SoteNavi-hankkeen seminaari Turun ammattikorkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

ELEKTIIVISEN LEIKKAUSPOTILAAN VALINNANVAPAUS JULKISESSA TERVEYDENHUOLLOSSA SUOMESSA English Summary. Anne Isotalo TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Potilasliikkuvuus-direktiivi tutuksi. AYL Rainer Zeitlin

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Elämäsi valinnat Viestintää potilaan valinnanvapaudesta. Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen, PSHP

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA

Valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa ja palvelujen sijoittuminen - Tampereen sydänsairaala esimerkkinä

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset

Kiireettömään hoitoon pääsy

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Mitä tutkijat ehdottavat

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Potilaan asema ja oikeudet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET TÄNÄÄN, ONGELMIA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA Kela-halli johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman HUS

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi

Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE

Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

LÄÄKÄRI Kyselytutkimus lääkäreille

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

Poimintoja lainsäädännöstä

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valtuustoaloite: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon valinnanvapauden toteutuminen Kainuun SOTE:ssa

Valinnanvapaus sote-palveluissa. Tehy -Terveyspoliittinen seminaari Maijaliisa Junnila, vieraileva tutkija, THL

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Luottamus. Väestökysely 2019

KYS Vetovoimainen sairaala

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Lääkäripaneelin tuloksia. Tiedonkeruu helmikuussa 2016 n = 672, vastausprosentti 22 %

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Euran kunnan terveyskeskuksen menettely hammashoidon järjestämisessä

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilasasiamiehen vuosi 2017

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy päihdehuollossa

Väestön mielipiteitä valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

POTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Tahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Transkriptio:

Valinnanvapaus potilaan ja asiakkaan moraalisena oikeutena Elektiivisen leikkauspotilaan valinnanvapaus julkisessa terveydenhuollossa Suomessa SoteNavi-hankkeen seminaari 15.1.2019 Turun ammattikorkeakoulu Anne Isotalo Sh, VTM, TtT, Koulutusjohtaja Turun ammattikorkeakoulu

Valinnanvapaus käsitteenä Valinnan käsitteessä määritellään filosofinen ja praktinen ulottuvuus Valinta liittyy ihmisen toimintaan ja sitä on vaikea erottaa muusta toiminnasta tai valinnan vapaudesta (Turunen 1992; Turunen 1997). Valinta on jonkin ottamista ennen jotain muuta (Concise Oxford Dictionaries 2016). Terveydenhuollossa valinnanvapauden käsite voidaan ymmärtää näkökulmasta riippuen normatiivisena tai välineellisenä käsitteenä; liberalistinen ajattelu (Hayek 1979; Friedman & Friedman 1980) korostaa yksilön vapautta, markkinatalous taloudellisen toiminnan vapautta ja hyödyn maksimointia sekä asiakkuutta/kuluttajuutta (Hirschman 1970; Le Grand 1992; Kreisz & Gericke 2010; Winblad & Ringard 2009; Victoor ym. 2012) ja terveydenhuollon eettiset periaatteet painottavat yksilön autonomiaa ja vapautta tehdä itseään ja hyvinvointiaan koskevia valintoja (ETENE 2001; ETENE 2014; Beauchamp & Childress 2013). Lait määrittävät valinnanvapautta oikeuksien kautta (Airaksinen 1993; Aiken & Catalano 1994; Thompson ym. 2006; Ojanen & Scheinin 2011).

Valinnanvapauden edellytyksiä potilaan ja asiakkaan näkökulmasta Valinnanvapautta koskevien oikeuksien tunteminen Halu ja kyky tehdä valintoja Mahdollisuus (osallistua) valintojen tekemiseen Riittävä, luotettava, ymmärrettävä sekä valinnan kannalta hyödyllinen tieto ennakkoon ja valintoja tehdessä hoitotilanteissa Riittävä valinnanvara ja taloudelliset tekijät

Valinnanvapaus ja terveydenhuollon erityispiirteet Terveydenhuollon erityispiirteet mm. palvelun tarpeeseen liittyvä epävarmuus, tiedon epätasainen jakautuminen palvelun tuottajan ja potilaan välillä vaikeuttavat valinnanvapauden toteutumista (Arrow 1963; Le Grand 2007; Sintonen & Pekurinen 2009; Tuomala 2009; Valtonen 2010; Beauchamp & Childress 2013). Terveydenlukutaito voi rajoittaa potilaan valintamahdollisuuksia (Chen ym. 2014; Rademakers ym. 2013). Terveyteen liittyvät valintamahdollisuudet ovat laajoja ja jatkuvia mm. elämäntavat. Palvelujen osalta valinnanvapaus voi koskea hoitopaikkaa, hoitavaa henkilöä, hoidon ajankohtaa tai hoitomuotoa (Greener 2007; Van de Walle & Marien 2015).

