Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI



Samankaltaiset tiedostot
MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Karhunvadelman viljely

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Viinirypälelajikkeiden kuvasto

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Biologinen kasvinsuojelu

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Hedelmän- ja marjanviljely

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Avomaan vihannesviljely

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Hamppu viljelykiertokasvina

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

AVOMAANKURKUN KASVATUS

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen.

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

TUOTEKUVASTO Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit. on valittu vuod

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Alppiruusut ja atsaleat

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Mansikan kukkaaiheiden

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Transkriptio:

Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 2010 Sisä-Savon seutuyhtymä 1

2

SISÄLTÖ Tiivistelmä...4 1 Seuranta käytännössä...5 1.1 Taimet...5 1.2 Marjatilat...7 1.3 Arvioitavat asiat...7 1.4 Olosuhteet...7 1.5 Satotulokset...8 2 Tulokset...9 2.1 Talvenkestävyys...9 2.2 Aikaiset lajikkeet...10 2.2.1 Zumba (FF 06-01 )...10 2.2.2 GF 03-24-05...12 2.2.3 Alba...14 2.2.4 Elianny...16 2.2.5 Annapolis...18 2.2.6 Wendy...20 2.3 Jatkuvasatoiset lajikkeet...22 2.3.1 Premier...22 2.3.2 Valor...24 2.3.3 Rondo...26 2.3.4 GF 03-61-04...28 2.3.5 Evien 2...30 3 Jatkotoimenpiteet...32 3

Tiivistelmä Marjaosaamiskeskuksen kaksivuotisessa mansikan lajikeseurannassa oli tavoitteena löytää vaihtoehtoinen aikainen lajike Honeoyen rinnalle. Lisäksi tavoitteena oli saada kokemuksia jatkuvasatoisten lajikkeiden viljelystä ja niiden mahdollisesta soveltuvuudesta meidän oloihimme. Seurannassa oli mukana kuusi aikaista lajiketta. Lajikkeista lupaavimmiksi osoittautuivat Zumba, Elianny ja Wendy. Lajikkeet Annapolis, Alba ja numerolaijike GF 03-24-05 karsiutuivat makunsa perusteella. Talven 2009-2010 olosuhteet olivat vaativat, joulukuussa Pohjois-Savossa koetiloilla ei ollut vielä lunta, kun pakkanen kiristyi alle -10 pakkasasteen. Pakkasen purevuutta lisäsi vielä kolkko tuuli. Koelajikkeiden talvehtimisessa oli suuria tilakohtaisia eroja. Lajikkeet hyötyivät selkeästi talviharsosta ja tuulensuojaisesta kasvupaikasta. Kesä 2009 oli sateinen, kun taas seuraavana kesänä tulivat ennätyshelteet. Kaikilla seurantatiloilla ei pystytty panostamaan seurantalohkojen kasteluun riittävästi, ja siksi saadut satotulokset eivät ole vertailukelpoisia, eikä niitä julkisteta. Kolmesta parhaasta aikaisesta lajikkeesta lähinnä toisiinsa verrattavia lajikkeita ovat Zumba ja Elianny. Molempien marjat ovat isoja tai keskikokoisia, pyöreitä ja kauniin punaisia. Molempien kauppakestävyys oli koeolosuhteissa vähintään 6 vrk. Niiden säänkesto oli hyvä, eivätkä ne vaikuttaneet erityisen taudinalttiilta. Näistä kahdesta parhaimman makuiseksi kuluttajat arvioivat Zumban, joka sai parhaat annetut makuarviot molempina kesinä. Zumban ongelmaksi osoittautui kuitenkin sen myöhäisyys, vastoin ennakko-odotuksia se oli selkeästi verrannelajiketta Honeoyeta myöhäisempi. Eräs viljelijä kommentoikin: Muuten kyllä makea marja, mutta liian myöhäinen meidän tilalle. Elianny hävisi makuarvioissa Zumballe vain hiukan. Myös sitä kommentoitiin myöhäiseksi. Kasvutavaltaan Elianny poikkeaa ilmavakasvustoisista Zumbasta ja Wendystä, se on niitä selkeästi rehevämpi. Eräs viljelijä kommentoi ostajansa pitäneen Eliannyä parhaana lajikkeena. Wendy osoittautui aikaiseksi lajikkeeksi, jolla on lyhyt satokausi. Sen marjat ovat kuitenkin vain keskikokoisia tai pieniä. Wendyn ongelma on kuitenkin lajikkeen kauppakestävyys, joka oli koeolosuhteissa vain 4 vrk. Mausta kuitenkin pidettiin, ja lajiketta kommentoitiin jopa 10 kertaa paremmaksi kuin Honeyoe. Lajikeseurannassa viivan alle jäivät Alba, Annapolis ja GF 03-24-05, jotka saivat kaikki kuluttajien makuraadissa selkeästi huonompia makuarvioita. Annapolista kuvattiin vaahtokarkkimaiseksi, numerolajikketta esanssiseksi ja Albaa vetiseksi. Tosin joku viljelijä kommentoi, että Alban pitää olla täysin kypsä, jolloin maku on siedettävä. Kaikki nämä lajikkeet olivat voimakas- tai reheväkasvuisia. 4

