LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA vv

Samankaltaiset tiedostot
LOHJAN KAUPUNKISTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA HYVINVOINTI-TOIMIALALLA

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA vv

versio 7.0 Lohjan kaupunkistrategia

vers. 4.0 Lohjan kasvustrategia

KUNTASTRATEGIA

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Kaupunginvaltuusto

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Kirkkonummen kuntastrategia

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

HYVÄN KASVUN OHJELMA

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Työ tukee terveyttä. sivu 1

KUNTASTRATEGIA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Ristijärven kuntastrategia

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

LOHJAN KAUPUNKISTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA ELINVOIMA-TOIMIALALLA Järvikaupunki

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kirkkonummen kuntastrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Sosiaali- ja terveysryhmä

Kaarina-strategian valmistelu

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Ikäihminen toimijana hanke

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

Henkilöstökyselyn tulokset

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen

AMEO-strategia

Keliakialiiton strategia

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Perustehtävä ja arvot

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

KAUPUNKISTRATEGIA

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Pirkkalan valtuustoryhmien

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Transkriptio:

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUALUEEN KEHITTÄMISOHJELMA vv. 2018 2025

LASTEN, NUOREN JA PERHEIDEN PALVELUALUE KASVUA JA OPPIMISTA EDISTÄMÄSSÄ Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lapsiperheiden eri elämänvaiheisiin äitiysneuvolasta lukiokoulutukseen sekä lapsiperheiden sosiaali- ja erityispalvelut. Palvelualueen kehittämisohjelman pohjalla ovat kaupungin strategia ja sen pohjalta laadittu Hyvinvoinnin toimialan toimenpideohjelma vuosille 2018-2025. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen toimenpideohjelmaa on ideoitu ja laadittu yhdessä palvelualueen henkilöstön kanssa. Henkilöstö kirjasi sähköiselle alustalle ideoita ja ehdotuksia; tätä kautta saimme 1023 ideaa. Hyvinvointialan laajennettu johtoryhmä ja Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtoryhmä jatkoivat tästä ideoiden ja ehdotusten työstämistä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtoryhmä viimeisteli asiakirjan. Hyvinvointi-toimialan strategiset painopisteet vuosille 2018 2025 ohjaavat palvelualueen toimintaa: - Asukaslähtöisyys ja asukkaiden osallisuus tarkoittavat palvelualueellamme sitä, että asukkaita kuullaan ja heidän toivotaan tulevan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen sekä koko kaupungin tasolla, että omalla asuinalueellaan. Palvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan siten, että ne ovat asukkaille helposti saavutettavissa. - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sisällytämme hyvän tiedottamisen palveluista, hyvän palveluneuvonnan sekä palveluiden mahdollisimman hyvän mitoittamisen vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. - Syrjäytymisen ehkäisy tarkoittaa meillä sitä, että osaava henkilöstömme onnistuu asiakaskohtaamisissa siten, että kaikki asiakkaat kokevat tulleensa kuulluiksi. Hyvän vuorovaikutuksen kautta pystymme tavoittamaan tukea tarvitsevat lapset ja perheet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelualueellamme tehdään yhteistyötä kaikkien lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien kesken tavoitteena saada aikaan toimiva yhteistyö ja asiakaslähtöiset, sujuvat prosessit varsinkin eri toimintojen yhdyspintoihin. Näin varmistamme yhteistyön hyppyyttämättä asiakasta toiminnosta toiseen. Kaupungin talouden kannalta tämä on myös kustannustehokkain tapa. Tämä, kuten muutkin palvelualueen kehittämistoimenpiteet ovat mahdollisia vain osaavan, motivoituneen ja hyvinvoivan henkilöstön voimin. Merja Kuusimurto Palvelualuejohtaja

