PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK
SISÄLLYS 1. TAUSTA... 2 2. TARKOITUS JA TAVOITE... 5 2.1 Tarkoitus... 5 2.2 Tavoite... 5 2.3 Kustannusvaikuttavuus ja tehokkuus... 7 3. PROJEKTIORGANISAATIO... 9 4. TOTEUTUSSUUNNITELMA... 10 5. VOIMAVARAT JA TYÖYMPÄRISTÖ... 11 6. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS... 12 LÄHTEET 1
1. TAUSTA Alkoholin riskikäyttö on merkittävä kansanterveysongelma kaikissa Euroopan maissa. Sekä Suomessa, EU:ssa että WHO:ssa on laadittu useita alkoholipoliittisia asiakirjoja. Suomen kansallinen 2000-luvun alkoholiohjelma (Yhteistyötä ja vastuuta) valmistui vuonna 2001, jossa tähdennetään yhteiskunnan alkoholihaittojen ja kokonaiskulutuksen tasoon vaikuttamista. Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2008 noin 10.4 litraa asukasta kohden, kun se vuonna 2009 oli 10.2 litraa ja vuonna 2010 10.0 litraa 100 % alkoholia asukasta kohden. Alkoholin kulutus on laskenut edellisestä vuodesta 0,2 litraa eli 1.5 % verran. Alkoholin tilastoidun kulutuksen väheneminen johtuu osaltaan alkoholijuomien hintojen noususta. Vuosina 2008 ja 2009 alkoholiveroa korotettiin kaikkiaan kolme kertaa. Vaikka alkoholin kulutus onkin laskusuunnassa, näkyy se kuitenkin edelleen Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Yhteispäivystyksessä käy vuosittain noin 80 000 henkeä alueen väestöstä. Arviolta noin 10-15 % yhteispäivystyksen potilaista käyttää alkoholia niin runsaasti, että kulutus aiheuttaa oireita tai vaarantaa terveyden. Pienellä osalla kävijöistä on jo alkoholiriippuvuus. Tämä potilasryhmä käyttää usein päivystyspalveluita. Alkoholin riskikäytöstä kysyminen pitäisi olla osa muuta hoitotyön tiedonkeruuta ja riskikäyttö pitäisi osata tunnistaa. Alkoholiongelmaisten hoitosuositus julkaistiin Suomessa vuonna 2005 ja sitä päivitettiin äskettäin (Alkoholiongelman hoito: Käypä hoito -suositus, 2011). Hoidon perusedellytys on tiedostaa alkoholin suurkulutuksen yleisyys ja kysyä aktiivisesti potilaiden alkoholinkäyttöä. Motivoiva asenne on lyhytneuvonnan tärkeintä sisältöä. Lyhytneuvonnan tukena voidaan käyttää laboratoriokokeita. Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä. Siitä on Kaija Sepän (2010) näytönastekatsauksen mukaan vahva näyttö. Terveydenhuollossa tehtyjä lyhytneuvonnan tehoa selvittäneitä kontrolloituja tutkimuksia on tarkasteltu 15 meta-analyysissä tai systemaattisessa katsauksessa. Näistä suurimmassa osassa on todettu lyhytneuvonnan olevan tehokasta. Lyhytneuvonnan ovat antaneet joko lääkärit, hoitajat, psykologit tai toimintaan koulutetut tutkijat. Suorittajataholla ei ole merkitystä tuloksellisuuteen. Tutkimusten mukaan on hoidettava keskimäärin 9 10 potilasta, jotta yksi vähentäisi juomistaan. Paras lyhytneuvonnan kohderyhmä ovat potilaat, jotka hakeutuvat terveydenhuoltoon jonkun muun syyn kuin alkoholiongelmien takia. 2
Ensiavun potilasaineistossa lyhytneuvonnan tulokset ovat osin ristiriitaisia. Nilsen ym. (2008) tarkastelivat systemaattisessa katsauksessaan 14 tutkimusta, joissa lyhytneuvonnan kohderyhmänä oli ensiavun vammapotilaita. Niistä 11 tutkimuksessa havaittiin muutos jossain tulosmittareista. Kirjoittajien mukaan tutkimusten heterogeenisyys kuitenkin estää varmojen johtopäätelmien vetämisen. Jotta lyhytneuvonta olisi kansanterveydellisesti merkittävää, sen tulee olla kattavaa. Alkoholihaitat voivat syntyä alkoholin yksittäisestä käyttökerrasta tai sen pitkäaikaisesta runsaasta käytöstä. Haitat kohdistuvat yleensä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Haitat ovat kohtuuttoman suuret verrattuna niihin hyötyihin, joita alkoholin valmistuksesta, myynnistä