Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Transkriptio

1 Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( ) Alkoholia kulutettiin sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna 10,0 litraa asukasta kohti, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 10,2 litraa. Viimeisimmän, vuotta 2008 koskevan tiedon mukaan aikuisväestöstä noin 90 prosenttia ilmoitti käyttävänsä alkoholia (Mäkelä ym. 2009). Alkoholin kulutus jakautuu väestössä epätasaisesti, ja on arvioitu että eniten juova kymmenes juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista (Mäkelä ym. 2010). Suurkuluttajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000-luvulla. Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on ollut yhteydessä alkoholin käyttöön liittyvien haittojen kasvuun. Nyt kuitenkin haittojen kasvu näyttäisi pysähtyneen ja osin kääntyneen laskuun. Vuonna 2010 sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla kirjattiin alkoholiin liittyvä hoitojaksoa. Edelliseen vuoteen verrattuna alkoholiehtoiset vuodeosastohoitojaksot vähenivät noin hoitojakson verran eli lähes kahdeksan prosenttia. Alkoholiin liittyvien hoitojaksojen määrä on nyt alhaisempi kuin 2000-luvun alussa. Vuonna 2009 alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ja alkoholimyrkytykset olivat edelleen yleisimpiä kuolinsyitä työikäisten naisten ja miesten keskuudessa.

2 Ikäihmiset ja päihteet Eläkeikäiselle alkoholi on joskus kumppanin, työn ja seuran korvike. Mistä apua juomisongelmaan, jos omat voimat eivät riitä? Montako eläkeikäistä alkoholistia sinä tunnet? Etkö yhtään? Ei ihme, sillä ikäihmisten juominen on yhä vankasti voimissaan oleva tabu. Kun lasketaan pois ojanpohjia koluavat rapajuopot ja viinilasiin tyytyvät kohtuukäyttäjät, ei ikääntyviin alkoholin suurkuluttajiin tai ongelmakäyttäjiin juurikaan törmää. Juuri tämä yli kuusikymppisten ikäluokka juo mieluummin salaa. Kotiliesi, artikkeli 2009 vuodelta

3 Humalaan vaikuttavat Ikä: alkoholin sietokyky alenee iän myötä, eli humalluttava vaikutus on suurempi Sukupuoli: naiset humaltuvat miehiä enemmän samalla alkoholimäärällä Kehon koko: pienikokoiset henkilöt humaltuvat enemmän kuin suurempikokoiset Toleranssi: säännöllisen käytön myötä keskushermoston sietokyky kasvaa Ruokailu juomisen yhteydessä hidastaa alkoholin imeytymistä Väkevät alkoholit (ilman laimennusta) voivat tuottaa nopeammin korkean veren alkoholipitoisuuden kuin miedommat juomat Lääkkeet, jotka vaikuttavat keskushermostoon tai vatsan tyhjenemiseen

4 Iän myötä, alkoholia käytettäessä otettava huomioon Iän myötä alkoholin sietokyky alenee Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä, joten kohtuus on yksilöllistä ja tilanteesta riippuvaa Jos lääkitys tai perussairaus, on syytä aina neuvotella alkoholin käytöstä lääkärin kanssa Jos ikääntyneellä henkilöllä on kaatumishistoria, alkoholin käytössä on oltava erityisen varovainen Alkoholi ja lääkkeet Alkoholin käyttöä erityisesti varottava, jos lääkityksenä: Psyykelääkkeet Rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet Diabeteslääkkeet Veren hyytymistä estävät lääkkeet Myös muita yhdysvaikutuksia, jotka muuttavat lääkkeen ja/tai alkoholin vaikutuksia aina tapauskohtaisesti huomioitava

5 Käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana Kansanterveyslaitos nyk. THL on seurannut väestötasolla eläkeikäisten ( vuotiaat) terveyskäyttäytymistä (EVTK-tutkimus) joka toinen vuosi kerättävällä aineistolla

