Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen



Samankaltaiset tiedostot
SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Asiakasohjauksen tiekartta PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Henkilökohtainen budjetointi Apotissa

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Asukaslähtöisyys. Marja-Liisa Akselin siht. Pentti Palomäki

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Parempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Yleistä Maisema-mallista

Lausuntopyyntö STM 2015

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista /Mirja Wihuri

Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Vuokko Hiljanen, perusturvajohtaja

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kanta-Hämeen sote 2016

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyön erityispiirteet Uudenmaan maakunnassa

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke

Ritaharjun monitoimitalo

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Perheiden palvelujen asiakasprosessi Ritva Olsén

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Asukaslähtöisyys. pj. Riitta Lehtinen siht. Johanna Hämäläinen

Näin meillä Tampereella nääs

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari SohviTellu 2015 Sosiaalihuollon sessio

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö

Kanta-Hämeen sote 2016

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Henkilökohtainen budjetti

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Lasten ja Nuorten ohjelma

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Muutoksessa elämisen taidot

Oma tupa, oma lupa. Henkilökohtainen budjetointi III kokous Klo Matarankatu 4, Jyväskylä

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Tilannekatsaus sote uudistukseen Varsinais Suomen eläkkeensaajat, Mikko Pakarinen

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Transkriptio:

Asukaslähtöisyys pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Prosessin aikana asukaslähtöisyys perusteltu hyvin Tuotetaan sitä mitä tarvitaan, tietoa mitä asukkaat tarvitsevat ja vielä ennaltaehkäistä niitä mitä on tulossa, kontakti kenttään oltava Asukaslähtöisyys keskeinen ja myös uusi asia, tarpeet selvitettävä, tieto palveluista helposti saatavilla Asukaslähtöisyys myös iso haaste kun alue on suuri, kaupungin sisälläkin on haasteita ja nyt tarkastellaan koko maakuntaa Paljon myös sellaisia asiakasryhmiä joiden ääntä ei saada kuuluviin minkäänlaisilla asukaskyselyillä tai vastaavilla (esim. lastensuojelu)

Yhteistyöhakuisuus tarkoittaa sitä, että Esimerkiksi sosiaalihuollossa on paljon palveluja joita ei jokaisen kunnan kannata tuottaa itse, terveydenhuolto on valovuoden edellä sosiaalihuoltoa näissä yhteisissä palveluissa Vaarana on että palvelujen yhdistäminen saattaa vaikeuttaa asukaslähtöisyyden toteutumista Haetaan aktiivisesti tietoa asukkailta Yhteistyöhakuisuudessa on merkitystä asiakkaan tarpeella, ei kustannuksilla, rahat tulevat loppujen lopuksi yhdestä paikasta Yhteistyöhakuisuus organisaation sisällä tärkeää niin että asukaslähtöisyys toteutuu, täytyy ymmärtää toistemme työtä

Tietoon perustuminen tarkoittaa sitä, että Tuotetaan myös tietoa asukkaiden käyttöön Ketteryyttä ja reagointia tiedon hyödyntämiseen Tilastotiedot usein myöhässä, enemmän sen tiedon hyödyntämistä mitä työntekijöillä on kentällä Tietoa yhdistetään, jotta siitä saadaan toimintaa ohjaavaa Asukkaiden kannalta vaikuttavuusarviointi

Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että Onko kustannusten näyttäminen asukaslähtöisyyttä Arvovalinnat täytyy olla läpinäkyviä ei kustannusten Läpinäkyvyys asiakkaan ja asukkaan näkökulmasta Tiedottaminen, annetaan tietoa laajasti käyttöön

Luottamus tarkoittaa sitä, että Toiminta ja viestintä pitää olla samassa linjassa Johtamisen kuningasajatus: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat luottavat itseensä, palvelujen laatuun ja oikeaaikaisuuteen (organisaatioon), arvostavat toisiaan ja ovat sisäistäneet osuutensa kokonaisuudesta, jonka tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen. = sosiaalihuolto ja terveydenhuolto kokonaisuuksina täydentävät toisiaan mahdollistaen asukkaan arjessa pärjäämisen/arjen hallinnan

Käytännön esimerkkejä ikäryhmittäin Asukaslähtöisyys Palveluohjaukseen allokoidaan paras osaaminen Sähköiset palvelut, esimerkkejä: Front desk, Tampereen Pyydä apua (kaikille ikäryhmille) ja Raision kaupungin Apua-lomake (lapsiperheille), Hämeenlinnan kaupunki Minun terveytenipalvelu, Chat apu, Tampereen Kotitori ikäihmisten palvelut 70/30%-jako: 70 % voi hoitaa sähköisten palvelujen avulla asioitaan itse Yhteinen sitoutuminen kautta linjan, käytännön läheisten sloganeiden käyttäminen Yhteistyöhakuisuus Jalkaudutaan fyysisesti sinne missä asiakkaat ovat, esim. lapset koulussa, erityisesti em. 30%:lle

Käytännön esimerkkejä ikäryhmittäin Tietoon perustuminen Raportointijärjestelmän kehittäminen, säännöllinen raportointi oikeilla mittareilla ja niihin reagointi Helsingissä ja Espoossa on omat arviointiyksiköt, nyt meilläkin mahdollisuus samaan Aidosti ajantasainen tiedolla johtaminen (esim. Pirkanmaa) Asukkaiden ja asiakkaiden oman tiedon tuottaminen tärkeää jotta esim. sähköisten palvelujen kehittäminen on mahdollista Läpinäkyvyys Henkilökohtainen budjetointi (esim. vammaispalvelut) Päätöksen perustelut selkokielellä, asukaslähtöisyyden kannalta ei tarvita organisaation tarpeista lähteviä hallinnollisia perusteluja

Käytännön esimerkkejä ikäryhmittäin Luottamus Ihmisille pitää välittää sellainen tunne (luottamus) että heistä välitetään läpi elämän

Asukaslähtöisyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 Kehitetään Raision kaupungin kaltainen Apua-palvelu Laajennetaan Minun terveyteni.fi palvelua Chat palvelujen kehittäminen nuorille Kohdennetut yhteydenotot tiettyihin asiakasryhmiin Asukasvaikutusten arviointi Sähköisten hyvinvointikertomusten viestiminen selkeästi ja ymmärrettävällä tavalla asukkaille Arvoista tiedottaminen vuorovaikutteisesti asukkaita kuunnellen (roadshow) Viestinnän tehostaminen: Ihmisille pitää välittää sellainen tunne (luottamus) että heistä välitetään läpi elämän