Alban marjan muoto on pitkulainen, ja marjakoko pienenee nopeasti. Yksi viljelijä piti lajiketta kauniina leivosmarjana. Se on säänkestävä, ja sillä on hyvä kauppakestävyys. Eräs viljelijä kommentoi lajiketta: Tulee mieleen Honeyoe ilman hunajaa. Annapoliksen kasvutapa on rehevä, ja se muodostaa mattomaisia kasvustoja. Marjat joutuu etsimään pensaan keskeltä. Marjojen laadussa oli ongelmia, päältä kaunis marja saattoi olla sisältä pilaantunut, marjoissa oli myös halkeamia ja repeytymiä. Sen satokausi on aikainen ja lyhyt. Kauppakestävyys sillä on hyvä. Maultaan kaikkein huonoimmaksi arvioitiin GF 03 24-5. Lisäksi sen muotoa pidettiin rumana, erikoisen, ulkonevan kannan vuoksi. Lajikkeen kukkavarret ovat pitkiä, siksi marjat makasivatkin riviväleissä. Jatkuvasatoisia, päiväneutraaleja lajikkeita seurannassa oli mukana neljä. Lajikkeista maultaan paras oli norjalainen Rondo. Myös Evien2:ta pidettiin kelvollisena marjana, vaikkakaan ei mitenkään hyvän makuisena. Sisaralajikkeiden Valorin ja Premierin makuarviot vaihtelivat, ilmeisesti mukana oli myös lannoituksen aiheuttamia makuvirheitä. Numerolajikkeen GF 03 61-04 mausta ei kukaan pitänyt, mutta eräs viljelijä totesi, että makua tuli hiukan syksyllä. Jatkuvasatoisten lajikkeiden talvehtimisessa oli suurta tilakohtaista vaihtelua, mutta yleisesti ottaen talviharson alla ne talvehtivat täysin kelvollisesti. Sen sijaan ongelmana on se, että niiden sadosta saadaan talteen vain murto-osa. Keväällä lumien sulettua kasvit lähtevät työntämään nuppua lähes välittömästi, kuitenkin vielä kuukauden ajan kaikki kukat paleltuvat. Vaikka syksyllä 2009 pakkaset tulivat vasta lokakuun alussa, kasvustoissa oli vielä paljon kukkia, jotka paleltuivat. Jatkuvasatoiset lajikkeet vaativat oman ruiskutusaikataulunsa, eikä tämä ollut seurannassa aina mahdollista toteuttaa. On kuitenkin todettava, että ainakin osa lajikkeista vaatii vain vähän ruiskutuksia. Toisaalta lajikkeita ei tarvitse poimia yhtä usein kuin kesälajikkeita, joten poimintojen välissä on tarvittaessa mahdollista käyttää muutaman päivän varoajan omaavia kasvinsuojeluaineita. Näiden lajikkeiden viljelytekniikassa on vielä paljon kehittämistä. 1 Seuranta käytännössä 1.1 Taimet Wendy Wendyn taimet toimitti Nourse Farms, Inc., osoite 41 River Road, South Deerfield, MA 01373, USA. Taimet olivat pakastetaimia, jotka sulivat lentorahdin aikana. Taimet joutuivat kasvintarkastuksen ajaksi käyttökieltoon, kunnes laboratoriotulokset valmistuvat. Koska sulaneet taimet olisivat kuolleet odotusaikana, taimille saatiin siirtolupa Suonenjoelle ja lupa istuttaa ne erilliselle seurantalohkolle. Jotta taimet voitaisiin myöhemmin istuttaa tiloille, ne jouduttiin ruukuttamaan 10 cm potteihin, siksi niiden juuristoa jouduttiin leikkaamaan voimakkaasti. Taimia jouduttiin kasvattamaan poteissa 2-3 viikkoa, kunnes ne olivat läpijuurtuneita ja kestivät peltoon 5

