OUTOKUMPU OY. 2 = Huomattava malmipotentiaali, hyvät mahdollisuudet. 1 + A = Kohtalainen mahdollisuusmalmin esiintymiseen

0. K VIHANNIN KAIVOS YHDISTELMÄRAPORTTI Malminetsintä Vihanti - Raahe alueella Karttalehtierittely Tässä raportissa on karttalehdittäin lyhyesti kuvattu kaikki Vihannin ympäristön tutkimuskohteet raporttiindeksissä mainituilta 1 : 100 000 karttalehdiltä lukuun ottamatta Merijarven aluetta 2432-lehden SW-nurkassa. Rantsilan 3412-lehden osalta on kerrottu vain pääpiirteet, sillä tämän lehden kohteisiin ei Nasälänperän E-puolella ole Vihanti-projektin toimesta puututtu. ~ohteet on jaettu arvoluokkiin saatujen tulosten ja arvioidun malmipotentiaalin perusteella seuraavasti: 2 = Huomattava malmipotentiaali, hyvät mahdollisuudet malmin esiintymiseen. Ehdottomasti jatkotutkimusten arvioinen. 1 + A = Kohtalainen mahdollisuusmalmin esiintymiseen saatujen tietojen ja analogiasyiden (A) perusteella. Jatkotutkimukset suositeltavia. 1 = Malmin esiintyminen teoriassa mahdollista, mutta ei erityisen todennäköistä. Jatkotutkimusten tarpeellisuushrkittava kunkin kohteen osalta erikseen. A = Tietoa niukasti, mutta alueellisten tai yleisten analogiasyiden perusteella malmin esiintyminen teoriassa mahdollista. Jatkotutkimukset pienessä mitassa suositeltavia, mikäli kapasiteettia löytyy. 0 = Malmipotentiaali mitätön tai tieto epäluotettava. Loppuunkäsitelty. Eräistä kohteista on tiedon niukkuuden tai tekstistä ilmenevien muiden syiden vuoksi jätetty luokitus tekemättä. Nämä kohteet ovat rinnastettavissa lähinnä luokkaan 0. Arvoluokkiin ryhmiteltynä kohteet ovat seuraavat: Arvo 2 Oltava - Siipelä Heporanta Nevasaari Lampinsaari Laivakangas Pattijoki kk Ylipää Näsälanperä Au Au, Co.., (Cu,Ni), Ag

0, K VIHANNIN KAIVOS Arvo 1 + A Kopisto Suksikangas Isoneva - Alpua Jolleikko Vilminko Turtaneva Relletti Karinkanta Cu, Arvo A Luolakangas Alpuan gb Pikkulahti Ahmaneva Lappi Parpansaari Arvo 1 --- Lukkaroinen Myllypera Rantasenjarvi Siliäneva Lumi j arvi Honkisalo Kultalanpera Piehinki Pöllanpera Merikyla Rinkankangas Ruukki Ojavainio Tervaskangas Vorna Cu, Ni Cu, Ni u, (Au), U I P Au Au Arvo 0 Nelisenkymmentä eri kohdetta. Vihannin alueen traditionaalisten -kohteiden lisäksi on listoille päässyt Au, Cu-Ni ja U-aiheita. Parhaimmat sinkkiaiheet ovat pääosin vanhoja kohteita, joiden tutkimuksia on 1950-luvulta lähtien muutaman vuoden välein taydennetty. Vihanti-projektin aikana muotoutuneita uusia kohteita ovat vain Heporanta ja Nasälanpera. Tutkimuskohteista kertyneen tiedon valossa ovat lupaavimmat sinkkiaiheet Nevasaari, Ylipaa ja Nasalanpera, tähän joukkoon on myös sisallytettava Lampinsaaren muodostuman alajatkeet.

0. K VIHANNIN KAIVOS Au-tiedot ovat 15 km pitkältä vyöhykkeeltä väliltä Laivakangas - Oltava. Oltavassa Au:lla näyttää olevan yhteys intermediaäriin syvakiveeb Laivakankaan päässä mahdollisesti evulk/sed-kohtaktivyöhykkeeseen. Analysoidut kultapitoisuudet ovat sitä luokkaa, että koko vyöhykkeen tarkempi tutkiminen on aiheellista, sopivimmat menetelmät alkuvaiheessa lienevät lohkare-etsinta ja moreenigeokemia seka Oltavan osalta lisäksi vanhan reikämateriaalin revidointi. Cu, Ni-vihjeet ovat heikonlaisia, parhaat mahdollisuudet ekonomisen malmin esiintymiseen ja löytymiseen ovat Ylipaassa. Ylipaan pienten emäksisten-ultraemäksisten pahkujen Cu, Ni-potentiaalin tarkistaminen naytteenotolla on paikallaan. Uraanin avulla on luetteloon päässyt kaksi kohdetta. Lumijärvellä on kyseessä Vihannin alueella tyypillinen U-P lohkare, jolla on merkitystä johtohorisonttiindikaattorina. Lumijoen Lapin kylanaihe perustuu toistaiseksi yksinomaan radiometriseen matalalento-anomaliaan ja malmigeologiseen hypoteesiin. Epamaäräisista lähtökohdista huolimatta olisi syytä tehdä lisatutkimuksia, sikäli kuin kyseistä metallia kohtaan tunnetaan kiinnostusta. Karttalehdittain esitetyissä kohdekuvauksissa on lueteltu erillisraportit ainoastaan niissä tapauksissa, joissa kohteista ei ole olemassa 001-tutkimusraporttia. 001-raporteissa on mainittu kaikki kohteista tehdyt erillisraportit,myös muiden organisaatioiden tekemät, mikäli ne ovat tiedossa. Pienistä biogeokemiallisista tutkimuksista ei ole tehty erillisraportteja, aineisto löytyy 0KVI:sta mapista 060/2432, 2434, 2441, 2444/TVM/81.

