Ohjaustyön tulevaisuus: työnohjauksellinen näkökulma uraohjaajan rooliin Tulevaisuuden urapolut valmennusta, verkostoja ja välineitä korkeakoulutettuja ohjaaville TaY 10.12.2013 Jussi Onnismaa Helsingin yliopisto, Palmenia tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi Wikimedia Pieter Brueghel (1525 1569) 1 Baabelin torni
Miten akateeminen asiantuntijuus syntyy? Wikimedia 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 2
Kaksi käsitystä ammatillisuuden ja asiantuntijuuden kehittymisestä 1. Käsitys hierarkkisesta, tiedollis-taidollisesta ja lineaarisesta kehityskulusta Asiantuntijan toimintatapoja ja ratkaisumalleja kuvattu yksityiskohtaisena tiedonkäsittelynä, jotta toiminnassa kertynyttä tietoa voitaisiin jäljitellä ja opettaa. Tekoälyn kehittämisessä oli mallina taitava tiedollinen ja ajatuksellinen asiantuntijasuoritus. 2. Tätä kritisoitu korostamalla asiantuntijan toiminnan jäljittelemättömyyttä, intuitiivisuutta ja kokemuksellisuutta sekä sanatonta tietoa, joka kehittyy ajan myötä 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi Mutta 3
Kumpikin tapa kuvata asiantuntijuutta on riittämätön, koska Molemmat korostavat yksilöllistä ja asteittaista kehitystä noviisista ekspertiksi Lähestymistavat eivät auta ymmärtämään asiantuntijuutta paikallisesti, sisällöllisesti, historiallisesti tai vuorovaikutuksessa kehittyvänä Esim. innovaatiot ovat epävirallisten verkostojen ja vuorovaikutuksen tulosta, ja yhä useampi uusi ratkaisu syntyy organisaatioiden ja ammattien rajoille (Launis 1997; Littleton & al. 2000, 101 103 ) 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 4
Dialoginen asiantuntijuus? Wikimedia Pieter Brueghel (1525 1569) 5
Asiantuntijuuden muutos Ensimmäinen toinen asiantuntijuus (Giddens 1994, 1995) Teoria: universaalien teorioiden taitava sovellus yksittäisessä tilanteessa (outside in -tieto) tilanteessa syntyvät asiakas- ammattilais- ja tilannesidonnaiset teoriat (inside out -tieto) Knowing what Knowing how Mutta myös kolmannenlaista tietoa: Knowing from within (Shotter 1993) 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 6
Dialogisuus Puhuminen: ajatuksia ei pueta sanoiksi Tiedän mitä ajattelen vasta, kun kuulen itseni sanovan sen (J. Goolishian) Kuunteleminen on vielä puhumistakin aktiivisempi tapahtuma Luova harhailu ja sanoilla kompurointi (M. Merleau-Ponty) Millaista tavoittelet, kun etsit sellaista, mitä et tunne? - Menon Sokrateelle (Platon: Menon) Toista ei voi tietää (E. Levinas) Valmis totuus toisesta jähmettää toisen (M. Bahtin) Miten päästä itse/päästää toinen irti kiinni naulatuista rooleista 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 7
Dialoginen asiantuntijuus Refleksiivisyys lisääntyy tulevaisuuden työelämässä Työntekijöiden on tulevaisuudessa kyettävä solmimaan moraalisia sopimuksia siitä, mikä työssä on keskeistä ja tavoittelemisen arvoista. Sovittava on myös siitä, millaiset toimintatavat ovat eettisin tai ekologisin perustein hyväksyttäviä. (TEM: Työelämä v. 2030, Alasoini ym. 2012) 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 8
Dialoginen asiantuntijuus Looginen kausaaliajattelu systeeminen ajattelu Joko tai sekä että; vaihtoehdot yhtaikaa olemassa Ensimmäinen toinen asiantuntijuus Systeemien rajapinnat asiakkaat ym. sidosryhmät, yhteistyökumppanit huokoisia, muuttuvia Organisaatiot kaoottisia: turbulenssi, kompleksisuus, emergenssi yhteistyön tarve dialogisuuden tarve Asiantuntijuus on dialogista asiantuntijuus voi siten kehittyä vain dialogisesti 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 9
Dialoginen asiantuntija Tietää omat rajansa Tietää mitä ei tiedä Osaa pyytää apua Sietää epävarmuutta Lähestyy ihmisen elämää ja arkea ainutkertaisena tietona Reflektoi ja muuntelee omaa toimintaa vuorovaikutuksessa saadun tiedon ja palautteen pohjalta Hyödyntää erilaisuutta ja moninäkökulmaisuutta (Jukka Pyhäjoki, THL) 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 10
