Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi

LEVÓN-INSTITUUTTI ARTTU VAINIO - ANNA MARTIN Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi PALVELUTUTKIMUS No 6/2012 PALVELUTUTKIMUS 1/2013

Arttu Vainio - Anna Martin Maaseudun muutosvalmennus ja Protek-verkostot -hankkeen vaikuttavuusarviointi Vaasan yliopisto Levón-instituutti Palvelututkimuksia 1/2013 1

Sisällysluettelo Johdanto... 3 Maaseudun muutosvalmennuksen organisointi... 3 Maaseudun muutosvalmennuksen tavoitteet... 3 Maaseudun muutosvalmennuksen toteuttaminen... 3 Vaikuttavuusarvioinnin toteuttaminen... 4 Vaikuttavuusarvioinnin tulokset... 7 Tuloksellisuus... 7 Valmennusprosessi... 7 Vaikutukset ajatteluun... 8 Vaikutukset toimintaan... 9 Tehokkuus... 10 Vaikuttavuus... 10 Verkoston tuoma lisäarvo... 12 Metodin yleinen käytettävyys... 13 Muita Maaseudun muutosvalmennukseen liittyviä havaintoja... 14 Valmentajan toiminta sekä organisaatioiden välinen yhteistyö... 14 Käytetyt menetelmät ja materiaalit... 15 Valmennuksen markkinointi... 16 Kehittämisehdotukset... 17 Yhteenveto... 18 LÄHTEET... 19 LIITE 1... 20 2

Johdanto Maaseudun muutosvalmennuksen organisointi ESR-rahoitteinen Maaseudun muutosvalmennus -hanke toteutettiin vuosina 2009 2012. Sitä hallinnoi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja sen toimintaalue kattoi Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen ja Hämeen. Hankkeen koko nimi on Maaseudun muutosvalmennus ja PROTEK-verkostot ja sitä rahoittava viranomainen oli Uudenmaan ELY-keskus. Hanketta hallinnoiva organisaatio MTK ry osti ProAgria Uusimaalta osallistujien rekrytointiin, ryhmien kokoamiseen ja valmennuksen käytännön organisointiin liittyvät muutosohjauspalvelut. Varsinaisen muutosvalmennuspalvelun MTK ry osti Leader s Communication Oy:ltä (LC Oy). Maaseudun muutosvalmennuksen tavoitteet Maaseudun muutosvalmennus on valmennusmetodi ja toimintamalli, joka perustuu outplacement-toimintamalliin (uudelleensijoittumisvalmennus). Se tähtää erityisesti osallistujien urasuunnitteluvalmiuksien kehittämiseen. Valmennuksen kohderyhmänä olivat erityisesti tuotantotoimintansa osalta muutosvaiheessa olevat maatalousyrittäjät. Maaseudun muutosvalmennuksen keskeisimpänä tavoitteena oli auttaa maatalousyrittäjiä löytämään itselleen sopivia ratkaisuja, jotka tukevat heidän ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistään. Muutosvalmennus pyrki lisäämään valmennettavien osaamista liittyen toiminnan tavoitteelliseen suunnitteluun ja parempaan elämänhallintaan, minkä toivottiin edelleen edistävän maaseudun asukkaiden työelämässä pysymistä, työurien pidentämistä ja työhyvinvointia. Valmennuksen toivottiin lisäävän myös alueellisia yritysverkostoja, välittävän uutta luovaa ja innovoivaa yrittämisen henkeä sekä halua löytää uusia liiketoiminnan alueita. Valmennuksen nähtiin myös ehkäisevän syrjäytymistä ja mielenterveysongelmien syntymistä. Maaseudun muutosvalmennuksen toteuttaminen Valmennus toteutettiin yksilöllisinä prosesseina 8-11 hengen ryhmissä. Valmennusryhmiä oli kaikkiaan yhdeksän. Ryhmät tukivat viljelijän tai viljelijäpariskunnan oman osaamisen tunnistamista ja valmiutta uuden yrittäjyyden tai työn aloittamiseen. Valmennus aloitettiin muutosohjaajan kanssa käytävällä aloituskeskustelulla (kuva 1), jotka tehtiin osallistujien maatiloilla. Kahden ryhmävalmennuspäivän välissä oli kotitehtäviä (mm. 3

itseanalyysin ja uratiivistelmän teko), joita tehdessään osallistujilla oli käytettävissään muutosohjaajan keskustelutuki. Lopuksi muutosvalmentaja kävi henkilökohtaisen kehityskeskustelun jokaisen valmennukseen osallistuneen kanssa ja teki henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman valmennetulle. Valmennus päättyi yhteiseen seurantapäivään. Kuva 1. Maaseudun muutosvalmennuksen toimintamalli ja ajallinen eteneminen. Vaikuttavuusarvioinnin toteuttaminen Vaikuttavuusarvioinnissa lähdettiin liikkeelle maaseudun muutosvalmennuksen sisällön ja tavoitteiden tarkastelusta kirjallisen aineiston ja tilaaja-, toteuttaja- ja rahoittajatahojen kanssa käytävien keskusteluiden pohjalta. Vaikuttavuusarvioinnin aineistona käytettiin muun muassa hankesuunnitelmaa ja muuta kirjallista materiaalia sekä MTK:n, ProAgriaUusimaan ja LC Oy:n edustajien kanssa käytyjä keskusteluja. Näiden tahojen kanssa keskusteltiin arvioinnin aikana kahdesti ensin aivan arvioinnin alussa ja myöhemmin kun arvioinnin alustavat tulokset olivat valmistuneet. Edellä kuvatun aineiston perusteella laadittiin teemahaastattelurunko, jota käyttäen haastateltiin 20 hankkeen toteuttamiseen tai valmennukseen osallistunutta henkilöä. Niistä puolet toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina maatiloilla ja puolet puhelimitse. Haastateltujen määrä vastasi kaikkiaan noin neljäsosaa kaikista maaseudun muutosvalmennukseen osallistuneista henkilöistä. Pääasiassa joulukuussa 2012 ja tammikuussa 2013 tehtyjen teemahaastatteluiden avulla saatiin yleiskuva maaseudun muutosvalmennushankkeen tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. 4