0, K VIHANNIN KAIVOS KARTTALEHTI 2432 Karttalehden S-osassa Merijärvellä tehtyjä töitä ei tassa yhteydessä kuvata. Karttalehden SE-reunasta Oulaisten Laulumaanperan ja Irvanperän alueelta on saatu Rautaruukki Oy:ltä ja Cu-tietoja. Materiaali on 0KVI:ssa mapissa "RR Oy + muut ulkopuoliset tiedot". Karttalehden ylaosa 10 km:n leveydeltä sisältyy v. 1966 INPUT-matalalentoon. 2432-lehti on syytä yrittää sisällyttää GTL:n lähivuosien matalalento-ohjelmaan. Vihannin ympäristötutkimuksissa 1970-luvun jalkipuoliskolla on ainoastaan raapaistu karttalehden N-reunaa. Karttalehteä, erityisesti sen keskiosan sed + vulk kiviä olisi lähestyttävä alueellisissa puitteissa (matalalennon jälkeen). Karttalehden NE-kulman Au-potentiaalin selvittämiseen olisi kuitenkin ryhdyttävä mahdollisimman pian. Parhalahti 06 B. Tehty magn-anomalian tarkistus taryporauksella. Kvmsl ja afb-välikerroksia kgn:ssä. Raportti 062/2434/VIH/78. Raahe Kultalanperä, kts 2441 07. Kopisto 08 D ( -> 09 A). Cuk + Fek + Sk-pahkuja ja osueita hvulk + evulk materiaalissa. Kairattu 12 reikaa, paras tulos 7.3 m/0.77 % Cu. Erittäin vähän, satunnaisesti Ag. Reikiä skintillometratessa löytynyt U-P mineralisaatio (L-S -aiheet/jys/l6.9.1975). Arvo 1 + A. Mustaneva 09 C. Sahk. häiriö, kairattu 2 reikaa, mustaliuske. Koskela 09 B. Kiisuuntunut klark. Taryporaus, kairattu kolme reikaa, raportti 001/2432, 2441/TVM/80. Liittyy Kultalanperaän (-. 2441 07 A). GTL:n kallioperäkartoitus koko lehdeltä. Raportti 001/2432, 2441/GTL/49-56.

0 K VIHANNIN KAIVOS Oltava - Siipela 1 1 B (- 12 A), Lukkaroisten vyöhyk- keen S-pää. Geologinen tutkimuslaitos kairannut 50- luvulla 20 reikaa (), myöhemmin aluetta tutkinut SMOy (Au). Siipelän talon ympäristössä paikoin Skpirotteinen grdr - kvdr-pahku, jota kiertää grfklhvulk-evulk-assosiaatio. Liuskeissa Fe-kiisuja + vahan s, aksessorisesti Ba, paras anal.yysi 2.3 m/ 0.43. Tu + Ask-juonia, joissa Au, Liuskeissa Askpirotetta. Parhaat Au-analyysit 0.5 m/10.9 ppm ja 6 m/2.2 ppm. GTL:n tutkimuksista yhteenveto M/17/ Pj 53/2, joka sisaltyy raporttiin 001/2432, 2441/ GTL/49-56. -potentiaali vaatimaton, ruhjeisiin ja kvartsiutuneisiin Ask-pitoisiin liuskeisiin saattaa liittyä ekonomisia Au-mineralisaatioita. Reiät pitäisi käydä läpi ja anlysoida tarkemmin Au:n osalta. Jatkossa mahdollisesti ruhjekartoitus geofysiikalla ja Au + As geokemia (mr). Karttalehden 12 A puolelta pisteestä x = 52.100, y = 32.430 Ask + spitoinen kuutiometrin kokoinen grdr (M. Pekkala), jossa 1.26 %, tarkistus T. Salanterä 10.8.1972. Kesällä -79 tehtiin lohkare-etsintä ko. lohkareen ja Oltavan välillä (K. Kainulainen). Mitään uutta ei löytynyt, ei myöskään Pekkalan kiveä. Arvo 0 () ja 2 (Au). Polusjärvi 11 D. Kn-kalliotieto Ni:sta Polusjärven S-puolelta (OKME/K~~). Ei löydy maastosta. Levyräme 1 1 A. Pisteessä x = 42.59, y = 33.75 gb:ssa vajaan metrin levyinen gr-juoni, jossa vahan Ask, Cuk ja Sk. Havainto 38-TVM-77. Lukkaroinen 12 A, B (32441 10 A ). Kymmenkunta kilometriä pitkä sähk + magn anomaliajak~o~jonka keskiosiin GTL kairannut 7 reikaa. Grfkl + htuf + krdgn + vahan ka. Rautakiisuja, aksessorisesti. N-osassa pari paljastumaa, joissa mm. krdgn. N-osasta moreenin ja kallioperän geokem. tutkimus (HW 1967). Systemaattinen gravimetraus koko alueesta - ainoastaan alueellinen gradientti, 1977 qeofys. profiileja koko jakson pituudelta, seuraavana vuonna näytteenotto täryporalla. Ei erityistä metallianomaalisuutta, eteläisimmalla linjalla lahella Oltavaa tosin oli muutaman pisteen Ag-anomalia (max 10 ppm), joka hävisi tarkistusanalyysissa. Raportti 062/2432, 2441/~1~/78. Negatiivisista tuloksista huolimatta Lukkaroinen lahiympti-. ristöineen on todennäköisimpi2 alueita Mäkelän lohkareen lähtökohdaksi.

