LAPSI, NUORI JA PERHE YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian ja foniatrian erik. lääk. Perheterapeutti
Sidonnaisuudet Apulaisylilääkäri, OYS lastenpsykiatrian klinikka Yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
Askelmerkit Mielen supervoimat Miksi me aikuiset olemme tarpeen? Mitä odotetaan vanhemmilta kehityksen tukena ja tarpeisiin vastaajana Ja eihän se kehitys ole perusasioidenkaan suhteen tauolla lapsen ollessa muualla kuin kotona Yhteistyöstä voimaa
Psyykkinen kehitys Geneettiset ja biologiset tekijät + Vuorovaikutuskokemukset varhaislapsuudesta aikuisuuteen ja + Psykososiaalisen ympäristön tapahtumat
Aivojen kehitys / mielen supervoimat Ulkoisten ärsykkeiden vaikutus toimintojen kehittymiselle Hermoverkon kehittymisen edellytyksenä tietyt ärsykkeet tiettynä herkkyyskautena Ärsykkeiden kesto ja voimakkuus muovaavat hermoverkon muodostumista Uusien yhteyksien muodostuminen suurinta alle kouluikäisillä, mutta jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja
Aivojen kehitys Toiminnallinen yhteys Samoja toimintoja suorittavat aivojen osat yhteydessä toisiinsa Ajallinen yhteys erillään olevien aivojen osien neurofysiologisissa tapahtumissa http://ps3ihminenjatieto.blogspot.com/2014/01/7-hermoston-kehitys-japlastisuus.html
Mielen supervoimat Tärkeä kehitystehtävä tunne- ja käyttäytymisen säätely Vahva yhteys sosiaalisten taitojen kehittymiseen Kuva: Päivi Lindholm
Tunne- ja käyttäytymisen säätely Perusta rakentuu varhaislapsuuden kokemuksista vuorovaikutuksessa lähiaikuisten kanssa Tärkeimpänä vanhemmat, mutta päivähoito / varhaiskasvatus jo varhain jakamassa tätä ja mukaan koulu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu
Tunne- ja käyttäytymisen säätelyn hermoverkkoa AIVOJEN ETULOHKON KUORIKERROS JNE
Kyky kontrolloida tunnetiloja ja käyttäytymistä Aivojen etulohkon kuorikerros Yhdistää, vertaa, harkitsee, päättää, arvioi = kontrolloi ja säätelee reaktiota Kehitys jatkuu aikuisikään saakka! Tarve aikuisen tuelle ja ohjaukselle jatkuu pitkään!
Tunne- ja käyttäytymisen säätely Missä kehitysvaiheessa voi odottaa millaisia säätelytaitoja??? Vastaavatko tärkeimmät kehitysympäristöt oikea-aikaisesti ja kehitystä edesauttavin keinoin kulloinkin keskeisiin kehitystarpeisiin??
Yhteistyöstä voimaa Kuva: Päivi Lindholm
http://brightside.me/
Mistä on hyvät vanhemmat tehty Kyssyy, onko läksyt tehty Soittaa opelle, jos joku kiusaa Tullee töistä kottiin Kehhuu Se on semmonen ihan tavallinen Neuvoo ja auttaa Sannoo, millon pittää tulla kottiin Käy kaupasa ja muistaa laittaa ruokaa 2. ja 4.-luokkalaiset
Mistä on hyvät vanhemmat tehty Näyttää mallia, miten toisten kanssa tullaan toimeen Välittää Pitää huolta Ihan tavallisista asioista Antaa rakkautta Laittaa rajoja On luotettava Kannustaa Luottaa On turvallinen Opettaa, miten elämää eletään 6.-luokkalaiset
Mistä on hyvät opet tehty? Missä ammattilaisten roolikartta? Kuva: Antti Lindholm
Yhteistyön perusta Mentalisaatio on halua ja kykyä huomioida ja pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta Kuva: Päivi Lindholm
Mentalisaatiokyky Ymmärrystä, että toisen yksilön toiminnan tai käyttäytymisen takana on motiivi, tavoite tai tunne, sekä ymmärrystä että toisen mieli on erillinen Toisen kokemus ei ole sama kuin oma, mutta mahdollista tavoittaa Merkityksen ja arvon anto toisen ajatuksille ja tunteille Kuva: Päivi Lindholm
Missä näkyy? Aikuinen pyrkii tavoittamaan, mikä on lapsen käyttäytymisen taustalla oleva tunnetila, ajatus tai tavoite Aikuinen ottaa omassa toiminnassaan huomioon lapsen mielen: mitä puhuu, miten toimii Aikuinen auttaa lasta hahmottamaan ja käsittelemään tapahtumia ja tunteita Perusta lapsen oman mentalisaatiokyvyn kehittymiselle!
