Tervasuon turvetuotannolla ei ole ympäristölupaa.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 149/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/335/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2011 ASIA HAKIJAT Tervasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Multia Martinsuon Turve Oy Lehtomäentie 393 43490 Kangasaho Autosen Urakointi Oy Haapalantie 78 43490 Kangasaho HAKEMUS Martinsuon Turve Oy ja Autosen Urakointi Oy ovat 8.6.2010 Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan sekä 22.12.2010 ja 14.2.2011 täydentämässään hakemuksessa pyytäneet ympäristölupaa Tervasuon 53,5 ha:n uudelle turvetuotantoalueelle. Pinta-alasta turvetuotanto- ja auma-aluetta on 50,1 ha. Tervasuon turvetuotantoalue sijaitsee Multian kunnan Vehkoon kylässä noin 13 km kunnan keskustasta koilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Tervasuon turvetuotannolla ei ole ympäristölupaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Turvetuotantoalue sijaitsee hakijoiden tilasta Haukimäki 495-407-18-2 vuokraamalla alueella. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Tervasuon tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Maa-

kuntakaavan turvetuotantoalueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Multian ranta-asemakaavassa tuotantoalueesta noin 800 m pohjoiseen sijaitsevan Saarijärven ranta-alueet on merkinnällä M, maa- ja metsätalousvaltainen alue. Lammen etelä- ja lounaisosassa on neljä lomaasuntopaikkaa merkinnällä RA. Tuotantoalueesta noin 350 m länteen sijaitseva Tervalampi on rantayleiskaavassa merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta ja W-1, vesialue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Uitamonjärven pohjoisosassa, johon Sarajoki laskee, on loma-asuntopaikoiksi (RA) kaavoitettuja alueita. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tervasuon turvetuotantoalueen kokonaispinta-ala on 53,5 ha, mistä 46,7 ha on tuotantoaluetta, 3,4 ha auma-alueita, 0,5 ha varikkoalueita ja 2,9 ha vesienkäsittelyalueita. Tuotanto jatkuu arviolta 20 vuotta. Tervasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta, kasvuturvetta ja kuiviketurvetta pölynerotussykloneilla varustetulla imuvaunulla. Vuosittain tuotetaan noin 25 500 m 3 turvetta. Vuodessa on 40 60 tuotantopäivää, mihin sisältyvät myös tuotantoa valmistelevat päivät kuten tuotantojyrsiminen ja turpeen kääntely. Kunnossapitotöitä tehdään 7 10 päivänä vuodessa. Hakijat esittävät suunnitelman suopohjan jälkihoidosta ja käytöstä Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 3 5 vuotta ennen tuotannon päättymistä. Tuotantoalueen todennäköisin jälkikäyttömuoto on metsitys. Hakijat ovat pyytäneet vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa turvetuotantoalueen vesiä pintavalutuskentältä 2 Saarijärveen johtavassa toisen maalla olevassa ojassa tilalla Multian valtionmaa (495-893-1-7) sekä pintavalutuskentältä 1 Hurjapuroon johtavassa toisen maalla olevassa ojassa tiloilla Korkeasuo (495-403-8-37) ja Linna (495-403-8-15). Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, kaksi laskeutusallasta ja kaksi ympärivuotista pintavalutuskenttää. Tuotantoalueiden kokoojaojissa olevilla virtaamansäätöpadoilla (3 kpl) hidastetaan veden virtausta ojastoissa.

Pintavalutuskentälle 1 (0,5 ha) johdetaan kuivatusvedet pumppaamalla laskeutusaltaan 1 kautta. Laskeutusaltaan valuma-alue on 11,5 ha, mistä 10,5 ha on tuotantoaluetta ja 1 ha auma-alueita. Pintavalutuskentän pintaala on 4,3 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Pintavalutuskentälle 2 (1,9 ha) johdetaan kuivatusvedet painovoimaisesti laskeutusaltaan 2 kautta. Laskeutusaltaan valuma-alue on 48,6 ha, mistä tuotantoaluetta on 36,2 ha, auma-alueita 2,4 ha ja tuotannon ulkopuolista aluetta 10 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,9 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Turvepaksuus kentällä on keräilyojan vierellä olevaa reunaaluetta lukuun ottamatta yli 50 cm. Molemmat pintavalutuskentät sijaitsevat ojitetulla suoalueella. Vanhoihin ojiin tehdään ojakatkot 10 m:n välein estämään oikovirtauksia. Kuivatusvedet johdetaan kentän yläosan jako-ojasta jakoputkilla pintavalutuskentälle. Kentän sivureunoihin rakennetaan suojapenkereet ja alaosaan kaivetaan keräilyoja. Vedet johdetaan mittapadon kautta laskuojaan. Hakijat ovat arvioineet, että hankealueen nykyiset vuosittaiset päästöt vesistöön ovat seuraavat: 577,3 kg kiintoainetta, 4,9 kg fosforia ja 103,9 kg typpeä. Päästöt on arvioitu käyttämällä valumavesien pitoisuutena fosforille 30 µg/l, typelle 630 µg/l ja kiintoaineelle 3,5 mg/l. Valumana on käytetty 11,2 l/s/km 2. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen ominaiskuormituslukuina on käytetty keskimääräisiä Etelä-Suomen tarkkailussa olevien pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden ominaiskuormituslukuja. Tuotantovaiheen ominaiskuormituslukuna (netto) on käytetty kiintoaineelle 33 g/ha/d, fosforille 0,42 g/ha/d ja typelle 18 g/ha/d. Tervasuon tuotantoalueen päästöt vesistöön (brutto): Päästöt (kg/vuosi) Fosfori Typpi Kiintoaine 1. ojitusvuosi 22,2 818 1 994 Seuraava vuosi 15,2 545 1 329 Tuotantovaihe 11,4 409 1 006 Tervasuon tuotantoalueen päästöt vesistöön (netto): Päästöt (kg/vuosi) Fosfori Typpi Kiintoaine 1. ojitusvuosi 14,1 631 1 125 Seuraava vuosi 9,4 426 750 Tuotantovaihe 7,2 307 562 Pinta-alaosuuksien perusteella päästöistä 77,5 % kohdistuu Saarijärveen ja 22,5 % Hurjapuroon. Siten tuotantovaiheessa päästöt (netto) Saarijärveen laskevaan ojaan ovat 436 kg kiintoainetta, 5,6 kg fosforia ja 238 kg typpeä. Päästöt Hurjapuroon laskevaan ojaan ovat vastaavasti 126 kg kiintoainetta, 1,6 kg fosforia ja 69 kg typpeä. 3