0 K VIHANNIN KAIVOS Hanhelanperä 12 A, C. Kivilammen tienoilla gravimetrinen maksimi (alueellinen harva mittaus), jonka päällä turam-häiriöitä, N&-puolella magn-anomalioita. Humus + puromutanäytteenotto v. 1979, ei merkittävää anomaalisuutta. Aineisto mapissa 060/2432, 2441, 2444/ TVM/81. Lohkareita: L. Pihlajamaa, hkv, 8.6, Pb 2.6. M. Pekkala, grdr, 1.26, Ask.

0 K VIHANNIN KAIVOS Lennetty kokonaan. GTL:n systemaattinen moreenigeokemia koko lehdeltä, tulokset sekalaiset. Kilpualta (01 D) gr-lohkare, jossa hyvin vähän Moh (P. Kohtala 1968). Tehty geokemiallinen tutkimus, ei anomaalisuutta. Raportti 2434 01/600, 604/1968/HW. GTL:n puromutatuloksissa 2 km:n matkalla Cu-tason nousu ja yksi voimakas anomaliapiste: Cu 400, 200, Ni 900, Pb 400. Lähialueella paljastuneena gr ja dr. Makelan lohkare (02 B), jossa 12 %, Cu 4 %, Ag 501 ppm. Lähistöllä tehty moneen kertaan lohkare-etsintä, viimeksi erittäin tarkasti v. 1979. Muita malmilohkareita ei löydy, myöskään kiisupirotteisia hvulk- ja kakvt-lohkareita ei 02 B-lehdellä ole juuri lainkaan. Paljastuneena grdr ja gr, 03 A-lehden puolella Ahmalammesta SE myös meta-ark (3-TVM-76). Myllypera (03 A ). Karttalehden SW-nurkassa ja 2432 12 A-lehden puolella magn häiriöitä ja muutama epämäarainen heikko tu-anomalia, alue on tulkittu gabroksi. Input-lennon tuloksissa ei anomaliaa. Makelan lohkareen läheisyyden vuoksi olisi aiheellista tarkistaa Pitkäisjarven ja Ahmalammen välinen alue systemaattisella naytteenotolla pohjamoreenista. GTL:n moreeninäytteenotto on aivan liian harva ja pinnallinen. Naytetiheyden olisi oltava n. 50 pistettä/km2. Kirkkojärven (03 C) S-puolella on voimakkaita magn + grav-anomalioita, jotka aiheutuvat gabrosta ja pyroksenipitoisista intermediäareista kivistä. Tarkistettu iskuporauksella. Raportti 062/2434 03/MK/75.

8 0 K VIHANNIN KAIVOS Vihanti, Rantasenjärvi 03 D. Kuivattujen Rantasenjarven ja Saarelanjärven välistä moreenikummusta on 1960- luvun alussa löydetty s-pitoisia karsilohkareita. Järven NE-puolella Alapereen pelloilla on Ask-pitoisia kgn- ja gr-lohkareita, GTL:n geokemian tuloksissa on anomaalisia pisteitä moreenissa (Ni, Co) ja puromudassa (Co, Ni,, Cu, Pb). Alueella kairattu 2 reikää, turam-anomaliat aiheutuvat grf-liuskeesta. Alapereen W-puolella on pieni selvärajainen magn-häiriö, jonka päällä humuksessa As, Pb-anomalia. Samasta kohdasta täryporanäytteenotto - ei anomalioita. Raportit 040/2434(~~~/80 ja 060/2434/MRH/81. Mappi 060/2432, 2434, 2441, 2444/TVM/81. Vihanti, Heporanta 03 D. Voimakkaasti muuttunutta kiisupirotteista htuf:a. Kairattu 7 reikaa, joiden lävistämä htuf sisältää keskimäärin 365 ppm. Pari pientä IP-anomaliaa on vielä tarkistamatta. Huomattava teoreettinen -potentiaali. Raportit 001/2434/TVM/78, 001/2434 03/TVM/80. Arvo 2. Vihanti, Käpylä (04 B). Pieni magneettinen häiriö, jonka suojapuolella jokunen kakvt-lohkare, joista yhdessä 0.4 %. Anomalian yli mitattu IP-profiileja v. 1965 - johteet niin heikkoja, että jätetty kairaamatta. GTL:n moreenituloksissa hairiön seutuvilla "uskottavan näköisiä" Gu, Ni-anomaliapisteitä. Kyseessä lienee gabro. Raisionmäki - Mätässuonräme 05 A. Kairattu kaksi reikää turam-häiriöiden selvittämiseksi. Ruhjeista graniittia. Suksikangas 05 A. Geofysikaalinen anomalia. Kairattu 8 reikaa, joilla osittain rajattu kado + hvulk-muodostuma. Siirrokset ja graniitit näyttävät katkaisevan muodostuman jo parin sadan metrin syvyydessä, siirroksen alapuolen jatkeet hukassa. Heikosti tunnetun W-pään tarkistamiseksi olisi tehtävä pari reikaa. Pohjamoreenitutkimus paineilmaporalla v. 1973, ei anomaalisuutta (062/2434/M~la/74). Arvo 1 + A.

