RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS



Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE

RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot )

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Rakentamistapaohje Metsärinne

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304


Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Jättiläisentien rakennustapaohje

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN OHJEISTUS

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

RAKENTAMISTAPAOHJEET

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

Voivalan rannan asemakaavan muutos (Voivalan rannan lisäalue)

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

METSÄRINNE. YLIKYLÄ / Haapamaa (105/017)

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:


Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Persson Puurula Eva

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

SUUNNITTELUKESKUS OY

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

Transkriptio:

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tulee tontin varaajan/ haltijan ja pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan. 1. Rakentamistapaohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan ympäristörakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Linnakankaan asemakaavalla ja rakentamistapaohjeilla tavoitellaan omaleimaista, yhtenäistä ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä siten, että alueen ilme säilyy metsäisenä ja luonnonläheisenä. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on helpottaa sekä yksittäisen tontin että kokonaisuuden kannalta hyvän asuinalueen rakentamista. Rakennushankkeeseen ryhtyvien ja pääsuunnittelijoiden on perehdyttävä huolella näihin ohjeisiin ennen suunnittelutyön aloittamista. Ennen rakennussuunnittelun aloittamista rakennusvalvontaviranomaisen kanssa käytävässä neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakentamistapaohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. Talomallia valittaessa on syytä varmistaa ennakkoon sen soveltuvuus tontille. Luonnosvaiheessa pääsuunnittelijan on esiteltävä luonnokset rakennusvalvonnassa. 2. Alueen kuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Linnakankaan osa-alueen keskivaiheilla Linnakaarto-kadun itäpuolisella alueella. Alue on osittain rakennettua havupuuvaltaista metsäaluetta. 3. Rakennusten koko ja sijoitus tontille Päärakennuksen tulee olla massaltaan piharakennusta suurempi. Piharakennuksen tai autotallin päätysivun maksimileveys on 7,5 m. Autosuoja voidaan rakentaa myös samaan massaan päärakennuksen kanssa. Alueen yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi kaavassa esitettyä rakennusten sijoittamista ja rakennusaloja tulee pääsääntöisesti noudattaa asemakaavassa esitetyllä tavalla. Tontit, joilla rakennusten sijoittamista ohjataan nuolella, tulee rakentaa asemakaavan mukaisesti. Tonteilla, joissa rakennusalueen raja on ohjeellinen, tarkennetaan seuraavilla ohjeilla: Kortteli 26276 tontit 1 ja 8: Päärakennus on sijoitettava tontin pohjoisreunaan ja päämassan suunta on ohjeellisen rakennusalan mukainen. Kortteli 26276 tontti 2: Päärakennus on sijoitettava ohjeellisen rakennusalan mukaan. 1

Kortteli 26277 tontit 1 ja 8: Päärakennus on sijoitettava tontin pohjoisreunaan ja päämassan suunta on ohjeellisen rakennusalan mukainen. Korttelit 26278 tontit 1 ja 9: Päärakennus on sijoitettava tontin pohjoisreunaan ja päämassan suunta on ohjeellisen rakennusalan mukainen. Kortteli 26279: Päärakennus on sijoitettava tontin pohjoisreunaan ja päämassan suunta on ohjeellisen rakennusalan mukainen. Kortteli 26281 tontit 1 ja 8: Rakennusmassa voidaan sijoittaa poikkeavasti ohjeellisesta sijoittelusta. Kortteli 26281 tontti 2: Päärakennus on sijoitettava ohjeellisen rakennusalan mukaan. Kortteli 26282 tontit 1 ja 7: Rakennusmassa voidaan sijoittaa poikkeavasti ohjeellisesta sijoittelusta. Kortteli 26283 tontit 1 ja 2: Päärakennus on sijoitettava ohjeellisen rakennusalan mukaan. Kortteli 26284: Päärakennus on sijoitettava ohjeellisen rakennusalan mukaan. Kortteli 26285: Päärakennus on sijoitettava ohjeellisen rakennusalan mukaan. Kaavassa oleva indeksi AO-34-47 osoittaa, että kullekin korttelialueen tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jossa saa olla vain yksi asunto. Talousrakennuksen rakentaminen 2 m:n päähän rajasta on sallittua palomääräyksien (SRMK E1) ja määräykset rakennuksien etäisyyksistä muihin rakennuksiin (SRMK G1) mukaisesti. Puistoa vasten rakennus voidaan sijoittaa 2 m:n päähän rajasta. Tällöin tulee ottaa huomioon mahdolliset korkeuserot puistoon. Luiskaukset tulee tehdä tontilla. Katualueeseen kiinni osoitettuun autotalliin tai autokatokseen sisäänajo tapahtuu tontin puolelta. Perustamisessa ja routasuojauksissa yms. on huomioitava kadun rakenteiden läheisyys. Rakennuksen/ rakennusten sijoituksesta tontille on ennen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ryhtymistä sovittava rakennusvalvonnan kanssa. 2

