AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

Samankaltaiset tiedostot
Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue

Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö varautumisessa ja arjen turvallisuudessa

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Yhteinen varautuminen alueella

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa. Case Kempele Kuntatalo

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus?

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kriisiviestintäohjeen päivitys

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander

Kolmannen sektorin turvallisuusyhteistyö. Pohjois-Savossa. SPR Savo-Karjalan piiri Mika Korppinen ILOA AUTTAMISESTA. Savo-Karjalan piiri

Ympäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat

Naiset turvallisuuden eturivissä

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke

1

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen

Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS HALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Kriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto Arja Kujala

Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Toimintatapamuutoksen tuki

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA

Varautuminen ja pelastustoimi

Kriisiviestintäseminaari Helsingin kaupungin teatteri Arja Kujala, hyvinvointipalveluiden päällikkö

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde

Kainuun maakunnan alueellisen yhteensovittamisen rakenteet maakunnan yhteinen varautuminen

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

Varautuminen sotelainsäädännössä

Turvallisuuskulttuuria meille! Mitä, miten, miksi, kenelle? Turvallisuusjohtaminen, -suunnitelmat ja -viestintä

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

TEHTÄVÄKUVA

Palokuntien ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viestintäyhteistyö - lisää viestintäroolia sopimuspalokunnille

SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa syksy Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

Valmiustoiminta nyt ja tulevaisuudessa:

Helsingin valmiussuunnitelma

2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Pelastustoimen uudistamishanke

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI

Pelastusopisto on sisäministeriön alainen valtakunnallinen oppilaitos, joka suunnittelee ja järjestää

TEHTÄVÄKUVA tutkinto tai keskimmäinen arvosana kouluhallinnon tutkinnossa sekä kokemusta sivistystoimen

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Transkriptio:

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

Kunnan alueellinen valmiuskeskus Kunnan alueellinen valmiuskeskus on paikka/kiinteistö, jonne kunta on varannut tilat häiriötilanteiden paikallista tiedottamista sekä alueellisesti järjestettävien palveluiden turvaamista varten. Alueellisten valmiuskeskusten toimintamallissa kunta päättää käynnistää sen toiminnan normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa omasta tarpeesta tai muun viranomaisen pyynnöstä. Valmiuskeskukset tukevat kunnan johtoa tilannekuvan ylläpidossa, alueellisessa tiedottamisessa sekä niille annettujen tehtävien ja tukipalveluiden tuottamisessa. Aluellinen valmiuskeskus perustetaan 2 24 h tunnin varoitusajalla häiriötilanteen vakavuudesta ja tilanteen kestosta riippuen (riskiarvio). Henkilöstön tarve voi alueellisessa valmiuskeskuksessa vaihdella tilanteen mukaan ja niissä on myös varauduttava vuoroissa työskentelyyn. Toimintamalli on uusi ja käytössä vasta joissakin kunnissa. Keski-Uudenmaan kunnista Nurmijärvi, Tuusula ja Järvenpää ovat ottaneet mallin käyttöön. Mallista ollaan oltu kiinnostuneita myös muualla.

Perusteita AVAK-toiminnalle Alueellinen valmiuskeskus on kunnan toiminto, joka toimii sille kunnan antamien valtuuksien puitteissa. Valmiuskeskuksen toimintaa ohjaa sille annettu tehtävä ja ennalta laadittu ohjeistus. Alueellisille valmiuskeskuksille annettavat tehtävät pohjautuvat kunnan valmiussuunnitteluun, elintärkeiden palvelujen tuottamiseen sekä yhteiskunnan ja viranomaisten tarpeisiin. Valmiuskeskukset toteuttavat niille annettuja tehtäviä ja tarkennetaan määräyksin ja toimintaohjein. Alueellinen valmiuskeskus tukeutuu kunnan johto- tai tilannekeskuksen tilannekuvaan ja osallistuu sen täydentämiseen itse keräämillään tiedoilla vastuualueeltaan mm. tilanneilmoitusten ja katsausten avulla. Kunnalla voi olla useita alueellisia valmiuskeskuksia ja ne voivat olla esimerkiksi koulujen yhteydessä jolloin ne voivat tukeutua niiden käyttö- ja suojatiloihin sekä rakenteisiin ja varustukseen. Valmiuskeskuksilla voi olla keskenään erilaisia tehtäviä, mutta toiminnoissa perustehtävä on sama. Valmiuskeskuksen toiminta voidaan käynnistää joustavasti ja sen tehtävät voivat toiminnan aikana muuttua.