0 K VIHANNIN KAIVOS Luolakangas 05 A. Lampinsaaren muodostuman SW-jatkeita luodattiin v. 1979 AMT-mittauksella ja Luolakankaan kohdalla piti tulkinnan mukaan olla alhaisen vastuksen omaavaa materiaalia, mutta v. 1980 kairattu reika (R 1743) tapasi vain kgn:ä. Lampinsaaren ja Suksikankaan välissä Luolakankaan - Kiviharjun tienoilla saattaa olla pintaan puhkeamaton Lapinsaari-tyyppinen muodostuma, mutta todennäköisesti niin syvällä, että sen tavoitteleminen maanpintakairaukselle ei ole perusteltua ennen kuin alueesta on muodostettu nykyistä tarkempi geologinen rakennetulkinta tai saatu selvät viitteet esim. geofysikaalisella syväluotauksella. 040/2434/ TVK/~~. Arvo A. Nevasaari 05 B. Kairattu 16 reikaa. 1970 on tehty litogeokemiallinen tutkimus siihen mennessä kertyneestä materiaalista, tulokset vähemmän rohkaisevia (2434 05/ 604/70/HW). Pohjamoreenitutkimus paineilmaporalla v. 1973, ei anomaalisuutta (062/2434/~~la/74). Vihantiprojektin toimesta kairattu kolme pitkää reika 1976 ja 1980, saatu muodostuman S-osan W-reunasta esiin 100-200 metrin vahvuuudelta UP-materiaalia, jossa satunnainen + Pb-osue (10 cm/3.5 % + Pb). Kairaamattomia aukkoja vielä muodostuman keskellä (R 1733 profiili) ja S-kärjessä. Ainakin S-osan rakenne reiän R 490 eteläpuolella on ehdottomasti tarkistettava kairaamalla. Arvo 2. Ulkosaari 05 B. Magn + grav anomalia, kairattu 4 reikää. Voimakkaasti poimuttunut evulk, mukana vahan ka ja htuf. Kupiaisenkaarto 05 B (2 05 D 9 06 C ). Nauhamainen magn anomalia, kairattu R 482, jossa kgn, evulk ja vahan ka. Kuuhkamo 05 C. Magn + sahk anomalia, joka on muodoltaan ja intensiteetiltään Lampinsaaren kaltainen. Tehty turvegeokemiaa (1950-luvulla), kairattu 3 reikaa. Anomalia aiheutuu kgn:n ja grdr:n kontaktin lähellä sijaitsevasta kiisuuntuneesta ml + ark-assosiaatiosta. Ark saattaa olla tuffiitin sukuinen ja aikastratigrafisesti Lampinsaaren tasoa, mutta luonteeltaan liian distaali omatakseen selvää malmipotentiaalia. Raportti 001/2434/TVM/78. Jarvikorpi 05 C. Magneettisia anomalioita, jotka liittyvät kiillegneissiin ja gabroon. Reikä R 410 ja pohjamoreenitutkimusta paineilmaporalla (062/2434/M~la/74).

0 K VIHANNIN KAIVOS Lampinsaari 05 D. Muodostuman ja malmien syvyysjatkuvuuden arvioimiseksi olisi kairattava n. kilometrin syvyinen reikä, jolla tavoilteltaisiin +700-tasoa Isoahon W-puolella. Pinnallisempiin osiin muodostuman äärimmäiseen E-päähän mahtuisi vielä pieni malmio, parin reian kairaaamista voisi harkita. Arvo 2. Isoneva -Alpua 05 D (--. 06 C). Puolenkymmentä kilometriä pitkä ja yli kilometrin leveä vyöhyke, jossa runsaasti hapanta-intermediaäria vulkaniittimateriaalia, vcimakkaat muuttumisilmiöt, pitoisuudet Isonevalla alhaiset, Alpuan NE-puolella paikoin korkeahkot. Kairattu 15 reikää, Isonevalla iskuporausta. Suositeltavat jatkotutkimuskohteet: Isonevalla lavistetty kvpf ja reikien 484 ja 1726 seutu 05/06-karttalehtirajalla. Raportti 001/2434 05/TVM/81. Arvo 1 + A. Kuusirati 06 A. Maqn + slinqranmittaus. Kairattu kolmen reian profiili v. 1958. Kgn, kl, evulk. Rukkispera 06 B. Magn + slingram mittaus 1950-luvun alussa. Evulk-paljastumia. Silianeva 06 B. Kapea sahk. anomalia Rukkisperan evu1k:n NE-puolella. Saattaa olla Heporannan hvulk-kivien lateraalijatke. Naytteenotto taryporalla 1976. Heporannan puolelta tulevassa Ohtuanojassa voimakas ja jatkuva -anomalia org. purosedimentissä. Raportit 062/2434/ VIH/78, 060/2434/M~~/79, 040/2434/TVK/81, tuloksia käsitelty myös Heporannan raportissa 001/2434 03/~~M/8 Alpua 06 C, kts 2434 05. Jolleikko 06 C. Nauhamainen sl-anomalia Pesuanojan NW-puolella. Taryporaus v. 1980 neljältä linjalta johteen poikki, tuloksena selvarajainen Pb,, Cuanomalia. Saattaa edustaa samaa stratigrafista tasoa kuin Nevasaari. Anomaliajakson keski- js SW-osien päalla. GTL:n moreenituloksissa 2434-lehden ainoa selvä monimetallianomalia (Cu-Pb-Co-Ni-). Raportti 060/2434/ MRH/~~. Arvo 1 + A. Juurikkajarvi (06 C ). Kgn-paljastumia, joissa paikoin poimutusdeformaatio selvästi nähtävissä, heikkoa Fekpirotetta (31-TVM-77). Suojapuolella laaja Cu-anomalia moreenissa.

