Torpparinmäen peruskoulun opetussuunnitelma 2012 Tarkistettu vuonna 2005 hyväksytyn opetussuunnitelman pohjalta opetuslautakunnan ja opetusviraston ohjeiden mukaan. Käsitelty Torpparinmäen peruskoulun opettajien kokouksessa 25.1.2012 ja Torpparinmäen peruskoulun johtokunnassa 30.1.2012. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on hyväksynyt Helsingin kaupungin peruskoulujen koulukohtaisia opetussuunnitelmaosuuksia koskevat tarkennukset ja täydennykset 19.6.2012. 1.8.2012
Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 3 1.1 ARVOPERUSTA... 3 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 3 1.3 KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 4 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 2.1 OPPIMISKÄSITYS... 7 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA YHTEISÖLLINEN TOIMINTAKULTTUURI... 7 2.3 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT... 9 2.4 OPPILAIDEN OSALLISUUS... 10 2.5 YHTEISTYÖ NIVELVAIHEISSA... 11 2.6 ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ... 12 2.7 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ... 13 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT... 15 3.1 TUNTIJAKO... 15 3.2 KIELIOHJELMA... 16 3.3 KOULUN PAINOTUKSET... 17 3.4 OPPILAAKSIOTTO... 17 3.5 MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT TAPAUKSET... 18 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 20 4.1. OHJAUSTOIMINTA... 20 4.2. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET)... 22 5. OPPIMISEN JA KASVUN EDISTÄMINEN... 23 5.1 YLEINEN TUKI... 23 5.2 TEHOSTETTU TUKI... 24 5.2.1 Pedagoginen arvio... 25 5.2.2 Oppimissuunnitelma... 26 5.3 ERITYINEN TUKI... 27 5.3.1 Pedagoginen selvitys... 28 5.3.2 HOJKS... 28 5.4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 29 5.4.1 Yhteiset opetusjärjestelyt... 29 5.4.2 Esiopetuksen järjestäminen perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin aloittaville (startti)... 32 5.4.3 Joustava perusopetus... 32 5.4.4 Erityisopetus... 32 6. HYVINVOINTI JA OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS... 36 6.1. OPPILASHUOLTO ON OPPILAAN HYVINVOINNIN TURVAAMISTA... 36 6.2. TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 37 6.3 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN... 38 7. PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA... 39 7.1 KERHOTOIMINTA... 39 7.2 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 39 7.3 KOULURUOKAILU... 39 7.4 KOULUMATKAT... 40 7.5 KOULUNKÄYNTIAVUSTAJATOIMINTA... 40 7.6 MUUT TUKIPALVELUT... 40 8. MUU YHTEISTYÖ... 41 8.1. YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA... 41 8.2. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 41 9. OPPILAAN ARVIOINTI... 42 9.1 OPPILAAN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ JA PERIAATTEET... 42 9.2 OPPILAAN ITSEARVIOINTI... 48 1
9.3 TYÖSKENTELYN ARVIOINTI... 49 9.4 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI... 50 9.5 TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI... 51 9.6 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPPILAAN ARVIOINTI... 51 9.6.1 Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli... 52 9.7 OPINNOISSA ETENEMISEN JA VUOSILUOKALLE JÄTTÄMISEN PERIAATTEET... 52 9.8 OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN ETENEVÄ OPPILAS... 52 9.8.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus... 53 9.9 PÄÄTTÖARVIOINNIN PERIAATTEET... 53 9.10 TODISTUKSET... 54 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset... 54 Päättötodistus... 54 10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 56 10.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 56 10.2 KIELTEN MODUULI... 58 Äidinkieli ja kirjallisuus... 59 Toinen kotimainen kieli... 79 Vieraat kielet... 87 10.3 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN MODUULI... 126 Matematiikka... 126 Ympäristö- ja luonnontieto... 139 Biologia ja maantieto... 144 Biologia... 148 Maantieto... 152 Fysiikka ja kemia... 156 Fysiikka... 160 Kemia... 165 10.4 TAIDE- JA TAITOAINEIDEN MODUULI... 169 Musiikki... 169 Kuvataide... 178 Käsityö... 190 Kotitalous... 200 Terveystieto... 205 Liikunta... 210 10.5 HISTORIA- JA KATSOMUSAINEIDEN MODUULI... 224 Historia... 224 Yhteiskuntaoppi... 230 Evankelis-luterilainen uskonto... 233 Ortodoksinen uskonto... 241 Islamin uskonto... 248 Elämänkatsomustieto... 254 Oppilaanohjaus... 263 LIITTEET... 266 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAITOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 266 MUUT LIITTEET (ERILLISINÄ ASIAKIRJOINA)... 268 2
1. Koulun työn perusta 1.1 Arvoperusta Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Torpparinmäen peruskoulun henkilökunta, johtokunta ja vanhemmat ovat määritelleet koulun arvopohjaksi laadukkaan oppimisen, turvallisuuden, hyvän itsetunnon ja hyvät elämänhallintataidot. Laadukas oppiminen tarjoaa oppilaille elämässä tarvittavia perustietoja ja taitoja. Tuemme oppimaan oppimista kannustavassa oppimisympäristössä. Pyrimme huomioimaan yksilöllisyyden ja erilaisuuden. Kehitämme oppimista arviointikeskusteluilla ja kannustavalla ohjauksella seuraten oppilaan oppimisprosessia läpi koko peruskoulun. Koulun henkilöstön täydennyskoulutus ja kehittämishankkeet turvaavat laadukkaan opettamisen. On tärkeää, että koulun fyysinen ja henkinen ympäristö on turvallinen. Kasvatamme oppilaita osallisiksi oman ympäristön fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta. Kasvatamme oppilaita avoimiksi ja ennakkoluulottomiksi sekä erilaisuutta kunnioittaviksi. Koulumme keskellä kylää yhteistyökumppaneineen luo turvallisen oppimisympäristön. Pyrimme vahvistamaan oppilaan tervettä itsetuntoa ja elämänhallintataitoja. Tuemme oppilaan sosiaalisia taitoja ja persoonallisuuden kasvua Tuemme oppilaan elämänhallintataitojen monipuolista vahvistumista ja rohkaisemme häntä toimimaan rakentavalla tavalla erilaisissa tilanteissa. 1.2 Koulun toiminta-ajatus Torpparinmäen peruskoulun opetus- ja kasvatustyön tavoitteena ovat oppilaan hyvät elämänhallintataidot ja yleissivistys. Lapsen kasvua ja itsetuntoa tukee eheä yhdeksänvuotinen oppimispolku ja toimiminen vuorovaikutuksessa eri-ikäisten ja erilaisten oppilaiden kanssa. Kasvatamme oppilaita suvaitsevaisuuteen ja ympäristövastuullisuuteen. Avoin ja joustava oppimisympäristö sekä läheinen yhteistyö kodin ja nuorisotalon kanssa luovat hyvän perustan työhömme. 3
