Vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia

Transkriptio

1 Vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia Ari Kaukiainen, dosentti Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä Lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kuntoutuspäivät

2 Sidonnaisuudet / Ari Kaukiainen TOIMIA Työikäisten toimintakyky ryhmän puheenjohtajan tehtävä päätoimen puitteissa, aiemmin Työterveyslaitos ja nykyään LähiTapiola. Ei erillistä korvausta Kelan Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta, asiantuntija Tapaturma-asiain korvauslautakunnan varajäsen STM ammattitautijaoston jäsen ICOH National Secretary Finland

3 TOIMIA -verkosto ja tietokanta toimintakyvyn mittaamista kehittämässä toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto TOIMIA/AV 3

4 toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto

5 Työikäisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Heidi Anttila, ylilääkäri, Kymijoen työterveys Kristiina Härkäpää, professori, Lapin yliopisto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija, TTL Ari Kaukiainen, (puheenjohtaja), LähiTapiola Teija Kivekäs, ylilääkäri, TTL Anne Lamminpää, ylilääkäri, Pohjola Vakuutus Oy Harri Lindholm, erikoislääkäri, TTL Ilkka Pakkala, asiantuntijalääkäri, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ulla Salmelainen, tutkija, THL Tiina Telakivi, asiantuntijalääkäri, Kela Katinka Tuisku, ap.ylilääkäri, Psyk.työkyvynarviointiyksikkö, HYKS Aki Vuokko, (asiantuntijasihteeri), erikoislääkäri, TTL Esityksen sisällöstä on neuvoteltu tri Pirjo Juvonen-Postin ja tri Aki Vuokon kanssa, kiitokset heille!

6 Toimintakyvyn arvioinnilla tuetaan työkykyä Asiantuntijaryhmän työn erityisenä kohteena on varhainen toimintakyvyn arviointi osana jäljellä olevan työkyvyn tukemista Tavoitteena on siirtyä enenevästi jäljellä olevan toimintakyvyn kuvaamiseen kuntoutuksen mahdollistajana Vahvuuksien realisointi potilaille, hoito- ja kuntoutustahoille, vakuutusjärjestelmille ja työpaikoille ja työvoimaviranomaisille

7 Vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia - esityksen sisältö Toimintakyvystä ja työkyvystä Työkyvyn ja työttömyyden käsitteitä Työkyky työvoima 2020 Vajaakuntoisten toiminta- ja työkykyarvio Nuoret ja osatyökykyiset Varhainen tunnistaminen Työterveysyhteistyö Riski-tavoite-esteet-voimavarat-mahdollisuudet Ammatillisesta kuntoutuksesta Työhön paluun tuki Työttömyys ja terveys Työttömien toiminta- ja työkykyarvio Pohdinta

8 Mitä ovat toimintakyky ja työkyky? Toimintakyky on arvio siitä, miten henkilö selviytyy päivittäiseen elämään liittyvistä vaatimuksista Työkyky on yksinkertaistettuna toimintakykyä suhteutettuna työn vaatimuksiin ja kykyä selviytyä oman tai vastaavan ammatin tehtävistä vallitsevalla normitasolla Kuitenkin normit, työt ja vaatimukset muuttuvat ajan funktiona Toiminta- ja työkyvyn aleneman syyt voivat olla paitsi lääketieteellisiä, niin myös psykologisia, sosiaalisia tai taidollisia (mm. Matikainen 2004, Tola 2008)

9 TOIMIA/AV 9 kkk Työkyvyn lääketieteellinen arviointi (WHO) Oire Sairaus Vika Vamma diagnoosi Vaurio hoito Toimintakyvyn rajoitus Haitta Yleinen Haitta työssä = työkyvyn alentuma lääkinnällinen kuntoutus ammatillinen kuntoutus ammatillinen kuntoutus Työn vaatimukset