4 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Pölypäästöjä syntyy pääasiassa tuotantokoneiden liikkuessa tuotantoalueella. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaittoja ehkäistään käyttämällä tuotannossa pölynerotussykloneilla varustettuja imuvaunuja. Tuotannosta aiheutuvat melupäästöt ovat melko vähäisiä. Melua aiheutuu traktoreiden ja imuvaunun käytöstä sekä kuormauksesta ja kuljetuksesta. Melua ei aiheudu jatkuvasti, sillä vuodessa on 40 60 tuotantopäivää. Tuotantoalueen pohjoisosan aumoilta turve kuljetetaan metsäautotietä pitkin Sipiläntielle ja edelleen Multia Uurainen tielle (tie nro 627). Eteläosan auma-alueelta turve kuljetetaan nyt rakennettavaa metsäautotietä pitkin Lauttaperäntielle ja edelleen Sipiläntielle ja Multia Uurainen tielle. Kuljetukset tehdään pääasiassa syys-huhtikuussa. Turvetta kuljettaa päivittäin noin 5 täysperävaunullista kuorma-autoa, joissa on turvetta noin 120 m 3. Kuormat peitetään pölyämisen ehkäisemiseksi pressulla. Henkilöautoliikennettä on pääosin touko syyskuun aikana. Tuotantotoiminnan vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle muutaman kerran tuotantokauden aikana. Vetokoneissa käytetään polttoaineena moottoripolttoöljyä. Lisäksi traktoreissa ja työkoneissa käytetään erilaisia hydrauliikka- ja voiteluöljyjä. Polttoaineet säilytetään 6 000 litran kaksoisvaipallisessa säiliössä aumaalueella. Polttoainetta käytetään vuosittain noin 25 500 litraa. Koneiden öljynvaihdot tehdään omistajien huoltohalleissa muualla, minkä takia öljyistä jätettä ei muodostu. Koneiden akkuja ei vaihdeta ja romurautaa ei varastoida alueella. Aumamuovijäte paalataan uusiokäyttöön. Sekalaista talousjätettä ei muodostu. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 a :n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijoiden mukaan Tervasuon turvetuotantoalueen toiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä.

5 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suunniteltu tuotantoalue on muodoltaan rikkonainen ja se koostuu useasta lähes erillisestä alueesta. Alue on kokonaan ojitettua. Alueen kasvillisuutta on selvitetty maastokäynneillä 25.6.2008. Selvityksen mukaan suunnitellulla tuotantoalueella tai sen ojitusvaikutusalueella ei ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kasvillisuustyyppejä. Linnustoselvitys on tehty 14.5. ja 1.6.2009. Suunnitellulla tuotantoalueella ei todettu suolajeja. Linnusto koostuu pääasiassa keskisuomalaiselle metsäluonnolle tavanomaisista lajeista. Selvityksen mukaan ainoastaan suunnitellusta tuotantoalueesta länteen sijaitsevan Tervalammen linnustoa voidaan pitää paikallisesti merkittävänä: lammen rannalla pesivät tavi, kurki, valkoviklo ja telkkä. Tuotantoalueen lähiympäristössä on pääasiassa ojitettua suota ja mäntyvaltaista sekapuumetsää. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 550 metrin päässä. Karttatarkastelun perusteella lähin pelto sijaitsee noin 50 metriä itään tuotantoalueen eteläosasta. Hakijat ovat arvioineet, että tuotannosta ei aiheudu kohtuuttomia melu- ja pölyhaittoja lähiasutuksella. Metsäalueet tuotantokentän ympärillä vähentävät pölyn ja melun leviämistä ympäristöön. Tuotantoalueesta noin 350 m länteen sijaitsee Tervalampi, jonne ei johdeta kuivatusvesiä ja jonka rannalla ei ole asutusta. Noin 800 metriä pohjoiseen sijaitsevan Saarijärven rannalla on loma-asuntoja. Osa suunnitellun tuotantoalueen vesistä kulkee nykyisin Tervalampeen ja sieltä Tervapuroa ja edelleen Kekälisenjokea pitkin Partajärveen. Hakemuksen mukaan Tervalammen valuma-alue pienenee turvetuotannon ojitusjärjestelyjen takia 5 7 ha. Hakijat arvioivat, että valuma-alue pienenee niin vähän, ettei sillä ole merkitystä. Tervasuon tuotantoalueelta länteen noin 850 m Sarajoen alueella (35.674) sijaitsevat Kurjussuon ja Lauttasuon turvetuotantoalueet, joiden kuivatusvedet johdetaan Hurjapuroon. Tervasuon tuotantoalueesta noin 400 metriä itään sijaitsee Haukisuon turvetuotantoalue, joka sijaitsee Rajajoen valuma-alueella (14.546) ja jonka kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Rajajokeen ja edelleen Pengerjokeen.