Vaikuttavuusarviointi toteutettiin pääasiassa edellä kuvatulla tavalla toteutettuihin haastatteluihin ja kirjalliseen tausta-aineistoon perustuen. Vaikuttavuusarvioinnin pääpaino on muutosvalmennuksen toimivuudessa, tuloksissa ja vaikuttavuudessa. Arviointi tarkastelee erikseen muutosvalmennuksen sisältöä ja toteutusta sekä mahdollisia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Se tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää sekä jo toteutetun toiminnan kuvaamisessa että tulevien toimintojen suunnittelussa. Selvityksen haastatteluaineiston keruu tehtiin teemahaastatteluina ja seuraavista syistä: Henkilökohtaiset haastattelut tuottavat haastateltavan koko asiantuntemukseen perustuvaa tietoa. Haastateltavat ilmaisevat huomattavasti enemmän ja selvästi syvällisempiä ajatuksia kuin lomaketta täyttäessään tai strukturoiduissa haastatteluissa. Tutkijoilla on myös mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä keskustelun kulun mukaan. Haastatteluissa haastateltavat ovat halukkaita kertomaan näkemyksiään erilaisista asiakokonaisuuksista ja myös sellaisista asioista, joista he eivät luultavimmin haluaisi antaa kirjallista palautetta. Kaikki vaikuttavuusarviointiin liittyvät haastattelut tehtiin teemahaastatteluina. Tämä tarkoittaa sitä, että haastatteluissa vastaajat kertovat pääosin omin sanoin valmennukseen liittyvistä kokemuksistaan. Teemahaastattelurunko on esitetty liitteessä 1. Maaseudun muutosvalmennus -hankkeen vaikuttavuusarvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin asioihin: 1. Tuloksellisuutta arvioitaessa pääpaino on tarjotun valmennuksen koetussa laadussa ja valmennuksen sisällössä suhteessa niihin tavoitteisiin, joita sille prosessin alussa on asetettu. 2. Tehokkuuden tarkastelussa otetaan huomioon valmennuksessa käytetyt toimintatavat, niiden tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus suhteessa tavoitteiden saavuttamiseen. 3. Vaikuttavuuden tarkastelussa mitataan jo syntyneen ja vielä odotettavissa olevan muutoksen määrää. Tässä tarkastellaan esimerkiksi uuden liiketoiminnan syntyä, toimintatapojen muutoksia jne. 4. Verkoston tuomaa lisäarvoa ja metodin soveltuvuutta kohderyhmälle tarkastellaan erillisinä kysymyksinä, vaikka ne sisältyvät osittain myös edellisiin kohtiin. 5. Valmennusmetodin käytettävyyttä esimerkiksi pk-yrittäjien ja palkansaajien valmennuksessa arvioidaan erikseen. Lisäksi erityisesti tuloksellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittaamisessa käytetään Karen Kirkhartin esittämää kolmiulotteista vaikuttavuuden tarkastelukehikkoa (kuva 2). Sen asteikot ovat aika (time), muutoksen lähde (source) ja muutoksen tarkoituksellisuus (intention). Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelussa selvitetään milloin muutokset ovat tapahtuneet, mistä tapahtuneet muutokset ovat seurausta ja onko muutos ollut tavoitteellista vai enemmänkin sattuman tai jonkin muun tekijän seurausta. Tällä pyritään varmistumaan tapahtuneiden muutosten liittymisestä muutosvalmennukseen. 5

Kuva 2. Tavoitellun muutoksen synnyn kolme ulottuvuutta (Kirkhart 2000). Aika (Time): Hankkeen vaikutukset voivat syntyä ajallisesti joko välittömästi, valmennuksen lopussa tai vasta pidemmällä aikavälillä. Lähde (Source): Hankkeen tulokset voivat syntyä joko hankkeen tulosten (oppiminen, ymmärryksen kasvu) tai hankeprosessiin liittyvien muiden tekijöiden kautta (verkostot, itseluottamuksen kasvu). Tarkoituksellisuus (Intention): Suurin osa muutoksista on ennakoitavissa olevia ja tavoiteltuja. Osa hankkeen vaikutuksista voi kuitenkin syntyä tarkoittamatta eli ilman että näihin muutoksiin olisi nimenomaisesti tähdätty (sattuman kautta tapahtuva muutos, joka olisi kuitenkin luultavimmin jäänyt ilman muutosvalmennusta tapahtumatta). Tässä arvioinnissa toimittiin yhteistyössä vaikuttavuusarvioinnin tilaajan ja kaikkien keskeisten muutosvalmennuksen toteuttamiseen osallistuneiden tahojen kanssa. Tämä on osoittautunut hyväksi toimintamalliksi ja sitä pidetään suositeltavana toimintatapana myös alan kirjallisuudessa (mm. Patton 2008, Guerci & Vinante 2011, Griffin 2012). Muutosvalmennuksen toteuttajien (MTK, LC Oy ja ProAgria) ja arvioijien yhteydenpito tuki arvioinnin laatua ja antoi valmentajille tietoa arvioinnin sisällöstä jo arviointiprosessin aikana. Erityisesti arvioinnin tulosten tulkinnassa ja niihin liittyvien johtopäätösten tekemisessä arvioijat toimivat yhteistyössä valmennuksen toteuttajien kanssa. Tämä yhteydenpito tapahtui keskusteluiden kautta. 6

Vaikuttavuusarvioinnin tulokset Vaikuttavuusarvioinnin keskeisimmiksi kohteiksi oli asetettu hanketoiminnan tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, verkoston tuoma lisäarvo ja metodin yleinen käytettävyys muun muassa pk-yrittäjien ja palkansaajien valmentamisessa. Lisäksi arvioinnissa kiinnitettiin huomiota käytettyihin menetelmiin, valmentajan onnistumiseen tehtävässään, valmennuksen markkinointiin ja käytettyihin menetelmiin ja koulutusmateriaaleihin sekä valmennuksen toteuttamiseen liittyviin kehittämisehdotuksiin. Kutakin arvioinnin kohdetta tarkastellaan myöhemmin tässä raportissa oman väliotsikkonsa alla. Tuloksellisuus Kuten edellä on todettu, muutosvalmennuksen keskeisin tavoite oli auttaa valmennettavia löytämään itselleen sopivia ratkaisuja, jotka tukevat ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä sekä kasvattaa valmennettavien osaamista liittyen toiminnan tavoitteelliseen suunnitteluun ja parempaan elämänhallintaan. Hankkeen tuloksellisuutta tarkasteltaessa ydinasia on peilata arvioinnissa saatuja tuloksia edellä kuvattuun tavoitteeseen. Jos päätavoitteet on saavutettu, voidaan hanketta pitää tuloksellisesti toteutettuna. Toiminnan tuloksia tarkastellaan seuraavassa ensin itse valmennusprosessin ja sitten sen vaikutusten kautta. Nämä vaikutukset on erotettu vielä ajatteluun liittyviksi muutoksiksi ja toimintaan liittyviksi muutoksiksi. Valmennusprosessi Muutosvalmennukseen osallistuneet kuvasivat haastatteluissa näkemyksiään valmennuksesta kokonaisuudessaan sekä ottivat kantaa yksittäisiin valmennukseen liittyviin näkökulmiin. Valmennusta pidettiin yleisellä tasolla hyvin suunniteltuna ja toteutettuna. Lähes kaikki haastatellut pitivät hankkeen toteutusta onnistuneena niin valittujen sisältöjen, toteutustapojen kuin aikataulujenkin suhteen. Joitakin prosessiin liittyviä kehittämiskohteita nousi kuitenkin esille. Niitä tarkastellaan seuraavassa vaiheittain (ks. myös kuva 1). Aloituskeskustelu ProAgrian edustajan kanssa koettiin hyväksi tavaksi lähestyä muutosvalmennuksen ideaa ja toimintamallia. Sen nähtiin valmistavan osallistujia varsinaiseen muutosvalmennukseen ja antavan osallistujille selvän käsityksen valmennuksen sisällöstä ja tavoitteista. Muutamat haastatellut toivoivat, että sama ProAgrian edustaja olisi ollut myös valmennuksen myöhemmissä vaiheissa mukana. Aloituskeskustelussa syntynyt henkilökohtainen kontakti olisi heidän mukaansa helpottanut varsinaisen muutosvalmennuksen aloittamista. 7