istutuksen. Taimista otetuista näytteistä tutkittiin mustalaikku, punamätä, lehtibakterioosi ja tyvimätä, ja ne osoittautuivat puhtaiksi. Annapolis Annapoliksen taimet toimitti Nourse Farms, Inc., osoite 41 River Road, South Deerfield, MA 01373, USA. Taimet olivat pakastetaimia, jotka sulivat lentorahdin aikana. Taimet joutuivat kasvintarkastuksen ajaksi käyttökieltoon, kunnes laboratoriotulokset valmistuvat. Koska sulaneet taimet olisivat kuolleet odotusaikana, taimille saatiin siirtolupa Suonenjoelle ja lupa istuttaa ne erilliselle seurantalohkolle. Jotta taimet voitaisiin myöhemmin istuttaa tiloille, ne jouduttiin ruukuttamaan 10 cm potteihin, siksi niiden juuristoa jouduttiin leikkaamaan voimakkaasti. Taimia jouduttiin kasvattamaan poteissa 2-3 viikkoa, kunnes ne olivat läpijuurtuneita ja kestivät peltoon istutuksen. Taimista otetuista näytteistä tutkittiin mustalaikku, punamätä, lehtibakterioosi ja tyvimätä, ja ne osoittautuivat puhtaiksi. Elianny Taimet toimitti Vissersiltä (Midden Peelweg 8, 5966 America, Netherland) Marja ja Tarvike Ovaskainen (nykyisin Suomen Marjatarvike Oy) ja ne tulivat Hollannista pakastekuljetuksena. Alba Taimet toimitti Vissersiltä (Midden Peelweg 8, 5966 America, Netherland) Marja ja Tarvike Ovaskainen (nykyisin Suomen Marjatarvike Oy) ja ne tulivat Hollannista pakastekuljetuksena. GF 03-24-05 Taimet toimitti Fresh Forward Marketing BV, Wielseweg 38 A, 4024 BK Eck en Wiel, The Netherlands, ja ne tulivat Marja-Suomen Taimituotannon kautta. Taimet olivat pakastetaimia. Zumba Taimet toimitti Fresh Forward Marketing BV, Wielseweg 38 A, 4024 BK Eck en Wiel, The Netherlands, ja ne tulivat Marja-Suomen Taimituotannon kautta. Taimet olivat pakastetaimia. Rondo Rondo-lajikkeen taimet toimitti Al Garnerhallen, osoite Økern Torgvei 30. 0509 Oslo, Norge. Taimet tulivat lentorahtina Turkuun, ja sieltä kuriirikyydissä Suonenjoelle. Taimille tehtiin tullaus ja kasvintarkastus Turussa. Taimet olivat kasvussa olevia pottitaimia. GF 03-61-04 Taimet toimitti Fresh Forward Marketing BV, Wielseweg 38 A, 4024 BK Eck en Wiel, The Netherlands, ja ne tulivat Marja-Suomen Taimituotannon kautta. Taimet olivat pakastetaimia. 6

Premier Lajike on kalifornialaisen Plant Sciences n jalostama (www.plantsciences.com). Taimet tulivat laivarahtina pakastekuljetuksena Espanjaan ja sieltä rekalla pakastekuljetuksena Suomeen Veikko Raiviolle. Taimille tehtiin kasvintarkastus Espanjassa. Valor Lajike on kalifornialaisen Plant Sciences n jalostama (www.plantsciences.com). Taimet tulivat laivarahtina pakastekuljetuksena Espanjaan ja sieltä rekalla pakastekuljetuksena Suomeen Veikko Raiviolle. Taimille tehtiin kasvintarkastus Espanjassa. Evien2 Taimet toimitti Fresh Forward Marketing BV, Wielseweg 38 A, 4024 BK Eck en Wiel, The Netherlands, ja ne tulivat Marja-Suomen Taimituotannon kautta. Taimet olivat pakastetaimia. Lajike tuli mukaan ylimääräisenä, sillä alkuperäisiä lajikkeita ei saatu riittäviä taimimääriä. Lajiketta seurattiin yhdellä tilalla. 1.2 Marjatilat Seurantaan pyrittiin löytämään kokeneita viljelijöitä, joiden tilat sijaitsisivat kohtuullisen lähellä Suonenjokea, jotta matkakustannukset eivät nousisi kohtuuttoman korkeiksi. Tilat huolehtivat kasvustojen hoidosta omien viljelymenetelmiensä mukaisesti, tietyistä kasvustohavainnoinneista sekä marjojen poiminnasta ja marjamäärien punnituksesta. Aikaisia lajikkeita seurattiin viidellä tilalla: Juha Nenonen Suonenjoki Rauno Miettinen Leppävirta Hannu Saviranta Vesanto Minna-Mari Holopainen Leppävirta Pekka Laitinen Suonenjoki Jatkuvasatoisia lajikkeita seurattiin kolmella tilalla: Heikki Hänninen Suonenjoki Veijo Karkkonen Karttula Veikko Raivio Suonenjoki (tunneli) 1.3 Arvioitavat asiat Taimista arvioitiin seuraavat asiat: - talvenkestävyys - koko, väri, maku, ym. aistinvaraiset ominaisuudet - kauppakestävyys - satoisuus - sadon kypsymisaika - taudin- ja tuholaisten kestävyys - säänkestävyys 1.4 Olosuhteet Neljälle seurantatilalle sijoitettiin alkukesällä 2009 A-labin lämpötilanseurantanapit. Napit mittasivat lämpötilan kasvuston korkeudelta neljän tunnin välein. Kuvassa on mittausnappien tulosten perustella piirretty keskiarvokäyrä. Kuten kuvasta näkyy, 7