6 Alkoholiin liittyvä tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus iän mukaan kuolemia henkeä kohti

7 Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito Alkoholin suurkulutus muodostaa jatkumon, josta voidaan erottaa kolme osaa: riskikulutus, haitallinen käyttö ja riippuvuus. Suomessa on kymmeniätuhansia ikääntyneitä suurkuluttajia ja väestön vanhetessa määrä tulee edelleen kasvamaan. Terveydenhuollossa ikääntyneiltä tulisi selvittää alkoholinkäyttö ja huomioida, että suurkulutuksen raja on heillä alhaisempi kuin muulla aikuisväestöllä. Miniinterventio on suositeltava riskikulutuksen ja haitallisen käytön hoitomuoto myös ikääntyneiden ryhmässä. Vieroitushoito on ikääntyneillä vaativampaa ja vastetta tulee seurata huolellisesti. Muualla kuin päihdepotilaiden hoitoon erikoistuneissa yksiköissä suositeltavia psyykkisen alkoholiriippuvuuden hoitoja ovat mm. naltreksonilääkitys, motivoiva haastattelu ja AA-ryhmiin ohjaaminen. Alkoholiriippuvuus on usein pitkäaikainen ja osalla kroonistunut tila, jonka hoidossa myös haittojen vähentämisellä on tärkeä sija.

8 Alkoholin suurkulutuksen alaryhmät Riskikulutus Riskirajat ylittävä alkoholin kulutus, mutta ei merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta Haitallinen käyttö Merkittäviä alkoholinkäytön aiheuttamia haittoja mutta ei riippuvuutta. Tautiluokituksen kriteerien tulee täyttyä Alkoholiriippuvuus Oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat pakonomaisuus, vieroitusoireet, toleranssin kasvu ja juomisen jatkuminen haitoista huolimatta Tautiluokituksen kriteerien tulee täyttyä

9 Myöhään alkavan suurkulutuksen piirteitä (Substance Abuse Among Older Adults 1998, Holbert ja Tueth 2004). Ikä: Alkaa 55 ikävuoden jälkeen Sukupuoli : Enemmistö naisia Sukurasitus :Suvussa vähemmän alkoholiongelmia kuin varhain alkavan suurkulutuksen ryhmään kuuluvilla Vieroitusoireet: Osalla ei esiinny merkittävästi toimintakykyä heikentäviä vieroitusoireita Alkoholihaitat: Yleensä psykososiaaliset ja terveyshaitat vähäisemmät kuin varhain alkavassa suurkulutuksessa, ja siksi suurkulutus on vaikeammin havaittavissa. Syynä vähäisempiin haittoihin on suurkulutuksen lyhyempi kesto Hoitomyöntyvyys: Mahdollisesti parempi kuin varhain alkavassa suurkulutuksessa

10 Y d i n a s i at Haastattelu on ensisijainen tapa selvittää ikääntyneen potilaan alkoholinkäyttöä. Mini-interventio on suositeltava riskikulutuksen ja haitallisen käytön hoitomuoto myös ikääntyneillä. Vieroitusoireita hoidettaessa tulee kiinnittää huomiota bentsodiatsepiinin valintaan ja sopivaan annokseen. Suositeltavia ikääntyneiden psyykkisen riippuvuuden hoitoja ovat mm. naltreksonilääkitys, motivoiva haastattelu ja AA-ryhmiin ohjaaminen

11 Mini-intervention sisältö. Kartoita alkoholin kulutus riittävän yksityiskohtaisesti Jos suurkulutuksen kriteerit ylittyvät anna potilaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa palautetta (»Verenpaineenne todennäköisesti alenee jos vähennätte juomista») Anna potilaalle vastuu muutoksen tekemisestä ja luota häneen Anna suullista ja kirjallista tietoa alkoholiin liittyvistä terveyshaitoista Kannusta muutokseen Sovi tavoitteista yhdessä potilaan kanssa (»Yksi mahdollisuus olisi, että pyrkisitte käyttämään alkoholia enintään joka toinen päivä päivittäisen käytön sijasta») Ole empaattinen ja kunnioita potilaan valintoja Kirjaa tiedot Sovi 1 3 seurantakäyntiä

12 Dialogisuuden ehto on kuuntelun ja puhumisen erottaminen toisistaan. Ihmistä tai perhettä ei kutsuta mukaan autettavaksi tai asiantuntijoiden ratkaisujen kuulijaksi, vaan tuomaan oma näkemyksensä ja panoksensa pulmien ratkaisemiseen Ettei kysymisestä tule ns. automaatio kysytään mutta ei kuulla Ettei oman asiantuntijuuden taakse piilouduta yksipuolinen asiantuntijuus unohtuu asiakas Että hyväksymme erilaisuutta ja moninaisuutta niin itsessä työkaverissa ja asiakkaassa Että olemme sitoutuneita päihdetyöhön osaksi hoitotyötä Että kykenemme tukemaan, rohkaisemaan ja tarvittaessa herättelemään asiakkaan motivaatiota