10 TERVEYDENTILA (vaiva tai sairaus) ELIMISTÖN RAKENTEET JA TOIMINNOT TOIMINTA- KYKY OSALLISTUMINEN YMPÄRISTÖ- TEKIJÄT HENKILÖKOHTAISET TEKIJÄT KONTEKSTI International Classification of Functioning, Disability and Health/WHO

11 Toimintakyky Vakuutuslaitoksen arvio Lääkärin lausunto toimintakyvystä Työ, osaaminen, koulutustausta, työhistoria

12 Työkyvyn ja työttömyyden käsitteitä I kkk Työkyvyttömyyden uhka Työkyvyttömyys on juridinen käsite Osatyökyvyttömyys Jäljellä oleva työkyky Osatyökykyinen kkk hhhhhhhhhhhhhh Sairaudesta johtuva todennäköisyys tai riski lähivuosina ilman kuntoutusta joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus perustuu työkyvyttömyyden uhkaan. Perustuu hyvän lääketieteellisen käytännön mukaisesti diagnosoituun ja hoidettuun/hoidettavaan sairauteen, joka aiheuttaa objektiivisesti todettavissa olevan esteen ansiotyön tekemiselle. Sairausvakuutuslaissa tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Työkykyä arvioidaan suhteessa omaan työhön, ts. ammatillinen työkyvyttömyys. Eläkelainsäädännön määritelmä on laaja-alaisempi. Käytännössä työttömistä työkykyisiä ovat henkilöt, joilla ei ole vakuutuslaitoksen päätöstä työkyvyttömyydestä. Työkyky on alentunut vähintään 2/5. Eläkelainsäädännön mukaan kykyä hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Ei ole määritelty lainsäädännössä, käytetty vajaakuntoisen synonyyminä, useimmiten kun työ- ja toimintakyky on alentunut. Määritelty myös olennaisena tai osittaisena työkyvyn menetyksenä. Lahti Työttömien AV toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 12 Työterveyslaitos

13 Työkyvyn ja työttömyyden käsitteitä II kkk Työnhakija Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) rekisteröity henkilö, jolla on työhakemus voimassa Työtön Työ- ja elinkeinohallinto määrittelee työnhakijaksi, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut. Pitkäaikaistyötön Työtön, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai useammassa työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukautta työnhakijana. Vaikeasti työllistyvä Työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt. Vajaakuntoinen työntekijä Mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. kkk hhhhhhhhhhhhhh Lahti Työttömien TOIMIA/AV toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 13 Työterveyslaitos

14 Mihin työkykyä tarvitaan 2020? Luonnonvarat ja niihin liittyvä teknologia? Ympäristöystävällisten teknisten ratkaisujen osuus kansantulosta? Suomalaisen työn arvo luodaan yhä enemmän aineettomana palveluna tai suunnitteluna? Miten / kenen työllä huolehditaan vanhenevasta väestöstä? Kilpailemme nykyistäkin enemmän luovuudella? työhyvinvointi vaikuttaa suoraan yritysten tilaan Tavarat tuotetaan muualla vai onko Kiina ilmiö kääntymässä? Osalla työntekijöistä on edelleen liikaa töitä ja osalla liian vähän? Ongelmiksi nousevat epätyypilliset työnantajasuhteet epätyypillisten työsuhteiden ohella? Etätyön osuus kasvanee edut ja haitat? Muu, arvaamaton kehityssuunta?

15 Työvoimapula uhkaa koko Suomea 2020? Kolmannes 3,5 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä, työllisyysaste 69 % (12/2012) Vuonna 2020 tarvitaan noin uutta työntekijää (TEM) Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti yliopistopaikkakunnille ja samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla. Myös työuran alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi

16 Mitä lähtökohtia voisi olla vajaakuntoisten toiminta- ja työkyvynarvioinnissa? Työssä selviämisen tukeminen? Työttömyyden uhka työttömyyden alkuvaihe? Pitkittyvä työttömyys? Työelämään pyrkivä vajaakuntoinen henkilö? Epäselvä terveydentila? Moniongelmaisuus? Ammatillisen/lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet? Eläkemahdollisuuksien arviointi?