Kotityöt (itseanalyysi ja uratiivistelmä) nähtiin perusteltuna osana muutosvalmennusta. Haastateltujen mukaan ne pakottivat miettimään analyyttisesti omaa tilannetta ja omia vahvuuksia sekä tukivat tulevaisuutta koskevien suunnitelmien tekemistä. Ryhmävalmennusten katsottiin olleen koko menetelmän helmi, joka ei kuitenkaan olisi toiminut ilman niitä edeltäviä vaiheita. Ryhmissä työskentelyn nähtiin toimivan kimmokkeena uusien ajatusten syntymiselle, kun osallistujilla oli tilaisuus kuulla muiden osallistujien kokemuksista ja peilata omaa tilannettaan yhdessä heidän kanssaan. Myös valmentajan panosta pidettiin ryhmävalmennusten yhteydessä keskeisenä. Hänet nähtiin provosoivana keskustelun herättäjänä ja ajatusten tuulettajana. Henkilökohtainen kehityskeskustelu oli lähes kaikille osallistujille olennaisen tärkeä osa muutosvalmennusta. Sen laajuutta ja merkitystä olisi haluttu lisätä. Kehityskeskustelu nähtiin ryhmävalmennuksen ohella muutosvalmennuksen tärkeimpänä elementtinä. Sen merkitys korostui niillä maatalousyrittäjillä, jotka olivat jo tehneet tai suunnittelivat merkittäviä muutoksia maataloustuotantoonsa tai muuhun ammatilliseen toimintaansa. Seurantapäivään suhtauduttiin kaksijakoisesti. Osa haastatelluista ei täysin ymmärtänyt seurantapäivän merkitystä, mutta useimpien mielestä se oli tärkeä osa kokonaisuutta. Joidenkin mielestä valmennukseen olisi voinut sisältyä myöhemmin vielä toinen seurantapäivä, joka olisi lisännyt motivaatiota jatkaa kehittämistyötä ja antanut mahdollisuuden keskustella muutoksista muiden ryhmän jäsenten kanssa. Muutosvalmennusprosessiin liittyen haastatteluissa nousi esiin asioita, jotka katsottiin valmennuksen onnistumisen kannalta olennaisen tärkeiksi. Yksi tällainen oli valmennuksen tuoma mahdollisuus osallistujien asioiden järjestelmälliseen läpikäyntiin. Sen katsottiin auttavan valmennettavia asettamaan selkeitä tavoitteita, suunnittelemaan toimintatapoja niiden saavuttamiseksi sekä aloittamaan tavoitteisiin johtavan työn. Ryhmässä toimiminen ja keskustelut muutosvalmentajan kanssa koettiin erityisen hyödyllisiksi. Osallistujilta pyydettiin yleisarviota muutosvalmennuksesta kokonaisuudessaan. He arvioivat valmennuksen onnistuneisuutta asteikolla 1 5, jossa 1 tarkoittaa huonoa ja 5 erittäin hyvää. Annetut arvosanat vaihtelivat välillä 2,5 5, ja niiden keskiarvo oli 3,9. Valmennuksen järjestäjien (ProAgrian) kokoamassa palautteessa vastaava luku oli 3,8. Annettujen arvosanojen keskiarvoa olennaisempi oli kuitenkin osallistujien antama vastaus kysymykseen siitä, suosittelisivatko he muutosvalmennusta tuttavilleen. Vastaus oli täysin yksimielinen kyllä. Hyvä systeemi, eri vaiheet tukivat toisiaan. Erittäin ansiokas toimintamalli Ehdottomasti suosittelen muillekin. Vaikutukset ajatteluun Maaseudun muutosvalmennukseen osallistuneet kertoivat haastatteluissa, että valmennuksella oli ollut suuri merkitys heidän ajattelutapaansa ja usein myös heidän toimintamalleihinsa. Haastatellut nostivat esiin sen, että muutosvalmennus auttoi heitä tarkastelemaan tilannettaan ja toimintamahdollisuuksiaan järjestelmällisesti. He olivat oppi- 8