1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Torpparinmäen peruskoulussa kasvatuksessa painottuvat yksilöllisyys, yhteistoiminnallisuus ja vastuullisuus. Kasvatuksen päämääränä on oppilaan tasapainoinen persoonallisuus ja elämänhallintataidot. Yhtenäinen peruskoulu ja yhteistyö vanhempien kanssa luovat puitteet turvalliselle kasvuympäristölle. Oppimisessa korostuu vuorovaikutus- ja oppimaan oppimisen taidot. Oppimistapahtuma perustuu oppijan aktiivisuuteen niin tavoitteiden asettelussa, toteuttamisessa kuin arvioimisessakin. Opettajan tehtävänä on ohjata oppimisprosesseja sekä luoda suotuisia oppimisympäristöjä. Oppimisprosessissa painottuu erilaisten taitojen oppiminen. Ne ovat avain oppimaan oppimiselle ja jatkuvalle, elinikäiselle oppimiselle. Kaikki taidot lisäävät oppijan itsetuntemusta ja käsitystä itsestä oppijana. Tiedollisten sisältöjen oppiminen on kuvattu opetussuunnitelman ainekohtaisessa osiossa. Oppimisprosessissa ja sen arvioimisessa on erilaisilla taidoilla tärkeä osa. Oppimisprosessissa jaotellaan eri taidot seuraavasti: ympäristövastuullisen ja kommunikointi- ajattelutaidot kädentaidot terveen elämän taidot taidot OPPIMISPROSESSI sosiaaliset oppimaan luovuuden eettiset taidot oppimisen taidot taidot taidot Oppimisprosessin ohjauksessa toteutuu hyvin vanha kiinalainen sananlasku: "Anna nälkäiselle kala, niin hän on tyytyväinen päivän. Opeta hänet kalastamaan, niin hän on tyytyväinen loppuelämänsä." Oppimisprosessi ja taidot Seuraavassa esitellään eri taitojen oppimisen tavoitteet. Taitojen oppiminen tapahtuu yksilöllisesti, jolloin myös arvioinnin on tuettava näitä prosesseja. Ajattelutaidot Ajattelutaidoissa opitaan käsittelemään informaatiota. Käsitteiden muodostumista, määrittelyä ja luomista tapahtuu kaiken ikäisillä oppijoilla. Oleellisia opittavia taitoja käsitteiden omaksumisessa 4
ovat havaintojen tekeminen, vertaileminen, luokitteleminen, kommunikointi, tiedon tuottaminen ja tallentaminen; käsitteiden määrittelemisessä tiedon järjestäminen, tulkitseminen ja arvioiminen (mm. ristiriitaisen tiedon käsitteleminen) sekä käsitteiden luomisessa päätöksen teko, ennustaminen ja hypoteesien muodostaminen. Ajattelutaitojen oppimista tapahtuu kaikissa oppiaineissa. Tärkeätä on ohjata oppilasta kriittiseen ajatteluun ja rohkaista ongelmanratkaisuun, mikä luo pohjaa oman tietokäsityksen rakentamiselle sekä antaa välineitä oman oppimisprosessin hallintaan. Oppimaan oppimisen taidot Opettajan tehtävä on ohjata oppijaa omaan aktiiviseen toimintaan oppimisen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Itsearvioinnin avulla oppija pystyy asettamaan itselleen realistisia tavoitteita sekä toimimaan kriittisesti. pääsee itse seuraamaan osaajan taitoja eri oppiaineissa kouluvuosiensa aikana. Seuraava kysymysten asettelu auttaa omaa oppimisen seurantaa: Mitä tiedän? Mitä osaan? Miten tutkin? Miten opin? Mitä haluaisin tietää? Mitä haluaisin osata? Mitä opin? Hmm mitähän seuraavaksi? Kommunikointitaidot Kommunikointitaitojen tavoitteena on pystyä ilmaisemaan itseään monipuolisesti eri vuorovaikutustilanteissa. Näistä taidoista tärkeiksi nousevat aktiivinen kuuntelu, ilmaisu- ja sosiaaliset taidot. Eettiset taidot Eettisten taitojen tavoitteena on oman sisäistyneen arvomaailman ja elämänkatsomuksen löytäminen, sen mukaan toimiminen ja eri kulttuurien ominaispiirteiden ymmärtäminen ja suvaitseminen. Tärkeitä eettisiä taitoja ovat kaiken elämän arvostaminen, elämän moninaisuutta suojeleva elämäntapa, ymmärrys ihmisen toimintaa kohtaan, empatia, oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan erottaminen, yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaan toimiminen sekä pyrkimys eettiseen toimintaan ja vaikuttamiseen. Käden taidot Käden taitojen tavoitteena on oppia tekemään käsillään töitä, joissa voi myös nauttia ja saada elämyksiä omasta kädenjäljestä. Tärkeitä taitoja ovat tuntoaistille herkistyminen, oman luovuuden ja ilmaisukanavan löytäminen, arkipäivän tilanteissa selviytyminen, uusien menetelmien etsiminen sekä esteettisyyden ja käsityön arvostaminen. Käden taidot ovat osa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa, jossa uudelleenkäyttö ja korjaaminen ovat oleellisia taitoja. 5
Luovuuden taidot Luovuuden taitojen tavoitteena on ennakkoluuloton ja avoin suhtautuminen ympäristöön sekä ratkaisukeskeinen toiminta sekä tutuissa että tuntemattomissa ja hyvin erilaisissa tilanteissa. Tärkeitä taitoja ovat tunne- ja aistiherkkyys sekä rohkeus oman ajattelun ja uusien ideoiden esille tuomiseen. Ympäristövastuullisen ja terveen elämän taidot Ympäristövastuullisen käyttäytymisen lähtökohtana on ymmärrys ihmisen riippuvuudesta luonnosta. Tavoitteena on, että oppilas kokee iloa ympäristöstä, ymmärtää luonnonilmiöitä ja tuntee yhteenkuuluvuutta luonnon kanssa. Luonnon ilmiöiden ja lainalaisuuksien sekä ihmisen luonnosta riippuvuuden ymmärtäminen antaa välineitä ihmisen ja luonnon toiminnan yhteensovittaminen niin, että ympäristöongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan ja ehkäisemään. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää yhteiskunnan toiminnan ja erilaisten elämäntapojen ja arvovalintojen merkityksen ympäristöongelmien muodostumisessa ja ratkaisemisessa. Terveen elämän taitojen tavoitteena on henkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä halu sen ylläpitämiseen. Tärkeää on ymmärtää terveyden merkitys, tuntea oman kehon toiminnot, tiedostaa ympäristön vaikutus toimintakykyyn, sopeutua muuttuviin elämäntilanteisiin sekä suhtautua itseensä ja itsestään huolehtimiseen sekä itsensä kehittämiseen myönteisesti ja realistisesti. Tieto, rohkaisu ja kannustus tähtäävät terveen itsetunnon kasvamiseen. Sosiaaliset taidot Sosiaalisten taitojen tavoitteena on tulla toimeen ympäristön ja erilaisten ihmisten kanssa tilanteiden edellyttämällä tavalla omana itsenään. Tärkeitä taitoja on itsensä ja muiden arvostaminen, hyvät tavat, suvaitsevaisuus, kyky toimia oikein ja elää vuorovaikutuksessa. 6