6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistötiedot Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee yli viiden kilometrin päässä tuotantoalueesta. Alapuolinen vesistö ja vedenlaatu Tuotantoalue sijaitsee pääosin Kymijoen vesistöalueella Saarijärven reitin Karankajärven valuma-alueella ja siellä tarkemmin Selänpäänjoen valumaalueella (14.662). Tuotantoalueen eteläosa sijaitsee pieneltä osin Kokemäenjoen vesistöalueella Keuruun reitin Multianjoen valuma-alueella ja siellä tarkemmin Sarajoen alueella (35.674). Selänpäänjoen valumaalueen pinta-ala on 133,54 km 2 ja Sarajoen alueen 39,09 km 2. Kuivatusvedet johdetaan 38,6 ha:n tuotantoalalta laskuojalla Selänpäänjoen valuma-alueelle ja 11,5 ha:n tuotantoalalta Sarajoen alueelle. Kuivatusvesien johtamisreitti Selänpäänjoen valuma-alueella on seuraava: laskuoja Saarijärvi puro Tervapuro Kekäläisenjoki Partajärvi. Laskuojan pituus Saarijärveen on noin 900 metriä. Sarajoen alueella johtamisreitti on seuraava: laskuoja Hurjapuro Sarajoki Uitamonjärvi Sinervä. Vesien johtamisreitin pituus Uitamonjärveen on noin 11 km. Pintavalutuskentän 1 alapuolisen Hurjapuron valuma-alue hieman ennen laskua Sarajokeen (Kirjosenpuron ja Hurjapuron yhtymäkohdassa) on 640 ha. Virtaamat ovat seuraavat: keskiylivirtaama (MHQ) 622 l/s, keskivirtaama (MQ) 72 l/s ja keskialivirtaama (MNQ) 1,3 l/s. Vastaavasti pintavalutuskentän 2 laskuojan virtaamat laskussa Saarijärveen (valuma-alue 160 ha) ovat seuraavat: keskiylivirtaama (MHQ) 156 l/s, keskivirtaama (MQ) 18 l/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,3 l/s. Virtaamat on arvioitu valuma-alueiden pinta-alojen ja Multian Sinerväjärven luusuan virtaamatietojen perusteella. Saarijärven vesiala on 23,7 ha, keskisyvyys 1,5 m ja suurin syvyys 4,1 m. Järven veden laatua on selvitetty kolme kertaa vuosien 1989 2006 aikana. Vuonna 2006 vesi on ollut kokonaisfosforipitoisuuden perusteella arvioituna lievästi rehevää (14 µg P/l). Vesi on ollut ruskeaa ja humuspitoista. Sarajoen veden laatua on selvitetty vuosina 2007 2010 kolmesti vuodessa näytepisteeltä Sarajoki 1, Mykänjoen laskukohdan yläpuolelta. Veden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo on ollut 23 µg/l (17 29 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuuksien keskiarvo 636 µg/l (390 700 µg/l). Mykänjoen laskukohdan alapuolelta (alle 800 metrin päässä Uitamonjärvestä) Sarajoen veden laatutietoja on kahdelta näytteenottokerralta, joista viimeisin vuodelta 2005. Veden kokonaisfosforipitoisuus on tällöin ollut 22 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 520 µg/l. Uitamonjärven vesiala on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan 51 ha, keskisyvyys 4,9 m ja suurin syvyys 15 m. Järven veden laa-

dusta on Hertta-tietojärjestelmässä tietoja seitsemältä eri näytteenottokerralta vuosien 1982 2007 aikana. Vuosien 1995 2007 näytteiden (5 kpl) perusteella järven vesi on ollut pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden (13 22 µg/l, keskiarvo 18 µg/l) perusteella arvioituna lievästi rehevää. Samoina näytteenottokertoina kokonaistyppipitoisuus on ollut 460 620 µg/l. Kalasto ja kalastus Sarajoessa esiintyy taimenta, harjusta, haukea, ahventa, särkeä ja puronieriää. Kalastus tapahtuu uistimella, perholla ja katiskalla. Sarajokeen on istutettu rapua. Uitamonjärvessä on edellä mainittujen Sarajoen kalalajien lisäksi kuhaa, siikaa ja muikkua. Uitamonjärvessä kalastetaan verkolla, katiskalla ja uistelemalla. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kalastajia on 50 100. Sarajoen ja Uitamonjärven kalasto- ja kalastustiedot on saatu haastattelemalla Multian kalastuskunnan esimiestä. Saarijärvessä esiintyy tavanomaisia järvikaloja, pääosin ahventa. Kalastus on vähäistä, eikä Saarijärveen ole tehty kalaistutuksia. Saarijärven kalastoja kalastustiedot on saatu haastattelemalla valtion vesialueiden yhteyshenkilöä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Tuotantovaiheessa pohjoisosan tuotantoalalta (36,2 ha) Saarijärveen johdettavat nettopäästöt nostavat hakijoiden esittämän laskennallisen arvion perusteella laskussa Saarijärveen laskuojan veden pitoisuuksia seuraavasti: kiintoainepitoisuus nousee 0,77 mg/l, fosforipitoisuus 10 µg/l ja typpipitoisuus 420 µg/l. Laskuojan valuma-alue laskussa Saarijärveen on 160 ha. Eteläosan tuotantoalalta (10,5 ha) johdettavat nettopäästöt nostavat tuotantovaiheessa Hurjapuron pitoisuuksia Hurjapuron ja Kirjosenpuron yhtymäkohdassa (hieman ennen Sarajokea) seuraavasti: kiintoainepitoisuus nousee 0,056 mg/l, fosforipitoisuus 1 µg/l ja typpipitoisuus 30 µg/l. Hurjapuron valuma-alue on edellä mainitulla paikalla 640 ha. Hakijat ovat arvioineet, että turvetuotannon kuivatusvedet eivät vaikuta kalastoon tai kalastukseen. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen päästöt vesistöön nostavat Saarijärven ja Uitamonjärven fosfori- ja typpipitoisuuksia alle 0,2 % nykytilanteeseen verrattuna. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma Selänpäänjoen valuma-alue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella. Saarijärven tai sen alapuolisen Partajärven tilaa ei ole luokiteltu vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015. Partajärvestä alkunsa saavan Selänpäänjoen Honkajoen tavoitetila on toimenpideohjelman mukaan saavutettu ja joen kemiallinen ja ekologinen tila ovat hyviä. Sarajoen alue sijaitsee Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueella. Uitamonjärven tilaa ei ole luokiteltu vesienhoidon toi- 7

