Työikäisille kohdennetut suositukset osana työkyvyn tukemista Ari Kaukiainen, dosentti Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä Lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö TOIMIA seminaari 31.1.2013 04.02.2013
Sidonnaisuudet / Ari Kaukiainen TOIMIA Työikäisten toimintakyky ryhmän puheenjohtajan tehtävä päätoimen, aiemmin Työterveyslaitos ja nykyään LähiTapiola, työajan puitteissa. Ei erillistä korvausta Kelan Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta, asiantuntija Tapaturma-asiain korvauslautakunnan varajäsen STM ammattitautijaoston jäsen ICOH National Secretary Finland Aiemmin sivutoimisena asiantuntijalääkärinä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eterassa ja Vakuutuskuntoutus VKK ry:llä Ei erillisiä palkkioita tai apurahoja
Työikäisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Heidi Anttila, ylilääkäri, Kymijoen työterveys Kristiina Härkäpää, professori, Lapin yliopisto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, TTL Ari Kaukiainen, (puheenjohtaja), LähiTapiola Teija Kivekäs, ylilääkäri, TTL Anne Lamminpää, ylilääkäri, Pohjola Vakuutus Oy Harri Lindholm, erikoislääkäri, TTL Ilkka Pakkala, asiantuntijalääkäri, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ulla Salmelainen, tutkija, THL Tiina Telakivi, asiantuntijalääkäri, Kela Katinka Tuisku, ap.ylilääkäri, Psyk.työkyvynarviointiyksikkö, HYKS Aki Vuokko, (asiantuntijasihteeri), erikoislääkäri, TTL
KIRJALLINEN KYSYMYS 156/2012 Eduskunnan puhemiehelle Työikäisten toiminta- ja työkyvyn ylläpito ja sairauksien ennaltaehkäisy Suomalainen terveydenhuolto tuottaa pitkäikäistä, mutta eurooppalaisittain sairasta väkeä Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä työikäisten suomalaisten sairauksien ennaltaehkäisyssä ja työikäisten toimintakyvyn ja työkyvyn ylläpitämisessä?
Mitä ovat toimintakyky ja työkyky? Toimintakyky on arvio siitä, miten henkilö selviytyy päivittäiseen elämään liittyvistä vaatimuksista Työkyky on yksinkertaistettuna toimintakykyä suhteutettuna työn vaatimuksiin ja kykyä selviytyä oman tai vastaavan ammatin tehtävistä vallitsevalla normitasolla Kuitenkin normit, työt ja vaatimukset muuttuvat ajan funktiona Toiminta- ja työkyvyn aleneman syyt voivat olla paitsi lääketieteellisiä, niin myös psykologisia, sosiaalisia tai taidollisia (mm. Matikainen 2004, Tola 2008)
Mihin suomalaisten terveys on menossa? Elintavat ovat muuttuneet terveellisemmiksi ja monet kansantaudit ja niiden riskitekijät ovat vähentyneet Lihavuus ja sen tuomat kansantaudit ovat yleistyneet Työelämästä syrjäytymistä ja eläköitymistä aiheuttavat erityisesti masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet Väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuria Tarve lastensuojelun toimenpiteille on kasvanut Alkoholin kulutus on kasvanut, suhteellisesti eniten naisilla ja yli 50-vuotiailla, mutta nuorten humalajuominen on vähentynyt Alkoholisairaudet ja -kuolemat ovat lisääntyneet, ja päihdehuollon asiakkaiden määrä on kasvanut Työurien pidentäminen johtaa siihen, että yhä useammalla ikääntyvällä työntekijällä on työkykyyn vaikuttava krooninen sairaus (STM Sosiaali- ja terveyskertomus)
Mihin työkykyä tarvitaan 2020? Luonnonvarat ja niihin liittyvä teknologia? Ympäristöystävällisten teknisten ratkaisujen osuus kansantulosta? Suomalaisen työn arvo luodaan yhä enemmän aineettomana palveluna tai suunnitteluna? Kilpailemme nykyistäkin enemmän luovuudella? työhyvinvointi vaikuttaa suoraan yritysten tilaan Tavarat tuotetaan muualla vai onko Kiina ilmiö kääntymässä? Osalla työntekijöistä on edelleen liikaa töitä ja osalla liian vähän? Ongelmiksi nousevat epätyypilliset työnantajasuhteet epätyypillisten työsuhteiden ohella? Etätyön osuus kasvanee edut ja haitat? Muu, arvaamaton kehityssuunta?