joulukuun kymmenennen päivän jälkeen lämpötila laski kasvustossakin lähelle 10 astetta. Pakkasen purevuutta lisäsi kolea tuuli. 60 Keskiarvolämpötila mansikkakasvustoissa alkukesä 2009 - kevät 2010 50 40 30 20 10 0-10 15.6.2009 23.6.2009 30.6.2009 7.7.2009 15.7.2009 22.7.2009 30.7.2009 6.8.2009 14.8.2009 21.8.2009 29.8.2009 5.9.2009 12.9.2009 20.9.2009 27.9.2009 5.10.2009 12.10.2009 20.10.2009 27.10.2009 3.11.2009 11.11.2009 18.11.2009 26.11.2009 3.12.2009 11.12.2009 18.12.2009 26.12.2009 2.1.2010 9.1.2010 17.1.2010 24.1.2010 1.2.2010 8.2.2010 16.2.2010 23.2.2010 2.3.2010 10.3.2010 17.3.2010 25.3.2010 1.4.2010 9.4.2010 16.4.2010 24.4.2010 1.5.2010 8.5.2010 1.5 Satotulokset Lajikkeista saatiin jonkin verran satotuloksia. Näissä oli kuitenkin puutteellisuuksia johtuen sääolosuhteista ja viljelijöiden kiireistä varsinkin kesällä 2010. Lisäksi tulokset eivät ole verrannollisia taimien suurista koko- ja laatu eroista johtuen sekä suurista eroista olosuhteissa eri tiloilla ja lohkoilla. Kesällä 2010 olisi ollut tarpeen tihkukastelu, mutta siihen kaikilla koelohkoilla ei ollut mahdollisuutta. Näin ollen satotulokset eivät ole keskenään verrannollisia, eikä niitä julkaista. 8

2 Tulokset 2.1 Talvenkestävyys 4 = ei talvivaurioita tai vaurioita vain alle 10 % taimista 3 = 10 30% taimista kuollut tai vaurioitunut 2 = 30 50 % taimista kuollut tai vaurioitunut 1 = yli 50 % taimista kuollut tai vaurioitunut Aikaisten lajikkeiden talvehtiminen 2009-2010 Tila nro 3 ei talviharsoa 4 3 tila 1 tila 2 2 tila 3 1 tila 4 tila 5 0 Wendy Annapolis Elianny Alba GF 03-24-05 Zumba Jatkuvasatoisten lajikkeiden talvehtiminen 2009-2010 Tila nro 3 tunneli, ei talviharsoa 4 3 2 tila 1 tila 2 tila 3 1 0 Rondo Valor Premier Evien2 GF 03-61- 04 9

2.2 Aikaiset lajikkeet 2.2.1 Zumba (FF 06-01 ) Kuva MOK Lähtötiedot: Aikainen lajike, jolla on pitkä poimintasesonki (sato kypsyy hitaasti). Ensimmäiset marjat ovat hyvin suuria. Marjojen muoto on tasainen ja aikaisuus Cleryn luokkaa (hiukan Honeoyeta aikaisempi). Marjojen väritys on kaunis ja tasainen. Hollantilainen jaloste. Sopii varhaistuotantoon ja tunneliviljelyyn varsinkin pohjoisissa olosuhteissa. Lajikkeen kasvutapa avoin, mutta se kasvattaa hauskat peittävät päällyslehdet. Kukkavanat ovat pitkät ja marjat hyvin esillä. Kukinnossa 5-7 kukkaa, jolloin marjojen koko kehittyy hyvin ja poiminta on helppoa. Marja on väriltään rehellisen punainen ja pysyy kiiltävänä säilytettäessä. Maku ja kauppakestävyys ovat hyviä. http://www.freshplaza.com/news_detail.asp?id=43419 ) 10

ZUMBA OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Vaihteleva Vaati talviharson ja suojaisen kasvupaikan 2009-2010 (hyvä/huono) Kasvutapa Ilmava kasvusto Aikaisuus Myöhäinen Myöhäisempi kuin Honeyoe Satokausi Pitkä satokausi/ lyhyt satokausi Marjojen koko Isoja tai keskikokoisia Kokemukset vaihtelevat eri tiloilla 100 marjan paino 2477 g (2010) Koon vaihtelu Tasakokoisia Muoto Säännöllisen pyöreitä Väri Hyvän punainen Värin tasaisuus Tasainen väritys Kauppakestävyys Hyvä Säänkesto Taudinalttius Sato Kestää hellettä ja sadetta Tauteja ei esiintynyt 2009 Tauteja ei esiintynyt 2010 Maku (viljelijöiden arvio) Hyvä/mitään sanomaton Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 4 (2009) 3,4 (2010) Rakenne 3,8 (2009) 3,6 (2010) Muoto 3,8 (2009) 3,6 (2010) Väri 4 (2009) 3,6 (2010) Viljelijöiden vapaat kommentit Arviot vaihtelevat Asteikko 1-5, maksimi 5 Muuten kyllä makea marja, mutta liian myöhäinen meidän tilalle. Kokeilun positiivinen yllättäjä Kuvat MOK 11

2.2.2 GF 03-24-05 Kuva MOK Lähtötiedot: Aikainen lajike, jota voi lähinnä verrata Darselect lajikkeeseen. Voimakaskasvuinen lajike, kasvutapa samantyyppinen kuin Darselect- lajikkeella. Maku on samantyyppinen, mutta hieman happoisempi kuin Darselect- lajikkeella. Marjat kypsyvät muutamaa päivää aikaisemmin ja ovat paremmin muodostuneita, kuin Darselectillä (aikaisuudeltaan Honeoyen tasoa). Kuvat MOK 12