17 Missä vajaakuntoisten toiminta- ja työkyvynarviointi toteutuu? Kunnan on järjestettävä asukkaille tarpeelliset terveystarkastukset terveyden ja hyvinvoinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi (terveydenhuoltolaki) Kunnan terveyspalvelujen tehtävänä on järjestää työttömien työkyvyn arvioimiseksi tarvittavat terveystarkastukset Työssä olevilla arviointi ja seuranta toteutuu työterveyshuollossa Jatkossa tarkastellaan työterveyshuollon roolia ja työttömien osalta sovelletaan TOIMIA:n menettelytapaohjetta

18 TE-toimistoissa vajaakuntoista työnhakijaa työttömiä , pitkäaikaistyöttömiä lähde: STM Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen väliraportti (2013) Diagnoosiluokitus % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 36,5 Mielenterveyden häiriöt 23,8 Hengityselinten taudit 8,9 Hermoston ja aistien taudit 8,5 Ihon ja ihonalaiskudosten taudit 5,6 Vammat ja myrkytykset 4,3 Verenkiertoelinten taudit 3,5

19 Nuoret ja osatyökykyiset - Tärkeä voimavara työmarkkinoilla kkk NUORET työttömyys, mielenterveys- ja alkoholiongelmat riski syrjäytymiselle tuen tarpeessa olevien tavoittaminen ja ohjaaminen palveluihin toteutuu huonosti OSATYÖKYKYISET työllistyminen heikkoa (mm. STM, Lehto 2011) Vuodessa noin 500 nuorta masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle työkykyä jäljellä, eli työhön paluu ja työssä pysyminen mahdollista esteinä ennakkoluulot, luottamuksen ja tiedon puute haasteena työtehtävien muotoilu työkykyä vastaavaksi

20 Painopiste siirtyy työkyvyn ongelmat havaittava ajoissa (mm. Kaukiainen 2007) Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyden uhka Varhaiset signaalit Työhyvinvointi

21 Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollon tehtäväkenttässä (Sipponen ja Salmelainen, Työhyvinvoinnin edistäminen Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen Osatyökykyisen työkyvyn tukeminen Työkyvyn arviointi vakuutusjärjestelmiä varten Työ- ja toimintakyvyn edistäminen Työ- ja toimintakyvyn arviointi Työ- ja toimintakyvyn arviointi Kuntoutustarpeen arviointi

22 Työterveyshuolto- ja sairasvakuutuslaki muuttuivat Työterveyshuollon lausunto työssäjatkamismahdollisuuksista, sairaus- ja osasairauspäivärahan hakuajan lyheneminen ja työnantajan ilmoitusvelvollisuus kuukauden sairauspoissaolosta Työntekijän työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä riittävän varhain päivän rajapyykit Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyön vahvistaminen työpaikalla on tavoitteena Uudistuksella on monia vaikutuksia työpaikalla Varhaisen tuen toiminnan tuloksellisuus riippuu olennaisesti tämän yhteistyön toimivuudesta

23 Työterveystoiminta ja -yhteistyö osana organisaation työhyvinvointitoimintaa (Viljamaa et al, 2012) Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos

24 Nykytila-arvio- yhdessä "selvillä oleminen"- 1. Mikä riski?: toimintakyky/työkyky/työkyvttömyys 2. Mikä tavoite?: työssä jatkaminen, työhön paluu, työssä pysyminen, työllistyminen 3. Mitkä esteet, voimavarat ja mahdollisuudet? terveys/sairaus/toimintakyky koulutus/työkokemus/ammattitaito/osaaminen työ/työyhteisö/-ympäristö/työorg./työn jatkuvuus työkyvyn tuki järjestelmä perhe/lähiyhteisö/verkosto toimeentulo Työterveyslaitos