Aikaa ja tilaa kehittymiselle Jos ohjaus on ajan huomion ja kunnioituksen antamista, niitä tarvitsee myös ohjausammattilainen Kehityksessä ja muutoksessa on erilaisia aikoja, kestoja ja rytmejä, joita voi pyrkiä kuuntelemaan Usein nopea aika peittää alleen hitaan ajan ja kehityksen. Tehokkuus jyrää Miltä tuntuisi kuunnella yksin hakkaavaa teknorytmiä, ilman muita rytmejä ja kestoa? 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 11
Paripohdinta Millainen ohjaus (tilanne/prosessi) jäi mieleeni? Mitä tapahtui? Mitä ei tapahtunut? Tekisinkö nyt ohjaajana samoin / eri tavoin? Puhumisen ja kuuntelun erottaminen 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 12
Työelämäorientaatio? Pieter Brueghel: Ikaroksen putoaminen Wikimedia 13
Akateeminen asiantuntijuus ja ura Taito tai osaaminen : Kyky tehdä jatkuvasti uudenlaista pikemmin kuin tukeutua kokemukseen? Työntekijän on osattava myydä itsensä hyvänä tyyppinä, moniosaajana ja tiimipelurina? Joustavan organisaation ihannetyöntekijä: Kaikkialla kaikkien kanssa yhtaikaa, tulee toimeen kenen kanssa tahansa lyhytaikaisissa tiimeissä? Vastakohta craftsmanship. Viulunrakentaja Niccolo Amati (1596 1684): Työn tulos itsessään on merkittävä Ammattilainen on perehtynyt ja kiintynyt liikaa työhönsä pystyäkseen nopeisiin vaihdoksiin, joita konsultit ja muutosjohtajat odottaisivat (Sennett 2006, 98, 123) Vrt. flexibility 1400-l. engl. taipuisa mutta luja tai luja mutta taipuisa (Sennett 2002, 45) 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 14
Uratarinat (Ura)identiteettityössä paikannumme / paikannamme itsemme tietynlaisiksi ihmisiksi. Tarjolla on silloin resursseja ja rajoitteita Monien erilaisten identiteettien omaksuminen ja ajallinen järjestäminen Neuvottelu tai kamppailu ristiriitaisten identiteettien välillä Sankarillinen ja yksilöllinen uratarina on kulttuurissa tyypillinen tapa kertoa asiat, ei tapahtumien puhdas kuvaus Uramuutoksen tekeminen kerrotaan mediassa ym. helppona Yksilöllistävä kulttuuri vertailu muihin, riittämättömyyden olo (hallinta, sisäinen yrittäjyys ) (Ura)identiteettejä esitetään ja tuotetaan a) vuorovaikutuksessa ja b) tukeudutaan kulttuurin mallitarinoihin, jotka mahdollistavat ja rajoittavat kerrontaa/toimintaa (LaPointe 2011) 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 15
Työelämäorientaatio: Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti Työelämäorientaation tukeminen = opiskelijan mielekkään elämän rakentamisen tukemista Tutkimusten mukaan opiskelijoille kehittyy oppimiselle otollinen identiteetti, jos opettajat osoittavat mielenkiintoa opiskelijoiden hyvinvointia kohtaan ja antavat hyväksyvää palautetta Se, mitä voidaan nähdä ja valita, riippuu toimintahorisontista, joka on yhteydessä yksilön lähtötilanteeseen (habitus, koulutus ja vallitseva työmarkkinatilanne) 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 16
Työelämäorientaatio: Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti II Ohjauksella ja pedagogiikalla voidaan avata opiskelijalle tapoja nähdä ammatillinen tulevaisuutensa ja jäsentää työelämäsuhdettaan ja työmarkkinoiden mahdollisuuksia. Kuka minä olen Millainen haluan tulevaisuuteni olevan Penttinen ym. 2011 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 17
Oppiminen ja muutos rakentuvat vuorovaikutuksessa Wikimedia Pieter Brueghel (1525 1569): Lasten leikit 18 Wikimedia
Työssä käytettävä tieto Tieto tai tietotyö tietäminen prosessina ja yksilön tietämisen kyky. Työssä käytettävä tieto Blacklerin (1995) mukaan: 1. Abstrakti ja teoreettinen aivotietäminen (embrained knowledge) todentuu ja hankitaan kognitiivisena toimintana 2. Ruumiillinen tieto (embodied k.) on tekemällä hankittua ja tekemisessä ilmenevää hiljaista tietoa 3. Kulttuurinen tieto (encultured k.) syntyy sosialisaatiossa ja perustuu kieleen ja jaettuun ymmärrykseen 4. Upotettu tieto (embedded k.) on systeemeihin ja rutiineihin sisäänkirjoitettua tietoa 5. Koodattu tieto (encoded k.) on organisaatiossa, kuten oppaissa tai tiedostoissa varastoitua tietoa 19