neet purkamaan totuttuja toimintamalleja, arvioimaan niiden etuja ja haittoja ja löytämään kokonaan uusia mahdollisuuksia oman elämänsä suunnitteluun ja järjestämiseen. Tavanomainen näkemys oli, että muutosvalmennus auttoi osallistujia löytämään uusia toimintatapoja sekä tuki itseluottamusta ja lisäsi uskoa omaan päätöksentekokykyyn. Huolimatta siitä, että osa valmennuksessa käytetystä materiaalista oli joillekin osallistujille entuudestaan tuttua, he näkivät käytettyjen menetelmien avanneen uusia näkökulmia omaan ajatteluunsa. Haastattelujen mukaan muutosvalmennuksen koettiin tuoneen uusia ajatuksia ja itseluottamusta tarpeellisten muutosten tekemiseen. Muutostilanteita oli näin helpompi jäsentää ja tarkastella tarkoituksenmukaisella ja tavoitteellisella tavalla. Haastateltujen mukaan valmennuksen vaikutukset ajattelumalleihin olivat merkittäviä ja niiden vaikutus ulottui myös toimintaan. Joissakin haastatteluissa nostettiin esiin maaseutu erityisenä toimintaympäristönä. Haastateltavat totesivat maaseudun yhteisöllisyyden ja perinteiden painolastin saavan aikaan todellisia tai kuviteltuja paineita, jotka jarruttavat muutosten toteuttamista. He totesivat muutosvalmennuksen auttaneen heitä katsomaan asiaa omasta näkökulmastaan ja tekemään uusista lähtökohdista itselleen ja omalle maatilalleen sopivia päätöksiä. Valmennus toi pois putkesta, jonne oli ajauduttu. Auttoi löytämään omat vahvuudet. Vaikutukset toimintaan Monet osallistujat kertoivat tehneensä toimintaansa suuriakin muutoksia. Uudella ajattelu- ja suunnittelumallilla vahvistettiin sekä osallistujien osaamista että itsevarmuutta ja siitä saatiin tukea myös käytännön päätöksentekoon. Muutosvalmennuksen vaikutuksia kuvattiin monessa haastattelussa erittäin suuriksi. Kaikki haastatellut kertoivat, että valmennuksella oli ollut vaikutusta siihen, miten he osaavat suunnitella muutoksia. Esimerkkejä muutosvalmennuksen pohjalta tehdyistä muutoksista oli paljon. Moni maatalousyrittäjä oli muuttanut tuotantosuuntaansa kokonaan tai osittain toisenlaiseksi, lisännyt toimintaansa kokonaan uusia elementtejä tai siirtynyt pääosin palkkatyöhön tai pienyrittäjäksi maatalousalan ulkopuolelle. Muutamat haastatelluista kertoivat jatkavansa toistaiseksi samalla tavalla kuin ennenkin, mutta saaneensa tarvittavia eväitä muutokseen, jos tai kun se tulee myöhemmin ajankohtaiseksi. Moni haastateltu kertoi myös, että he olivat tehneet ensin pieniä muutoksia ja suunnittelevansa nyt suurempia. Tehtyjä muutoksia ei voi yleistää tai luokitella jollekin tietylle osallistujajoukolle tyypilliseksi. Muutosten lähtökohtana on kunkin osallistujan oma henkilökohtainen tilanne, johon sisältyy monia erilaisia huomioon otettavia elementtejä. Tällaisia ovat muun muassa osallistujan ikä, koulutus, työkokemus, henkilökohtaiset tavoitteet ja preferenssit sekä toimintaympäristö. Nämä muodostavat niin moniulotteisen kentän että tavanomaista ratkaisua ei ole olemassa. Kukin osallistuja etsii siis oman polkunsa omista lähtökohdistaan, jotka ovat jokaiselle erilaiset. On tehty isoja muutoksia ja lisää tulee. Tehtiin ensin pieniä muutoksia ja nyt suunnitellaan suurempia. (Muutosvalmennus) auttoi tarttumaan härkää sarvista. 9

Tehokkuus Maaseudun muutosvalmennus -hankkeelle asetetut tavoitteet on tämän vaikuttavuusarvioinnin perusteella saavutettu. Muutosvalmennus on saanut aikaan perustavaa laatua olevia muutoksia monien maatilojen toiminnassa ja siihen osallistuneiden yrittäjien ajattelussa. Tehokkuuden pohdinnassa on kuitenkin otettava huomioon myös hankkeen kokonaiskustannukset, jotta tuloksia voidaan arvioida suhteessa käytettyihin panoksiin. MTK:n mukaan Maaseudun muutosvalmennus -hankkeen kokonaiskustannukset olivat 236 614 euroa. Kokonaiskustannusarviota on pienennetty hankkeen aikana, koska näytti ilmeiseltä, että alkuperäisiä osanottajatavoitteita ei saavuteta. Kustannuksista valtaosa on käytetty muutosohjaus- ja muutosvalmennuspalveluiden ostoon (noin 185 000 euroa) ja palkka-/ henkilökustannuksiin (44 000 euroa). Muihin kustannuksiin on käytetty muutamia tuhansia euroja. Alustavan arvion mukaan noin 10 000 euroa hankkeen budjetista jää käyttämättä. Jos hankkeen kokonaiskustannusarvioksi katsotaan noin 227 000 euroa ja siihen tiedetään osallistuneen yhteensä 81 henkilöä, saadaan valmennuksen yksikköhinnaksi 2 800 euroa per osallistuja. Tässä on kuitenkin huomattava, että kokonaiskustannuksissa on mukana koulutukseen osallistuneiden valmennettavien laskennallista työaikaa ja osallistumismaksuja, joten todelliseksi yksikköhinnaksi jää alle 2 200 euroa. Osallistujakohtaiset kustannukset olisi saatu hieman alemmas, jos kullekin jaksolle olisi saatu tavoitteen mukaisesti muutama osallistuja enemmän kuin nyt tapahtui. Kokonaiskustannuksia ei jaettu tässä tarkastelussa oppilastyöpäiviin, sillä toimintamalli poikkesi tavanomaisista koulutusjaksoista sekä sisällöltään että toteutustavaltaan. Osallistujien itsenäisen, mutta ohjatun työn osuus oli suuri ja se vaihteli tilakohtaisesti paljon. Kun otetaan huomioon ne suuret muutokset, joita maatiloilla on tapahtunut, voidaan suuruusluokkaa 2 200 2 800 euroa olevat kokonaiskustannukset nähdä hyvinkin kohtuullisiksi. Osallistujat ovat nimittäin kertoneet erittäin suurista muutoksista, jotka ovat olleet sekä aineellisesti että henkisesti merkittäviä ja oikean suuntaisia. Nämä muutoksen tuomat kokonaishyödyt tuottavat etua niin osallistujille kuin yhteiskunnallekin. Osallistujien yleisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, suunnittelutaitojen ja oman elämän hallinnan kehittyminen sekä verotulojen kasvu ovat vain muutamia esimerkkejä muutosvalmennuksen aikaan saamista tuloksista. Niitä käsitellään tarkemmin seuraavassa vaikuttavuutta koskevassa kappaleessa. Tämä oli moninkertaisesti hintansa arvoinen koulutus. Valmennuksen pohjalta on tehty isoja muutoksia, joihin ei olisi uskallettu lähteä ilman ulkopuolista tukea. Vaikuttavuus Maaseudun muutosvalmennuksen vaikuttavuuden tarkastelussa keskeinen kysymys on se, ovatko valmennuksen osallistujat tehneet muutoksia, jotka ovat syntyneet nimenomaan valmennuksen seurauksena ja joilla on ollut odotettavissa olevia ja tavoitellun suuntaisia vaikutuksia. 10