Alueellisten valmiuskeskusten keskeisiä tehtäviä Alueellisen tilannekuvan ylläpito Vasujoryn/JOKE johtamisen tukeminen Yhteydenpito johtokeskukseen (vasujory) / tilannekeskukseen ja muihin alueellisiin valmiuskeskuksiin Toimii vasujoryn/joke väistötilana tarvittaessa Kokoamiskeskus/väistötila suuronnettomuuksissa (pela, sote) Viestintä ja tiedottaminen sisäinen ja ulkoinen (JOKE) Vedenjakelupiste vesilaitokset Elintarvikkeiden/ruuan jakelupiste (ruokahuollosta vastaavat) Hätämajoituspiste, kokoamiskeskus (sote) Psykososiaalisen tuen antaminen (kriisipäivystys, sote, srk) Lääkintä ja ea (sote, SPR) Viranomaisten (poliisi, pelastuslaitos, pv) tuki

AVAK-toiminta Nurmijärvellä 2015 aloitettiin keskustelu AVAK-toiminnan aloittamisesta Keski- Uudenmaan kunnissa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen aloitteesta Nurmijärven kunnanjohtaja teki päätöksen NAVAK-työryhmän perustamisesta lokakuussa 2016, vetovastuu Keitaanniemi/Aaltio Koulutus tilattiin MPK:n kautta ja valmisteltiin yhteistyössä Antti Holmroosin kanssa, kunnasta mukana Keitaanniemi ja Aaltio 2017 talvella käynnistettiin ensimmäinen yhteistyöprojekti Nurmijärvellä reserviläisten kanssa AVAK eli alueellisten valmiuskeskusten koulutusten yhteydessä 2017 keväällä otettiin käyttöön Rajakaaren AVAK Rajamäellä Kati Aaltion JET-koulutuksen projektityön aiheena oli Alueellisten valmiuskeskusten perustaminen Nurmijärvellä Nurmijärven reserviläisiä osallistui myös koulutukseen ja koulutuksen järjestelyihin

AVAK-toiminta Nurmijärvellä 2018 yhteistyötä jatkettiin kevään koulutuksissa MPK:n ja reserviläisten kanssa, uutena yhteistyökumppanina tuli mukaan UPL 2018 marraskuussa toteutettiin ensimmäinen Keski-Uudenmaan kuntien yhteinen koulutussarja johon, osallistuivat Nurmijärvi, Tuusula ja Järvenpää 2019 tammikuussa otettiin käyttöön reserviläisille sitoumuslomake, jossa henkilö sitoutuu vapaaehtoistyöhön alueellisissa valmiuskeskuksissa sekä osallistuu koulutus- ja harjoitustoimintaan Nurmijärvelle on nimetty kolme alueellista valmiuskeskusta: Rajakaari Rajamäellä, NYK kirkonkylällä ja Urheilupuiston koulu/monikko Klaukkalassa Marraskuussa 2019 järjestetään yhteinen harjoitus STUK:n ja MPK:n kanssa Rajakaaressa

Järjestöt osana toimintaa Eri järjestöjen jäsenet (SPR, reserviläisyhdistykset, Martat ja jne.) voivat kouluttautua MPK:n kautta AVAKkouluttajiksi, ja/tai vapaaehtoisiksi toimijoiksi Koulutuksissa tarvitaan myös apukouluttajia sekä henkilöitä varmistamaan koulutuksien järjestelyt ja logistiikka AVAK-toimintaan sitoudutaan henkilökohtaisesti Nurmijärvellä käytössä oma sitoutumislomake Koulutuksista ja harjoituksista voidaan anoa korvaavia KH-vuorokausia. Kunta voi myös sijoittaa avaintoimijoita omiin häiriö- ja poikkeusolojen rakenteisiinsa. (PV Ylennysnormi 2015: PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 PEHENKOS)

Kuinka varaudumme tulevaisuuteen? Säännöllinen harjoittelu ja uusien henkilöiden koulutus AVAK-toiminnan vakiinnuttaminen osaksi kuntien turvallisuusorganisaatiota Viranomaisyhteistyö harjoituksissa ja koulutuksissa Kolmannen sektorin yhteistyö vapaaehtoistoiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi alueellista valmiuskeskusta Kuntien välinen yhteistyö: yhteiset koulutukset ja harjoitukset, toisten harjoituksiin osallistuminen seuraajana, toiminnan kehittäminen yhteisten tarpeiden pohjalta Kunnan johdon ja sitä kautta toimialojen sitouttaminen niin, että ymmärrys henkilöresurssien käytöstä AVAKtoiminnalle nähdään tarpeellisena

Huolenaiheita vai onko? Alueellisten valmiuskeskusten malli ei ole lakisääteistä toimintaa, joten toimintamallit kunnissa ovat hyvin erilaiset ja näin ollen myös kuntien varautumisen taso ja osaaminen eivät ole samalla tasolla Alueellisten pelastus- ja poliisilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö edellä mainittuihin asioihin viitaten toteutuu myös hyvin eri tasoisesti eri kunnissa Miten alueellisten valmiuskeskusten malli saadaan vakinaistetuksi yhteiseksi toimintatavaksi? Ollaanko tästä kiinnostuneita esim. sisäministeriön tasolla niin, että asiassa saadaan aikaan positiivista muutosta? Vai jääkö AVAK-toiminta lopulta vain muutamien kuntien toimintamalliksi, joka lopulta on kiinni henkilöiden omasta aktiivisuudesta?

Kiitos mielenkiinnosta! Nurmijärven kunta Kati Aaltio, palveluesimies puh. 040 317 4674 kati.aaltio@nurmijarvi.fi