menpideohjelmassa vuoteen 2015. Uitamonjärvi laskee Sinervään, jonka fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu erinomaiseksi. 8 Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan palosuojelusuunnitelma. Ennen tuotannon aloittamista palokalusto ja palonsuojeluohjeet hyväksytetään palonsuojeluviranomaisilla. Työmaalle sijoitetaan alkusammutuskalusto onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstö vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Öljyvahingot pyritään estämään tekemällä traktoreiden öljynvaihdot omistajien huoltohalleissa muualla. Muiden öljyvahinkojen torjuntaan käytetään turvetta. Polttoainesäiliö ja tankkauspistooli ovat lukittavia. Tulviin on varauduttu valunnansäätöpadoilla. Tervasuon tuotantoalueen tarkkailu tehdään Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden vuosien 2008 2013 käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Käyttötarkkailu aloitetaan heti, kun kuntoonpanotyöt aloitetaan. Käyttötarkkailuun sisältyy käyttöpäiväkirjan pito, vesienkäsittelylaitteiden toiminnan tarkkailu sekä toiminnan muukin seuranta siten, että toiminta tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Hakijat esittävät, että kuormitus arvioidaan yhteistarkkailussa olevien tuotantoalueiden tarkkailusta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Tuotantoalueelta lähtevän veden laatua seurataan ottamalla näyte pintavalutuskentän 2 alapuolisesta kokoojaojasta ojitusvuotena sekä ensimmäisenä ja viidentenä tuotantovuotena kerran kuukaudessa toukosyyskuun välisenä aikana. Hakijoiden mukaan vesistötarkkailu ei ole tarpeen, koska alapuolisessa vesistössä on jo olemassa olevia vesistötarkkailupisteitä. Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan sellaisia ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät kompensaatiotoimia tai vahingonkorvauksia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan 22.12.2010 muun muassa luontoselvityksellä, vedenlaatu- ja virtaamatiedoilla, kalasto- ja kalastustiedoilla, valuma-aluetiedoilla ja vesistövaikutusarviolla. Lisäksi on tarkennettu päästöarvioita, kiinteistötietoja ja vesialueiden omistustietoja. Hakijat ovat 14.2.2011 toimittaneet käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman.

9 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Multian kunnassa 3.3. 1.4.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 9.3.2011 Suur-Keuruu -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Multian kunnalta sekä Multian kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Tervasuo ei sisälly ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamaan ja 10.12.2009 lainvoimaiseksi tulleeseen Keski-Suomen maakuntakaavaan. Multian alueiden rantakaavassa Saarijärven rannat on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Järven rannalle on osoitettu neljä lomarakennuspaikkaa, joista osa on jo rakennettu. Järven itärannan niemessä on maisemallisesti merkittävä alue, jonka ympäristö kaavassa on merkitty säilytettäväksi. Multian rantayleiskaavassa Tervalammen rannat on merkitty maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY- 1). Vesialueella on myös erityisiä ympäristöarvoja (W-1). Tervalammen linnustolla on paikallista merkitystä ja rannalla oleva luhtainen saraneva kuuluu vaarantuneisiin luontotyyppeihin. Lampeen luontaisesti johdettavien vesimäärien väheneminen ei saa aiheuttaa lammen umpeenkasvua eikä vaikuttaa haitallisesti suoluontotyypin säilymiseen. Saarijärven rantakaavan luontoselvityksen mukaan järvi on lähes luonnontilainen. Tuotantoalueen kuivatusvedet aiheuttavat haittaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksille. Vesinäytteiden perusteella Saarijärvi on humuspitoinen ja kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 9 17 µg/l. Veden ph-arvo on ollut alle 5 ja alkaliniteetti on ollut nolla tai jopa sen alle eli järven kyky neutraloida happoja on selvästi heikentynyt. Happamat tuotantoalueen vedet eivät ainakaan paranna tältä osin järven tilaa ja kuivatusvesien, mukaan lukien kiintoaine ja ravinteet, vaikutus tuleekin todennäköisesti näkymään selvimmin Saarijärvessä. Kuormituslaskelma on tehty ominaiskuormituslukujen pohjalta. Pitoisuuslisäykset vesistöön on pelkästään arvioitu laskennallisesti. Laskelmiin sisältyy epätarkkuutta ja virheellisyyksiä. Hurjapuron osalta ei ole veden laatutuloksia. Hurjapuron ja Sarajoen veden laadun vaikutusarviointia pitoisuuden tai kiintoaineen kulkeutumisen osalta ei ole tehty. Kuormitus- ja vaikutusarviointeihin liittyy epätarkkuuksia ja virheellisyyksiä, ja selvitykset tulee tarkentaa ennen lupapäätöksen antamista.

Koska alapuoliset järvet ovat pinta-alaltaan alle 50 ha, ei niitä ole huomioitu vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Saarijärven ympärille on kaavoituksellisia paineita, jotka tulisi ottaa huomioon lupakäsittelyn yhteydessä. Pintavalutuskenttää 2 tulee suurentaa vähintään 2,4 ha:iin tai kentän valuma-alueella tulee tuotantoalaa ja/tai auma-alueita pienentää noin 10 ha:lla, jotta pintavalutuskentän mitoitus olisi noin 5 % sen valuma-alueesta. Siten vesienkäsittelymenetelmät olisivat BATin mukaiset ottaen huomioon kentän sijainti ojitetulla alueella ja valuma-alueen koko. Vaatimusta tukevat Saarijärven tila ja sen kaavoitukselliset paineet. Pintavalutuskenttä 1 voidaan hyväksyä sellaisenaan, jos turvepaksuus on yli 0,5 m. Päästötarkkailupisteenä voidaan käyttää hakijoiden esittämää paikkaa. Tarkkailu tulee tehdä Vapo Oy:n tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Hakemuksen täydennyksessä 10.2.2011 esitetty päästötarkkailun suorittamisen tiheys on ristiriidassa ohjelman mukaisen tarkkailun kanssa. Vesistövaikutusten seuraamiseksi tulee Saarijärveen perustaa näytepiste (koordinaatit 6938449, 3392465). Sarajokeen aiheutuvia vaikutuksia voidaan seurata yhdessä Linnari Oy:n Kurjussuon vesistötarkkailuasemalta (koordinaatit 6929565, 3388256). Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousryhmä Ympäristölupa voidaan myöntää seuraavin velvoittein: 1. Kalasto- ja kalastusvaikutuksia tulee tarkkailla kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan tehdä yhdessä muiden alueen turvetuottajien kanssa. Tarkkailu tulee aloittaa ennen kuntoonpanotöiden aloittamista riittävän vertailutiedon saamiseksi. 2. Hakijoiden tulee maksaa vuosittain 800 euron kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. 3. Vesienkäsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Pintavalutuskenttien toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. Sarajoki on määritelty kalastusasetuksen 51 b :n mukaiseksi lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Kurjussuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen velvoitetarkkailun sisältyvässä sähkökoekalastuksessa Sarajoen ja Hurjapuron yhtymäkohdasta saatiin 4 taimenta, jotka olivat villejä luonnossa syntyneitä kaloja. Sarajoesta Vanhanmyllynkoskelta tavattiin 6 taimenta (osa luonnossa syntyneitä), 2 madetta ja 16 kivisimppua. 10