Kaikki haastatellut olivat pohtineet omaa tilannettaan ja tavoitteitaan muutosvalmennuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Suuri osa valmennettavista oli tehnyt vähintään jonkin verran muutoksia toimintaansa. Joidenkin osallistujien tekemät muutokset olivat suuria, toisten pieniä ja osa oli päättänyt jatkaa aiemman toimintamallinsa mukaisesti myös jatkossa. Myös viimeksi mainittu vaihtoehto oli kuitenkin toteutunut oman tilanteen ja tavoitteiden pohtimisen kautta harkittuna valintana. Osa niistä haastatelluista, jotka olivat tehneet aluksi melko pieniä muutoksia toimintansa suunnitteluun, suunnittelivat jo aiempaa suurempia muutoksia, jotka nekin perustuvat muutosvalmennuksessa esillä olleisiin tarkastelumalleihin. Suurin osa muutosvalmennukseen osallistuneista oli lähtökohtaisesti jonkin muutostarpeen edessä. He näkivät muutosvalmennuksen hyödylliseksi kokonaisuudeksi oman toimintansa kehittämisen kannalta. Heidän lisäkseen valmennukseen osallistui joitakin henkilöitä, joilla ei ollut varsinaista tarvetta muutosten tekemiseen. Nämäkin osallistujat pitivät kuitenkin muutosvalmennuksen toimintamallia hyvänä ja ajatuksia herättävänä ja totesivat voivansa käyttää saamaansa oppia myöhemmin odotettavissa olevissa muutostilanteissa. Muutosvalmennuksen todettiin antaneen työkaluja osallistujien oman tilanteen yksilölliseen analysointiin ja ymmärtämiseen sekä tarvittaessa toimintatapojen muuttamiseen. Moni osallistuja oli tehnyt suuria muutoksia: luopunut karjasta, siirtynyt osittain tai kokonaan palkkatyöhön tai vaihtanut tuotantosuuntaa. He kertoivat muutosvalmennuksella olleen suuria vaikutuksia näihin päätöksiin. Näin ollen muutosvalmennuksen vaikutukset siihen osallistuneiden tilojen toimintaan olivat suuria ja kauaskantoisia. Monissa haastatteluissa kerrottiin tehtyjen tuotannollisten muutosten lisäksi koetuista muutoksista yleisessä elämänhallinnassa. Muutosvalmennuksen koettiin ennen kaikkea lisänneen toiminnan suunnitelmallisuutta ja varmuutta seisoa tehtyjen päätösten takana. Sen koettiin antaneen suuntaa ja jämäkkyyttä suuriin toimeentulon hankintaan liittyviin päätöksiin ja niiden toteuttamiseen sekä rohkeutta toimia omien tavoitteiden mukaisesti. Joissakin tapauksissa valmennuksella oli myös sellaisia positiivisia vaikutuksia, joita ei hankesuunnitelman teksteissä oltu mainittu, kuten parisuhteen kehittyminen myönteiseen suuntaan. Tämä vaikutus liittyi osallistujien yleiseen elämänhallinnan parantumiseen ja sitä seuraavaan mielialan parantumiseen. Jos Maaseudun muutosvalmennuksen osallistujajoukon tekemiä toiminnallisia muutoksia tarkastellaan raportin alussa kuvassa 2 esitetyn tarkastelukehikon mukaisesti, voidaan todeta, että muutoksia on alkanut syntyä jo prosessin alussa ja ne ovat olleet suurelta osin seurausta muutosvalmennuksen aikaan saamasta ajattelutavan muutoksesta. Myös muutoksen suunta on ollut toivottu, eli toimintaa on kehitetty osallistujien omista lähtökohdista osallistujien ammattitoiminnan ja elämänlaadun parantamiseksi. Lisäksi muutoksia on odotettavissa lisää vielä myöhemmin, sillä muutosten tekeminen ei ole riippuvainen valmennuksen ajankohdasta. Tehdään omia päätöksiä ja toimitaan niiden mukaan. Ei katsella taakse eikä sivuille. Eikä marista vaan mennään eteenpäin. Muutoksia tehtiin ja parempaan suuntaan mentiin. Myöhemmin tehdään lisää muutoksia. Parisuhdekin parani. 11

Verkoston tuoma lisäarvo Osallistujien muodostamien verkostojen merkitystä korostettiin hankesuunnitelmassa. Myös muutosvalmennukseen osallistuneet henkilöt pitivät ryhmien kautta saamaansa vertaistukea erittäin tärkeänä osana muutosvalmennusta. Ryhmävalmennuspäivinä muutosvalmennukseen osallistuneet kertoivat omasta tilanteestaan, tavoitteistaan ja suunnitelmistaan. Tätä keskustelua arvostettiin erittäin paljon. Haastatteluiden mukaan ongelmista kerrottiin avoimesti ja samalla opittiin tuntemaan myös muiden ongelmia. Haastatellut totesivat myös, että toisten osallistujien haasteiden näkeminen antoi uskoa heidän omien ongelmiensa ratkaisemiseen se antoi tavallaan perspektiiviä kokonaisuuden ymmärtämiseen ja uskoa siihen, että vaikeassakin tilanteessa voidaan tehdä suuria muutoksia, joiden kautta tuotannollista toimintaa ja elämänlaatua voidaan parantaa. Verkostoilla oli muutosvalmennuksen aikana suuri merkitys, mutta luodut yhteydet eivät säilyneet itse valmennuksen päättymisen jälkeen. Myöskään osallistujien väliset suorat kontaktit eivät ole säilyneet joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Joissakin tapauksissa osallistujat ovat tavanneet sattumalta muissa yhteyksissä, mutta he eivät ole pyrkineet aktiivisesti ylläpitämään syntyneitä yhteyksiä. Haastatellut osallistujat eivät pitäneet tätä asiaa sinänsä ongelmallisena, vaan he katsoivat että suurin hyöty vertaistuesta saavutettiin jo valmennuksen aikana. Pysyvien verkostojen syntymättä jääminen voidaan nähdä jonkinasteiseksi puutteeksi. Verkostojen syntymistä on aiemmissa tutkimuksissa pidetty hyödyllisenä erityisesti pkyritysten toiminnassa. Esimerkiksi Lapin pk-yrityksille suunnatuissa pitkäkestoisissa koulutuksissa yhdeksi merkittävimmistä hyödyistä nähtiin juuri osallistujayritysten välinen verkostoituminen, joka oli johtanut kontaktien säilymiseen vuosia koulutuksen jälkeen ja joka oli johtanut jopa yritysten väliseen kauppaan, keskinäiseen konsultointiin ja omien kehittämisajatusten testaamiseen toisilla yrittäjillä (Martin & Vainio 2011). Näitä saavutettavissa olleita etuja ei ehkä tuotu valmennuksen yhteydessä riittävästi esiin. Osallistujien välisiä kontakteja ei ilmeisesti kovin ponnekkaasti pyritty hyödyntämään. Ryhmävalmennusta ja sen kautta syntyneitä keskusteluja pidettiin monissa haastatteluissa muutosvalmennuksen parhaana antina. Muiden valmennuksen elementtien merkitys ymmärrettiin, mutta ryhmätoimintaa arvostettiin erittäin paljon ja sen osuutta toivottiin lisättäväksi, jos muutosvalmennusta järjestetään myös tulevaisuudessa. Keskustelut ryhmissä avasivat silmiä muiden ongelmille ja auttoivat ymmärtämään omiakin ongelmia paremmin. Ryhmissä toimimista olisi pitänyt lisätä kaiken muun kustannuksella. Se oli parasta antia. 12

