Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairauksien koko kuva

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Lääkkeet muistisairauksissa

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Dementian varhainen tunnistaminen

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Moniammatillinen lääkehoidon kokonaisarviointi Maria Mäkelä farmaseutti LHKA, yrittäjä

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Keskivaikea ja vaikea muistisairaus. Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Asumispalvelun ja kotihoidon lääkehoitoprosessit

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Kuka tietää lääkityksesi?

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Muistisairaana kotona kauemmin

Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit

Muistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017

Kuinka selvitä lääkehoidon haasteista. Mila Munsterhjelm Farmaseutti LHKA Hollolan apteekki

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

Fyysinen kuntoutuminen

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

Epäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania

Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt Geriatrian erikoislääkäri Katri Laitinen

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

PALKOn avoin seminaari

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Raimo Sulkava Petteri Viramo Ulla Eloniemi-Sulkava

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Transkriptio:

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014

Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju: suunnitelmallinen seuranta ½ - 1 vuoden välein sairastuneen ja hänen omaisensa selviytymistä tukevat oikea-aikaiset k toimenpiteet muistipotilaat tarvitsevat paljon räätälöityjä terveys-sosiaaliliikunta-liikenne-kulttuuri-viestintä palveluita Lääketieteellinen hoito - Kaikille harkittava hoitoa Alzheimer-lääkkeillä Yksilöllinen kuntoutus- t ja palvelusuunnitelma l l tarkistetaan säännöllisesti

TURVALLINEN KEHOITO Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Marjukka Vallimies-Patomäki Ylitarkastaja, t TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lääkehoidon toteuttaminen Lääkäri kirjoittaa reseptin ja vastaa siitä Potilaan informointi: lääkäri ja hoitaja Lääkehoidon toteutuminen ja seuranta moniammatillisena yhteistyönä Edellyttää kaikkien hoitoon osallistuvien henkilöiden lääkehoidon eri vaiheiden ja kokonaisuuden hallintaa Edellyttää saumatonta tiedonkulkua

Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, STM:n julkaisuja 2013:11 Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma (itsehoito- ja reseptilääkkeet), t) on tehtävä monia lääkkeitä käyttäville henkilöille osana palvelusuunnitelmaa Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa TAI, jos on epäselvä lääkitys, potilaan tilan tai hoitopaikan muutos, uusi lääke entisten lisäksi

Hoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana Toimii seurannan aitiopaikalla Huolehtii, että lääkkeitä ä käytetään ää oikein i Seuraa lääkkeiden vaikutuksia / sivuvaikutuksia Pitää yhteyttä y omaisiin muistisairaita hoidettaessa Raportoi hoitavalle lääkärille, jos iäkkään voinnissa muutoksia Lääkepalaverit hoitavan lääkärin kanssa ½ - 1 - vuosittain

Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Alzheimerin taudin eteneminen + lääkehoidon aloitus KOTIHOIDON KESTO Lääkehoidon aloitus LAITOSHOIDON LYKKÄÄNTYMINEN 4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Aika (v)

Alzheimer-lääkkeet Asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE:n) estäjät, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa: donepetsiili, Aricept, Donepezil, Doneratio galantamiini, Reminyl, Galantamin rivastigmiini, Exelon, Rivastigmin Memantiini Ebixa joka salpaa glutamaatti Memantiini, Ebixa, joka salpaa glutamaattivälitteisiä NMDA-reseptoreja

Lääkehoidon tavoitteet potilaan henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen omatoimisuuden ylläpitäminen tilan vakiinnuttaminen käytösoireiden lievittäminen

Alzheimer-lääkkeiden tehoa koskeva näytön aste eri oireiden osalta kuuden kuukauden kestoisten tutkimusten mukaan lievässä ja keskivaikeassa Alzheimerin taudissa Donepet- A B A B siili Rivastig- A B A C miini Lääke Kognitio Omatoimis Yleisvai - Käytösoi- uus kutelma reet Galanta- A B A B miini Meman- A A A A tiini

Millaisia hoitovasteita odotettavissa? NNT lukujen perusteella joka 7:llä tila stabiloituu tai paranee. Joka 12:lla yleisvaikutelma paranee AKE-hoidolla Lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen Keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen Vaikeassa vaiheessa käytösoireiden helpottuminen 8/ 10hyötyy lääkehoidosta (Timo Erkinjuntti, suullinen tieto)

Lääkehoidon seuranta Ensimmäinen seurantakontakti 1-3 kk aloituksesta Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus Seuraava käynti 6 8 kk:n hoidon jälkeen Lääkityksen siedettävyys ja teho Tämän jälkeen hoitovastetta arvioidaan 6 12 kk:n kuluttua Tiheämmin, jos ongelmia