ja käytöstä kokonaisuutena syntyy. Vuonna 1990 aloitti toimintansa kansainvälinen Health PromotingHospitals (HPT) verkosto, eli terveyttä edistävät sairaala - verkosto. Verkostoon kuuluu 649 sairaalaa 33 eri maasta. Oulun yliopistollinen sairaala liittyi jäseneksi vuonna 2004. Terveyttä edistävässä sairaalassa perinteistä hoidollista perustehtävää ei pyritä muuttamaan terveyttä edistäväksi, vaan kyse on siitä, miten voidaan lisätä terveyden edistämisen ajatus sairaalan kulttuuriin ja päivittäiseen työhön. Asiantuntijat 25 eri maasta ovat suunnitelleet terveyden edistämisen standardeja sairaaloihin. Standardeja on viisi, ja ne perustuvat parhaaseen mahdolliseen näyttöön sekä kohdistuvat pääasiassa yleisiin laadullisiin tavoitteisiin. Standardi kolme sisältää; Potilaan informoinnin ja interventiot. (Suomen terveyttä edistävät sairaalat, 2004) Alkoholihaittoihin liittyvä informaatio ja niiden ehkäisemiseksi erilaiset interventiot kuuluvat näin ollen terveyttä edistävien sairaaloiden toimintaan. Oulun seudun yhteispäivystyksessä toimii perusterveydenhuollon päivystys sekä erikoissairaanhoidon päivystys. Lisääntyneen alkoholin käytön vuoksi päihdehoitotyö on ajankohtainen aihe ja tärkeä osa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotyötä. Alkoholin käyttöön liittyvät ongelmat jäävät usein huomaamatta PTH:ssa ja riskikäyttö unohdetaan usein täysin. Terveyskeskuslääkärit keskittyvät tavallisimmin vain alkoholista johtuviin vakavimpiin ja näkyviin ongelmiin, eikä riskikäyttäjien kohdalla muisteta tärkeitä preventiivisiä toimia, joiden tulisi kuulua perusterveydenhuollon rutiinitoimintaan. Varhaisvaiheen päihdehoitotyötä tarkastellaan alkoholin suurkuluttajan tunnistamisen, hoidon ja terveyden edistämisen lähtökohdista. Tutkimusten mukaan hoitokäytäntöä tulisi kehittää siten, että asiakkaiden päihteiden 3
käyttöön puututaan varhain ja tehostetaan neuvontaa.alkoholin riskikäyttöön kohdistettua lyhytneuvontaa eli mini-interventiota voidaan käyttää varhaisessa vaiheessa, jolla pyritään alkoholin suurkuluttajien hoitoon. Mini-interventio on kustannukseltaan edullista toteuttaa. Vuonna 2004 Suomessa tehtyjen laskelmien mukaan yhtä mini-interventiota saanutta kohden kustannukset olivat 84-241. Pitkälle edenneiden alkoholistien hoito ohjataan joko A-klinikkaan, päihdeyksikkö REDI 64, Kiviharjun kuntoutumisklinikka tai mielenterveystoimistoon. Tarkoituksena on kouluttaa Oulun seudun yhteispäivystyksen sairaanhoitajat ja perusterveydenhuollon lääkäreitä toteuttamaan alkoholin riskikäyttäjän miniinterventiota. Mini-intervention periaatteita kuvataan termillä RAAMIT (taulukko 1). Motivoivaa asennetta pidetään hoidon tärkeämpänä osana. ( Seppä 2003.) TAULUKKO 1 Mini-intervention periaatteet Rohkeus (Self-efficacy) Alkoholitietous (Feedback) Apu (Advice) Myötätunto (Empathy) Itsemääräämisvastuu (Responsibility) Toimintaohjeet(Menu) 4
2. TARKOITUS JA TAVOITE 2.1 Tarkoitus Perusterveydenhuollon asema on ratkaiseva pyrittäessä estämään ja minimoimaan alkoholihaittoja. Lähtökohta tälle projektille on yhteispäivystyksen käytäntöjen kehittäminen ja ennaltaehkäisevän työn sekä potilasohjauksen tehostaminen. Tällä pyritään vaikuttamaan alkoholin suurkulutuksesta aiheutuvien terveydellisten ongelmien vähenemiseen sekä siitä johtuvien suurten terveydenhuollon kustannuksien vähenemiseen. Jo lyhyellä neuvonnalla (mini-interventio) on vaikutusta alkoholin käytön vähentämiseen. Tarkoituksena on kouluttaa Oulun seudun yhteispäivystyksen sairaanhoitajat toteuttamaan mini-interventiota alkoholin riskikäyttäjän hoidossa. Jotta he rohkenisivat puuttumaan päihdeongelmaisen potilaan ongelmaan ja osaisivat ohjata potilasta, mikä on sairaanhoitajalle haasteellista toimintaa. 