GF 03-24-05 OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys 2009-2010 Vaihteleva (hyvä/kohtalainen/huono) Vaati talviharson ja suojaisen kasvupaikan Kasvutapa Reheväkasvuinen Aikaisuus Aikainen/myöhäinen Arviot vaihtelevat eri tiloilla Satokausi Lyhyt satokausi Marjojen koko Keskikokoisia tai isoja 100 marjan paino 1790 g ( 2010) Koon vaihtelu Yleensä tasakokoisia Muoto Pyöreitä tai hiukan pitkulaisia ruma kanta Väri Hyvän punainen Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Kohtalainen 4-6 vrk (2009) Säänkesto Taudinalttius Kestää hellettä ja sadetta Tauteja ei esiintynyt 2009 Tauteja ei esiintynyt 2010 Sato Maku Hyvä/mitään sanomaton /huono (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 2,8 (2009) 2,2 (2010) Rakenne 3,4 (2009) 3 (2010) Muoto 3,6 (2009) 3,2 (2010) Väri 4 (2009) 3 (2010) Viljelijöiden vapaat kommentit Arviot vaihtelevat Marjat rivivälissä asti pitkien kukkavarsien takia Esanssinen maku Asteikko 1-5, maksimi 5 13

2.2.3 Alba Kuva MOK Lähtötiedot: Lajike on Italian Cenecasta vuodelta 1997. Jalostaja on New Fruits. Alban kasvutapa on melko voimakas, ja se on runsassatoinen. Alban marjat ovat suuria ja säännöllisen muotoisia, ja niitä helppo poimia. Marjojen muoto on pitkänomainen. Ne ovat viehättävän näköisiä, kirkkaan punaisia, tuoksuvat ja maistuvat hyvälle. Marjoilla on hyvä kauppakestävyys. Lajikkeella on lyhyt ja nopea satokausi. Se on hyvin aikainen (pari päivää Honeoyeta aikaisempi?) ja sopii laajaan viljelyyn. Antaa hyvän tuloksen sekä tunnelissa että avomaalla. Sopiva istutusaika on aikainen tai keskiaikainen. Lajike sopii kaikkiin markkinointikanaviin. Lajikkeen talvenkestosta pohjoisilla alueilla ei ole kokemusta (mutta mm. ruotsalaiset olivat kiinnostuneita tästä lajikkeesta/viola Frukt och bär). (Janne Katajamaan kommentti: Herkkä kemikaaleille (herbisideille) Kuvat MOK 14

ALBA OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Hyvä/kohtalainen Talviharso eduksi 2009-2010 Kasvutapa Voimakas Aikaisuus Aikainen /myöhäinen Arviot vaihtelevat Satokausi Lyhyt/pitkä Arviot vaihtelevat eri tiloilla Liian lyhyt satokausi Suuret marjat loppui 1 viikossa Marjojen koko 100 marjan paino 2316 g Koon vaihtelu Koko vaihtelee Ensimmäiset marjat isoja Muoto Pitkulainen Väri Hyvän punainen / ei hyvä Arviot vaihtelevat Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Hyvä Säänkesto Taudinalttius Kestää hellettä ja sadetta Tauteja ei esiintynyt Sato Maku (viljelijöiden arvio) Hyvä / huono Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 3 ( 2009) 2,8 ( 2010) Rakenne 3,9 (2009) 4 ( 2010) Muoto 3,9 ( 2009) 3,8 ( 2010) Väri 4 (2009) 4,2 (2010) Viljelijöiden vapaat kommentit Hyvä, kaunis leivosmarja Tuskin suomalaiset haluavat tätä Arviot vaihtelevat Tulee mieleen Honeyoe ilman hunajaa Hieman kirpeä Marjan pitää olla kypsä, silloin maku on siedettävä Vetinen 15

2.2.4 Elianny Kuva MOK Lähtötiedot: Muutamaa päivää Elsantaa aikaisempi. Marjat ovat kirkkaan punaisia, kiinteitä ja niissä on hyvä maku ja aromi. Marja on Elsantan näköinen. Marjoja voi säilyttää pitkään kylmässä ja niillä on hyvä kauppakestävyys. Elianny tuottaa hyvin suuren % - osuuden sadosta ykkösluokan marjoja. Ei suurempia tautiongelmia. Lajike on voimakaskasvuinen ja terve. (Ei kokemusta talvenkestosta) Janne Katajamaa: Talvenkesto Honeyota vastaava (harso oltava). Kimberleyn aikaisempi jalostushaara. Maku parempi kuin Honeoyella. Äärettömän taudinkestävä. Kasvihuoneessa jopa puolitoista viikkoa Elsantaa aikaisempi. Kuvat MOK 16