0 K VIHANNIN KAIVOS Vuonna 1977 kerättiin ABEM-lennon sähköisten anomalioiden kohdalta seitsemältä linjalta humus- ja turvenäytteitä karttalehden W- ja NE-osista. Anomaalisuutta ei ilmennyt. Mappi 060/2432, 2441, 2444/TVM/81. Karttalehdeltä tunnetaan kolme heikkoa U-P lohkaretta, näistä kaksi Rukkisperän - Luohuan valisen metsätien varresta Isolta Sakarikankaalta (L30-ISS-75) ja Hautakankaalta (L10-ISS-76) seka yksi lohkare Kuusiratin kylän E-reunalta (L9-ISS-76). Karttalehdellä tehty lohkare-etsintää, Karhukankaan - Lumimetsän valisen tien ympäristössä myös lohkareiden säteilymittausta. U-P lohkareita ei ole, 07 B-alueella on Lampinsaari-tyyppisiä kiviä mm. Kesälän lohkare. Rautaruukilta on saatu tieto s-pitoisista karsilohkareista 07 D-alueelta (0.7 % ) ja karttalehtirajan S-puolelta 2433 09 F-lehdeltä (2.1 %, 16 ppm Ag). Alueen lohkareiston on tulkittu olevan lähtöisin Lampinsaaresta, mahdollista on myös ka + hvulk-materiaalin liittyminen siihen evu1k:ksi tulkittuun magneettiseen häiriöjaksoon, joka menee S-N suunnassa 07-lehden halki. Lumijarvi 08 A. Lumijärven SE-puolelta Koivikon talon läheltä toimitti M. Koivikko v. 1977 Lampinsaari-tyyppisiä lohkareita, joista paras sisälsi 0.22 % UI 24.3 % P205 ja toinen 0.37 % ja 10 ppm Ag. Koivikon talon navetan kohdalta on lisäksi ennestään tiedossa kompakti Sk-lohkare. Lohkareet sopisivat olemaan lähtöisin Lampinsaaresta, mutta saattavat myös liittyä Lumijärvelta etelään päin suuntautuvaan magn -häiriöön. Lohkareiden NW-puolella on tehty cjeofys. profiilimittausta (040/2434/TVK/80) ja humusnäytteenottoa, anomaliakohtien tarkistus taryporalla sisältyy v. 1981 ohjelmaan. Humustiedot mapissa 060/2432, 2434, 2441, 2444/ TVM/8 1. Alpuan gabro on paljastuneena useassa kohdassa 08 B- lehden alueella. Gabron kontaktivyöhykkeen tienoilla 08/09-karttalehtirajalla on GTL:n moreenikartoissa epämääräistä Cu, Ni, Fe-anomaalisuutta. Niittylehdon kankaalla on tehty sähköinen mittaus ja saatu pieni anomalia, joka saattaaaiheutua rautakiisuista. Näiden kohteiden moreenigeokemiaa olisi syytä tarkentaa. Arvo A.

0 K VlMANNItd KAIVOS Haisunjarvi 08 C. Reikä 480, joka on lavistanyt kgn:a. Haisunjarven N-puolella runsaasti paikallisia U-P lohkareita. Haisunjarven W-puolella magn + sahk-anomaliajakson tienoilla tehty lehtikasvillisuustulkintoja, biogeokemiallista naytteenottoa ja taryporausta (060/ 2434/MRH/79). Moreenissa ja humuksessa yksittäisiä anomaliapisteita, mutta ei mitään malmiin viittaavaa. Vilminko 08 D. Mitattu ja kairattu ahkerasti. Yhteensä 26 reikaa, parhaat lävistykset 2.4 m/l % (R 492) ja 0.6 m/1.3 % (R 496). U-P horisontti paljastuneena (21-TVM-76). Litogeokemiallinen tutkimus (2434 08/604/ 1968/~W). Hvulk + kado materiaalia enemmän kuin Lampinsaaressa, malmipotentiaali suuri, malmin hajua vahan. Osa vanhojen reikien sydamistä hukassa. Jatkotutkimukset aiheellisia, mutta uutta ideaa tarvitaan. Valtaus, joka raukeaa v. 1984. 040/2434/TV~/81. Arvo 1 + A. Selkäsalo 08 D. Sahk. anomalia,joka. aiheutuu ruhjeisesta graniitista (R 477). Honkisalo 08 E. Nasalanperan NW-jatke, neljä reikaa, muuttuneita vulkaniitteja. Raportti 001/3412, 2434/ TVM/80 (Näsalanpera). Kts. 3412 05/Näsalänpera. Peuraneva 08 E. Sahk. anomalia, joka aiheutuu ruhjeisuudesta ja grafiitista kgn:ssa ja happamissa tuffiiteissa. Gravimetrinen anomalia,aiheuttaja gb. Kaksi reikaa. Raportti 001/2434 08/TVM/80. Pelkopera 08 F. Voimakas sähköinen anomalia. Karattu kaksi reikaa. Kiisupirotteista hvulk:a, m1:tta ja vahan kado:a. Raportti 001/2434/TVM/79. Rankinen 09 A (+ 09 B, D). sahk + magn anomalia, kairattu porausvaunulla 12 reikaa v. 1968, vimpanoitu 1977 ja kairattu kaksi reikaa 1978. Vähän htuf, vahan kiisuja, ei kado. En -potentiaalia. Raportti 001/2434/TVM/79. Valtausraportti 080/2434/ Jd'V/70. Tuomaanneva 09 B. Suotutkimuksessa v. 1976 saatiin erittäin korkeita -pitoisuuksia ja seuraavana kesänä tehtiin systemaattinen turvenäytteenotto koko nevan alueelta. Systemaattisen näytteenoton analyysituloksissa ei anomaalisuutta enää ilmennyt. Mappi 060/ 2432, 2434, 2441, 2444/TVM/81.