Kuva 1. Kaavakartta alueesta 3

4. Tontin ja pihan rakentaminen Katualueen reunassa tontti on rakennettava katusuunnitelmissa esitettyihin korkeuksiin sovittaen. Tontin nurkkapisteiden tulevat korot annetaan ja niitä on noudatettava. Päärakennuksen lattia sijoitetaan suunniteltua kadun korkeusasemaa korkeammalle. Rakennusten ja pihan suunnitellut korkeusasemat tulee esittää luonnosvaiheessa rakennusvalvonnalle. Pihan kallistusten tulee täyttää rakennusmääräyskokoelman asettamat ehdot. Sadevesiä ei saa johtaa naapurin tontille. Kortteleissa 26276-26278 ja 26281-26283 tonttien takaosan tulevat korkeudet annetaan ja niitä on noudatettava. Tällöin rajalle jää loiva painanne josta pintavedet ohjautuvat katualueelle. Pihojen suunnittelussa on vältettävä tarpeetonta maanpinnan tason nostamista. Puistoon rajoittuvilla tonteilla pihan korko tulee sovittaa puiston korkoon tontin puolella. Osalla tonteista on kadun reunassa istutettavan alueen osa, jonka leveys on 4 m. Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Alueelle ei saa rakentaa muuta kuin jätekatoksen. Tonteilla ei sallita avovarastointia. Sisäänkäyntien ja ajoväylien rakentaminen tontille sekä hoito kuuluu kiinteistölle myös katualueella olevalta osuudelta. Liittymän rakentamisen yhteydessä on huomioitava katualueella olevat kaivot ja muu kunnallistekniikka. Kunta asfaltoi kadun asfaltoinnin yhteydessä tontin liittymään 50 cm lipan. Tontille on järjestettävä kaksi autopaikkaa. Tonteilla, joissa autotalli sijaitsee lähellä katua, tulee autotallin lattiatasoa madaltaa asuinrakennuksen lattiaan nähden. Hyvä ajoliittymän kaltevuus on 3 5 %. Tonteilla, joilla talousrakennus on määrätty rakennettavaksi kiinni katualueen rajaan, saa routaeristeet sijoittaa katualueelle. Asemapiirustus Asemapiirustuksessa tulee näkyä tontin korot ja ne tulee sovittaa ympäröivään maastoon ja katusuunnitelmien korkoihin. Asemapiirustukseen merkitään tonttiliittymä, sadevesikaivot, vesi ja viemäriliittymät, grillikatos, leikkimökki, puuvarasto, jätekatos yms. rakennelmat sekä aita, pihan toiminnot ja lumenläjityspaikat. Piharakennusten luvanvaraisuus tulee tarkistaa rakennusvalvonnasta. Maalämpökaivo on esitettävä asemapiirustuksessa. Mikäli maalämpökaivo sijaitsee lähempänä kuin 7,5 m naapurin rajaa, on siitä oltava naapurin suostumus. Jätekatos Jätekatoksen ulkonäön on noudateltava muiden rakennusten tyyliä ja väriä. Jätekatoksen suurin sallittu koko on 2000x1200 mm, korkeus max 2300mm. Vähimmäisetäisyys tontin rajasta 800 mm. Jätekatos voidaan sijoittaa tontin etuosan istutettavalle vyöhykkeelle, mutta sen tulee sijaita tonttia mahdollisesti rajaavien aitojen sisäpuolella. Jätekatoksen sijoittelussa on huomioitava liikenteen näkemäalue. Tonttiliittymät Kullekin tontille sallitaan yksi liittymä, jonka leveys on 3-6 metriä. Liittymän ulomman reunan ja tontin sivurajan välisen etäisyyden on oltava vähintään 1,5 metriä (kaivot). Valaistus Ulkovalaistusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kunnan valaistusperiaatteet, jonka mukaan vain kokoojakadut ja kevyen liikenteen väylät valaistaan. 4