Lääkehoidon tehon arviointi Lääkehoidon tehon arviointi perustuu kognition, omatoimisuuden ja käytösoireiden selvittelyyn Keskeistä on potilaan ja omaisen haastattelu, jolla selvitetään tilan muutokset Tilassa tapahtuneet muutokset suhteutetaan hoidon vaikeusasteeseen diagnoosihetkellä

Tehon arvioinnin apuvälineet Kognitio, MMSE MMSE huononee Alzheimerin taudin lievässä vaiheessa vuosittain ilman lääkehoitoa 1-3 pistettä, keskivaikeassa 3-6 pistettä Toimintakyvyn arviointi ADL, IADL tai ADCS-ADL (=Alzheimer s Disease Co- operative Study - Aiii Acivities od ddil Daily Living) Lii Muistisairauden vaikeusasteen määrittäminen CDR Clinical Dementia Rating Scale GDS-FAST Global Reterioration Scale/Functional Assessment Staging g

Kolinergisten lääkkeiden sivuvaikutuksia NNH lukuina (montako potilasta pitää hoitaa, jotta yksi saa haittavaikutuksen) Haittavaikutus Donepetsiili 10 mg ARICEPT Rivastigmiini 6-12 mg EXELON Pahoinvointi 13 3 5 Oksentelu 15 4 10 Ripuli 12 14 50 Heitehuimaus 36 8 18 Ruokahaluttomuus 19 9 21 Päänsärky = lume 9 20 Galantamiini 16-24 mg RIVASTIGMIN Unettomuus 17 = lume = lume Lihaskouristukse t 18 ei tietoa ei tietoa

Sivuvaikutukset - Mitä seurata? AKE-lääkkeet (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini) pahoinvointi, ripuli, lihaskrampit, päänsärky, käytösoireita paino, ravitsemustila, ruokahalu. AKE-lääkkeet (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini) sydämen sykkeen hidastuminen, rintakipu RR, sydämen syke Rivastigmiinilaastari - ihottuma Memantiini ummetus, heitehuimaus. Jos esiintyy, yhteys lääkäriin

Lääkehoidon jatkaminen Lääkehoito vaihdetaan, jos sairaus etenee nopeasti, potilaan tila heikkenee, tulee sivuvaikutuksia AKE-estäjän yhdistäminen memantiiniin Lääkehoidossa ei tule pitää yli kuuden viikon taukoja

Milloin lääke on syytä lopettaa? Jos lääkehoidon valvonta ei onnistu Potilaalla vaikeita haittavaikutuksia Hoitovastetta ei saavuteta millään lääkkeellä tai lääkeyhdistelmällä ts tila huononee nopeasti Lääkkeillä ei ole saavutettavissa enää hyötyä vaikeassa dementiassa

Mikä aiheuttaa haastavaa käyttäytymistä? Muistisairauden aiheuttavan taudin neurokemialliset ja neuropatologiset tekijät Ympäristöperäiset tekijät Muistisairaan persoonallisuus Muistisairaan ja hoitajan väliset vuorovaikutuksen ongelmat Somaattiset sairaudet

Haastavan käyttäytymisen hoito Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. Omaisen ohjaus tärkeää Laitoksissa ssa henkilökunnan koulutus utus Alzheimer-lääkkeet ensi sijaisia Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten jos muuhun lääkehoitoon mennään, on hoito tilapäistä. Lääkehoidon pituus korkeintaan 12 viikkoa

Haastavan käyttäytymisen arviointi Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen Potilaan ja läheisen haastattelu: mieliala, ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, levottomuus, persoonallisuuden muutos Tarvittaessa yleismittari: NPI, neuropsychiatric inventory tai oirekohtaiset mm depressiomittari

Haastavan käyttäytymisen arviointi Mitä potilas sanoo? Mitä tekee? Miten käytösoire esiintyy ja missä tilanteessa? Mitä omainen kertoo? Pyri löytämään käytösoireen tarkoitus Miksi muistisairas käyttäytyy tai tuntee näin? Etsi ja selvittele l onko somaattinen sairaus aiheuttajana? Arvioi, onko kyseessä lääkkeen sivu- tai haittavaikutus?

Haastavan käyttäytymisen hoidon haasteet Syyn selvittäminen ontuu, diagnoosit puuttuu Fyysiset oireet tulkitaan psyykkisiksi oireiksi Jos väärä diagnoosi >> väärä hoito Aloitetun lääkkeen vastetta ei arvioida säännöllisesti Kun oire jatkuu lääkkeestä huolimatta, aloitetaan uusi lääke, jos sekään ei auta ehkäpä kolmas lääke jne

Käytösoireiden id lääkehoito Muistisairaudet käypä hoito-suositus 2010 Ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito AKE-lääkkeiden kohdeoireet erityisesti: mieliala, apatia, motoriset oireet Memantiinin kohdeoireet erityisesti: agitaatio, ärtyneisyys Myös AKE+memantiini-kombinaatio Vaikeat masennus- ja psykoosioireet Psyykelääkkeet