8 0 K VIHANNIN KAIVOS Kipsua 09 D. Kipsuanjarven W-paassa magn. häiriö, jonka kohdalla pari heikosti -pitoista (< 0.5 % ) kakvt-lohkaretta. Tehty profiilimittaus, biogeokemiallinen näytteenotto ja taryporaus (062/2434/ VIH/78). Ei anomaalisuutta. 040/2434/~~~/81.

0 K VIHANNIN KAIVOS KARTTALEHTI 2441 Lennetty kokonaan, alaosasta INPUT v. 1966, yläosasta GTL:n Raahen lentomittaus v. 1978. Kultalanpera 07 A C, 2432 06 D, 09 B). Magn + sahk häiriö, systemaattinen mittaus, taryporaus, kairaus. Varsinaisella Kultalanperälla 4 reikaa, lisäksi kaksi reikaa Sääskorvessa Kultalanperän ja Piehingin välillä. Kiisuuntunutta k1ark:a turb-ymparistössa, lievää -anomaalisuutta, mutta ei -potentiaalia. Kultalanperan ja itäpuolella olevan laajan evulk-alueen välistä on teoriassa mahdollista löytyä Au-mineralisaatioita (vrt. Laivakangas). Raportit 001/2432, 2441/TVM/80 ja 040/2432, 2441/TVK/81. Arvo 1 (Au), 0 ().(+ Piehinki 07 A. Geofys. häiriöitä. GTL kairannut kolme reikaa 1950-luvulla, 0KME:n toimesta tehty täryporaus. Kgn:ssä grf-fy, hvulk ja kado/kakalk, paikoin Fe-kiisuja, kirjavia metalleja ei lainkaan. Raportti 001/ 2432, 2441/~~M/80. Arvo 1 (Au), 0 (). Laivakangas 07 C. P.,Samback lähettänyt v. 1980 Askpitoisia näytteitä, joista kaksi parasta sisältävät 14 ja 21 ppm Au. Kesällä 1980 kartoitus ja lohkareetsintä, :löytyi kgn:ä, jossa Ask-piroteraitoja, parhaassa lohkareessa 0.26 % Co. Arvo 2. 04 Välikangas 07 D. Magn. anomalia. Rautaruukki Oy:n mittausalue. Lienee gabro. Ketunperä 07 D. INPUT-häiriö, kiisupirotteisia htuflohkareita. Kairattu kaksi reikaa v. 1967, lavistetty Fek + Sk pirotteista htuf:a. Pattijoki kk 08 D. Kolmisen km pitka geofys. häiriöjakso, jota GTL selvitellyt kairaamalla 1950-luvulla (14 reikaa) ja OKME 1978/79 (5 reikaa). Reitillä on osittain rajattu pari km pitka ja 15-40 m paksu grffy:n ja kakvt:n kontaktiin liittyvä mineralisaatiovyöhyke, jossa on keskimäärin 0.35 %, 0.10 % Cu, 10ppm Ag, 1-4 % Mn. Taman NW-puolella on Ni-anomalinen vyöhyke, jossa kado:ssa ja happamissa-intermediäareissa tuffiiteissa on 0.1 % Ni. -mineralisaation lavistavista rei'ista on analysoitu parikymmentä alkuainetta, tulosten yksityiskohtainen tarkastelu on viela tekematta. -vyöhykkeen SW-pää on vajavaisesti tutkittu, reikien Ptj-14 ja Ptj-16 välimaastoon pitäisi viela tehdä 1-2 keskisyväa (400-600) reikaa. 040/2441/ TVK/81. Arvo 2.

0 K VIHANNIN KAIVOS Pöllanpera 09 C (+ 12 A). Magn + sahk hairiö, tehty kaksi reikaa v. 1980. Kgn:n ympäröimä 100 m paksu btsvurf-liuske, jossa runsaasti Fek ja 0.1 %. valtaus, joka raukeaa 1985. Raportti 001/2441, 2442, 2443, 2444/TVM/80. Lukkaroisten N-jatkeet (10 A), kts. 2432 12. Pirttimaa 10 B. Heikko INPUT-häiriö, kairattu 1 1 reikää porausvaunulla v. 1968. Ruhjeista gr:a ja kgn:a. Ylipaa 10 B, kts. 2441 11 A. Punakivi 10 C. Magneettinen hairiö, Rautaruukki Oy:n mittausalue. Lienee gabro. Arvo 0. Turtaneva 10 D. Geofys. häiriöitä. Tehty 9 syvakairausreikaa, 1 poravaunureikä ja iskuporausta vimpaimella. Useita paralleele.ja-htuf vyöhykkeitä, joista kahteen liittyykado-materiaalia ja U-P mineralisaatio Etelaisimmassä htuf + kado paketissa agglomeraattipiirteitä, tämän vyöhykkeen SE-nurkka saattaisi olla materiaalin lähtöalue, ja omaa teoreettisen -potentiaalin. Vuoden 1981 ohjelmassa ko. kohdan tarkistus kairaamalla. Raportti 001/2434/TVM/79. Arvo 1 + A. Ylipaa 11 A ("10 B, D, 11 C). - ja Ni-lohkareita, geofys. anomalioita, kairattu GTL:n, Malminetsija Oy:n ja 0KME:n toimesta parikymmentä reikaa, tehty bio- ja moreenigeokemiaa. Yksi lavistys 0.3 m/2.26 % Pb, 2.2 %, 53 ppm Ag, 0.3 % Cu, jatkeita ei ole löytynyt. Linnakankaalla heikkoja -mineralisaatiolavistyksia "oikeissa raameissa". U-P horisontti. Pohjamoreenissa paikoin, Pb, Cu-anomalioita, jotka saattavat olla merkkejä malmista. Geofys. mittausaluetta pitäisi laajentaa 4 km2. Vuoden 1981 ohjelmassa runsaasti kairausta, pääpaino Linnakankaalla. Raportti 001 /2441 /TVM/80. Arvo 2.