Valinnanvapaus potilaan oikeutena Valinnanvapaus potilaan moraalisena oikeutena Itsemääräämiseen perustuva potilaan moraalinen oikeus valita Valinnanvapaus potilaan laillisena oikeutena Terveydenhuoltolaki 2010/1326 48: Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Valinnanvapauden arvostaminen Valintaa koskevan oikeuden tunteminen Valintaan osallistuminen Valintaan yhteydessä olevat tekijät Elektiivisen leikkauspotilaan valinnanvapauden toteutuminen julkisessa terveydenhuollossa Suomessa

Tutkimusasetelma Teoreettinen vaihe (2012 2015) Tavoite: Tutkimuksen teoreettisen lähtökohdan ja keskeisten käsitteiden määrittäminen, potilaan sairaalan valintaa tarkastelevan mittarin kehittäminen ja arviointi sekä käsityksen muodostaminen sairaalan valinnan toteutumisesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä potilaan näkökulmasta kuvattuna Menetelmä: Kaksi kirjallisuuskatsausta ja aihealuetta käsittelevä muu teoreettinen kirjallisuus, SAVA-mittarin kehittäminen ja arviointi kolmessa asiantuntijapaneelissa (n=26) ja kyselylomakkeen esitestaus potilailla (n=55) Empiirinen vaihe (2014 2017) Tavoite: Elektiivisen leikkauspotilaan sairaalan valinnan toteutumisen ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tutkiminen ja analysointi Menetelmä: Aineistonkeruu = kyselytutkimus potilaille (n=853), hoidettujen potilaiden määrää koskevan toteumatiedon kerääminen, aineistojen tilastollinen analyysi Kuvaus elektiivisen leikkauspotilaan valinnanvapaudesta moraalisena ja laillisena oikeutena julkisessa terveydenhuollossa Suomessa

Lainsäädäntö ja valinnanvapaus Potilaan tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus ovat kirjattu potilaslakiin (785/1992). Terveydenhuoltolaki (1326/2010) laajensi potilaan oikeuksia valita kiireettömän hoidon hoitopaikka julkisessa terveydenhuollossa. Sairaalan valinta tehdään yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa. Potilaalla on myös oikeus saada suomalaiseen palveluvalikoimaan kuuluvaa hoitoa toisesta EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä (1201/2013). Potilaalla on subjektiivinen oikeus kiireelliseen hoitoon (1326/2010). Hoitoonpääsyn määräajoista säädetään Terveydenhuoltolaissa (1326/2010).

Sairaalan valintaa koskevan oikeuden toteutuminen 37 % elektiivisistä leikkauspotilaista tunsi sairaalan valintaa koskevan oikeuden. Miehet, vähän koulutetut ja samassa sairaalassa aiemmin hoidetut vastaajat tunsivat oikeutensa todennäköisemmin kuin naiset, korkeasti koulutetut ja ne, jotka eivät olleet aikaisemmin hoidettavina samassa sairaalassa. Mitä heikommaksi vastaaja arvioi terveytensä, sitä todennäköisemmin hän katsoi olevansa oikeutettu valitsemaan sairaalan yhdessä lääkärin kanssa.

Potilaiden ja asiakkaiden halu ja kyky tehdä valintoja 76 % elektiivisistä leikkauspotilaista arvosti sairaalan valintaa koskevaa valinnanvapautta. 90 % vastaajista halusi valita sairaalan yhdessä lääkärin kanssa. Vähän koulutetut vastaajat arvostivat valinnanvapautta korkeasti koulutettuja enemmän. Vastaajat, joilla oli käytettävissä internet-yhteys pitivät sairaalan valintamahdollisuutta vähemmän tärkeänä kuin ne, joilla sitä ei ollut.

Sairaalan valintaan osallistuminen 24 % elektiivistä leikkauspotilaista valitsi sairaalan lähetteen saamisen yhteydessä. Vastaajat, jotka olivat käyneet lääkärin vastaanotolla vain kerran viimeisen vuoden aikana, valitsivat sairaalan todennäköisemmin kuin 6-10 kertaa vo.lla käyneet. Sairaalan valintaan osallistuneet olivat muita vastaajia iäkkäämpiä ja vähemmän koulutettuja. Sairaalan valintaan osallistuneet olivat saaneet lähetteen muita vastaajia useammin yksityislääkäriltä. Sairaaloiden välillä havaittiin selkeitä eroja potilaiden vastauksissa. Vastaajat arvioivat varsin myönteisesti lääkärin toimintaa vastaanottokäynnillä. Sairaalan valintaan osallistuneet arvostivat enemmän valinnanvapautta, halusivat valita useammin itsenäisesti, tunsivat valintaa koskevan oikeutensa paremmin ja kokivat lähettävän lääkärin toiminnan myönteisempänä kuin ne, jotka eivät olleet osallistuneet valintaan. Rekisteriaineistoon perustuvan toteumatiedon mukaan sairaanhoitopiireissä oli hoidettu 3 8 % ns. ulkokuntien potilaita vuosina 2014-16.

