme frm wrk, in cnnectin with wrk), wmen als drank beer. KEY WORDS: Alchl culture, drinking situatin, drinking habits, males fernales 8 AIKOHOI POLIT IKKA ();