2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena prosessina toisten oppijoiden ja opettajan sekä ympäristön kanssa. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppimisen ilo, mielekkyyden sekä pysyvyyden kokemus oppimisympäristössä ovat keskeisiä oppijan aktiivisen toimijuuden sekä osallisuuden syntymiselle. Olennaista on oppilaan käsitys itsestään sekä omasta kyvykkyydestään ja pystyvyydestään, joka rakentuu koulupäivien aikana erilaisissa toiminnoissa. Oppilaan käsitys itsestään oppijana luo pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle. Koulun aikuisilla on tässä keskeinen rooli. Oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, ongelmanratkaisua sisältävää toimintaa, jossa elämyksillä ja tunteilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Torpparinmäen peruskoulussa erilaiset taidot ovat oppimisprosessissa keskeisellä sijalla. Tällöin korostuu oppilaan rooli aktiivisena ja itsenäisenä tiedon hankkijana ja prosessoijana. Laadukkaaseen oppimiseen pyrittäessä on oleellista, että kukin oppimisprosessi sisältää monipuolisesti erilaisten taitojen harjoittelua. Taitoja opiskellaan toiminnallisesti ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppimisprosessi ja siihen liittyvät taitotavoitteet on esitelty opetussuunnitelman kohdassa 1.3, Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet. 2.2 Oppimisympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri muodostuu jaettujen arvojen sekä yhteisöllisten rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen pohjalta. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä ja - toimintaa niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä sitä kautta sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Vastuu avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu kaikille, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen toimintaan rakentavalla sekä koko yhteisön hyvinvointia edistävällä tavalla. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Olennaista on, että koulussa yhteisön jäsenille syntyy sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemus, mikä vahvistaa yhteisöllistä oppimisprosessia. Turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistää oppilaan pystyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa hyvää ja turvallista oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä antaa mahdollisuuden omien tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. Toimiva oppimisympäristö joustaa ja muovautuu tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon moninaiset oppijat 7
ja heidän oppimisen sekä kasvun tarpeet. Oppimisympäristö tukee oppilaan kehittymistä tulevaisuuden yhteiskunnan jäseneksi, jossa oppimisen ja toiminnan areenat laajentuvat myös virtuaaliseen ympäristöön. Oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen sekä ovat aktiivisesti mukana oppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä. Oppimisessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Torpparinmäen peruskoulussa fyysinen oppimisympäristö luo hyvät puitteet yhteisölliselle toimintakulttuurille, mikä tukee lapsen ja nuoren eheää ja turvallista kasvua yhtenäisen, yhdeksänvuotisen oppimispolun myötä. Opettajien tiivis yhteistyö takaa hyvän oppilaantuntemuksen ja tuen oppilaan siirtyessä juuresta rungon kautta latvaan. Eri-ikäiset oppilaat oppivat pienestä pitäen toimimaan yhdessä ja tulemaan toimeen toistensa kanssa. Samalla heitä ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisuutta. Koulun avoin ja joustava oppimisympäristö mahdollistaa oppilaiden, opettajien ja koko henkilökunnan luontevan vuorovaikutuksen koulun arjessa ja juhlassa. Pääkoulun toiminnan keskus on monitoimitilana Agora, joka toimii ruokailu-, työskentely-, oleskelu- ja juhlatilana. Torpparinmäen peruskoulussa yhteisöllisyyttä tuetaan monin tavoin. Koulun teemapäivät, aamunavaukset ja juhlat järjestetään koko koulun yhteisinä tapahtumina. Juhlien ja tapahtumien suunnittelussa osallistetaan eri-ikäisiä oppilaita, ja niiden ohjelma pyritään toteuttamaan luokkarajat ylittäen. Koulun muukin toiminta, mm. oppimisympäristön kehittäminen, perustuu oppilaita osallistavalle toiminnalle. Oppimisympäristö ja siinä tapahtuva koulun arkitoiminta pyritään aina rakentamaan niin, että opettajien välinen yhteistyö ja -suunnittelu on mahdollista. Koulussa on kaksi suurluokkaa, jotka mahdollistavat joustavat opetusjärjestelyt, pariopettajuuden ja kahden luokan oppilaiden tiiviin yhteistyön. Pedagogiset ratkaisut ja monipuolinen oppimisympäristö tarjoavat mahdollisuuden oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioimiseen. Koulun oppimisympäristö laajenee sen lähiympäristöön. Haltialan tila, luonnonsuojelualue ja Vantaanjoki ympäristöineen tarjoavat mahdollisuuden ympäristökasvatuksen, koulumme painoalueen, monipuoliseen toteuttamiseen. Koulussa edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä kulttuuri-identiteetin muodostumista teemaviikoin, aamunavauksin ja asiantuntijavierailuin. Torpparinmäen peruskoulussa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti oppimisen tukena. Pääkoululla tietokoneet on sijoitettu eri tiloihin niin, että tietotekniikkaa voidaan käyttää joustavasti oppimisessa. Tieto- ja viestintätekniikan taitojen keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelman liitteessä. Tietotekniikan ja verkkoympäristöjen hyödyntämistä oppimisessa kuvataan lisäksi lukuvuosittain koulun toimintasuunnitelmassa. 8