0 K V1HANNkN KAIVOS Relletti 1 1 C (4 10 D, 2443 01 B, 02 A). Geofys. anomalioita. Otanmaki Oy kairannut 1960-luvulla kaksi reikaa, OKME tehnyt 1977-1980 iskuporausta ja kairausta (7 reikaa). Kiisuuntunutta ja muuttunutta htuf:a ja kakvt:a, paikoin kompakteja Fekkerroksia, kado:ssa U-P mineralisaatio, mustaliusketta. Malmintekomiljöö ja malmin hajua, mutta ei malmia. Mahdollisesti vulkanismin suhteen liian distaali ympäristö. Raportit 001/2441, 2443/TVM/78 ja 001/2441, 2443/TVM/81. Arvo 1 + A. Pöllanpera 12 A, kts. 2441 09. Tinttari 12 A. Hevosenkengän muotoinen mang. anomalia, jonka kyljilla heikot sahk. häiriöt. Kairattu yksi reikä, satunnaisesti Fek + Sk -pirotteista btsvgn:a. Raportti 001/2441, 2442, 2443, 2444/TVM/80.. Pikkulahti 12 B. Kaksi magn. häiriötä, joista toiseen liittyy sähk. komponentti. Kairattu kaksi reikää, pelkkä magn. häiriö aiheutuu kiisuttomasta gabrosta, toinen anomalia lievästi karsipitoisesta grffy + htuf paketista, joka on saman tyyppinen kuin Pattijoki kk (2441 08 B). Pitoisuudet pienehköt, "analogiapotentiaali". Raportti 001/2441, 2442, 2443, 2444/ TVM/~O. Arvo A. Siikasuo 12 D. Osa pitkää kaarenmuotoista geofys. hairiöjaksoa, joka kuvastanee karkeasti syväkivien ja gneissien kontaktivyöhyketta. Kairattu kaksi reikaa, Sk + Fek + Grf pirotetta meta-ark:ssa ja btsvgn:ssa. 001/2441, 2442, 2443, 2444/TVM/80.

8 8 K YIHANMIN KAIVOS KARTTALEHTI 2442 Lennetty v. 1978. Merikyla 10 A. Rautaruukki Oy:n tutkimusalue, kairattu v. 1978, lavistetty Pattijoki kk-tyyppisiä kiviä, muodostuman mittasuhteet ja pitoisuudet vaatimattomammat kuin Pattijoella. Merikylä 10 B. Magn. hairia merialueella, Rautaruukki Oy kairannut v. 1978, lienee lävistetty heikkolaatuinen rautamuodostuma. Karinkanta 10 D (- 2444 01 B). Vuodelta 1958 prdlohkare 2444 01-lehdeltä, 0.73 % Cu ja 0.47 % Ni. Geofys. häiriö karttalehtirajalla. Kairattu yksi reikä v. 1980, lävistetty htuf ja ituf, joiden kontaktissa breksiarakenteist-a Fek + Sk-malmia (0.3 % ). Teoreettisesti malmikriittinen miljöö, jatkotutkimukset aiheellisia. Raportti 001/2441, 2442, 2443, 2444/TVM/80. Valtaus, joka raukeaa v. 1985. Arvo 1 + A.

8 K VIHANNIN KAIVOS KARTTALEHTI 2443 Lennetty lehdet 02, 03, 04, 05 seka osittain 01 ja 07. Vuolujarvi 01 A. Magneettinen anomalia, jonka kohdalla suokasvillisuusrehevöityma. Tarkistettu iskuporauksella, tulos grdr, kvdr, dr. Raportti 060/2443/ TVM/79. Valkiaisjarvi 01 B (- 2441 10 D). Geofys. anomalia, suojapuolella kiisupirotteisia htuf-lohkareita, joissa satunnaisesti s. Kairattu kolme reikää, lavistetty muuttunutta htuf:a ja vahan karsikiveä, joissa Turtaneva-jakson tyypilliset pitoisuudet. 2441 10 D- lehden puolelta pari emaksista lohkaretta, joissa 0.56 % Cu ja 0.20 % Ni, lähtökohta mahdollisesti Ylipäässä. Raportti 001/2443, 2441/~VM/79. Relletti 01 B, kts. 2441 11. Ahmaneva 01 C (- 2434 03 D). Laaja-alainen grav + magn. anomalia, reunoilla paikoin heikot sl-hairiöt. Tehty alueellinen gravimetraus ja hyvin harva profiilimittaus. Suojapuolella paikoin pygb ja antgb-lohkareita, joissa aksessorisesti Fek + Ni. Anomalia kuvastanee differentioitunutta gabroa, kontakteihin saattaa liittyä vahan kiisuja. Rautaruukki Oy:n mittausalue "Neva". Arvo A. Relletti 02 A, kts. 2441 11. Rinkankangas 02 A. Geofys. anomalia, pieni systemaattinen mittaus. Täryporaus. Fe-kiisuja kgn:ssa, voimakas pohjamoreenianomalia. Raportti 060/2443/ MRH/~I. Ruukki 05 A - D. Runsaasti erillisia magn + sahk. häiriöitä GTL:n matalalentokartoilla. Ei ole tehty maastotöitä, ei tunneta lohkareita. Oulun Yliopiston Geofysiikan laitos tehnyt vastusluotauksen lehden itäosassa, useissa kohdin johtavaa tai matalavastuksista materiaalia. Pitäisi tehdä lohkare-etsinta ja mahdollisesti biogeokemiallista näytteenottoa anomaliakohdista.