Kuivatusvedet aiheuttavat Hurjapurossa, Sarajoessa, Uitamonjärvessä ja Saarijärvessä rehevöitymishaittaa ja pohjan liettymistä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä. Lisääntynyt kiintoaineksen määrä saattaa tukkia järvitaimenen kutualueita ja heikentää soraikkojen läpivirtausta. Sarajoen vesi on humuksen tummaksi värjäämää. Vesi on varsin hapanta ja melko ravinteikasta. Veden laatu vaihtelee voimakkaasti, melko pienet sateet laskevat helposti ph:ta ja lisäävät kiintoaineen määrää. Olosuhteet eivät tämän takia ole kovinkaan hyvät kaloille ja etenkään taimenelle, mutta kuitenkin riittävät populaatioiden säilymiseen. Hakemus on kalasto- ja kalastustietojen osalta puutteellinen. Varsinkin Saarijärven osalta tiedot ovat puutteellisia. Hankkeesta yleiselle kala- ja raputaloudelle aiheutuva vahinko voidaan kompensoida 800 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksulla voidaan pyrkiä esimerkiksi säilyttämään lähinnä Sarajoen, Uitamonjärven ja Saarijärven kala- ja rapukantoja. Kalataloudellinen vaikutustarkkailu on tarpeen vaikutusten selvittämiseksi. Multian kunnan ympäristönsuojelulautakunta / ympäristönsuojeluviranomainen Lautakunta ei puolla ympäristö- ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Turvetuotanto voidaan aloittaa vain siinä tapauksessa, että toiminta saadaan vesistökuormituksen osalta täysin päästöttömäksi. Ympäristölupia ei tulisi myöntää ennen kuin Keski-Suomen liitto on saanut valmiiksi turvetuotantoalueita ja suoluontokohteita käsittelevän vaihekaavan. Hurjapuroon ja Sarajokeen tulee kuivatusvesiä Pihtisuon (noin 40 ha), Lauttasuon (noin 24 ha) ja Kurjussuon (51 ha) turvetuotantoalueilta. Lautakunta on huolestunut useiden turvetuotantohankkeiden vaikutuksista vesistöjen veden laatuun sekä erityisesti Uitamonjärven virkistyskäyttöarvon laskusta. Uitamonjärven rannalla on lukuisia loma-asuntoja. Järveen tullaan johtamaan myös vireillä olevan Marjosuon turvetuotantoalueen (47,4 ha) kuivatusvedet. Tervalammen lähiympäristö on rantayleiskaavassa merkinnällä MY eli alueella on erityisiä ympäristöarvoja. Lammen luhtaosat ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tuotantoalueen etäisyys Tervalammesta on noin 250 metriä. Tuotantoalueen ja Tervalammen väliin tulee jättää esitettyä leveämpi suojavyöhyke. Hakijan tulee esittää tarkempi selvitys siitä, vaikuttaako turvetuotanto Tervalammen vedenkorkeuteen. Pintavalutuskentän perustaminen ojitetulle alueelle on kyseenalaista kentän toimivuuden kannalta. Se tulisi sijoittaa ojittamattomalle alueelle parhaan mahdollisen toimintavarmuuden varmistamiseksi. 11

12 Muistutukset 1) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen mahdollisen muutoksenhakuprosessin loppuun käymistä. Muistuttaja vetoaa alueella oleviin luontodirektiivityyppeihin ja uhanalaisiin luontotyyppeihin. Aluetta ei ole merkitty maakuntakaavaan. Vallitseva suoyhdistymätyyppi on keidassuo. Ennallistamiskelpoinen keidassuo on EU:n luontodirektiivin luontotyyppi. Tervasuo on ennallistamiskelpoinen. Kuivatusvedet lisäisivät oleellisesti Saarijärven kuormitusta, mikä on vastoin vesipuitedirektiiviä. Lähin asuinkiinteistö kärsisi turvepölystä. Turpeen poltto on hiilidioksidilähteenä pahin mahdollinen energiantuotantomuoto ja sen polttoainekäytöstä tulee vähitellen luopua. 2) AA (Korpikuusi RN:o 1:67) lausuu, että metsäojituksen ja aiemman turvetuotannon seurauksena humuspitoista ainesta on tullut runsaasti, kun järvi oli vielä 50 vuotta sitten hiekkarantainen. Järvi ei kestä turvetuotannon jäämien lisärasitusta. Mökkirantaa on jo nykyisin vaikea pitää mudasta vapaana lasten uimarantana. Saarijärvi on pieni ja matala. Turpeen nostosta kuuluu melua Saarijärven rannalle, loma-asunnolle on noin 2 km tuotantoalueelta. Kesäpaikka on ostettu sen hiljaisuuden vuoksi. Laillisen valvojan on tutkittava Saarijärven nykytila. Kaikki lisäpäästöt on estettävä. Muistuttajalle ei saa tulla kustannuksia näistä toimenpiteistä. 3) Haapamäen Eräukot ry (Kämpänranta RN:o 1:68) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Suunnitellun tuotantoalueen valumavedet tulevat saunarannasta noin 50 metrin päähän erittäin matalaan lahteen. Lahti tulee vuosien myötä uimakelvottomaksi ja koko Saarijärvi tulee kärsimään. Kalasto kärsii ja järvi rehevöityy. Kaikkea humusta on mahdotonta saada pois valumavesistä ja sitä leviää myös ilmavirtausten mukana. Omavalvonta on olematonta ja ympäristöviranomaisten on mahdotonta valvoa alueita, kun suurimmat tuhot tapahtuvat kevätpaisunnan myötä joka paikassa yhtä aikaa. Lausunnon pyytäminen hankien aikaan on väärin. 4) Keuruun kalastusalue, Multian osakaskunta ja BB (Korkeala RN:o 8:37) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Tervasuon turvetuotantoalueen vaikutus tuntuisi välittömästi Hurjapuron ja Sarajoen sekä Saarijärven vesiekologiassa sekä taimen- ja jokirapukannoissa, kuten myös koko muussa jokien vesiekologiassa ja kalastossa, sekä tuotantoalueen läheisessä muussa suoluonnossa. Hakemuksessa esitetyt kuormitusarviot ovat vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa. Ei tiedetä, miten paljon haitta-aineita pääsee vesistöön talviaikaan. Humuksen ja muun kiintoaineksen määrä on uusimpien arvioiden mukaan moninkertainen tuottajien ilmoittamaan määrään verrattuna. Or-