2.3 Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista oppimista, oppimaan oppimisen taitoa sekä yhdessä työskentelyä ja aktiivista osallistumista. Työtavat suunnitellaan vuorovaikutuksessa koulun aikuisten ja oppilaiden kesken siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä elinikäisenä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Tärkeää on vahvistaa interkulttuuristen taitojen kehittymistä. Oppilaat tunnistavat oman kulttuuritaustansa lähtökohtia ja oppivat kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä arvostavat toinen toisiaan. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Niiden valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytketään opittaviin tietoihin ja taitoihin oppilaille merkityksellisten kokemusten kautta. Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan työskentelyn, oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Koulun pedagogisen toiminnan onnistumiseksi on tärkeää, että koulu oppii tunnistamaan ja hyödyntämään koulun aikuisten ja oppilaiden erilaista osaamista sekä jakamaan sitä yhteisesti. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan verkko-oppimista. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Opetuksen eriyttäminen on keskeinen keino, jolla voidaan ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus, tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Kokemukselliset yhteistyömuodot koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten työelämän kanssa vahvistavat elinikäisen oppijan oppimisen ja työelämätaitojen kehittymistä. Torpparinmäen peruskoulun opetusmenetelmissä painottuu vuorovaikutuksellinen ja aktiivinen oppiminen. Oppilaita kannustetaan osallisuuteen, oman mielipiteen ilmaisuun sekä pohtimaan opittavia asioita ja ilmiöitä yhdessä luokkatovereidensa kanssa. Oppilaita ohjataan vertaisoppimiseen sekä vertaispalautteen antamiseen ja vastaanottamiseen. Koulun painotus, ympäristökasvatus ja kestävä kehitys, näkyy monella tavalla. Painotus kulkee läpäisevänä aihekokonaisuutena eri oppiaineiden opiskelussa. Oppimisessa hyödynnetään lähiympäristöä, jossa leikitään, tehdään havaintoja sekä tutkimuksia ja jossa on mahdollista oppia elämyksellisesti. Oppilaita ohjataan huolehtimaan lähi- ja kouluympäristöstään. Arjen oppimistilanteissa ohjataan jätteiden lajitteluun, energiansäästöön sekä vastuulliseen kuluttamiseen. Ympäristökasvatuksen aiheita opitaan ongelmalähtöisen ja tutkivan oppimisen menetelmin: oppilaan omat kysymykset ja havainnot ovat oppimisen perusta. Lukuvuosittain järjestetään erilaisia aamunavauksia, tempauksia, teemapäivä ja -viikkoja, jotka liittyvät ympäristökasvatuksen teemoihin ja joiden valmistelussa ja toteutuksessa osallistetaan oppilaita. Torpparinmäen peruskoulussa työtapojen valinnalla tuetaan myös eri-ikäisten oppilaiden opiskelua ja kasvua yhdessä. Oppilaat tottuvat työskentelemään eri-ikäisten oppilaiden kanssa koko peruskoulunsa ajan. Teemapäiviä, koulun juhlia, tapahtumia ja aamunavauksia suunnitellaan ja 9
toteutetaan niin, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä eri-ikäisten koulutovereidensa kanssa. Koulussamme huolehditaan työtapojen kehittämisestä. Opettajia ohjataan ja kannustetaan käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetuksessaan. Opettajia kannustetaan suunnittelemaan oppimiskokonaisuuksia, joissa esim. eri luokkien tai luokka-asteiden oppilaat työskentelevät yhdessä ja voivat oppia toisiltaan. Opettajat suunnittelevat oppimiskokonaisuuksia ja niissä käytettäviä työtapoja yhdessä (mm. samanaikaisopetus, luokanopettajatyöparit, nivelyhteistyö, aineopettajayhteistyö, vaihepalaverit, luokan- ja aineopettajan yhteistyö). Ylläpitämällä pedagogista keskustelua - esim. järjestämällä pedagogisia iltapäiviä - sekä tukemalla opettajien välistä yhteistyötä huolehditaan siitä, että koulussa käytetään työtapoja monipuolisesti ja että oppilaan oppimisen ja kasvun tarpeet otetaan huomioon. Noudattamalla oppiainekohtaisia opetussuunnitelmia jossa mm. työtavat on kuvattu varmistetaan työtapojen monipuolinen käyttö. 2.4 Oppilaiden osallisuus Koulussa on avoin, yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, jossa oppilaita kuunnellaan ja heidän mielipiteitään arvostetaan. Koulun toimintakulttuuri tukee oppilaan kehittymistä aktiiviseksi, aloitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat tietävät miten he voivat koulussa vaikuttaa koulun asioihin. Heillä on mahdollisuus osallistua koulutyön suunnitteluun ja toteutukseen sekä koulussa tehtävään päätöksentekoon yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Opettajat tukevat oppilaiden välistä yhteistyötä ja osallisuutta opetustilanteissa ja myös koulun muussa toiminnassa. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Oppilaiden kuulemisessa sekä osallisuuden edistämisessä käytetään monipuolisesti eri menetelmiä sekä verkkoympäristöä. Koulussa toimii oppilaskunnan hallitus ja muita oppilaiden osallisuusryhmiä. Torpparinmäen peruskoulussa oppilaat osallistuvat opetuksen, arvioinnin ja luokan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä opettajien kanssa, ikätasolleen sopivalla tavalla. Koulussamme käytetään osallistavia työtapoja, ja oppilaita kannustetaan oman mielipiteen ilmaisuun. Opetuksen ja arvioinnin suunnitteluun oppilaat osallistuvat niin, että heillä on mahdollisuus asettaa omia henkilökohtaisia tavoitteitaan oppimiselle sekä voivat osallistua työ- ja arviointitapojen suunnitteluun jakson alussa opettajansa kanssa. Oppilaat osallistuvat oppimisen arviointiin seuraamalla omaa oppimisprosessiaan opettajan ohjaamana ja käymällä arviointikeskusteluita opettajan kanssa. Oppilaan arvioinnin periaatteet on kuvattu luvussa 9. Oppilaan arviointi. Runko- ja latvaoppilaat suunnittelevat valinnaisaineiden eli pamien sisällöt yhdessä opettajan kanssa. Oppilaat voivat vaikuttaa itseään ja koulua koskeviin asioihin myös toimimalla erilaisissa osallisuusryhmissä. kunnan hallitus ja muiden osallisuusryhmien oppilaat suunnittelevat lukuvuoden toimintaa yhdessä opettajien kanssa lukuvuoden aikana. Osallisuusryhmät tiedottavat kokouksissa käsitellyistä asioista luokissa ja vievät näissä tilaisuuksissa esiin nousseita, oman 10