ELIANNY OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys 2009-2010 Kohtalainen/huono Hyötyi talviharsosta. Talvi vaurioitti kasvustoa aiheuttaen epätasaisuutta, välttämättä taimet eivät kuolleet. Kasvutapa Rehevä Aikaisuus Myöhäinen Satokausi Pitkä (2009) Lyhyt (2010) Marjojen koko Isoja tai keskikokoisia 100 marjan paino 1456 g Koon vaihtelu Tasakokoisia Muoto Pyöreä Väri Hyvän punainen Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Hyvä Säänkesto Taudinalttius Sato Kestää hellettä, kestää/ei kestä sadetta Mustalaikkuepäily yhdellä tilalla Sateen suhteen kokemukset vaihtelevat, Ensimmäiset suuret marjat ei kestäneet sadetta, pian sateiden jälkeen hyvälaatuista marjaa Maku Hyvä /mitään sanomaton / (viljelijöiden arvio) huono Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 3,6 (2009) 3 ( 2010) Rakenne 4,2 (2009) 3,4 ( 2010) Muoto 4,2 (2009) 3,8 ( 2010) Väri 4 (2009) 3,8 (2010) Viljelijöiden vapaat kommentit Arviot vaihtelevat Asteikko 1-5, maksimi 5 Jos osoittautuu aikaiseksi ja talvenkestäväksi, niin on viljeltävä lajike Ostajan mielestä paras 17

2.2.5 Annapolis Kuva MOK Lähtötiedot: (Micmac x Raritan) x Earliglow, risteytetty 1984, AAFC, Kentville, N.S. Annapolis on pitkään ollut Kanadassa suosittu varhaislajike, joka on aikaisuudeltaan Wendyn luokkaa (siis hiukan Honeoyeta aikaisempi). Lajikkeen talvenkesto on erittäin hyvä. Annapolis on satotasoltaan keskimääräinen, marjat ovat kookkaita ja kiinteitä. Marjat säilyvät kookkaina usean poimintakerran. Lajike on elinvoimainen, kasvutapa ja rönsyn tuotto ovat voimakkaita tai elinvoimaisia. Marjojen kiinteys ja kauppakestävyys ovat kohtuullisia. Lajike on punamädän kestävä, mutta altis harmaahomeelle ja lehtilaikulle. Sopii hyvin aikaiseen tuotantoon itsepoimintatilalle ja suorasekä torimyyntiin, mutta ei suositella pitkään kauppaketjuun. Menestyy kevyillä mailla raskaita paremmin. Kuvat MOK 18

ANNAPOLIS OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys 2009-2010 Hyvä /kohtalainen/ huono Hyötyi talviharsosta. Kasvuunlähtö osalla tiloista jopa erittäin hyvä, osalla talvivauriot hidastivat kasvuunlähtöä Kasvutapa Rehevä Muodostaa runsaasti rönsyjä, mattomainen kasvusto Aikaisuus Aikainen Satokausi Lyhyt (2009) Lyhyt (2010) Marjojen koko Isoja tai keskikokoisia 100 marjan paino 2020 g Koon vaihtelu Tasakokoisia Muoto Pyöreä Väri Hyvän punainen Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Hyvä Säänkesto Taudinalttius Sato Kestää hellettä ja sadetta/ei kestä Jonkin verran harmaahometta ja härmää (2009) Ei tauteja (2010) Kokemukset vaihtelevat eri tiloilla Maku Huono / Mitään (viljelijöiden arvio) sanomaton Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 3,1 (2009) 2,6 (2010) Rakenne 3,6 ( 2009) 3,6 (2010) Muoto 3,9 (2009) 2,6 (2010) Väri 4,2 (2009) 3,4 (2010) Viljelijöiden vapaat kommentit vaahtokarkkimainen neutraali Asteikko 1-5, maksimi 5 Marjat etsittävä pensaan keskeltä. Alkusadosta piti heittää jopa 80 % pois repeytymien, painaumien ym. takia Päältä kaunis marja voi olla sisältä pahentunut 19

2.2.6 Wendy Kuva MOK Lähtötiedot: Evangeline x K96-5 (SablexCavendish), risteytetty 1998. Wendy on uusi kanadalainen lajike (Dr. Andrew Jamieson, Agri-Food Canada). Se on aikaisuudeltaan hieman Honeoyeta aikaisempi. Marjat ovat kookkaita ja pyöreän kartiomaisia. Marjan malto on kiinteä ja kirkkaan punainen. Makua kuvataan erinomaiseksi ja raikkaaksi. Kasvutapa on voimakas ja tuottaa rönsyjä. Wendy on melko harmaahomeen kestävä, mutta altis Verticillium - sienelle. Wendy on satoisa lajike, jonka marjat ovat laadultaan hyviä ja sopivat hyvin pakastukseen. Se säilyttää marjakokonsa tasaisena läpi satokauden (kokeissa 13,8 g/marja). Lajiketta pidetään erittäin suositeltavana kokeiluun. Lajike on jalostettu alueella, jossa alueesta riippuen talvilämpötilat ovat samaa luokkaa kuin Suomessa tai hiukan lämpimämmät (Ontario). Kuvat MOK 20