gaaninen aines on eniten vesistölle haittaa aiheuttava osatekijä. Kiintoainemittaus saa kaikesta orgaanisesta aineksesta esille vain noin 10 %. Hetkelliset mittaustulokset eivät kerro mitään koko vuoden kuormituksesta. Jopa 90 % orgaanisen aineksen kuormituksesta tulee muutamien voimakkaiden sadepäivien jälkeen. Turveperäinen kiintoaines muodostaa löyhää sedimenttiä, jonka tilavuus on jopa 50-kertainen verrattuna alkuperäiseen kiintoaineena mitattuun määrään. Kertyvä aines muuttaa pohjan muotoa, rakennetta ja morfologiaa ja aiheuttaa veden pilaantumista. Vesilain mukaan näin ei saa tapahtua ja lupaa ei siten voida myöntää. On otettava huomioon tuotantoaluetta kiertävistä kuivatusojista tuleva kuormitus. Kun näiden vesien pääsy suolle estetään, päätyy tämä sivukuormitus vesistöön. Pintavalutuskentän 1 turpeen paksuutta ei ole kerrottu. Pintavalutuskentät ovat alimitoitettuja ja ojitettuja. Vesienkäsittely ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista, eikä ympäristölupaa tule myöntää. Tervasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa samaan aikaan on vireillä Kalettomansuon ja Marjosuon turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset. YVA-arviointi on tehtävä. Tuotantoalueiden pinta-ala on yhteensä yli 210 ha. Hakemukset on käsiteltävä yhtenä ja samana hakemuskokonaisuutena, koska niiden vaikutukset kohdistuvat samanaikaisesti samalle alueelle. On tehtävä Natura-arviointi ja täydellinen luontoselvitys. Tervasuon ympäristössä on yli 1 100 ha turvesoita, jotka ovat jo toiminnassa tai joiden lupahakemukset ovat vireillä. Marjosuon turvetuotantoalue laskisi vedet Sarajokeen. Saarijärven sekä Hurjapuron ja Sarajoen ekologinen tila ei täyttäisi Terva- ja Marjosuon turvetuotantojen aloittamisen jälkeen vesipuitedirektiivin edellyttämää hyvää tilaa. Etenkin tulvakausina kuormitus lisääntyisi väistämättä. Sarajoki on taimen- ja harjuspitoinen vesistö ja se on luonnontilaisen taimenen ja harjuksen harvinaista poikastuotantoaluetta. Uitamonjärven muikku-, siika- ja kuhakanta on nykyisin suhteellisen hyvässä kunnossa. Lyhyt puhelu kalastuskunnan esimiehelle ei ole riittävä kalastoselvitys. Kalasto- ja kalastustietoja on täydennettävä. Kalastuskunta on tehnyt pitkäaikaisia ja arvokkaita kalaistutuksia alapuoliseen vesistöön. Saarijärven ph-arvot ovat jo nyt olleet toisinaan hyvin hälyttävissä lukemissa, 16.1.2006 ph-lukema oli 4,5. Olisi edesvastuutonta, jos tällaisen järven vesiekologian annettaisiin tuhoutua lopullisesti uuden turvetuotantoalueen myötä. Jos ympäristölupa myönnetään, olisi Saarijärven sekä Sarajoen taimen- ja harjuskannan tulevaisuus uhattuna. 13

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on käynnistetty puro- ja valuma-alueiden kunnostushanke, PUREVA. Turvetuottajien tulee osallistua hankkeeseen. Hakemuksen täydennyksessä esitetyt kuormitusarviot ovat erilaiset kuin hakemuksessa esitetyt. Turpeen radioaktiivisuus ja rikki- sekä elohopeapitoisuus on tutkittava heti. Turve on polttoaineista ilmastopäästöiltään haitallisin energian tuotantovaihtoehto. Lupahakemuksia koskevia lausuntoja tulee annettavaksi samanaikaisesti jopa 9 kpl, ja yhden kuukauden kuulutusaika on liian lyhyt. Hakemuskuulutus on julkaistu lehdessä 9.3.2011, vaikka kirjeitse toimitettu kuulutus on päivätty jo 24.2.2011. Asiakirjat on pidetty nähtävänä 3.3. 1.4.2011 välisen ajan. Kuukauden kuulutusaika ei toteudu. Koska 9.3. 1.4. ei ole riittävä kuulutusaika, on kuuluttaminen tehtävä uudelleen. Marjosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta annetut muistutukset Seuraavat muistutukset on annettu Marjosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen (LSSAVI/271/04.08/2010) johdosta. Tervasuon ja Marjosuon hakemusten vireillä olosta kuulutettiin samanaikaisesti. Koska muistutuksissa on esitetty myös Tervasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemusta koskevia vaatimuksia tai vastustettu turvetuotannon kuivatusvesien johtamista Uitamonjärveen, aluehallintovirasto ottaa ne huomioon Tervasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta annettuina muistutuksina. 5) CC:t (Huuhanranta RN:o 4:54) vastustavat Tervasuon ympäristöluvan myöntämistä. Toiminnanaloittamislupaa ei saa myöntää. Uitamonjärvi on hieman tummavetinen, joten siihen ei enää lisäkuormitusta kaivata. Järven rannalle on kaavoitettu monta uutta mökkiä. Hakemuksen kuormitusluvut ovat keskimääräisiä arvioita. Sallittavissa oleva päästötaso tulisi suhteuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Muistuttajat ihmettelevät, ettei heille ole kirjallisesti ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta. 6) DD (Rantarinne RN:o 4:52) vaatii, että aluehallintoviraston tulee keskeyttää uusien lupien myöntäminen ja tutkia ensin, kuinka suuret vaikutukset alueen nykyisellä turpeenotolla on vesistöihin ja kuinka monta uutta lupaa voidaan myöntää. Arvokaloissa on havaittu vähenemistä nykyisten valumakuormien aikana. Uitamonjärven vesi on osana muistuttajan käyttövettä, joten humusmäärän nousu haittaa käyttöä peseytymiseen ja talousvetenä. Turvetuotanto Uitamonjärven latvavesillä tuhoaa vapaaajanasuntojen hyödyntämisen ja virkistyskäytön järvellä. 7) EE (Rantaniemi RN:o 4:44) vastustaa Tervasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan myöntämistä. Toiminnanaloittamislupaa ei saa myöntää. 14