luokkansa oppilaiden mielipiteitä eteenpäin. Koulun oppilaiden mielipiteitä, ideoita ja arviointitietoa kerätään myös verkkoympäristöä hyödyntäen. Lisäksi voidaan pitää luokan omia luokkakokouksia, joissa oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa luokan asioihin ja esittää koulun toimintaan liittyviä kehittämisideoita. Luokkakokouksissa esiin tulleita asioita voi viedä eteenpäin esim. osallisuusryhmään kuuluva oppilas tai luokanopettaja/ohjaaja. Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat tapahtumia, teemapäiviä, päivänavauksia ja juhlia yhdessä opettajien kanssa. Juhlien ohjelmanumerot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa eriikäiset oppilaat esiintyvät yhdessä. Oppilaat voivat osallistua myös sellaisten tapahtumien suunnitteluun, joissa kodit ovat mukana (esim. lauantaikoulupäivä, erilaiset pajapäivät, iltatilaisuudet). Torpparinmäen peruskoulun kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Lukuvuoden alussa jokaiselta luokalta valitaan jäsen/jäseniä oppilaskunnan hallitukseen. Se valitsee keskuudestaan puheenjohtajiston. kunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti. Se laatii itselleen toimintasuunnitelman, toteuttaa sitä sekä muita hallitukselle annettuja tehtäviä. Se myös tiedottaa oppilaita ja opettajia toiminnastaan ja päätöksistään. Hallituksen jäsenet tuovat käsiteltäviä asioita luokkiin keskusteltaviksi ja valmisteltaviksi. Tavoitteena on lisätä kaikkien oppilaiden mahdollisuutta osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaat voivat vaikuttaa mm. opetuksen, arvioinnin, luokan toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun sekä tapahtumiin, välituntiviihtyvyyteen, kouluruokailuun ja sääntöjen oikeudenmukaisuuteen. Näihin asioihin vaikutetaan keskustelemalla asioista opettajien kanssa luokissa, äänestämällä asioista ja viemällä luokan ehdotukset oppilaskunnan hallitukselle. Tämä vahvistaa oppilaskunnan roolia yhteisöllisen, turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön luomisessa, jolloin oppilaan hyvinvointi lisääntyy. kunnan hallitus arvioi työtään omien vastuutapahtumien jälkeen. Lukuvuoden päätteeksi arvioidaan toimintasuunnitelman toteutumista. Arviointi voi olla itse- ja vertaisarviointia. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja arvioidaan lukuvuoden aikana. Oppilailla on mahdollisuus antaa opettajalle palautetta oppimistilanteissa tai esimerkiksi arviointikeskustelussa. Oppilaiden osallisuusryhmät arvioivat omaa toimintaansa lukuvuoden päätteeksi. Osallisuusryhmien oppilaat voivat lisäksi kerätä arviointipalautetta koulun oppilailta lukuvuoden aikana niin suullisesti kuin verkkoympäristössäkin. Johtoryhmä ja opettajatiimit kuulevat oppilaita tarvittaessa koulun käytänteiden kehittämisessä, ja oppilaita voidaan kutsua kuultavaksi mm. opettajakokoukseen. Yhdeksänsien luokkien oppilaat valitsevat keskuudestaan kaksi oppilasjäsentä ja heille varajäsenet koulun johtokuntaan lukuvuodeksi kerrallaan. jäsenillä on puhe- mutta ei äänioikeutta. 2.5 Yhteistyö nivelvaiheissa tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti eri siirtymävaiheissa ja valintatilanteissa perusopetuksen alkaessa, perusopetuksen aikana ja siirryttäessä toiselle asteelle. Tavoitteena on vahvis- 11
taa oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista sekä tukea yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä kotien kanssa. Alueen koulut tekevät yhteistyötä oppilaan ohjautumisessa oman alueen lähikouluun koulupolun eri nivelvaiheissa. Oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä sekä toteutuneista opiskelujärjestelyistä ja tuen tarpeesta. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, valmistavassa opetuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisopetukseen tai erityisopetuksesta yleisopetukseen. Päättövaiheessa oppilasta opettavien opettajien ja opinto-ohjaajien erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin sekä kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Torpparinmäen peruskoulussa oppilaan koulupolun sujuvuus kuuluu koulun pysyviin rakenteisiin. Yhdeksänvuotinen, eheä koulupolku etenee juuresta rungon kautta latvaan. Nivelyhteistyö eri vaiheiden välillä turvaa oppilaan koulunkäynnin hyvän kulun koulun aloituksesta päättövaiheeseen ja auttaa oppilaan sijoittumista jatko-opintoihin. Nivelyhteistyön avulla voidaan ennakoida ongelmia sekä suunnitella ja toteuttaa oppimisen ja kasvun tukemiseen liittyviä tukitoimia. Tiivis nivelyhteistyö toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnan kanssa. Kalenterivuoden alussa pidetään nivelpalaveri seuraavan vuoden koulutulokkaista alueen päiväkotien esiopetuksesta vastaavan henkilökunnan kanssa. Sen pohjalta laaditaan esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelma, joka liitetään toimintasuunnitelmaan. Yhteistoimintamuotoja voivat olla esimerkiksi retket, vierailut, askartelutuokiot ja lukuhetket. Tulevat seitsemänsien luokkien luokanohjaajat voidaan valita mahdollisuuksien mukaan jo viidennen luokan keväällä. Valitut luokanohjaajat toimivat kuudensilla luokilla aineenopettajina tai samanaikaisopettajina luokanopettajan työparina resurssien niin salliessa. Kuudennen luokan kevätlukukaudella pidetään nivelpalaveri, johon osallistuu oppilashuoltoryhmän jäseniä, kuudennen luokan luokanopettaja ja tuleva seitsemännen luokan luokanohjaaja. Palaverissa kartoitetaan oppimista ja kasvua tukevat toimenpiteet. Seitsemännen luokan syksyllä pidetään nivelpalaveri, johon osallistuvat kuudensien luokkien luokanopettajat, seitsemänsien luokkien luokanohjaajat sekä kaikki näitä luokkia opettavat opettajat. Kuudensien luokkien luokanopettajat puolestaan toimivat mahdollisuuksien mukaan seitsemänsillä luokilla jossain aineessa aineen- tai samanaikaisopettajina. 2.6 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Esi- ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle ja kasvulle. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat rakenteel- 12