Painopiste siirtyy työkyvyn ongelmat havaittava ajoissa (mm. Kaukiainen 2007) Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyden uhka Varhaiset signaalit Työhyvinvointi
Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollon tehtäväkenttässä (Sipponen ja Salmelainen, www.toimia.fi) Työhyvinvoinnin edistäminen Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen Osatyökykyisen työkyvyn tukeminen Työkyvyn arviointi vakuutusjärjestelmiä varten Työ- ja toimintakyvyn edistäminen Työ- ja toimintakyvyn arviointi Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuntoutustarpeen arviointi
Toiveet ja todellisuus eläkkeelle siirtymisessä Kolmannes eurooppalaisista (suomalaisista 35 %) haluaisi jatkaa työssä eläkkeeseen oikeuttavan ikärajan jälkeen Suomalaisten työuran pituus on 34 vuotta. Työeläkkeelle siirryttiin 2011 keskimäärin 60,5-vuotiaana. Vähäistä nousua Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on vain noin 52,1 vuotta Vuoden 2005 työeläkeuudistuksessa varhaiseläkkeitä karsittiin ja niiden alaikärajoja nostettiin Työikäisen väestön työllisyysaste on hieman noussut, erityisesti vanhempien työntekijöiden kohdalla Eläkeuudistus 2017? (Eurobarometri 2012, Eläketurvakeskus)
Useita ajankohtaisia toimia ja suosituksia STM sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 TEM työelämän kehittämisstrategia: visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta 2020 mennessä Keskusjärjestöjen työurasopimus 22.3.2012: toimenpiteitä työurien alkuun, keskelle ja loppuun Työterveyshuolto- ja sairasvakuutuslaki muuttuivat 1.6.2012: työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä riittävän varhain STM toimenpideohjelma vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseksi 10/2012 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuut ja kuntauudistus?
Työterveyshuolto- ja sairasvakuutuslaki muuttuivat 1.6.2012 Työterveyshuollon lausunto työssäjatkamismahdollisuuksista, sairaus- ja osasairauspäivärahan hakuajan lyheneminen ja työnantajan ilmoitusvelvollisuus kuukauden sairauspoissaolosta Työntekijän työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä riittävän varhain jatkamismahdollisuudet selvitettävä riittävän varhain 30 60 90 päivän rajapyykit Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyön vahvistaminen työpaikalla on tavoitteena Uudistuksella on monia vaikutuksia työpaikalla Varhaisen tuen toiminnan tuloksellisuus riippuu olennaisesti tämän yhteistyön toimivuudesta
STM toimenpideohjelma vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseksi 10/2012 (www.stm.fi) Poimintoja: Vakuutetulle aktiivisempi rooli oman toimintakykynsä arvioimiseksi sopivat arviointimenetelmät Hoitavia lääkäreitä kouluttamalla voidaan parantaa lääkärinlausuntojen laatua ja hoitavien lääkärien osaamista työkyvyn arvioinnissa Uudistetaan lausuntolomakkeita: olennainen tieto hakijasta, sairaudesta, hoidoista, kuntoutustoimenpiteistä, toimintakyvystä ja sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn, hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta sekä jäljellä olevasta työkyvystä