Alueella vireillä olevat lupahakemukset käsitellään erikseen eikä yhteisvaikutusta vesistöön esitetä. Muistuttajalle ei ole kerrottu Tervasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta. Onko ympäristönsuojelulain mukaista menettelyä rikottu? Miten Pihtisuon ja Kurjussuon turvetuotantoalueet voivat toimia ilman ympäristölupaa ja miksi maanomistajia ei ole informoitu? Pihtisuon, Kurjussuon, Marjosuon ja Tervasuon kokonaiskuormitusta Sarajokeen ja Uitamonjärveen ei ole kerrottu. Jos ympäristölupa myönnetään, hakijoiden on selvitettävä turpeen raskasmetallipitoisuudet ja radioaktiivisuus. Uitamonjärven ja Sarajoen vesi on tutkittava ja laatua on seurattava puolueettoman tarkkailijan toimesta. Pintavalutuskentän pinta-alan on oltava vähintään 10 % valuma-alueesta. Lisäksi on rakennettava ympärivuotinen kemiallinen puhdistamo. Hakijoiden on maksettava korvausta pölyhaitasta, lietteen vesistöstä poistamisesta ja kalatalousmaksua sekä huolehdittava vesistön kalkituksesta. Vaatimukset tulee kohdistaa myös Pihti- ja Kurjussuon tuotantoalueille. 8) FF (Rantakumpu RN:o 4:53) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä Tervasuon turvetuotantoalueelle. Tervasuon hakemuksesta olisi tullut tiedottaa Uitamonjärven rantakiinteistöjen omistajille. Yhdessä Marjosuon ja Tervasuon hankkeiden vaikutus tulee olemaan järkyttävä. Kiintoaineen määrä ilmoitetaan kuivapainona, mutta todellisuudessa lietteen määrä on moninkertainen. Kiintoaine sotkee järven pohjan, rannat ja kantoveden. Jos lupa myönnetään, jokaiselle rantatontin haltijalle on maksettava haitasta korvausta Marjosuon ja Tervasuon osalta yhteensä 5000 euroa vuodessa. Luvan saajien on kustannettava kaikki Suomen Luonnonsuojeluliiton tarpeelliseksi katsomat toimet järven veden ja pohjan puhdistamiseksi. 9) GG (Rantapuro RN:o 4:46) vastustaa ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan myöntämistä Tervasuon turvetuotantoalueelle. Muistuttajalle ei ole tiedotettu turvetuotantohankkeesta virallista tietä, vaikka hanke tulisi kiistatta vaikuttamaan Uitamonjärven tilaan heikentämällä järven kalakantaa, huonontamalla veden laatua ja alentamalla lomaasuntojen arvoa. 10) HH ja II (Rantakoivu RN:o 4:45) vaativat, että Tervasuon ympäristölupahakemus on hylättävä. Toiminnanaloittamislupaa ei saa myöntää. On tarkasteltava Marjosuon ja Tervasuon kokonaisvaikutusta Uitamonjärveen. Sallittavissa oleva päästötaso tulee suhteuttaa alapuolisen vesistön tilaan. Kiintoainekuormitus ei kerro järveen tulevasta paljon hienojakoisemman humuksen määrästä. Kiintoaine ja humus aiheuttavat järven hapettomuutta, rehevöitymistä ja sinileväkukintoja sekä kalakuolemia ja pyydysten limoittumista. Järven virkistyskäyttöarvo ja tonttien arvo alenevat. 11) JJ (Rantamäki RN:o 4:51) vaatii, että Tervasuon ympäristölupahakemus on hylättävä. Toiminnanaloittamislupaa ei saa myöntää. Turve- 15