lisen jatkumon, joka vahvistaa lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Esi- ja alkuopetuksen osaamisen jakaminen ja yhteistyö vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria ja luo uusia toiminnallisia työtapoja kasvatuksen ja oppimisen arkeen. Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun. Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että toiminnassa. Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi- ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset toimintaperiaatteet ja -tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Sitä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet. 2.7 Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan terveen kasvun ja oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään tiedottamisessa ja yhteydenpidossa huoltajien kanssa. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa. Koulu huolehtii siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön ja kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat seuraavat ja arvioivat yhdessä kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden ja toimintamallien toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kiinnittymistä koululuun. Oppilaan läsnäoloa koulussa seurataan yhdessä kotien kanssa ja luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi. Torpparinmäen peruskoulussa järjestetään koko koulun yhteisiä, vaihe-, luokka-aste- ja luokkakohtaisia vanhempainiltoja. Koko koulun yhteiset vanhempainillat järjestetään tarvittaessa yhteistyössä Pönkkä ry:n ja/tai nuorisotalon kanssa. Muita koko kouluyhteisön kattavia yhteistyön 13
muotoja ovat koko koulun tapahtumat ja teemapäivät, avoimien ovien päivät sekä koulun juhlat. Kevätjuhlat järjestetään siten, että myös vanhemmilla on tilaisuus osallistua niihin. Kodin ja koulun yhteistyön ydin on luokanopettajien ja -ohjaajien ja muiden opettajien aktiivinen vuorovaikutus oppilaiden huoltajien kanssa. Luokkatasolla kodin ja koulun yhteistyön muotoja voivat olla luokkien vanhempainillat, luokan omat juhlat, retket ja leirikoulut, varainhankintaan liittyvät toiminnot, koulutulokkaiden vanhempainilta ja opinto-ohjaajan pitämä yhteisvalintainfo yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille. Yksittäisen oppilaan tasolla kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja ovat vanhempaintapaamiset (ks. luku 9. Oppilaan arviointi), yhteydenpito esimerkiksi Wilman kautta oppilaan asioista opettajan ja huoltajan välillä sekä tarvittaessa pidettävät tapaamiset pedagogisten asiakirjojen laatimiseksi. Näissä tapaamisissa paikalla voi olla tarpeen mukaan myös oppilashuoltoryhmän jäseniä ja/tai rehtori. Koulun ja kotien välisen yhteydenpidon väline on Wilma. Tiedotuskanavia koko kouluyhteisön tasolla ovat Wilmassa julkaistavat yleiset tiedotteet, paperitiedotteet (esim. Lukuvuoden aloitustiedote), koulun kotisivut ja Torppis turvallinen ja viihtyisä koulu -opas. Luokkatasolla tiedotus tapahtuu Wilman kautta ja tarvittaessa paperitiedotteella. Yksittäisen oppilaan asioissa tiedotuskanavana voi olla Wilman ohella puhelin ja mahdollisesti reissuvihko. Valinnaisaineiden (pamien) valinta tapahtuu lomakkeella, jonka huoltaja hyväksyy. Opetussuunnitelmasta, opintoihin liittyvästä arvioinnista ja koulun toiminnasta on huoltajien mahdollista saada tietoa koulun kotisivujen kautta, vanhempainilloissa ja vanhempaintapaamisissa. Koulun tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös Wilmassa. Siitä, miten huoltajien on mahdollista saada tietoa oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista, kerrotaan opetussuunnitelman luvussa 5. Torpparimäen peruskoulun ja nuorisotalon tukiyhdistys Pönkkä ry järjestää vanhempien yhteistoimintaa ja erilaisia tilaisuuksia, joissa lujitetaan kodin ja koulun yhteistyötä. Vuorovaikutuksen takaamiseksi Pönkän kanssa vuosittain opettajien keskuudesta valitaan yhteyshenkilö Pönkkään. Koulun johtokunnan toiminta liittyy omalta osaltaan myös kodin ja koulun yhteistyöhön. Johtokuntaan kuuluu oppilaitten huoltajia, opettajia, muuta henkilökuntaa ja oppilaita edustavia jäseniä. Johtokunta hyväksyy mm. vuosittain koulun toimintasuunnitelman ja valitsee opettajat toistaiseksi täytettäviin opettajavirkoihin. 14
3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1 Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: - vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia - vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia - vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia - vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Torpparinmäen peruskoulun tuntijako KIELI- MALU- TATA- HIKA- MODUULI MODUULI MODUULI MODUULI PAM LK AI EN RA/SA RU MA YL/BG FY/KE KS KU MU LI KO TT HI KA OPO Yht. 9 3 3 2 2 3 2 3 1 0,67 0,67 2 1 0 3 1 0,67 4 30 8 3 3 2 2 3 3 2 1 0,67 0,67 2 1 1 2 1 0,67 4 30 7 3 2 2 2 4 2 2 1 0,67 0,67 2 1 2 2 1 0,67 4 30 6 5 2 2* 4 2 1 2 1 1 2 2 2 2 26 5 4 2 2* 4 2 1 2 2 1 2 2 2 2 26 4 6 2 2* 4 3 2 2 1 2 1 1 24 3 6 2 4 3 2 1 2 2 1 1 24 2 7 1 4 2 1 1 1 2 1 1 21 1 7 1 4 2 1 1 1 2 1 1 21 * Vuosiluokilla 4-6 vapaaehtoinen kieli ranska/saksa lisää oppilaan kokonaistuntimäärää kahdella tunnilla viikossa (24:stä 26 tuntiin viikossa 4. luokalla ja 26:sta 28 tuntiin viikossa 5. ja 6. luokilla). 15