25 Suunnitelmissa sekä yksilöettä ympäristöinterventioita Jotta asetettuun tavoitteeseen päästäisiin: 1. Mitä esteitä tulee madaltaa ja poistaa? - Mihin esteisiin ei pystytä vaikuttamaan? 2. Mitä voimavaroja on vahvistettavissa ja millä aika- jänteellä? 3. Mitä olemassa olevia mahdollisuuksia on otettavissa käyttöön? Miten hallitaan eri syistä tulevia muutoksia? Mistä ja milloin seuranta ja tuki? Työterveyslaitos

26 Ammatillinen kuntoutus (tavoiteperusteinen määrittely) Ammatillinen kuntoutus (Waddell ym., 2008) on kaikki se toiminta, joka auttaa terveysongelmaista ihmistä pysymään työssä tai palaamaan työhön. Vaikuttavuuden näkökulmasta ammatillisessa kuntoutuksessa on tärkeää: varhainen reagointi toiminnan fokuksessa on selkeästi työssä jaksaminen tai työhön palaaminen työpaikkojen rooli: tuloksellinen ammatillinen kuntoutus edellyttää, että työpaikat eivät syrji ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita, vaan ovat valmiita mukauttamaan työolosuhteita tarpeen mukaan. Pirjo Juvonen-Posti 26 Työterveyslaitos

27 Kuntoutuspalveluja varhaisempiin ja myöhäisempiin kuntoutustarpeisiin Työterveyshuollon ja työpaikan interventiotaso Työssä jatkamisen edistäminen, työterveyshuollon primaaripreventio Työntekijän toimintakykytaso Toimintakyvyn alenemisen riski Kuntoutuksen sisältö (kuntoutusmuoto: avo/monimuoto/laitos) Elämäntapamuutosten tukeminen (liikuntatoimi, pth, järjestöt), kuntoremontti (Kela kura), TTH neuvonta ja ohjaus Varhainen tuki, työterveyshuollon sekundaaripreventio Työkyvyn alenemisriski Vajaakuntoisten/osatyökykyisten tuki ja seuranta - Terveydenhuollon järjestämä toimintakykykuntoutus -Varhaiskuntoutus /Kela (Sairausryhmäkoht., ASLAK, TYK-> työhönkuntoutus) Työhön paluun tuki, työterveyshuollon tertiääripreventio Työttömyysriskistä työhön (outplacement) Työkyvyttömyyden uhka/työkyvyttömyysriski Vajaakuntoisten/osatyökykyisten tuki ja seuranta - Työkyvyttömyydestä työhön (kuntoutustuki) - Työttömyysriskistä työhön (outplacement) - TEM/työllistymisen tukitoimet - Ammatillinen kuntoutus/työeläke -- ammatillinen ja lääkinnällinen/lita - (Vaativa)toimintakykykuntoutus/ terveydenhuolto ja Kela - TEM/työllistymisen tukitoimet Pirjo Juvonen-Posti 27 Työterveyslaitos

28 Työhön paluun tuki Työhön paluun tuki. Työterveyshuollon hyvät käytännöt (Duodecim / Terveysportti). Juha Liira, Pirjo Juvonen-Posti, Eira Viikari-Juntura, Esa-Pekka Takala, Teija Honkonen, Katinka Tuisku, Kari-Pekka Martimo ja Beatrix Redemann Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön paluun mahdollisuutta Työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä. Terveydenhuollon tukitoimet ja työtehtävien muokkaus työpaikalla nopeuttavat työhön paluuta. Tärkein työhön paluun onnistumiseen vaikuttava tekijä on esimiehen ja työpaikan kyky muokata työtä työntekijän toimintakyvyn mukaisesti. Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työja toimintakyky. Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos

29 Tulossa/arvioitavana Työhönpaluuvalmiuskartoitus (Työterveyslaitos 2011, kk Valmius palata työhön kkk Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) kk en lainkaan valmis kkk kk täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta? TOIMIA 29