KÄRKI 1 TAVOITTEET HYVINVOINNIN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUALUE Elinvoimainen Lohja - asukasluku kasvaa 1 % vuodessa - työllisten ja työpaikkojen määrä kasvaa - hyvä saavutettavuus ja monipuoliset kulkemisen mahdollisuudet, toimiva sisäinen ja ulkoinen liikenne - toimivat taajamat ja kaupunkikeskus - monipuoliset tapahtumat ja vapaa-ajan palvelut - kaupungin vuosikate on 400 euroa per asukas - puhdas ympäristö ja laadukas infrastruktuuri - pitkäjänteinen, johdonmukainen ja aktiivinen maapolitiikka sujuva kaavoitus, sujuvat luvat - tehokas markkinointi ja viestintä - sujuvat yrityspalvelut - viihtyisän ympäristön edistäminen - monipuolisten kulkemismahdollisuuksien ja tunnin juna hankkeen edistäminen Kehitämme tiedottamista - laadimme toimialan viestintäsuunnitelman - toimimme aktiivisesti somessa Tehostamme Lohjan sisäisten kuljetusten yhteiskäyttöä. - otamme käyttöön koulukyytien vapaapaikkojen varausmahdollisuuden ulkopuolisille ja tiedotamme tehokkaasti aikatauluista - selvitämme kutsukyytien käyttömahdollisuutta koulupäivien jälkeisessä kuljetusten järjestämisessä huomioiden esim. koulupäivien jälkeisten harrastukset Varmistamme ajantasaisen tiedonkulun - järjestämme tarvittavia asukasinfoja kaupungin eri alueilla - Asukas- ja kyläyhdistykset huomioidaan tiedottamisessa ja yhteistyössä - lisäämme asukkaiden tietämystä ja ymmärrystä kaupungin toiminnasta ja tehtävistä = mitä konkreettisesti Koulukyytien vapaapaikkojen varausmahdollisuus valmistellaan yhdessä koulukuljetusten kanssa - hiilineutraalisuus

KÄRKI 2 TAVOITTEET HYVINVOINNI LASTEN, NUORTEN JA PERHEI- DEN PALVELUALUE Hyvinvoiva Lohja - toimivat palvelut asukaslähtöisesti - laadukas toimintaympäristö - korkealuokkainen koulutus varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle - hyvät harrastusmahdollisuudet - hyvinvoiva ja osaava henkilöstö - uusien toimintatapojen ja uuden teknologian hyödyntäminen Varmistamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaation ja johtamisen koko kaupungissa Yhtenäistämme neuvonta- ja palveluohjaustoimintaa - Otamme käyttöön sähköisen palveluohjauspalvelun nykyisten rinnalle. Lisäämme, kehitämme ja selkeytämme sähköisiä palveluita perinteisten palveluiden rinnalle Palveluneuvontamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä - Kehitämme sähköistä palvelunohjausta alueellista työtä tukevaksi Lohja on edelläkävijä teknologian hyödyntämisessä innovatiivisin ratkaisuin kasvatus- ja opetustyössä. Toimintayksiköt pitävät internetsivustonsa ajantasaisina ja hyödyntävät asiakkaiden informoinnissa aktiivisesti myös sosiaalisen median viestimiä Seuraamme ja kehitämme asukas/asiakastyytyväisyyttä jatkuvan palautteen pohjalta Kaikilla palveluyksiköillä on omat palautekanavansa Internetsivuilla. Palautekanavia kehitetään ja monipuolistetaan mahdollisuuksien mukaan. Seuraamme asukas /asiakastyytyväisyyttä koko palveluprosessissa palveluiden suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin.

Teemme yhteiset toimintaohjeet varhaisen puuttumisen prosessiin ja koulutamme henkilökuntaa siihen Toimintayksiköiden sisäiset ja palvelualuerajat ylittävät yhteiset prosessit luodaan monialaisesti. - prosesseilla on samat aikataulut, ohjeet ja toimintatavat yksiköstä riippumatta - henkilökunta toimii asiakaslähtöisellä työskentelytavalla - tuetaan asukkaita ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista Hyvinvointikoordinaattori tukee kuntalaisia ja järjestöjä asukkaiden hyvinvoinnin tuottamisessa Rakennamme asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden näkökul- Tuemme vanhemmuutta kasvatustyössä ja koulunkäynnin edistämisessä - kehitämme koulupäivän rakennetta hyvinvoinnin tukemiseen - varmistamme erityisopetuksen saatavuuden ja riittävyyden vastaamaan lasten tarpeita - varmistamme lasten ja perheiden kiireettömän ja arvostavan kohtaamisen - kehitämme toimijoiden yhteisiä toimintamalleja - edistämme lasten, nuorten ja perheiden arjen fyysistä aktiivisuutta - opetamme itsestä huolehtimisen ja arjen taitoja Lisäämme perheiden hyvinvointia varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn menetelmin - Lisäämme perhetyön osuutta perheiden varhaisen tuen varmistamisessa. Etsimme toimintamalleja ja tapoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi..