Oppilaan viikoittainen kokonaistuntimäärä voi vaihdella lukuvuoden aikana ja oppilaskohtaisesti alittamatta opetusviraston asettamaa minimituntimäärää: 1-2 luokilla vähintään 20 h, 3-4 luokilla 24h, 5-6 luokilla 25 tuntia. Myös latvan (vuosiluokat 7-9) tuntimäärä voi vaihdella jaksoittain. Juuren tuntijaon koulukohtaiset painotukset - varhennettu A-kielen opetus: A-kieli englanti 1 vvt - taito- ja taideainepainotus 1 vvt (pam) Rungon tuntijaon koulukohtaiset painotukset - 3. luokalla 1 vvt äidinkielessä, käsityössä ja musiikissa - 4. luokalla 1 vvt äidinkielessä, ympäristö- ja luonnontiedossa, käsityössä ja kuvataiteessa - 3. ja 4. luokalla taito- ja taideainepainotus 0,67 vvt sekä tieto- ja viestintätekniikka 0,33 vvt (pam) - 5. luokalla 1 vvt biologiassa ja maantiedossa, kuvataiteessa, musiikissa ja historiassa - 5. luokalla taito- ja taideainepainotus 1,33 vvt sekä tieto- ja viestintätekniikka 0,67 vvt (pam) - 6. luokalla taito- ja taideainepainotus 2 vvt (pam) Latvan tuntijaon koulukohtaiset painotukset - 1 vvt musiikissa - taito- ja taideaineet latvaluokilla yhteisenä oppiaineena yhdeksänteen luokkaan asti 3.2 Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulu tarjoaa edelleen englantia A-kielenä, mutta oppilaan opinto-ohjelmaan ei tarvitse kuulua A-englantia. Jokaisessa suurpiirissä on vähintään yksi koulu, joka tarjoaa seitsemänneltä luokalta alkaen B1-englantia. Kieliohjelman tarkistamisessa otetaan huomioon harvinaisten kielten tarjonnan tasapuolisuus alueilla. A-kielissä rakennetaan yhtenäinen oppimispolku pääsääntöisesti oman lähialueen kouluihin. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1.-2. luokilla yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3.-6. luokilla yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7.-9. luokilla yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia 16
Torpparinmäen peruskoulun kieliohjelma on seuraava: - A-kieli on englanti. Se on kaikille yhteinen ja alkaa kolmantena kouluvuotena. Sitä ennen on kaikilla oppilailla varhennettua englannin kielen opetusta luokka-asteilla 1-2 yksi tunti viikossa. Luokka-asteilla 3-7 englantia on kaksi tuntia viikossa ja luokka-asteilla 8-9 kolme tuntia viikossa. - Vapaaehtoiset A-kielivaihtoehdot ovat saksa tai ranska neljännestä kouluvuodesta alkaen. Vapaaehtoista A-kieltä opiskellaan kaksi viikkotuntia, jotka luokka-asteilla 4-6 ovat oppilaiden työjärjestyksissä ylimääräisinä tunteina. Luokka-asteilla 7-9 vapaaehtoinen A-kieli on toinen kahdesta pamista. - B-kielenä alkaa ruotsi seitsemäntenä kouluvuotena ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. - B2-kielenä voi opiskella ranskaa, saksaa tai latinaa kahdeksannesta kouluvuodesta alkaen. B2-kieli on valinnainen lyhyt kieli ja siten toinen kahdesta pamista. Sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. - Perustettavan kieliryhmän koko on 10-15 oppilasta opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 17.12.2002 päätöksen mukaan. Torpparinmäen peruskoulussa vapaaehtoisen A- saksan tai -ranskan opetusryhmä voidaan käynnistää, mikäli ao. kielen valinneita on 13 oppilasta. Oppilaat jatkavat pääsääntöisesti oman koulun 7. luokalle. B2-kielissä opetusryhmä voidaan käynnistää, mikäli ao. kielen valinneita on vähintään 13 oppilasta. Kielten opetusryhmien muodostaminen tarkistetaan vuosittain yhteistyössä alueen muiden koulujen kanssa. 3.3 Koulun painotukset Torpparinmäen peruskoulun toiminnassa painottuvat ympäristökasvatus ja kestävä kehitys. Painotuksen kautta opitaan herkkyyttä hahmottaa ympäröivää maailmaa, luontoa ja elämää. Tavoitteena on luonnossa viihtyvä, kriittisesti ajatteleva ja ympäristöään kunnioittava oppilas. Painotus näkyy teema- ja toimintapäivissä, työtavoissa sekä oppiaineiden integroinnissa. Oppilaita ohjataan ja osallistetaan lajittelemaan ja seuraamaan energiankulutusta. Koululla on oma luontopolku Torpparin taival, joka on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä oppilaiden ja vanhempien kanssa. Luontopolkua ylläpidetään oppilasryhmien avulla ja hyödynnetään oppimisympäristönä. Tuntijaossa on taito- ja taideainepainotuksia (katso kohta 3.1). 3.4 Oppilaaksiotto Helsingin peruskouluissa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston hyväksymiä oppilaaksioton periaatteita ja kriteereitä. 17
3.5 Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät tapaukset Torpparinmäen peruskoulussa oppiminen on jaettu kolmeen vaiheeseen. LATVA 7-9 lk tietojen ja taitojen syventäminen ja soveltaminen RUNKO 3-6 perustietojen ja -taitojen varmentaminen ja soveltaminen JUURI 1-2 perustietojen ja -taitojen hankkiminen Perus- ja painotusmoduulit Oppiminen on jaettu perus- ja painotusmoduuleihin, joista käytetään lyhenteitä pem ja pam. Perusmoduulit (pem) Perusmoduulit sisältävät ne oppiaineiden tiedot ja taidot, jotka riittävät peruskoulun yleistavoitteiden saavuttamiseen. Oppiaineet on kytketty seuraaviin perusmoduuleihin: - kielten moduuli: äidinkieli, suomi toisena kielenä, A-kieli englanti, vapaaehtoinen kieli ranska tai saksa, B-kieli ruotsi, B2-kieli ranska, saksa tai latina - malu-moduuli (matemaattisluonnontieteelliset aineet): matematiikka, fysiikka, kemia, ympäristö- ja luonnontieto, biologia, maantieto - tata-moduuli (taito- ja taideaineet): musiikki, kuvataide, käsityö, tekninen käsityö, tekstiilikäsityö, liikunta, kotitalous ja terveystieto - hika-moduuli (historia ja katsomusaineet): historia, yhteiskuntaoppi, uskonnot ja elämänkatsomustieto Painotusmoduulit (pam) Painotusmoduuleissa painotetaan erityisesti taito- ja taideaineita. Mukana voi olla myös esim. draamaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tarkemmat ratkaisut kunakin lukuvuonna toteutettavista pameista tehdään edellisen lukuvuoden keväällä. Pamien toteutus voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti, kuitenkin pääsääntöisesti juuri-, runko- ja latvajaossa pitäytyen. Oppilaat osallistuvat pamien suunnitteluun joko ryhmänä tai yksilöllisesti. Pamien tuntimäärät selviävät tuntijakotaulukosta. Juuren ja rungon pamit vaihtuvat jaksoittain. Ensimmäisestä luokasta neljänteen pamit ovat oppilaille jaksoittain vaihtuvia painotuksia. Viidennellä luokalla oppilaat valitsevat kaksi lukukauden mittaista pamia. Kolmas pami on tvt. Kuudennella luokalla oppilaat valitsevat itse kolme lukukauden mittaista pamia. 18