Missä näkyy? Aikuinen pyrkii tavoittamaan, mikä on toisen aikuisen käyttäytymisen taustalla oleva tunnetila, ajatus tai tavoite Aikuinen ottaa omassa toiminnassaan huomioon toisen aikuisen mielen: mitä puhuu, miten toimii Perusta toimivalle yhteistyölle
Missä näkyy? Halu ja kyky yhteistyöhön Oman merkityksen tavoittaminen osana kokonaisuutta
Mitä meidän lapsille ja nuorille, perheille kuuluu? Elinolot Elintavat Kouluolot Mielenterveys Opiskeluhuolto Päihteet ja riippuvuudet Ruokailutottumukset Seksuaaliterveys Tapaturmat ja väkivalta Terveys THL / kouluterveyskysely Sotkanet
Kasvatuskulttuurin muutokset Arki on muuttunut, perheiden elämä on usein hektistä, kiireistä ja ohjelmoitua Lapset paljon sekä emotionaalisesti että konkreettisesti omillaan Perhe-elämä koetaan yhä useammin rasittavana, tarvitaan vapaata kodista
Syntyvyys Keskimäärin 1,49 lasta (2017 syntyvyyden mukaan) Lähde: Tilastokeskus
kasvatuskulttuurin muutokset... Lapsuuden ja aikuisuuden raja on hämärtynyt ja laajentunut Lasten kasvuympäristö on erotisoitunut, kaupallistunut ja väkivaltaistunut Informaatiotulva, median merkitys
kasvatuskulttuurin muutokset Rajat ja säännöt ovat neuvoteltuja, perusteltuja ja perustuvat sopimuksiin Moraali on muuttunut suhteellisemmaksi ja subjektiivisemmaksi Kontrolli on muuttunut ulkoisesta sisäiseksi
kasvatuskulttuurin muutokset Opettajia ei enää pidetä ehdottomina auktoriteetteina; yhteistyö koulun kanssa on lisääntynyt, toisaalta myös kritiikki koulua kohtaan on lisääntynyt
kasvatuskulttuurin muutokset Oppimiskäsitysten muutokset Oppimisympäristöjen muutokset Digitalisaatio
Pysymmekö muutosten perässä? Lasten- ja nuorisopsykiatristen lähetteiden merkittävä kasvu?? Yhä useammin kysymys: Onko lapsi koulukykyinen?? Yhä useammin kysymys: Onko koulu lapsikykyinen??
Yhteistyötä, mutta kenen kanssa? Kuva: Päivi Lindholm Polaria / Tromssa
Moninaiset perherakenteet Lapsiperheitä kaikista perheistä 38,6% (2016) Kolmen sukupolven perheestä ydinperheen kautta laajennettuun perhekäsitykseen
Lapsiperheet (2016) Lapsiperheistä uusperheitä 9% Lähde: Tilastokeskus
Sijoitetut lapset
Moninaiset toimijat opetustoimi varhaiskasvatus perusterveydenhuolto sosiaalitoimi poliisi Lapsi, nuori ja perhe kuntouttavat terapeutit läheisverkostot vammaispalvelu erikoissairaanhoito kolmannen sektorin toimijat kehitysvammahuolto Jne
Moninaiset toimijat varhaiskasvatus opetustoimi sosiaalitoimi päättäjät perusterveydenhuolto poliisi Lapsi, nuori ja perhe kuntouttavat terapeutit vammaispalvelu erikoissairaanhoito kolmannen sektorin toimijat kehitysvammahuolto Jne
Yhteistyössä on voimaa Nykyisin lapset, nuoret ja perheet ovat monenlaisten lisääntyvien vaatimusten ja haasteiden edessä samoin kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset samoin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset samoin
Miten tavoitteeseen? Toimivat yhteistyökäytännöt! Oikeat tahot mukaan yhteistyöhön oikeaan aikaan! Tarvittavaa koulutusta / menetelmiä / keinoja tukea ja auttaa! Riittävä resurssointi!
Ollaan onnistuttu, kun Ympärillä oleva riittävässä tasapainossa = kokemus riittävästä hallinnan tunteesta = kokemus riittävästä pystyvyydestä = uteliaisuus ja halu oppia uutta tallella Kuva: Päivi Lindholm
Tärkein mielen supervoima! RESILIENSSI = mielen kimmoisuutta Psyykkistä kykyä työstää ongelmia, päästä yli vastoinkäymisistä ja jatkaa eteenpäin Kykyä tavoittaa omat vahvuudet ja voimavarat ja saada ne käyttöön silloin, kun niitä tarvitaan
Yhteistyössä on voimaa Jokainen aikuinen lapsen ympärillä on kasvun ja kehityksen kannalta merkityksellinen! Ja yhdessä saavutamme enemmän kuin yksin!
Yhteiskunta muuttuu pysymmekö perässä? HUOM! Yhteiskunta olemme me!
KOHTI ÄÄRETÖNTÄ JA SEN YLI Kuva: Päivi Lindholm