Metodin yleinen käytettävyys Uudelleensijoittumisvalmennukseen (outplacement) ja/tai urasuunnitteluun (career management) liittyviä menetelmiä käytetään yrityksissä erityisesti yritysjohdon irtisanomistilanteisiin liittyvässä henkilöstösuunnittelussa (Martin & Lekan 2008). Niiden soveltuvuutta jo irtisanottujen palkansaajien tai pienyrittäjien urapolkujen kehittämisessä ei kuitenkaan ole pohdittu kovinkaan paljon, vaikka menetelmän on todettu toimivan myös muiden kuin yritysjohtajien työllistymisen tukena (Carrillo 2005). Tässä hankkeessa saadut kokemukset tukevat kuitenkin ajatusta siitä, että vastaavankaltainen suunnitelmallinen muutosvalmennus voi olla perusteltua uusien urapolkujen löytämiseksi. Nyt haastatellut maatalousyrittäjät pitivät tätä mallia erityisen sopivana (maaseudun) pienyrittäjille, mutta eivät nähneet mallia mahdottomana myöskään palkansaajien urasuunnittelun tukemisessa. Haastatteluissa nousi esiin, että mallia voitaisiin soveltaa esimerkiksi teollisuuden suurten irtisanomisten yhteydessä tai muissa nopeissa, laajoja työntekijäryhmiä koskevissa muutoksissa. Haastatellut uskoivat kuitenkin, että yksittäinen valmennus tulisi kohdentaa joukolle, jolla on jonkin verran yhtenäinen ammatillinen tausta ja samankaltaisia kokemuksia, jotta ryhmässä toimiminen olisi hyödyllistä ja hedelmällistä. Tällä tarkoitetaan taustaa esimerkiksi pienyrittäjänä tai palkansaajana. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että toimialan tai tehtävänkuvan ei kuitenkaan tarvitse olla samankaltainen. Jonkin verran erilaiset taustat avaavat osallistujille laajemman näkökulman kuin taustoiltaan täysin homogeeninen ryhmä. Yleinen näkemys tässä arvioinnissa haastatelluilla osallistujilla oli kuitenkin se, että valmennukseen osallistuvilla tulee olla kipinä muutokseen. Tällä viitattiin siihen, että menetelmä sopii parhaiten tilanteeseen, jossa muutokselle on tarvetta ja jossa kohderyhmällä on riittävästi energiaa ja kykyä omaa elämäänsä koskevien suurten päätösten tekemiselle. Monet yritykset ovat soveltaneet erilaisia outplacement-menetelmiä jo vuosikymmeniä ja menetelmä on ollut yleinen ainakin 1990-luvun alusta asti. Toimenpiteet ovat voineet liittyä yksittäisen työntekijän työtehtävän lopettamiseen tai laajaan strategiseen muutokseen organisaatiossa. Irtisanotuista työntekijöistä huolehtiminen liittyy usein yrityksen arvoihin, imagon hallintaan ja toiminnan tehokkuuden varmistamiseen. Olennainen havainto tässä on, että samantapaisia menetelmiä on käytetty jo kauan yrityselämässä, josta ne on tuotu soveltaen maaseudun muutosvalmennukseen. Näin ollen näitä menetelmiä voidaan ja osataan käyttää myös yritysten työntekijöihin ja mitä luultavimmin myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kysymys on oikeastaan vain siitä, millaiselle kohderyhmälle koulutus räätälöidään. Ajattelua ja suunnittelua tukevana menetelmänä outplacement toimii monille erilaisille kohderyhmille joista maatalousyrittäjät on jo itse asiassa yksi innovatiivisimmista sovelluksista. Sopii erityisesti tilanteeseen, jossa ajatuksia ei ole vähään aikaan tuuletettu. Ihmisille, joilla on elämänkokemusta helpottamaan murrostilanteita, joissa pitää tehdä isoja päätöksiä. 13

Muita Maaseudun muutosvalmennukseen liittyviä havaintoja Valmentajan toiminta sekä organisaatioiden välinen yhteistyö Kaikki haastatellut Maaseudun muutosvalmennukseen osallistuneet henkilöt arvostivat valmentajan kokemusta ja osaamista omalla alallaan sekä hänen esiintymis- ja koulutustaitojaan. Lähes kaikki haastatellut pitivät myös hänen valmennuksessa käyttämäänsä toimintamallia hyvänä. Monissa haastatteluissa otettiin esiin valmentajan kokemuspohjan poikkeaminen kohderyhmän taustoista. Tätä pidettiin useimmiten hyvänä asiana, vaikka muutamat haastatellut totesivatkin, että käytännön esimerkit olivat toisinaan liian kaukana maatalousyrittäjän arjesta. Tämän nähtiin heikentävän mahdollisuuksia hyödyntää saatua oppia maatilan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Valmentajan rooli nähtiin haastatteluissa erittäin tärkeäksi valmennuksen onnistumisen kannalta. Useimpien mielestä valmentaja onnistui tehtävässään hyvin. Joissakin haastatteluissa tuli esiin näkemys, jonka mukaan käytetty lähestymistapa oli hieman liian liiketoimintaorientoitunut niille osallistujille, jotka olivat kokeneet raskaita muutoksia omassa elämässään. Muutamat haastateltavat katsoivat myös, että valmentaja otti liiankin suuren roolin ryhmätapaamispäivinä. Kokonaisuudessaan valmentajan saama palaute oli kuitenkin hyvää. Häntä pidettiin innostavana, motivoivana ja selkeäsanaisena. Lisäksi hänen nähtiin aktivoivan osallistujia oman toimintansa kehittämiseen omalla haastavalla ja persoonallisella tyylillään. Valmentajan persoonallisuus nähtiinkin muutosvalmennuksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeäksi. Maaseudun muutosvalmennusta organisoineiden tahojen välinen yhteistyö näyttää onnistuneen hyvin. MTK kiitti rahoittajaviranomaisen (Uudenmaan ELY-keskus) joustavuutta hankkeen jatkoaikojen ja oman toiminta-alueen rajojen ylittämisen suhteen. Yhteistyö myös ProAgrian ja LC Oy:n välillä toimi hankkeen aikana hyvin. Tämä organisoijien keskinäisen yhteistyön toimivuus on yksi edellytys hyvien tulosten saavuttamiselle. Kouluttaja saakin olla rosoinen ja rohkea. Korostus omassa asenteessa, siitä kaikki on kiinni, ja sen on hyvä näkyä. Hyvä vetäjä, vaikkei ole edes viljelijä. Tai ehkä juuri siksi. Osaa, tietää ja valmentaa hyvin. Parasta olivat ryhmät ja Nylund (valmentaja). 14