Depressio Kuva vaihtelee: apaattisuus syyttely itsensä vähättely aggressiivisuus - ruokahaluttomuus somaattiset vaivat ja huolet Pseudodementiassa d muistiongelmat t korostetusti esiin: Kuvailee omia epäonnistumisiaan

Muistisairaan depression lääkehoito Alzheimerin taudin käypä hoito suositus 2010 Sertraliini Sertralin, Zoloft saattaa olla tehokas ja turvallinen muistisairaan i i masennuksen hoidossa (C) Sitalopraami Cipramil, Cipralex (essitalopraami) saattaa olla tehokas muistisairauteen liittyvien käytösoireiden hoidossa laitospotilailla (C) Trisykliset masennuslääkkeet Triptyl, Klortriptyl ei liene hyötyä muistisairauteen liittyvässä masennuksessa (C) Voimakkaasti antikolinerginen, ei sovi vanhoille!

Aggressiivisuus AGGRESSION MUOTOJA Fyysinen hyökkäävyys Vastustelu hoitotilanteissa Huutaminen, kiroilu AGGRESSION VIESTEJÄ Pelko Tarve saada tukea huonolle itsetunnolle Merkki ahdistuksesta, masennuksesta, kivusta

Aggressio Tilanteeseen liittymättömiä syitä ja hoitoja Masennus Lääkehoidosta apua Kipu Lääkehoidosta hyötyä Lääkkeetön hoito, esim. fysikaalinen hoito Matala verenpaine Lääkehoidon tarkistus Suolan lisääminen Matala verensokeri

Risperidoni id i Risperdal R,Risperidon R Laajimmin dokumentoitu dementiapotilailla il ill Muistisairauteen liittyvä psykoosi virallinen indikaatio Yleensä annokset 0.25 mg 1mg/vrk Alussa ilta-annostelu (sedatiivinen) Lisää AVH-riskiä Ei vaikutusta kuolleisuuteen

Ketiapiini ii i Seroquel, Ketipinor Toistaiseksi vähän julkaistuja tutkimuksia Annos 25 200 mg/vrk Alkuvaiheessa ortostatismia ja väsymystä Vähenee 1-2 viikon kuluessa Ei EP-oireiden lisääntymistä Tiedot mortaliteetti ja AVH-riskin muutoksista rajallisia Heikentää 12 viikon hoidon aikana kognitiota, psykologisiin käytösoireisiin ei tehoa

Psykoosilääkkeiden käytön ongelmat Kognitiivisen tason ja toimintakyvyn heikkeneminen, erityisesti ketiapiini EP-oireiden paheneminen Perinteiset neuroleptit AVH:n lisääntyminen Olantsapiini, risperidoni

Unihäiriöiden syitä muistisairailla Unilääkkeen käyttö yleisin syy Masennus, kipu Levottomat jalat Matala verenpaine Liian aikainen nukkumaanmenoaika Päivisin ei toimintaa Nälkä Aktivoivat lääkkeet

Unettomuuden hoito muistisairailla Missä näyttöä? Unihygienian parantaminen, päivittäinen kävely yhdistettynä 2500 luksin kirkasvalohoitoon aamuisin vähentävät yöllisten heräämisten määrää ja masennusoireita kotona asuvilla Alzheimerpotilailla (JAGS 2005;53:793-802) Melatoniinia suositellaan dementoituneiden uni-valverytmin parantamiseksi sekä tueksi bentsodiatsepiinijohdannaisten vieroittamiseen (Clin Geriatrics 1997;8:17-26)

Unettomuuden hoitokeinoja Päiviin toimintoja, ei päiväunia, ulkoilua Samat iltarutiinit Kahvi+suolapala Kipulääke Antidepressiiva, mirtatsapiini 15 mg ¼-½ tabl Unilääke vain tarvittaessa Kirkasvalolamppu aamuisin + melatoniini iltaisin Rauhoittavaa musiikkia

Lääkkeet muistisairaan käytösoireen aiheuttajana ORTOSTATISMI, kaatuilu (Sydän ja verenkierron lääkkeet, dipyridamoli, neuroleptit) AKATISIA eli pakkoliikkuminen (neuroleptit) Bentsodiatsepiinien t ii i paradoksaaliset reaktiot t Antikolinergit (opiaatit, opiaattijohdokset, neuroleptit, trisykliset antidepressantit, kalsiumsalpaajat) aiheuttavat ummetusta, virtsaretentiota, näköhäiriöitä, kaatumisia Liian isot annokset

Lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi Hoitohenkilökunta on keskeisessä asemassa Toivotut hyödyt Haittavaikutukset Yhteisvaikutukset Toiminta väärän lääkityksen/lääkeannostelun jälkeen lääkärin konsultointi seuranta lääkehiili Säännöllinen lääkehoidon moniammatillinen kokonaisarviointi

Kiitos!