2.2 Tavoite Tavoitteena on lisätä yhteispäivystyksen työntekijöiden tietoa, asenteita, taitoja ja motivaatiota kohdatessaan alkoholin riskikäyttäjien hoitoon liittyviä haasteita. Tavoitteena on myös juurruttaa mini-interventio terveydenhuollon työntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi ja rutiinitoiminnaksi, jota he laajasti tekevät. Tällä puuttumisella pyritään alkoholin kulutuksen ja sen aiheuttamien terveyshaittojen vähenemiseen sekä kulutuksesta aiheutuvien terveyspalvelujen käytön vähenemiseen. Alkoholin riskikäytön havaitsemisessa herkin menetelmä on WHO:ssa kehitetty kymmenen kysymyksen AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test). Myös AUDITista johdettu lyhyt, kolmen ensimmäisen kysymyksen sarja (AUDIT-C, pisteraja miehille vähintään 6 ja naisille vähintään 5 lienee tehokas riskikäytön tunnistamisessa. Kiireessä, esimerkiksi päivystyksessä, pelkkä humalajuomista mittaava AUDITin kolmas kysymys toiminee kohtalaisesti: Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? AUDIT-3 toiminee melko hyvin Suomessa ja etenkin miehillä. Pisteraja on sekä miehille että naisille vähintään 2. Tavoitteena on saada aikaan yhteispäivystyksen potilaille systemaattinen kirjaamiskäytäntö AUDIT-3 ja AUDIT-C 5
pisteille ESKO- tietojärjestelmään. (Tulossa syksyllä uusi välilehti ESKOON, johon kirjataan terveystietoja). Kirjaamisen avulla voidaan seurata riskikäyttäjien määrää ja jatkossa hoidon vaikuttavuutta. Henkilöstötasolla: - otetaan mini-interventio käyttöön - hyödynnetään tarjolla olevaa koulutusta - käypähoito suosituksen levittäminen Päättäjätasolla: - voidaanko huomioida preventiivinen työ palkkauksessa? - edistetään elintapojen selvittämisen tärkeyttä - potilaskontakteissa - koulutus - lainsäädäntö 6
2.3 Kustannusvaikuttavuus ja tehokkuus Jos mini-interventiota tehdään systemaattisesti, Suomen oloissa 60 000 (10 % 600 000) muuttuu kohtuukäyttäjiksi. Oulun seudun yhteispäivystyksessä käy vuodessa noin 80 000 asiakasta joista riskikäyttäjiä on 10-15 %, eli 8000-12 000 ja näistä 10% muuttuu kohtuukäyttäjiksi, joten se tekee vuositasolla noin 800-1200 potilasta. Suomessa yhden komplisoituneen haimatulehduksen hoito erikoissairaanhoidossa maksaa 30 000.Hoidon kustannukset kasvavat ongelmien vaikeutuessa (taulukko 2). Hoidetut potilaat vähentävät juomismäärää 13%-34 % enemmän kuin hoitamattomat (3-4 drinkkiä vähemmän viikossa.) (Seppä). Amerikassa on tutkittu mini-intervention kannattavuutta ja todettu, että yksi lyhytneuvontaan käytetty euro tuottaa lähes kuuden euron säästön. Ballesteros ym. meta-analyysi (2004, 608-618) on julkaistu johtavassa päihdealan lehdessä, sen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu mini-interventio on kiistatta tehokkaampi kuin tavanomainen hoito; joka kymmenes potilas hyötyy miniinterventiosta. Aallon tutkimuksen mukaan jopa lyhyt, yhden käyntikerran aikana annettu neuvonta voi vähentää suurkuluttajien juomista. Mini-intervention vaikuttavuudesta on tehty useita tutkimuksia maailmalla 1980-luvulta lähtien. Tutkimukset osoittivat että, alkoholin kulutus väheni tuntuvasti interventioiden jälkeen. Tutkimuksia on tehty esim. Englannissa, Ruotsissa, Australiassa ja Norjassa. ( Edwars ym. 1996,192.) Suomi on pitkään ollut aktiivinen edelläkävijä niin tieteellisessä miniinterventiotutkimuksessa kuin mini-intervention jalkautumisessakin. Terveydenhuollossa on tehty yli 40 mini-interventiohoidon tehoa selvittänyttä kontrolloitua tutkimusta. Niihin on osallistunut yli 10 000 alkoholin suurkuluttajaa. Mini-intervention vaikuttavuus on todennettu useissa katsauksissa ja meta-analyyseissä. Erityisesti sen teho on osoitettu perusterveydenhuollon toimintaympäristössä. Vuonna 2003 alkoholinkäytön yhteiskunnalle aiheuttamat välittömät kustannukset olivat n. 0.6-0.8 miljardia euroa. Välilliset kustannukset (tuotantomenetykset ja 7
ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat kustannukset) arvioitiin 2,5-4,7 miljardiksi euroksi. Välittömistä haittamenoista yli 30 % aiheutui järjestyksen ylläpidosta, n. 25 % terveydenhuollon ja n. 20 % sosiaalihuollon kustannuksista. (Stakes 2005, Hein& Virtanen 2004.) TAULUKKO 2. Alkoholiongelmien aiheuttamien hoidon kustannusten kasvu. Terveydenhoitajan vastaanottokäynti 40 A-klinikkakäynti 50 Nuorisoasemakäynti 60 Katkaisuhoito 125 /vrk Tukiasuminen 60 /vrk Maksatulehduksen hoito 2 600 Huostaan otetun lapsen laitoshoito 110 000 /v Haimatulehduksen hoito 30 000 Maksan siirto 98 000 8
3. PROJEKTIORGANISAATIO Kehittämistyö, joka tehdään projektityyppisesti osana terveyden edistämisen yksikön toimintaa. Tässä kehittämistyössä toimii projektisuunnittelijana Oulun seudun yhteispäivystyksestä sairaanhoitaja Satu Heilala. Projektin ohjaavina asiantuntijoina toimivat terveyden edistämisen yksiköstä, yksikön johtaja Veikko Kujala ja terveyden edistämisen koordinaattori Leea Järvi. Lisäksi kehittämistyötä arvioidaan ohjausryhmässä (kuvio 1) jossa on lisäksi jäseninä Matti Martikainen, Antti Koskinen, Maarit Willman, Raija Forss. Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa projektia ja tarvittaessa ehdottaa muutoksia projektin toimintaan sekä hyväksyy väli ja lopputulokset. Projektisuunnittelija tekee projektisuunnitelman, ja vastaa suunnitelman mukaisesta projektin toteutuksesta ja aikataulusta. Toimii ohjausryhmässä esittelijänä ja vastaa ohjausryhmälle toimitettavista projektin etenemistä kuvaavista raporteista. Projektisuunnittelija Satu Heilala sairaanhoitaja ylempi AMK yhteispäivystys, PPSHP Kujala Veikko, johtaja, Terveyden edistämisen yksikkö, PPSHP Järvi Leea, Koordinaattori, Terveyden edistämisen yksikkö, PPSHP Fors Raija, alkoholiohjelman koordinaattori, Pohjois Suomen aluehallintovirasto Martikainen Matti, vastuualuejohtaja, Yhteispäivystys, PPSHP Koskinen Antti, ylilääkäri, Yhteispäivystys, PPSHP Willman Maarit, osastohoitaja, Yhteispäivystys, PPSHP 9
4. TOTEUTUSSUUNNITELMA Projekti käynnistyi suunnittelukokouksella helmikuussa 2011, jossa projektin tehtäväkuva tarkemmin määriteltiin. Seuraava palaveri sovittiin toukokuulle. Projektisuunnitelman ja koulutusmateriaalin teko alkoi maaliskuussa ja on tarkoitus valmistua huhtikuun alussa. Projektin on tarkoitus valmistua kesäkuussa, mutta kesälomien tullessa vastaan, projekti voi viivästyä ja projektin valmistuminen voi siirtyä syyskuulle 2011. Mini-interventio koulutukset on tarkoitus toteuttaa huhti-kesäkuun aikana. Tarkoituksena on kouluttaa kaikki yhteispäivystyksen sairaanhoitajat ja mahdollisuuksien mukaan myös terveyskeskuslääkäreitä. Koulutuksen yhteydessä jaetaan materiaalia mini-intervention toteuttamisen tueksi. Jaettava materiaali: - Terveydeksi! kysy alkoholin käytöstä - Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio- laminoitu neuvontakortti. (Sosiaali ja terveysministeriön esitteitä 2004:12) - Alkoholi ja perusterveydenhuolto. Riskikulutuksen varhainen tunnistaminen ja miniinterventio- hoitosuositusten yhteenveto(phepa- hankkeen hoitosuositus) Jatkossa voidaan kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, laatimalla alkoholin riskikäyttäjälle hoitoketju. 10