Käytetyt menetelmät ja materiaalit Maaseudun muutosvalmennuksen aikana käytettyjä menetelmiä pidettiin haastatteluissa hyvinä ja osallistujat kiittivät myös käytössä ollutta aineistoa. Joillekin osallistujille osa jaetusta tiedosta oli jo entuudestaan tuttua, mutta tässä koulutuksessa se yhdistyi kokonaisuudeksi, joka oli kaikille osallistujille uusi. Kokonaisuudessaan käytetyt menetelmät ja materiaali saivat osallistujilta kiitosta, vaikka osa heistä piti esimerkiksi työkirjaa jonkin verran vaativana itselleen. Työkirjan ja muun materiaalin nähtiin kuitenkin pitäneen valmennuksen tavoitteenasettelun ymmärrettävänä ja selkiyttäneen muutosvalmennuksen kokonaisuutta siihen osallistuneille. Joissakin haastatteluissa nousi esiin toive lisätä ryhmätoiminnan laajuutta ja merkitystä luennoinnin kustannuksella. Yleisesti ottaen valmennuksen parhaana antina pidettiin kuitenkin juuri valmentajan pitämiä esityksiä ja ryhmätoimintaa, jotka tukivat monipuolisesti osallistujien tekemää suunnittelua. Myös kahdenkeskisiä keskusteluja valmentajan kanssa pidettiin arvossa. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä huomata, että vaikka esimerkiksi kotitöiden merkitys ei noussut haastatteluissa erityisesti esiin, suuri osa ryhmävalmennuksesta ja kehityskeskusteluista perustui juuri kotitöitä laadittaessa tuotettuun omakohtaiseen materiaaliin. Yksi aineiston hyvistä piirteistä oli haastattelujen mukaan se, että sen perusteella voidaan suunnitella myös tulevia muutostilanteita. Valmennuksessa jaettu materiaali toimii siis tarvittaessa asioiden kertaamisen tukena. Moni osallistuja toivoi lisäksi mahdollisuutta toiseen seurantapäivään, jonka aikana voisi saada palautetta uusista toiminnan muutoksia koskevista suunnitelmista ja saada vertaistukea toisilta osallistujilta. Näiden tapaamisten toivottiin tapahtuvan samalla ryhmällä kuin alkuperäinen valmennus, jotta jo aikaansaatua ryhmädynamiikkaa voitaisiin hyödyntää. Monipuolinen materiaali osoitti, että valmentaja oli valmistautunut tilaisuuksiin hyvin. Työkirjaa oli helppo käyttää ja se antoi hyvin kuvaa siitä mitä siellä (valmennuksessa) tehdään. 15

Valmennuksen markkinointi Valmennuksen markkinointi sai osallistujilta jonkin verran kritiikkiä. Monet osallistujat totesivat, että muutosvalmennus on niin valtavirrasta poikkeava kokonaisuus, että sitä pitäisi markkinoida ennen kaikkea osallistujien kokemusten kautta ja henkilökohtaisesti. He viittasivat tällä siihen, että esimerkiksi lehtimainonta, sähköpostimainonta ja esitteet eivät pysty avaamaan muutosvalmennuksen sisältöä siihen perehtymättömälle asiakaskunnalle. Markkinointiin varatut resurssit eivät olleet kovin merkittävät, mikä osaltaan vaikeutti muutosvalmennuksen markkinointia. Perinteisten ja yleisimmin käytössä olleiden markkinointimenetelmien sijasta valmennukseen osallistuneet esittivät, että kokemuksia välitettäisiin tyytyväisten asiakkaiden antamien esimerkkien (lehtijutuissa, mainonnassa) kautta sekä järjestäjien ottamien henkilökohtaisten kontaktien kautta. Näin osittain tapahtuikin, mutta moni osallistuja kertoi silti päätyneensä valmennukseen osittain sattuman kautta ja tietämättä millaiseen valmennukseen he olivat osallistumassa. Maaseudun muutosvalmennuksen markkinoinnin järjestäminen edellä kuvattujen toiveiden mukaisesti on huomattavasti kalliimpaa kuin nyt käytetyt menetelmät. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisten seuraavien valmennuskokonaisuuksien suunnittelussa markkinoinnin toteuttaminen vaatii enemmän aikaa ja rahaa. Toisaalta vuosina 2009 2012 saadut hyvät kokemukset voivat toimia markkinoinnin tukena. Maaseudun muutosvalmennus -hankkeen tyytyväiset asiakkaat ovat ehkä parasta saatavissa olevaa materiaalia onnistuneen markkinoinnin pohjaksi. Markkinoinnissa pitäisi käyttää toistoa ja tuttuja naamoja sekä puskaradiota ja caseja. Ihmiset eivät lähde yhdellä mainoksella. Lisäksi sähköpostia, esiintymisiä jne. Tämä ei ole helppo myytävä, mutta se on hyvä asia! Markkinointi face-to-face mallilla voi toimia. Ihmisen pitää kertoa ihmiselle ja sitten viesti voi mennä perille. Tässä (valmennuksessa) mennään ajattelumalleihin, eikä se ole ihmisille tuttua. Lehtijutut ovat hyviä. Suosittelijat mainoksiin ja nimet näkyviin. Markkinointi ei kohdannut asiakaskuntaa. Oletko ihan naatti? ei ollut houkuttelevaa viestintää. 16