Latvan pamit kestävät koko lukuvuoden. Oppilaat valitsevat itse kaksi kahden vvt:n kokonaisuutta. Pam-valinnaksi lasketaan myös 4. luokalla alkanut vapaaehtoinen A- tai kahdeksannella luokalla alkanut vapaaehtoinen B-kieli. Jaksotus Kouluvuosi on jaettu kolmeen jaksoon eli lukukauteen: syyslukukausi, talvilukukausi ja kevätlukukausi. Lukukaudet jäsentävät kouluvuotta ja helpottavat oppimisen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Työjärjestykset saattavat vaihtua jaksojen mukaan, mutta ne pyritään rakentamaan mielekkäiksi kokonaisuuksiksi oppilaille. 19
4. Ohjauksen järjestäminen 4.1. Ohjaustoiminta Jokaisella oppilaalla on oikeus ohjaukseen jokaisena koulupäivänä. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon. Ohjauksesta huolehtivat yhteistyössä opettajat ja oppilaanohjaajat sekä muu oppilaan kanssa perusopetuksessa ja nivelvaiheissa toimiva henkilöstö. Ohjauksessa korostuu oppilaan kohtaaminen sekä tukeminen ottaen huomioon hänen elämismaailmansa ja kokemuksensa. Ohjaustilanteissa pyritään erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin dialogiseen oppilaan kohtaamiseen. Ohjausta annetaan kaikkien oppiaineiden opetuksessa, valinnoissa, oppilaanohjauksessa sekä koulun muun toiminnan yhteydessä. Tässä hyödynnetään kaikkien opettajien osaamista ja aineenhallintaa. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetus liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot käytännön työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua sekä kehitystä, oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä ja opiskeluun liittyvien valintojen tekemistä. Ohjauksella tuetaan oppilaan oman identiteetin kasvua, vahvuuksia, oman osaamisen tunnistamista, myönteistä minäkuvaa ja taitoa ohjata omaa toimintaa. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Päättövaiheen ohjauksessa oppilaan koko perusopetuksen ajan koulutukseen ja työelämään liittyneet asiat syventyvät päätöksentekoprosessiin. Ohjauksella tuetaan nuoren päätöksentekotaitojen kehittymistä oman tulevaisuuden suunnittelussa ja oman identiteetin mukaisen tehtävän löytymistä työelämässä sekä yhteiskunnassa. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena sekä verkko-ohjauksena. Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä, opiskelutaidoissa, eri oppiaineiden opiskelussa ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Yhteistyö huoltajien kanssa ja varhainen tuki ovat keskeisiä koko perusopetuksen ajan. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Tuetun ohjauksen piirissä oleville oppilaille on erittäin tärkeää päästä harjoittamaan yhteisöllisen toiminnan taitoja, jolloin kyetään tukemaan oppilaiden kiinnittymistä kouluyhteisöön ja vahvistamaan heidän itsetuntoaan. Perusopetuksen aikana on tärkeää, että erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla kouluissa on selkeät rakenteet oppilaan valintojen tukemiseksi. Ohjauksessa tulee huomioida oppilaan kokonaistilanne ja tilanteen kartoittaminen on hyvä tehdä heti lukuvuoden alettua yhteistyössä huoltajien, oppilashuoltohenkilöstön ja luokanopettajan sekä -ohjaajan kanssa. 20
Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan myös jatko-opintojen ohjaukseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteiden kirjaaminen tekee ohjauksesta systemaattisempaa ja mahdollistaa esimerkiksi riittävän määrän tutustumisjaksoja toisen asteen koulutukseen. Tehostettuun ja erityiseen ohjaukseen liittyy vahvasti yhteistyö TE-toimistojen kanssa mahdollisten koulutuskokeiluiden toteuttamiseksi. Ohjauksen eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Torpparinmäen peruskoulussa oppilaan ohjaus on koko koulun puitteissa tapahtuvaa toimintaa. Opettajien tehtävänä on tukea oppilaiden edellytyksiä oppia ja kehittyä. Ohjauksen tavoitteena on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, opiskeluvalmiuksien parantaminen sekä oppilaan tutustuttaminen jatko-opintoihin ja työelämään liittyviin erilaisiin vaihtoehtoihin. Ohjauksella myös ennaltaehkäistään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Koulu tukee oppilaiden ohjausta tekemällä yhteistyötä kodin, toisen asteen oppilaitosten, työelämän ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Oppilaanohjauksen luokkatunteja on 0,66 vuosiviikkotuntia kaikille latvaluokille. Ohjauksesta päävastuu juuressa ja rungossa eli luokilla 1-6 on luokanopettajalla ja latvassa 7. luokilla luokanohjaajalla. Latvassa luokilla 8-9 oppilaan ohjauksen päävastuu on oppilaanohjaajalla, joka pitää oppitunteja ja antaa pienryhmä- ja yksilökohtaista ohjausta. Aineenopettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat auttavat oppilaita oppimisvaikeuksissa ja antavat oppilaille oman aineensa puitteissa opiskeluteknistä ohjausta. Luokanohjaajat osallistuvat ohjaustoimintaan nuoren opiskeluun ja kasvuun liittyvissä kysymyksissä. Koulu tukee oppilaiden ohjausta tekemällä yhteistyötä kodin, toisen asteen oppilaitosten, työelämän ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Koulussamme tuetaan oppilaiden siirtymistä rungosta latvaan monin eri tavoin. Nivelyhteistyö on kuvattu kohdassa 2.5. Koulun toimintasuunnitelmassa on liitteenä varsinainen koulun oma ohjaussuunnitelma. Suunnitelmassa korostuu se, miten oppilaiden ohjaus toteutuu yhtenäisen peruskoulun koko yhdeksänvuotisen jatkumon ajan. Suunnitelmassa kartoitetaan myös koko koulun henkilökunta, joka ohjaukseen osallistuu. Siinä kuvataan, miten ohjausta jaetaan eri toimijoiden kesken ja ketkä ovat vastuussa ohjauksen eri rakenteista ja sisällöistä. Ohjaus keskittyy kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen, oppimisen ohjaus sekä opiskeluun liittyvien valintojen ohjaus. Systemaattisten ja toimivien mallien avulla ohjaus toimii ennakoivasti, mutta se sisältää myös akuutteja rakenteita. Ohjaus on jaettu kolmeen tasoon sen laajuuden ja kohteiden mukaan: kaikkia koskeva eli yleinen ohjaus, tehostettu ohjaus sekä erityinen ohjaus. Toimintasuunnitelman ja siten myös ohjaussuunnitelman toteutuminen arvioidaan vuosittain. Samalla toteutuu ohjausprosessien seuranta ja arviointi. Ohjausta kehitetään joka vuosi kehittämällä ohjaussuunnitelmaa. 21