Tieto on yhteisöllistä, kontekstuaalista, suhteistettua Tieto ei ole sen paremmin ihmisten pään sisällä kuin jaettavissa oleva pakettikaan Oppiminen huomaamatta arkisten tapahtumien yhteydessä, kun ihminen on maailman (= vars. toisten) kanssa vuorovaikutuksessa Emme tee tai muista paljoakaan, ellei meitä kutsuta vuorovaikutukseen ja suhteisiin (Gergen 2009) Eteen tulee jatkuvasti tilanteita, joita on kohdattava ennen reflektointia 10.12.13 tyonohjaajajussionnismaa.nettiavain.fi www.kehityspiikki.fi 20
Ohjaajan lähestymistapoja Jatkuvuutta ylläpitävä Erityisesti muutoksissa ja ristiriidoissa arvokkaan ja tärkeän mukana pitäminen. Relfleksiivinen ja tunteista huolehtiva Suhteissa ja puolella oleminen Tuki, hyväksyntä ja luonnolliseksi tekeminen Ohjaava, reflektiivinen Kokemusten jakaminen ja hyödyntäminen Kokeileminen, ideointi Ongelmien kohtaaminen, jopa ratkaiseminen Rakenteita ylläpitävä Rajoista kiinni pitäminen: aika, paikka ja perustehtävä Kurinalaisuus, ennustettavuus ja turvallisuus Vastuun ottaminen prosessin ohjaamisesta Tilaa ja vaihtoehtoja etsivä Moniäänisyys, innostavuus ja erilaisuuden kunnioittaminen Epämääräisyyden sietäminen Tilanteiden avoimena pitäminen (Jyrhämä 2012) 21
Ohjauksen ulottuvuuksia ja lähestymistapoja A toiminnan tarkastelija (tilannekeskeinen) B käytännön teoretisoija (normatiivinen) C kriittinen arvioija (reflektoiva) Jyrhämä 2012 22
Alasoini, T., Järvensivu, A. & Mäkitalo, J. 2012. Suomen työelämä vuonna 2030: Miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä. TEM raportteja 14/12. Bahtin, M. 1991/1963. Dostojevskin poetiikan ongelmia. Helsinki: Orient Express. Blackler, F. 1995. Knowledge, knowledge work and organizations: An overview and interpreta tion. Organization Studies 16(6): 1021 1046. Deleuze, G. & Guattari, F. 1993. Mitä filosofia on? Helsinki: Gaudeamus. Gergen, K. 2009. Relational being: Beyond self and community. Oxford: Oxford Univ Press. Haapakorpi, A. & Onnismaa, J. 2013. Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys. Tutkimussuunnitelma, Työ- ja elinkeinoministeriö 28.8. Jyrhämä, R. 2012. Ohjaus työpaikalla. Mentorointimalleja opettajankoulutuksesta. Esitys, ESR-Futurex-seminaari 7.3. LaPointe, K. 2011. Moral struggles, subtle shifts. Narrative practices of identity work in career transitions. Aalto University publication series. Doctoral dissertations 34. Levinas, E. 1996. Etiikka ja äärettömyys. Keskusteluja Philippe Nemon kanssa. Helsinki: Gaudeamus. Nykänen, S. & Tynjälä, P. 2012. Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Aikuiskasvatus 32(1), 17 28. Onnismaa, J. 2011. Ohjaus- ja neuvontatyö: Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. 3.p. Helsinki: Gaudeamus. Onnismaa, J. 2005. You can touch other people with your words. Interview with John Shotter. Life Long Learning in Europe LLinE 10(4), 242 247. Penttinen L., Skaniakos T., Lairio. M. & Ukkonen, J. 2011. Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti: Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana? Aikuiskasvatus 31(2), 99-110. Sennett, R. 2002/1999. Työn uusi järjestys. Miten kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. Tampere: Vastapaino. Sennett, R. 2006. The culture of the new capitalism. New Haven. Yale University Press. Shotter, J. 1993. Conversional realities: Constructing life through language. London: Sage. Wittgenstein, L. 2001. Filosofisia tutkimuksia. Helsinki: WSOY. Vähämöttönen, T. 1998. Reframing career counselling in terms of counsellor-client negotiations. An interpretive study of career counselling concepts and practice. University of Joensuu. Ylitalo, J. 2012. Ohjauksellisen johtajuuskoulutuksen vaikuttavuuden rakentuminen. Aalto University. Doctoral dissertations 106/2012 23