Puistoalueet Puistoalueita ei saa käyttää rakennustavaroiden ja maa-ainesten varastointiin rakennusaikana eikä sen jälkeen. Alueiden luvattomasta käytöstä veloitetaan ympäristöpalvelujen taksojen mukaan 0-50 m² 300,-/ kk ja 50 100 m² 600,-/kk. Tontin korkeudet tulee sovittaa puistoalueen korkeuksiin. Istutettavaksi merkityt tontin osat hoidetaan puistomaisessa kunnossa. 5. Julkisivut Rakennukseen valitun julkisivumateriaalin ja värin tulee hahmottua selvästi päämateriaaliksi ja pääväriksi. Piharakennuksen julkisivun tulisi yleensä olla samaa materiaalia ja samanvärinen kuin asuinrakennus. Julkisivuvärityksessä ei sallita räikeitä värejä kuten lila, vaaleanpunainen, merenvihreä, turkoosi. Julkisivuväritys on esiteltävä suunnitelmien luonnosvaiheessa rakennusvalvonnalle. Kuva 2. Esimerkkejä tummista julkisivuväreistä. Kuva 3. Esimerkkejä vaaleista julkisivuväreistä. 5

6. Katot Katemateriaali on vapaa. Katon kaltevuutta ja kattomuotoa ei ole rajoitettu. Ne on esitettävä luonnosvaiheessa rakennusvalvonnalle. Lappeen suunta on rakennuksen pitkän sivun suuntainen. Talousrakennuksen katemateriaali tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Katon räystäiden tulee olla vähintään 40 cm leveät. Katon väri on vaaleilla julkisivuilla tummanharmaa tai musta. Suunnitelmat on esitettävä luonnosvaiheessa rakennusvalvonnalle. 7. Istutukset, puut, aitaaminen Talo ja sen ympäristö muodostavat kokonaisuuden, jossa rakennus tai rakennukset määräävät perusjäsennyksen. Pihan toiminnallisessa jäsentämisessä on huomioitava oleskelu-/leikki- ja huolto- sekä autopaikkojen sijoitus. Lisäksi kannattaa huomioida rakennukseen johtavat tai sitä sivuavat tiet ja kunnallistekniikka, jotka voivat rajoittaa pihan suunnittelua. Kasvillisuuden suunnittelun lähtökohtana on pihan tavoiteltu luonne ja olemassa oleva kasvillisuus, siksi rakennuspaikoilla kannattaa säilyttää aina tervettä ja elinvoimaista kasvillisuutta, joka liittää rakennetun ympäristön luonnonympäristöön. Korttelialueelle tulee istuttaa tai säilyttää olemassa olevia puita niin, että niiden määrä tontilla on vähintään kolme. Pihapuiksi suositellaan pääasiassa matalakasvuisia hedelmäpuita, koristepuita ja jalopuita. Voimakkaasti varjostavia, suureksi kasvavia havupuita ei saa istuttaa 4 metriä lähemmäksi asuintontin vastaista rajaa. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Jos kadun ja tonttien väliin istutetaan pensasaita, tulee se istuttaa tontin puolelle niin, ettei se täysikasvuisena vie lumitilaa katualueelta. Tontin välisillä rajoilla puuaita suositellaan sijoittamaan rajalle, mutta tähän tarvitaan naapurin suostumus. Katualuetta vasten oleva aita on oltava kokonaan tontin puolella, puistoaluetta vasten rajalla. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva, umpiosan maksimikorkeus 1200 mm. Korkeampi aita vaatii rakennusluvan. Aidan värisävy tulee olla julkisivun pääväriin tai täydentäviin osiin soveltuva. Taitettu valkoinen on aina sallittu värisävy aidoissa. 6