Kehittämisehdotukset Maaseudun muutosvalmennukseen osallistuneet olivat poikkeuksetta tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja pitivät siitä maksettua hintaa (100 ) erittäin kohtuullisena, jopa halpana. He kokivat saaneensa valmennuksessa tietoa ja osaamista, joka oli heidän näkökulmastaan käytetyn ajallisen ja rahallisen panoksen arvoista. Osallistujilla oli kuitenkin joitakin kehittämisehdotuksia valmennuksen kehittämiseen. Yleisin koulutuksen kehittämiseen liittyvä ehdotus koski mahdollisuutta toiseen seurantapäivään. Tämä tarkoitti sitä, että osallistujat olisivat mielellään kertoneet kokemuksistaan ja uusista suunnitelmistaan samalle ryhmälle, jonka mukana he olivat tehneet alkuperäiset suunnitelmat oman toimintansa kehittämiseen. Tämän kautta he halusivat saada muilta osallistujilta vertaistukea ja valmentajalta ja muilta ryhmän jäseniltä kommentteja tulevien muutostensa suunnitteluun. Toinen usein toistunut kehittämisehdotus koski kahdenkeskisiä keskusteluja valmentajan kanssa. Keskusteluja toivottiin voitavan käydä useammin ja syvällisemmin, jotta valmennettavat olisivat voineet kertoa joistakin suunnitelmistaan luottamuksellisesti ja pohtia tarkemmin suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta. Toisaalta myös ryhmätoimintaa toivottiin lisää. Kuten edellä on todettu, juuri ryhmätoiminta ja valmentajan rooli koettiin valmennuksen parhaaksi anniksi muitakaan elementtejä väheksymättä. Muutamissa haastatteluissa nousi esiin toivomus verkostojen ylläpitämisestä valmennuksen jälkeen, mikä vaikuttaa hyvältä tavoitteelta aiempien esimerkkien perusteella. Esimerkiksi pk-yritysten keskinäinen verkostoituminen pitkäkestoisen koulutuksen aikana on tuottanut syntyneeseen verkostoon perustuvaa yhteistyötä ja hyötyä vielä vuosia varsinaisen koulutuksen päättymisen jälkeen. Samankaltaisia esimerkkejä on saatu maatalousalalla toisenlaisista yhteyksistä. Erityisen huomion kiinnittäminen verkostojen synnyttämiseen ja ylläpitämiseen olisikin perusteltua. Joissakin haastatteluissa nousi esiin ajatus siitä, että muutosvalmennuksen alussa voitaisiin käyttää myös hieman pehmeämpi menetelmiä tai osallistujajoukon pitäisi olla nykyistä homogeenisempi. Tällä viitattiin siihen, että nyt mukana oli myös osallistujia, joilla ei henkilökohtaisista syistä ollut riittäviä valmiuksia pohtia liiketaloudellisia asioita muiden ongelmien laajuuden vuoksi. Joissakin haastatteluissa nostettiin yhtenä kehittämiskohteena esiin jopa mahdollisuus psykologisen avun tarjoamiseen sitä tarvitseville osallistujille. Eräänlaisena kokonaisvaltaisena kehittämisehdotuksena voidaan esittää muutosvalmennustoiminnan jatkamista tässä raportissa kuvatulla tavalla sekä laajentaa sen sovelluksia muille aloille. Vastaavia menetelmiä on jo käytetty hyvin tuloksin yritysten ja työttömien valmentamisessa. Siksi menetelmän voidaan nähdä soveltuvan niin maatalousyrittäjille kuin muillekin yrityksille. Toinen seurantapäivä vuoden päästä motivoisi. Olisiko seuranta mahdollista vielä vuoden tai vaikka pidemmänkin ajan päästä voisi säilyttää halun toimia ja uudistua. Osa II? Kahdenkeskisiä keskusteluja ja ryhmätoimintaa olisi voinut olla enemmän. 17

Yhteenveto Maaseudun muutosvalmennuskoulutuksen 1. tulokset olivat hyviä, sillä lähes kaikki haastatellut muutosvalmennukseen osallistuneet henkilöt kertoivat oppineensa ajattelemaan uudella tavalla ja pitivät valmennusta itselleen hyödyllisenä. He olivat myös halukkaita suosittelemaan muutosvalmennukseen osallistumista ystävilleen ja tuttavilleen. Lähes kaikki hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. 2. tehokkuus oli hyvä, vaikka muutosvalmennuksen kustannukset olivat kokonaisuudessaan osallistujaa kohden melko korkeat. Tulokset ja vaikuttavuus olivat niin merkittäviä, että tavanomaista korkeampi hinta kompensoituu. Kustannukset olivat laskutavasta riippuen noin 2 200 2 800 euroa per osallistuja. 3. vaikuttavuus oli suuri, sillä moni oli muuttanut toimintatapaansa niin, että heidän elämänhallintansa ja toimeentulonsa olivat parantuneet. Myös elämänlaadun koettiin parantuneen monella eri tasolla. 4. verkoston lisäarvoa pidettiin koulutuksen aikana suurena, mutta pitkäkestoista, valmennuksen jälkeen jatkuvaa ryhmäytymistä ei tapahtunut. Pysyvän verkoston luomiseen ei panostettu erityisen paljon valmennuksen aikana. 5. metodia uskottiin voitavan käyttää myös muualla, erityisesti pienyrityksissä. Tähän viittaa myös alan kirjallisuus, joka osoittaa menetelmää käytetyn monissa eri yrityksissä jo vuosikymmenien ajan. Maaseudun muutosvalmennus 1. jakautui ajallisesti sekä valmennuksen aikana tapahtuviin muutoksiin ja niiden suunnitteluun että vasta valmennuksen jälkeiseen toimintaan. Monen muutoksen suunnittelu tapahtui muutosvalmennuksen aikana ja sen eteenpäin viemiseen saatiin vahvistusta ryhmältä ja muutosvalmentajalta. Uusia muutoksia on suunniteltu myös tuleville vuosille. Muutosvalmennuksen koettiin olleen merkittävässä roolissa näitä muutoksia suunniteltaessa. 2. toimi muutoksen lähteenä ja pääasiallisena käyntiin saattavana voimana monella maatilalla. Muutosten tarve oli usein tiedostettu jo ennen koulutusta, mutta osallistujilta puuttui kykyä tarkastella muutoksen eri elementtejä analyyttisesti ja tavoitehakuisesti. Muutosvalmennus toimi tässä katalysaattorina parempaan ja tarkoituksenmukaisempaan tavoitteenasetteluun ja suunnitteluun. 3. johti tarkoitukselliseen ja tavoitehakuiseen kehittämiseen, jossa asetettujen tavoitteiden ja niihin liittyvien suunnitelmien kautta edettiin muutosten toteuttamiseen. Pääosa muutoksesta oli suunnitelmallista ja suunnittelutyö perustui suurelta osin muutosvalmennuksessa saatuun tietoon. Valmennuksessa saadut tiedot tukivat merkittävästi päätöksentekoa ja edesauttoivat positiivista kehitystä. 18