5. VOIMAVARAT JA TYÖYMPÄRISTÖ Henkilökunnan koulutukset pidetään OYS:n yhteispäivystyksen tiloissa. Koulutusmateriaalina käytetään power-point esitystä. Koulutusmateriaali on päivitetty ajan tasalle, hyödyntäen PEPA-KOULUTUS ohjelman luentomateriaalia ja Tampereen yliopiston päihdelääketieteen professorin Kaija Sepän tekemiä tutkimuksia alkoholin riskikäyttäjän hoidosta. Yhteispäivystyksen työympäristön ja siellä tehtävän työn luonteen vuoksi koulutuksen pitää olla lyhyt ja ytimekäs. Koulutukseen on käytössä aikaa yksi tunti. Vain lyhyet tietoiskumaiset koulutukset mahtuvat päivystysympäristöön sekä terveyskeskuksiin. ( Seppä, 2010.) Alustavan suunnitelman mukaan koulutus toteutetaan iltavuoroon tuleville hoitajille, iltavuoron alussa. Koulutuksen aikataulu on huhti-toukokuussa ja tarvittaessa jatketaan aikaa, jotta kaikki yhteispäivystyksen hoitajat saavat koulutuksen. Koulutuksesta vastaa projektisuunnittelija Satu Heilala. Alustavat koulutuspäivät: 08.04 klo: 13.30-14.30 26.04 klo: 13.30-14-30 03.05 klo: 13.30-14.30 04.05 klo: 13.30-14.30 10.05 klo: 13.30-14.30 11
6. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS Projektin kokonaiskustannus koostuu asiantuntijoiden henkilöstökuluista ja materiaalikuluista. Asiantuntijapalkkoihin käytetään kaikkiaan?? euroa ja materiaalikuluihin 500 euroa. Projektin kustannukset on esitetty taulukossa 2. ja projektin rahoitus on esitetty taulukossa 3. TAULUKKO 2 Projektin kustannusten toteutuminen Henkilöstökulut euroa Projektipäällikkö 72.50h 1740,00 Projektisuunnittelijanluentopalkkio 10h/a Asiantuntijapalkkio Veikko Kujala 10h/a Asiantuntijapalkkio Leea Järvi 14h/a 25 /h 350,00 Yhteensä Matkakulut -- Materiaali- ja viestintäkulut Aineisto- ja tarvikekulut Puhelin, ATK- kulut Yhteensä 500 50 550 KAIKKI YHTEENSÄ TAULUKKO 3 Projektin rahoitus Rahoittaja Terveyden edistämisen yksikkö Yhteensä 12
LÄHTEET Aalto, M. Pekuri, P. & Seppä, K. 2002. Primary health care professionals activity in intervening in patients alcohol drinking: a patients perspective. Drug and alcohol dependence 69(8), 39-70. National Puplic Health Institute. Helsinki. Alkoholiongelmaisen hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, kohdennettu päivitys 2011 (viitattu 2.5.2011). Saatavilla Internetissä: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50028 Ballesteros, J., Duffy, JC., Querejeta, I., Arino, J., Gonzales-Pinto, A. 2004. Efficacy of brief interventions for hazardous drinkers in primary care: systematic review and metaanalyses. In Alcohol Clinical and Experimental Rescarch 28. Edwars, G., Anderson, P., Babor, T., Casswell, S., Ferrence, R., Giesbrecht, N., Godfrey, C., Holder, H., Lemmens, P., Mäkelä, K., Midanik, L., Norström, T., Romelsjö, A. 1996. Alkoholipolitiikka ja yhteinen hyvä. Alkoholitutkimussäätiö. Helsinki: Alko-Yhtiöt Oy ja Edita. Hein, R. & Virtanen, A. 2004. Päihdetilastollinen vuosikirja. Stakes. Helsinki. Nilsen P, Baird J, Mello MJ ym. A systematic review of emergency care brief alcohol interventions for injury patients. J Subst Abuse Treat 2008;35:184-201. Seppä K. Lyhytneuvonnan vaikuttavuus. Näytönastekatsaukset. Alkoholiongelman hoito: Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 2.5.2011). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi. AUDIT-kysely suomeksi. http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50028b.pdf Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta 2001. Helsinki. Yhteistyötä ja vastuuta. 2000- luvun alkoholiohjelma Sosiaali ja terveysministeriö. Valtion periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista. Esitteitä 2003:6 Suomen terveyttä edistävät sairaalat 2004 (online). www.stes-hsf.fi 13