0 K V1HANNIN KAIVOS Ruiskaarto 06 A. Sähk. anomalia, profiilimittaus, kaksi reikää, Fe-kiisuja k1ark:ssa ja btsvgn:ssa. Vieressä Rautaruukki Oy:n mittausalue Kaarto, jossa tehty iskuporausta - Fek-pirotetta btsvgn:ssa. Raportti 0G1/2441, 2442, 2443, 2444/TVM/80. A. Niemelän kvmsl-lohkare vuodelta 1961, Cu 1.89 %, 0.65 %. x = 69.500, y = 64.000.

0 K VINANNIN KAIVOS KARTTALEHTI 2444 Lennetty lehdet 01 ja 04. Karinkanta 01 B, kts. 2442 10. Lumijärvi 01 C. Rautaruukki Oy:n mittausalue, ei naytteenottoa. Ojavainio 01 D. Erillisia magn. ja sähk. häiriöitä. Suunniteltu harva profiilimittaus vuodeksi 1981. Rautaruukki Oy tehnyt hieman profiilimittausta ja yrittanyt iskuporausta anomaliakohdissa. Paksujen hiekkojen vuoksi näytteenotto yleensä epäonnistunut, Ojavainion N-puolelta läheltä Lumijoki - Karinkanta tietä on saatu iskuporauksessa kvdr ja uem. Raportti 001/2441, 2442, 2443, 2444/TVM/80. Ryydyksenmatala 02 C. Rautaruukki Oy:n mittausalue mantereen ja Hailuodon välisellä merialueella. Ei liene kairattu. Tervaskangas 04 B. Maqn. + sähk. häiriö, vuoden 1981 ohjelmassa profiilimittaus. Rautaruukki Oy mitannut muutaman profiilin ja yrittanyt iskuporausta, syynä Lumijoelta löytynyt hematiittilohkare. Iskuporauksella ei ole saatu kamu-näytteitä paksujen hiekkojen vuoksi. Raportti 001/2441, 2442, 2443, 2444/TVM/80. Lappi 04 B. GTL:n lentokartoilla radiometrinen anomalia Muhos-muodostuman oletetun kontaktin kohdalla. Puromutanäytteenotto, tuloksissa lievää anomaalisuutta. Teoreettiset mahdollisuudet Sascatchewan. -tyyppiseen discontinuity-uraaniesiintymäan. Arvo A.

0. K VIHANNIN KAIVOS KARTTALEHTI 3412 Matalalento koko lehdeltä, pylvästulostus, ei samaarvokayria. GTL aloittanut moreenigeokemiallisen karttalehtityön 1979, purosed~imenttien osalta valmis 1981, moreenikartat ehkä 1982. Oulun Yliopiston Geofysiikan laitoksen vastusluotauksia. Viitastenjarvi 04 D. Geofys. anomalia, kairattu kuusi reikää. lavistetty mm. krdgn ja ka. Nasalanpera 05 E. Kolme -lohkaretta, joiden lahtökohta löytynyt kairauksella v. 1978. Nasalanperalla kahdessa kapeassa linssissa n. 100 000 t materiaalia, jossa 2 % ja 15 ppm Ag. Mahdollisuudet pienen ekonomisen malmin löytymiseen. Alueella myös heikkoja Nilohkareita (Cu + Ni < 0.6 %). Vuoden 1981 ohjelmassa geofysiikkaa ja kairausta. Raportti 001/3412, 2434/ TVM/80. Arvo 2. Viittaneva 05 B. Sähk. anomalia lentokartassa, Oulun Yliopiston Geofysiikan laitoksen vastusluotauksessa laajalla alueella matalavastuksista materiaalia. Mappi "RR Oy + muut ulkopuoliset tiedot". Parpansaari 06 A. Magn + sähkö häiriö, maastomittaus. Alueella heikkoja Lampinsaari-tyyppisiä lohkareita, myös Ni, Cu-lohkare/gb. Arvo A. Uljuan altaan alakanavassa (07 B) satunnaista Cu + Ni-pitoisuutta (ml tai gb?). Pulkkila 07 B. Pari kilometriä Pulkkilan kk:n N-puolella 4-tien varrella pal~astumassa krdgn. Vorna 07 D. Kumpulan (R. Lounerma) kakvt-lohkare, jossa 3.4 %. Moreenitutkimuksia. Lohkareen W- puolella voimakkaat sähköiset hairiöjaksot. Uljuan altaan N-puolella tieleikkauksissa ja altaan reunalla paljastuneena Fek + grf-pitoista kgn:a.

0. K VIHANNIN KAIVOS Hyttikoski 08 B (r 09 A ). Maastomittaus, kgn-paljastumia, ml. Hyttikosken W-puolella 4-tien varrella kanavassa gb:n kohtaktissa gra-af -kivi, jossa Fek + Cuk (+ 1 3 Cu), ei ulottuvuutta. Purasimenjarvi 12 A. Rannalla paljastuneena vahan htuf-maista materiaalia, jossa kapeassa Fek-raidassa aksessorisesti Cuk + s. Vähän myös trekaainesta. 68-TVM-78.