Valintaa tukeva tieto Kyllä 100 90 86 80 70 60 50 60 48,5 40 30 20 10 0 29 17 1 3 1 4,5 5,5 Kyllä

Sairaalan valinnassa tärkeä vertailutieto Summamuuttuja n ka kh minimi maksimi Potilasturvalliset hoitokäytännöt 853 4,49 0,54 1 5 Lääketieteellisten palvelujen laajuus ja henkilökunnan ammatillinen pätevyys 853 4,35 0,62 1 5 Palvelukokemus 853 4,32 0,50 1,08 5 Potilaskeskeiset toimintatavat 853 4,19 0,46 1,63 5 Tilat ja oheispalvelut 853 3,95 0,62 1 5 Hoidon ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 853 3,77 0,70 1 5 Summamuuttuja kaikki 853 4,22 0,43 1,56 5

Sairaalan valinnassa tärkeä vertailutieto Muuttuja n ka kv p-arvo Sukupuoli Mies Nainen 344 332 4,17 4,31 0,117 0,117 0,001 Palveluseteliä leikkaushoidon hankintaan harkitseva Kyllä Ei 307 369 4,31 4,17 0,117 0,115 < 0,001 Matkakulut Suomessa euroina 0 1 50 101 105 250 130 4,35 4,28 4,11 0,123 0,118 0,118 0,002 KHOS-I Tietoon myönteisesti suhtautuvat 0,010 0,008

Sairaalan valinnassa tärkeä vertailutieto Muuttuja ja asiakokonaisuus Kaikki asiakokonaisuudet yhteensä Potilasturvalliset hoitokäytännöt Lääketieteellisten palvelujen laajuus ja henkilökunnan ammatillinen pätevyys Palvelukokemus Potilaskeskeiset toimintatavat Tilat ja peruspalvelut Hoidon ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Sukupuoli Naiset tärkeämpinä Naiset tärkeämpinä Naiset tärkeämpinä Naiset tärkeämpinä Naiset tärkeämpinä Koulutus Ikä Kansa-, keski- ja peruskoulu tärkeämpinä vs. yo.tutkinto Mitä vanhempi, sitä vähemmän tärkeä Kotitalouden koko Mitä enemmän yli 75- vuotiaita, sitä vähemmän tärkeänä Matkakulut FIN 0 euroa ja 1-50 euroa tärkeämpinä kuin 101 euroa valmiit maksamaan 0 euroa tärkeämpinä kuin 101 euroa valmiit maksamaan 0 euroa tärkeämpinä kuin 1-50 ja 101 euroa valmiit maksamaan 0 euroa tärkeämpinä kuin 1-50 ja 101 euroa valmiit maksamaan 0 euroa tärkeämpinä kuin 1-50 ja 101 euroa valmiit maksamaan Palveluseteli + tärkeämpinä + tärkeämpinä + tärkeämpinä + tärkeämpinä + tärkeämpinä + tärkeämpinä + tärkeämpinä KHOS/I + tärkeämpinä + tärkeämpinä + tärkeämpänä + tärkeämpinä + tärkeämpinä KHOS/B + tärkeämpinä Sairaala Sairaalan 1., 2., 3., ja 6. vastaajat pitivät tärkeämpinä kuin sairaalan 9. vastaajat Aikaisempi hoito samassa + tärkeämpänä sairaalassa Hoitoon hakeutuminen toiseen EU-maahan + tärkeämpänä

Potilaan ja asiakkaan valinnanvapauden tukeminen Terveydenhuollon asiantuntijuuteen liittyy ammatillinen moraalinen velvollisuus kunnioittaa potilaan itsemääräämistä ja tukea tiedon avulla potilaan kykyä tehdä päätöksiä (Beauchamp & Childress 2013; Leino-Kilpi 2014). Valinnanvapauden tukemisessa on olennaista, että potilasta kuunnellaan ja hän voi esittää terveyteensä liittyviä kysymyksiä, saa niihin selkeitä, ymmärrettävissä olevia vastauksia ja kokee mielipiteensä arvokkaaksi. Tietoa omasta tilanteesta ja hoidon mahdollisuuksista voidaan pitää itsemääräämisen edellytyksenä.

Pohdittavia kysymyksiä Potilaat arvostavat valinnanvapautta, mutta sen perimmäinen tarkoitus vaikuttaa hukkuneen järjestelmälähtöisessä ja poliittisesti latautuneessa julkisessa keskustelussa. Mitä valinnanvapaus tarkoittaa potilaalle ja miksi sitä arvostetaan? Miten valinnanvapaus vaikuttaa potilaiden ja asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin odotuksiin? Miten valinnanvapauden laajentuminen muuttaa työtehtävien sisältöä ja osaamistarpeita? Tuottaako koulutus tarvittavaa osaamista muuttuviin tarpeisiin? Miten valinnanvapauden mukanaan tuomia uusia ilmiöitä mm. kilpailua ja markkinointia hallitaan eettisesti kestävällä tavalla?

Kiitos! Kiitos!