WENDY OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys 2009-2010 Hyvä /kohtalainen / huono Suurta vaihtelua eri tiloilla. Vaatii talviharson. Kasvutapa Ilmava kasvusto, lehdet kapeat Aikaisuus Aikainen Satokausi Lyhyt Marjojen koko Pieni tai keskikokoinen Ensimmäiset marjat isoja, loput rupeloita 100 marjan paino 1935 g Koon vaihtelu Koko vaihtelee pienestä keskikokoiseen Muoto Pyöreä Väri Hyvän punainen Värin tasaisuus Tasainen Kauppakestävyys Huono Koelajikkeista heikoin Säänkesto Taudinalttius Sato Kestää hellettä ja sadetta Härmää esiintyi jonkin verran molempina kesinä. Mustalaikkuepäily yhdellä tilalla. Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 4 (2009) 2,8 (2010) Rakenne 3,8 (2009) 3,4 (2010) Muoto 3,8 (2009) 3,2 (2010) Väri 4 (2009) 3 (2010) Viljelijöiden vapaat kommentit Hyvä ( 2009) Huono / mitään sanomaton (2010) Ostajan mielestä 10 kertaa parempi kuin Honeyoe (2009) Asteikko 1-5, maksimi 5 Niin kiinteä, että pitää pureskella reilusti Siemenet pinnassa, tuskin haitallista Mielestäni aikaisempi kuin Honeyoe, varsinkin pääsato Vaikutti aralta kasvinsuojeluaineelle Talvenkestävyys heikompi kuin Honeyoella Paras koelajikkeista 21

2.3 Jatkuvasatoiset lajikkeet 2.3.1 Premier Kuva MOK Kaliforniassa tuotetut marjat ovat sisältä selkeästi vaaleampia (kuvassa) Kuvat PlantScience 22

Kuvat MOK PREMIER TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys 2009-2010 Kasvutapa Aikaisuus Hyvä Vaatii talviharson Kukkavana pitkä, marjat melkein riviväleissä Jatkuvasatoinen Satokausi Pitkä, kukki pakkasten tuloon asti Marjojen koko Isoja 100 marjan paino Koon vaihtelu tasakokoisia Muoto kartiomaisia Väri Hyvän punainen Värin tasaisuus Tasainen Kärki jäi kypsyessä helposti vaaleaksi Kauppakestävyys Hyvä Kova marja Säänkesto Taudinalttius Sato Kestää hellettä, kestää Arviot vaihtelevat sadetta/ei kestä sadetta Tauteja ei esiintynyt Arviot vaihtelevat /harmaahometta esiintyi Jatkuvasatoisten ruiskuttaminen vaatii eri ohjelman sateella Kesä 2009: Istutus 26.5, poiminta 18.7-1.10.2009. Iso osa satoa jäi pakkasen alle 1.10.2009. Sato jäi pieneksi 2010. Maku Hyvä /huono (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 3 Rakenne 4 Arviot vaihtelevat Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 3 Väri 3,3 Viljelijöiden vapaat kommentit Ostajilta tuli palautetta, että ei tarvitse viljellä tätä lajiketta huonon maun takia Unohda 23

2.3.2 Valor Kuva MOK Kaliforniassa tuotetut marjat ovat sisältä selkeästi vaaleampia (kuvassa) Kuvat PlantScience 24

VALOR OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys hyvä Vaatii talviharson 2009-2010 Kasvutapa Kasvusto tummanvihreä, vähemmän raakileita kuin Rondossa, Kukat ja raakileet paremmin esillä kuin Premierissä. Aikaisuus Jatkuvasatoinen Satokausi pitkä jaksottainen Marjojen koko Alussa marjat pieniä, sitten koko suureni (2009) 100 marjan paino Koon vaihtelu koko vaihtelee Muoto Kaunis kartio/epäsäännöllisiä Arviot vaihtelevat Väri Hyvä /mitäänsanomaton Arviot vaihtelevat Värin tasaisuus Sisällä vaaleutta Suomessa väri kehittyy tasaisemmin kuin Kaliforniassa. Kauppakestävyys Hyvä Säänkesto Taudinalttius Kestää hellettä, kestää sadetta/ei kestä sadetta tauteja ei esiintynyt Arviot vaihtelevat Sato Iso osa satoa jäi pakkasen alle 1.10.2009. Sato jäi pieneksi 2010. Maku Hyvä /mitäänsanomaton (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku 4 Rakenne 4,6 Arviot vaihtelevat Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto 3,6 Väri 3,6 Viljelijöiden Kovahko marja, kuin porkkanaa söisi. vapaat kommentit Ei oikein mansikka En suosittele viljelylajikkeeksi Unohda Kuva MOK 25

2.3.3 Rondo Kuva MOK Lähtötiedot: Jatkuvasatoinen Rondo on Elan- ja Frida-lajikkeiden risteytys. Sitä on kokeiltu tunnelissa Kisessä 2006 2007. Lajike voidaan istuttaa syksyllä, jolloin sato ajoittuu seuraavaan kesään tai keväällä, jolloin satoa korjataan istutusvuonna. Rondo on voimakaskasvuisempi kuin muut jatkuvasatoiset lajikkeet, ja on kasvutavaltaan samantyyppinen kuin esim. kertasatoinen Korona. Rondolla on korkeampi satotaso (400-500 g/taimi) kuin esimerkiksi Koronalla, mutta matalampi kuin muilla jatkuvasatoisilla, kuten Elanilla ja Everestillä. Maku on samantyyppinen tai parempi kuin Koronalla. Marja on kookkaampi kuin Koronalla, mutta tästä johtuen myös arempi kolhuille? Lajike voi olla hiukan härmän altis ja saa helposti painaumia. Marjoista saattaa tulla liian punaisia. 26