30 TOIMIA/AV kkk Työttömyyden ja terveyden välillä on yhteys Työttömyys vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin Terveysongelmat ja vajaakuntoisuus heikentävät työllistymistä Pitkittyvä työttömyys terveysriskit kasvavat hoito- ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa Nopea työllistyminen tukee terveyttä ja työkyvyn säilymistä Terveys ja aktiivinen työnetsintä tukevat työllistymistä

31 TOIMIA/AV kkk Pitkittyvä työttömyys ja terveys (mm. Kerätär ym. 2010, Heponiemi ym. 2008, Pensola 2006) Työllistymiskykyä heikentäviä terveysriskejä ja ongelmia mielialahäiriöt päihderiippuvuus ja myös kohde-elinvauriot TULES / rangan ja isojen nivelten sairaudet Heikko opiskelu- ja työmenestys taustalla voi olla lievä kehitysvammaisuus, heikkolahjaisuus oppimisen erityisvaikeus mm. lukivaikeus tarkkaavuushäiriö Riskiryhmiä työttömyyden terveysvaikutuksille mm. keski-ikäiset miehet juuri koulunsa lopettaneet nuoret takaisin työelämään pyrkivät naiset Työttömyys - köyhyys - puutteellinen koulutus kasautuvat, ovat syrjäytymisriskejä ja rajoittavat työkykyä

32 TOIMIA/AV Mihin työttömien toimintakykyä verrataan? Työttömän työkyvyn arviointia vaikeuttaa puuttuva työ, johon toimintakykyä suhteutetaan Työ ja työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat Työllistymistä suhteuttaessa vain aiempaan työhön arvio todellisista mahdollisuuksista voi jäädä puutteelliseksi Työeläkevakuutus kiinnittää huomiota myös tosiasiallisiin työnsaantimahdollisuuksiin, joskin työkyvyn arvioinnin edellytetään olevan riippumaton työllisyyssuhdanteen vaikutuksista Työnhakijan omassa arviossa (koettu työkyky) painottuu työllistymiskyky työssä selviytymisen ohella Ammatillinen vrt. yleinen työkyvyttömyys Työn vaatimukset Pitkäaikaistyöttömällä sovelletaan yleistä työkyvyn määritelmää ammatillisen sijaan.

33 TOIMIA/AV Tarve kehittää työttömien terveyspalveluja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke (Sinervo 2009, Saikku 2010) työttömien terveyspalveluiden toimintamalleja suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia toiminnan vakiinnuttamiseksi Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut työryhmä (TEM 2011) Terveydenhuolto työttömien terveystarkastusten toteutus Työterveyshuolto kuntoutuksen suunnittelu irtisanotuille, joilla työkyky pitkäaikaisesti alentunut Työ- ja elinkeino (TE)-toimisto varhainen tunnistaminen ja jatkoohjauksen varmistus Kela kuntoutuksen oikea-aikaistaminen ja verkostoyhteistyö Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ( ) kunnan järjestettävä terveystarkastukset nuorille ja työikäisille työttömille TEM ohje työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveyspalveluihin ohjaamisesta (voimaan 1/2012)

34 Toimintatapasuositus (TOIMIA / Vuokko, Juvonen-Posti, Kaukiainen) Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Tavoitteena Edistää työ- ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden tunnistamista Estää vajaakuntoisuussyistä työttömyyden pitkittyminen Tukea työelämään sijoittumista ja nopeaa työllistymistä Toiminta- ja työkykyajattelu osaksi terveystarkastustoimintaa Yhdenmukaistaa työ- ja toimintakyvyn arviointia Suositus perustuu lehtiartikkeliin SLL 2011;66(48):

35 Työttömän ohjautuminen terveystarkastukseen ja työkyvyn arviointiin (mukailtu: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut, 2011) TOIMIA/AV 35 Työterveyslaitos

36 Työtön lääkärin vastaanotolla (Vuokko, Juvonen-Posti, Kaukiainen. Lääkärilehti 2011) kkk Kysymyksiä avuksi kkk TOIMIA/AV 36 Työterveyslaitos