tuotantoalueet pilaavat Mykänjoen valuma-alueen ja Uitamonjärven vedet. Vesien talous- ja virkistyskäyttö tulisi mahdottomaksi ja kalastus kyseenalaistuisi. 16 Hakijoiden vastine Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pintavalutuskentän 2 koko kasvatetaan 2,4 ha:iin, jolloin pintavalutuskentän kooksi tulee noin 5 % valuma-alueen pinta-alasta. Päästötarkkailu tehdään Vapo Oy:n ohjelman periaatteen mukaisesti. Saarijärveen perustetaan vesistötarkkailupiste. Sarajoen vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhdessä Linnari Oy:n kanssa. Pintavalutuskentän 1 turvepaksuus on yli 0,5 m. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö Hakijat hyväksyvät kalasto- ja kalastusvaikutustarkkailua koskevan vaatimuksen. Esitetty 800 :n kalatalousmaksu on suuri noin 50 ha:n turvetuotantoalueelle. Perustettavien näytepisteiden ansiosta (pintavalutuskentän 2 alapuoli, Saarijärvi, Sarajoki) voidaan seurata veden laatua ja varmistaa vesiensuojelurakenteiden toimintaa. Multian kunnan ympäristölautakunta Pintavalutuskenttä 2 (5 % valuma-alueestaan) ylittää mitoitukseltaan yleisesti vaadittavan mitoituksen (3,8 %), joka osaltaan parantaa veden laatua. Perustettavien näytepisteiden ansiosta (pintavalutuskentän 2 alapuoli, Saarijärvi, Sarajoki) voidaan seurata veden laatua ja varmistaa vesiensuojelurakenteiden toimintaa. Muistutus 1 (Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry) Hakijat viittaavat hakemukseen, sen täydennyksiin ja asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Muistutus 2 (AA) Hakijat viittaavat hakemukseen, sen täydennyksiin ja asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Melu on vähäistä 2 km:n päässä. Pintavalutuskentän 2 alapuolelle ja Saarijärveen perustettavista näytepisteistä voidaan seurata Saarijärven tilaa ja vesiensuojelurakenteiden toimintaa. Muistutus 3 (Haapamäen Eräukot ry) Hakijat viittaavat hakemukseen, sen täydennyksiin ja asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Pintavalutuskentän 2 alapuolelle ja Saarijärveen perustettavista näytepisteistä voidaan seurata Saarijärven tilaa ja vesiensuojelurakenteiden toimintaa. Muistutus 4 (Keuruun kalastusalue, Multian kalastuskunta ja BB)

17 Muistutuksessa viitataan hakijoiden toimintaan Haukisuolla. Keski- Suomen käräjäoikeudessa todettiin kaikki siitä esitetyt syytteet perättömiksi. Lisäksi hakijat viittaavat hakemukseen, sen täydennyksiin ja asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Marjosuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta annetut muistutukset Hakijat viittaavat hakemukseen, sen täydennyksiin ja asiasta jo edellä antamiinsa vastineisiin. Sarajokeen perustettavalla näytteenottopisteellä voidaan todeta veden laatu ennen Uitamonjärveä. Tervasuon tuotantoalueelta vedet laskevat vain 10,5 ha:n alalta Uitamonjärveen ja etäisyys linnuntietä tuotantoalueelta Uitamonjärveen on yli 8 km. Vastineen täydennys Hakijat ovat aluehallintoviraston pyynnöstä 22.8.2011 täydentäneet vastinettaan tiedoilla pintavalutuskentän 2 turvepaksuuksista ja pinnan tasosta sekä pintavalutuskentän 1 turvepaksuustiedoilla. Pintavalutuskentän 2 laajennusosalla turvepaksuus on 30 40 cm. Pintavalutuskentällä 1 turvepaksuus on 190 220 cm. MERKINTÄ Aluehallintovirasto on tänään antanut päätöksen koskien Martinsuon Turve Oy:n ja Autosen Urakointi Oy:n Marjosuon turvetuotantoalueen toimintaa (päätös nro 148/2011/1 ). ALUEHALLINTOVIRANOMAISEN RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Martinsuon Turve Oy:lle ja Autosen Urakointi Oy:lle ympäristöluvan Tervasuon turvetuotantoon Multian kunnan Vehkoon kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin jäljempänä ilmenee. Turvetuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 40,6 ha, minkä lisäksi varikko- ja vesienkäsittelyalueita on 3,4 ha. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitteenä 2 olevaan tuotantosuunnitelmakarttaan merkityllä noin 9,5 ha:n alueella. Aluehallintovirasto myöntää vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen oikeuden johtaa turvetuotantoalueen vesiä pintavalutuskentältä 2 Saarijärveen johtavassa toisen maalla olevassa ojassa tilalla Multian valtionmaa (495-893-1-7) sekä pintavalutuskentältä 1 Hurjapuroon johtavassa toisen maalla olevassa ojassa tiloilla Korkeasuo (495-403-8-37) ja Linna (495-403-8-15).

18 Lupamääräykset Päästöt vesistöön 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteinä T2a ja T2b olevien karttojen (mittakaava 1:10 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojia pitkin Saarijärveen ja Hurjapuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat kuivatusvedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 4 olevan tuotantoaluekartan (mittakaava 1: 4 000), jonka pienennös on tämän päätöksen liitteenä 2, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia, kuitenkin siten että pintavalutuskentän 1 pinta-ala on vähintään 0,5 ha ja pintavalutuskentän 2 pinta-ala vähintään 1,9 ha. Turvepaksuuden pintavalutuskenttien alueella on oltava vähintään 0,5 m. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Tuotantoalueen keskellä olevan tuotantoon kuulumattoman 10 ha:n alueen vedet voidaan johtaa pintavalutuskentälle 2. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttiä rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentillä oleviin ojiin on tehtävä katkot vähintään 10 m:n välein. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskenttien yläosalle on huolehdittava jakoputkilla tai ojilla, jotka eivät ulotu kivennäismaahan. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Luvan saajien on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettaessa tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kunnostustyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melu ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä tasoa 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melu ei saa ylittää tasoa 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä tasoa 40 db (LAeq) klo 22 7. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Jätehuolto ja jätteen kuljetus on muutoinkin järjestettävä asianmukaisesti. Luvan saajien on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan säilytettävien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. 19

20 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajilla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden ja onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajien on tarkkailtava toiminnan vesistövaikutuksia noudattaen Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailuohjelmassa vuosille 2008 2013 esitettyjä periaatteita. Tarkkailupisteet ovat Saarijärvi (koordinaatit 6938449, 3392465) ja Sarapuro (koordinaatit 6929565, 3388256). Tarkkailu voidaan tehdä yhdessä muiden alueella toimivien turvetuottajien kanssa. 14. Luvan saajien on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista tehdä yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuottajien kanssa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 15. Luvan saajien on seurattava Tervalammen vedenpinnan tasoa Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 16. Vesistö- ja kalataloustarkkailun tulokset sekä Tervalammen vedenpinnan tason mittaustulokset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun raportit on toimitettava myös Keuruun kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

21 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 17. Luvan saajien on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve aiheutuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. 18. Luvan saajien on maksettava vuosittain tammikuun aikana 550 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 19. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajien on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä sekä päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajien on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajille määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa haittaa.