RONDO OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Hyvä Vaatii talviharson? 2009-2010 Kasvutapa Voimakaskasvuinen Aikaisuus Jatkuvasatoinen Pääsato ajoittui syksyyn, jolloin suuri osa marjoista paleltui Satokausi Pitkä satokausi Marjojen koko 100 marjan paino Koon vaihtelu Isoja, mutta koko vaihtelee Muoto Pyöreä Runsaasti kaksiosaisia marjoja, jotka onttoja keskeltä Väri Hyvän punainen, tumma, kaunis Värin tasaisuus Kärki tahtoo jäädä valkeaksi, varsinkin syksyllä Kauppakestävyys Hyvä Pehmeys vähän epäilyttää Säänkesto Taudinalttius Kestää hellettä, kestää sadetta/ei kestä sadetta Runsaasti homeisia Arviot vaihtelevat Hellekesän marja Ei oltu ruiskutettu Sato Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku Rakenne Muoto Väri Viljelijöiden vapaat kommentit Kesä 2009: Istutus 26.5, poiminta 12.7-1.10.2009, jolloin paleltui Hyvä Maistui perinteiselle mansikalle, makea, pehmeänmakuinen Asteikko 1-5, maksimi 5 Onnistuessaan todella komea, syvänpunainen ja makea marja Kuvat MOK 27

2.3.4 GF 03-61-04 Kuva MOK Lähtötiedot Jatkuvasatoinen lajike, jonka marjat muistuttavat ulkonäöltään Elsantaa. Aikainen ja hyvin satoisa lajike. Marjat ovat suuria ja kestävät hyvin sadetta. Hyvä kauppakestävyys, maku on kohtuullinen. Ensimmäiset marjat ovat hiukan möhkäleitä. Kuva MOK 28

GF 03-61-04 OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Hyvä Vaatii talviharson? 2009-2010 Kasvutapa Aikaisuus Jatkuvasatoinen Satokausi Marjojen koko 100 marjan paino Koon vaihtelu Muoto Väri Värin tasaisuus Kauppakestävyys Säännöllinen, kartiomainen Täysin kypsänä väri hyvä Kärki jäi helposti vaaleaksi Säänkesto Taudinalttius Sato Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku Rakenne Homehtuu helposti Kesä 2009: istutus 17.6, sato 31.7.-29.9.2009, sitten pakkanen, kun kasvusto oli komeasti kukalla. Huono Kukaan ei pitänyt mausta, hiven tuli makua syksyllä (2009) Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto Väri Viljelijöiden vapaat kommentit Unohda 29

2.3.5 Evien 2 Kuvat MOK kuvat MOK 30

EVIEN2 OMINAISUUS TULOS HUOMAUTUKSIA Talvenkestävyys Hyvä Vaati talviharson 2009-2010 Kasvutapa Aikaisuus Jatkuvasatoinen Satokausi Marjojen koko 100 marjan paino Koon vaihtelu Muoto Väri Värin tasaisuus Kauppakestävyys Säänkesto Taudinalttius Marjat alussa pieniä, myöhemmin isoja pyöreitä, säännöllisiä Sisältä vaalea Hyvä Hyvä Harmaahometta kosteilla ilmoilla Jatkuvasatoinen lajike vaatii oman ruiskutusohjelman Sato Maku (viljelijöiden arvio) Aistinvarainen arviointi (kuluttajien arvio) Maku Rakenne Kesä 2009: Istutus 17.6, sato 24.7-1.10.2009. Satoa paleltui paljon pakkasen tultua. Mitäänsanomaton Marja mauton, mutta syötävä Asteikko 1-5, maksimi 5 Muoto Väri Viljelijöiden vapaat kommentit Kannattaa pitää mukana 31

3 Jatkotoimenpiteet Seurannan tuloksena valikoitui kolme aikaista mansikkalajiketta, joiden makua voidaan pitää sopivana suomalaisen kuluttajan suuhun. Näiden lajikkeiden keskinäisiä eroja, kuten makua, kauppakestävyyttä, satoisuutta ja talvenkestoa tulisi vielä pystyä seuraamaan ja vertailemaan Honeoye- lajikkeen kanssa. Marjaosaamiskeskus pyrkii käynnistämään jatkoseurannan, jossa kaikille seurattaville lajikkeille luodaan täysin vertailukelpoiset olosuhteet. Jatkuvasatoisista lajikkeista ei pystytty hyödyntämään niiden satopotentiaalia. Tarvitsemmekin lisää tutkimus- ja kehitystyötä löytääksemme lajikkeille sopivan viljelymenetelmän meidän oloissamme. Lajikkeet ovat kiinnostavia, esimerkiksi lajikkeiden pitkä poimintaväli voi tuoda etuja esimerkiksi itsepoimintatiloille. Jatkuvasatoisten lajikkeiden viljelytekniikkaa tulee pystyä kehittämään, ne saattavat olla aikaisuutensa ansiosta varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi tunneliviljelyyn. Marjaosaamiskeskus pyrkii jatkossa kehittämään myös jatkuvasatoisten lajikkeiden viljelytekniikkaa. 32