37 kkk Terveydenhuollon lähetetiedot TE-toimistolle (Mukailtu STM 2007, TEM 2011, STM 2011) TE-toimisto tarvitsee tiedon miten työnhakijan työ- ja toimintakyky vaikuttaa työllistämistoimenpiteisiin. kkk TOIMIA/AV 37 Työterveyslaitos

38 TOIMIA/AV Terveydentilan selvitys Toimintakyvyn arvio Toimintakykyajattelu kuuluu aina vastaanottotilanteeseen ja osaksi kaikkea päätöksentekoa. Työttömillä voidaan tarvita enemmän diagnostisia tutkimuksia ja ohjausta jatkohoitoon kuin työssä käyvillä. Arviointi on haastavaa moniongelmaiset tilanteet ja pitkäaikaistyöttömillä selvitykset ja jatkotoimet voivat vaatia laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä eri palvelutahojen kanssa, verkostoyhteistyötä. Motivointi henkilön omaan vastuuseen on tärkeää! Parhaimmillaan moniammatillisena ja verkostoyhteistyössä Terveydentilan selvitys vähintään hoitajan tarkastus Nimetyt terveystarkastusten tekijät tulisi olla TE-toimiston tiedossa.

39 TOIMIA/AV Huomio jäljellä olevaan toimintakykyyn SICK FIT Ajattelumalliksi Fit Note", menetetyn arvioinnista siirrytään mahdollisuuksien arvioon ja voimavarojen tukemiseen. (vrt. Statement of Fitness for Work, valmiuksien, vahvuuksien ja selviytymiskeinojen kartoittaminen työkykyä ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus Tunnistus ohjaus kartoitus ja toimintakykyarvio varhainen kuntoutussuunnitelma Jäljellä olevan toimintakyvyn yksittäisten arviointimenetelmien käytettävyydestä tarvitaan lisätietoa.

40 TOIMIA/AV Työttömän varhainen toiminta- ja työkyvyn arviointi Edistää terveyttä toimintakykyä ja nopeaa työllistymistä, estää syrjäytymistä Arviointi jo irtisanomisvaiheessa tai työttömyyden alkutilanteessa Työllistymisen tukitoimien suunnittelu ja käynnistys viiveettä Varhainen kuntoutussuunnitelma edistämään terveyttä ja työllistymistä Tunnistus ohjaus kartoitus ja toimintakykyarvio kuntoutussuunnitelma Arviointi haastavaa Työttömyys on monitekijäinen ilmiö Erilaiset kyselyt ja arviointimenetelmät apuna arvioinnissa Vastaanotolla henkilökohtainen keskustelu ja vuorovaikutus on tärkeintä Jäljellä olevan toimintakyvyn arvio Mitä pystyy tekemään, miten voimavaroja tuetaan ja edistetään työllistymistä Moniammatillisuus ja verkostoyhteistyö Erityisesti moniongelmaisissa tilanteissa voidaan tarvita usean toimijan yhteistyötä Motivaatio Kannustus omaan vastuuseen terveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa

41 Pohdintaa vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia Interventioiden vaikuttavuuteen vaikuttaa muutosmotivaation herääminen Kuntoutus on mielekkäintä varhaisen työkyvyn uhan vaiheessa Yksinomaisen toimintakyvyn mittaamisen tai terveystarkastustoiminnan vaikuttavuus on puutteellinen ilman jatkotoimia Terveydenhuollolle on osin poliittisten ratkaisujen vaikeuden takia kasattu huomattavia odotuksia Onko työkulttuurissa kohennettavaa? Valtion, kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin palvelujen suhteet? Joka viides nuori on nyt työtön tuleeko syrjäytyneitä lisää? Hoito-, kuntoutus- ja vakuutusjärjestelmien moninaisissa keskinäisissä liittymäpinnoissa on kehitettävää millä aikataululla ja tahdolla siltoja voidaan parantaa?