- palvelurakenteen ja verkon jatkuva kehittäminen masta keskeisten tapahtumien vuosikellon Vahvistamme osallisuutta mahdollistamalla kuntalaisten aktiivisen toiminnan ja vertaistuen toteutumisen Tehokas ja tarkoituksenmukainen palveluverkko jatkuvan kehittämisen kohteena ja arvioitavana Kehitämme alueellista toimintaa ja palvelu-rakennetta - tarkistamme eri toimintojen aluejakoa yhtenäisemmäksi - laadimme alueille palvelukartat - vahvistamme alueen ja yhdistysten yhteistyötä - aluemallilla vahvistetaan eri toimijoiden kaupungin sisällä ja muiden toimijoiden välillä, yhteistyö, yhteisöllisyys Otamme vuosikellon käyttöön. Tuemme koulujen oppilaskuntien ja koulujen ja varhaiskasvatuksen vanhempainyhdistysten aktiivista toimintaa tavoitteelliseen osallistumiseen. Osallistamme asukkaita kehittämään palveluita sekä kaupungin tasolla että aluetyössä. Vahvistamme alueiden asemaa palvelutarjonnassa ja tuomme asukkaille myös mahdollisuuden hoitaa keskitettyjä asioita alueiden kautta - viranhaltijoiden jalkautuminen - tietokonepisteet asukkaiden käyttöön - alueellinen palveluohjaus - saumaton yhteistyö tulevan maakunnan kanssa - sisäilmaongelmat ratkaistaan ja ennaltaehkäistään - henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan Varmistamme palveluohjauksen soteen Varmistamme yhteistyön ja johtamisen rakenteet suhteessa maakuntaan Varmistamme henkilöstöresurssien käytön ja riittävyyden sekä palvelu-tarpeiden mukaisen osaamisen: Organisaation johtamisjärjestelmä varmistetaan suhteessa maakuntaan Lisätään palvelualueen koko henkilökunnan osaamista

- laadukkaat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen resurssit - kartoitamme mitä osaamista tarvitaan asukkaan tarpeisiin vastaamiseen - Tarjoamme tarpeen mukaista koulutusta henkilökunnalle - Hyödynnämme työkiertoa työn kehittämisessä suunnitelmallisesti - poistamme päällekkäisiä työtehtäviä Kehitämme tulospalkkausta Panostamme henkilöstön työhyvinvointiin - työhyvinvointikyselyn tulokset on käsiteltävä yksiköissä ja yksikölle nimetään kehittämistavoitteet - työyksiköissä järjestetään vähintään puolen päivän kehittämispäivä vuosittain - jokainen uusi työntekijä perehdytetään huolellisesti - epäasiallista käyttäytymistä työyhteisön sisällä ei suvaita niihin puututaan aina Parannamme tiedonkulkua - tavoitteellinen, asiakkaiden tarpeisin vastaava koulutussuunnittelu - koulutussuunnitelmarungot rakennetaan alueellisesti - alueellisten erojen huomioiminen osaamistarpeissa Rekrytointitilanteissa huomioidaan työnkierto osana yksilön ja yhteisön kehittymistä Kehitämme alueellista tulospalkkausta. - työhyvinvointikyselyistä nousseet ideat arvioidaan yhdessä henkilöstön kanssa ja hyviksi todetut otetaan käyttöön - työyksiköillä on päivitetyt riskianalyysit - työn kuormittavuuteen kiinniteleään huomiota ja sitä arvioidaan - huolehditaan mahdollisuudesta oman työn kehittämiseen - jokaiselle uudelle työntekijälle laaditaan koeajan mittainen perehdytyssuunnitelma, jonka toteutuminen arvioidaan koeajan päättyessä. Tehostamme koulujen, päiväkotien ja muiden kaupungin tilojen käyttöä - otamme käyttöön sähköisen - Kaikki palvelualueen toiminnot liitetään tilausjärjestelmän piiriin.