Etenemistapa on oleellisempaa kuin yksittäinen mittari - terveyslähtöisen toimintakyvyn säilyttäminen Toimintakyvyn mittareiden ja toimintatapojen keskeiset käyttäjät: Terveyskeskus, työterveyshuolto, kliiniset tahot ja kuntoutuslaitokset arvioivat ja edistävät olemassa olevaa toiminta- ja työkykyä; varhainen työkyvyttömyysuhan tunnistaminen; toiminta- ja työkyvyn ja rajoitteiden arviointi Työ- ja elinkeinotoimiston keskeisinä käyttötarpeina on työttömien työhönpaluun, työllistymisen ja työmarkkinakykyisyyden arvioiminen ja edistäminen, kuntoutusasiat, yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Vakuutusjärjestelmät tarvitsevat toimintakyvyn mittareita apuna työkyky- ja kuntoutusratkaisuissaan
Menetelmien runsaudenpula - kansalliset käytännöt? Sosiaalivakuutusjärjestelmät ja käytännöt ovat kansallisia (Aro 2003) Toimintakyvyn yhdenmukainen ja yhdessä sovittu määrittely on puuttunut kliinisestä käytännöstä tai vakuutuslääketieteestä Euroopassa on käytössä useita satoja erilaisia toimintakyvyn arvioinnin menetelmiä Eri maiden toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä on vaikea siirtää suoraan suomalaiseen toimintaympäristöön (KELA 2010) Euroopassa työelämään integroinnissa parhaita tuloksia on saavuttu sellaisilla malleilla, joissa mahdollisimman nopeasti järjestetään mahdollisimman normaali työsuhde normaaliin työelämään (Arnkil 2012)
Miten toimintakyvyn arviointi tukee työkykyä? Asiantuntijaryhmän työn erityisenä kohteena on varhainen toimintakyvyn arviointi osana jäljellä olevan työkyvyn tukemista Tavoitteena on siirtyä enenevästi jäljellä olevan toimintakyvyn kuvaamiseen kuntoutuksen mahdollistajana Vahvuuksien realisointi potilaille, hoito- ja kuntoutustahoille, vakuutusjärjestelmille ja työpaikoille ja työvoimaviranomaisille Uuden tietotekniikan ja järjestelmien mahdollisuudet?
Työikäisten toimintakyvyn arviointi - Suosituksia ja menettelytapaohjeita keskeisistä toimintakyvyn osa-alueista Yleisluontoiset menettelytapasuositukset: 1) Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa 2) Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Aihekohtaisia suosituksia eri toimintakyvyn osa-alueilta: 3) Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö 4) Menettelytavat työikäisillä hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn arviossa 5) Suositus tuki- ja liikuntaelinten ja motorisen toimintakyvyn mittaamisesta osana työkyvyn arviointia ja seurantaa 6) Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi Tietokannassa myös keskeisiä suositeltavia yksittäisiä arviointimenetelmiä toimintakyvyn eri osa-alueilta
Tulossa/arvioitavana Työhönpaluuvalmiuskartoitus (Työterveyslaitos 2011, www.ttl.fi/masennuksenhoito) kk Valmius palata työhön kkk Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) kk 0...1...2...3...4...5...6...7...8...9...10 en lainkaan valmis kkk kk täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? 1. 2. 3. Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta? 1. 2. 3. 1.11.2012 TOIMIA 18
Pohdintaa varhainen arviointi työkyvyn tukena Interventioiden vaikuttavuuteen vaikuttaa muutosmotivaation herääminen Kuntoutus on mielekkäintä varhaisen työkyvyn uhan vaiheessa Yksinomaisen toimintakyvyn mittaamisen tai terveystarkastustoiminnan vaikuttavuus on puutteellinen ilman jatkotoimia Terveydenhuollolle on osin poliittisten ratkaisujen vaikeuden takia kasattu huomattavia odotuksia Onko työkulttuurissa kohennettavaa? Valtion, kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen suhteet? Hoito-, kuntoutus- ja vakuutusjärjestelmien moninaisissa keskinäisissä liittymäpinnoissa on kehitettävää millä aikataululla ja tahdolla siltoja voidaan parantaa?
Kiitokset mielenkiinnosta! e-mail: ari.kaukiainen@lahitapiola.fi