varausjärjestelmän - mahdollistamme välineiden yhteisen käytön muiden toimijoiden kanssa Kehitämme aktiivisesti päiväkotien ja koulujen oppimisympäristöä Oppimisympäristöt tukevat toiminnallisuudellaan oppimista ja uudenlaita oppimiskulttuuria sekä haastavat kokeilemaan uutta. Jokainen lapsi ja nuori kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi - rakennamme lapsille / oppilaille yksilölliset oppimispolut - käytämme lasten vuorovaikutusta kehittäviä toimintatapoja - kehitämme oppimisen avaintaitoja Erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen - jokainen lapsi ja nuori kokee olevansa osa yhteisöä, tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa - edistämme kulttuurien välistä ymmärrystä ja rakentavaa vuorovaikutusta - Lohjalla on kiusaamisen 0- toleranssi Pedagogisten ratkaisujen etsiminen lapsen tarpeiden mukaisesti - etsimme pedagogisia ratkaisuja lasten/oppilaiden tarpeiden mukaisesti - vakinaistamme digitutortoiminnan - lisäämme henkilöstön osaamista tvt-taidoissa

KÄRKI 3 TAVOIT- TEET HYVINVOINNIN LASTEN, NUORTEN JA PERHEI- DEN PALVELUALUE Asukkaiden Lohja - vireä kansalaistoiminta - yhteisöllisyyden lisääminen - asukkaat tuottavat itse sisältöä ja viihtyvyyttä kaupunkiin - lapsiystävällisyys - yhdistysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksien lisääminen - lisääntyvä asukastyytyväisyys - aluetoimikuntien roolin vakiinnuttaminen - asukkaiden ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksien tukeminen - tiedon lisääminen asukkaille - lapsivaikutusten arviointi Tuemme aluetoimikuntien ja kyläyhdistysten toimintaa - avaamme koulurakennukset ja muut tilat kuntalaisten käyttöön teknisin ratkaisuin - selvitämme mahdollisuuden tarjota tiloja maksuttomasti alueen toimijoiden käyttöön - mahdollistamme nuorten alle 18v mahdollisuuden kerhoihin kaupungin tiloissa Vahvistamme omaa alueellista toimintaa - vahvistamme varhaiskasvatuksen ja koulujen osallistumista alueiden yhteistyöhön - otamme käyttöön toimintamallin, jossa asukkaat ovat aina mukana palveluiden kehittämisessä, suunnittelussa ja arvioinnissa - Kehitämme palvelukeskus/monitoimijatalo -konseptia edelleen siten, että se toimii alustana yhteisöllisyydelle ja asukasaktiivisuudelle > kohti Hyvinvointikeskuksia Tilat ovat mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti käytössä myös iltaisin ja loma-aikoina. Kehitämme alueellisen työn käytänteitä - viedään loppuun tuotekehittäjän erityisammattitutkinto aluejohtajille ja aloitetaan kentän toimijoille vastaava oppisopimuskoulutus - jatkamme olemassa olevien monitoimijatalojen toiminnan kehittämistä - uudet koulukampukset toimivat monitoimijatalomaisesti - asukkaita kuullaan, osallistetaan ja otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja arviointiin Otamme käyttöön ennakkovaikutusten arviointimallin merkittävissä päätöksissä Otamme käyttöön yhtenäisen mallin ennakkovaikutusten arvioinnin toteutukseen - määritellään mihin päätöksiin käytetään - yhteiset arviointitavat