Ateria- ja puhtauspalvelut Sami Tuohimaa projektipäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut p

Ateria- ja puhtauspalvelut 14.11.2018 Sami Tuohimaa projektipäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut p.0503430397 sami.tuohimaa@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube: POPmaakunta

Selvitystyö ateria- ja puhtauspalvelut kevät 2018 Kartoitettiin nykytilanne ateria- ja puhdistuspalveluiden osalta - Esiselvityslomake Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueen kunnille ja kuntayhtymille. - Kartoitettiin siirtyviä ateria- ja puhtauspalveluiden toimintamalleja, volyymejä, henkilöstöä, hankintoja ja toiminnan kustannuksia. - Kaikki organisaatiot 36 kpl vastasivat kyselyyn. - Jalkautuminen maakuntakierrokselle kaikkiin POPmaakunnan kuntiin ja kuntayhtymiin

Ateriapalveluiden nykytilaa Yleisesti ateriapalvelut kunnan omaa toimintaa Ateriapalveluiden tuottaminen keskittynyt osittain sotekiinteistöihin Ateria- tai /ja puhtauspalvelut ulkoistettu kokonaan tai osittain Pääsääntöisesti keittiötoiminnot sijaitsivat koulukiinteistöissä Kuntayhtymät ostavat palvelut kunnilta Ateriapalveluiden tuottaminen keskittynyt sote-kiinteistöön Ateriapalvelut yhtiöitetty Maakunnassa ateriapalveluita tarvitaan esim. vuodeosastot, palvelutalot, kotiinkuljetettavat ateriat, henkilöstölounaat

Yleistä ateriapalvelut Pääsääntöisesti ateriapalvelut toimivat kuntaorganisaation sisäisinä yksikköinä teknisen toimen(16), keskushallinnon (5) tai sivistyspalveluiden 5 yhteydessä. PPSHP:n ravintokeskus kuuluu sairaanhoidollisiin palveluihin. Kolme kuntaa tuottaa palveluita liikelaitoksena (Oulu, Ii ja Liminka), yksi kunta yhtiöittänyt toimintansa (Siikalatva). Ostopalveluina ateriapalveluita hankitaan Kärsämäellä. Oulussa hankitaan oman tuotannon lisäksi ostopalveluna ateriapalveluita. Kunta organisaatioissa suurin osa ateria- ja puhtauspalveluita on yhdistetty yhdeksi tulosalueeksi. (30/ 23) Kulut vyörytään/laskutetaan prosesseille Muutama kunta ilmaissut halukkuutensa tekemään yhteistyötä maakunnan kanssa

POPmaakuntaan siirtyvä henkilöstö 13 179 Maakuntaan siirtyy n 900 työntekijää kunnista ja kuntayhtymistä Henkilöstöjakauma ammattialoittain: 53 Ateriapalveluiden henkilöstöä 340 Puhtauspalveluiden henkilöstöä 540 Suurimmat luovuttavat organisaatiot: 524 5 77 PPSHP, Oulun kaupunki, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Kuusamon kaupunki 23,5 20 ruokapalvelutyöntekijä yhdistelmätyöntekijä kokki ruokapalveluvastaava ruokapalveluesimies palveluesimies, ohjaaja laitoshuoltaja muu nimike Kunnista ja kuntayhtymistä n 470 henkilöä ja PPSHP n 420 henkilöä

100 % Ateriapalvelujen kustannusten jakauma siirtyvien palveluiden osalta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % henkilöstökulut aineet- ja tarvikkeet palvelujen ostot vuokrat muut kulut sisäiset vyörytykset

POPmaakunnan alueella olevat keittiöt 450 400 386 422 Uudistuksen myötä: 350 300 250 Maakuntaan siirtyviä keittiöitä 19 % 200 150 100 50 0 36 Palvelukeittiö 104 115 117 11 Palvelukeittiö, ei kuumennusta 69 48 42 60 14 13 18 1 0,7 0,3 1 Jakelupiste Valmistavakeittiö Aluekeittiö Tuotantokeittiö Maakunnan alueella on kunnallisia keittiöitä tai jakelupistettä 730 Kuntien toimintoihin jääviä keittiöitä 81 % Kunnat uudistuksen jälkeen Maakunta Kunnat nyt

Sote-aluemallin luonnos pohjana Tukipalveluja suunniteltaessa: Huomioitava soten suunnittelema palveluverkko ja muut palvelussa tehtävät linjaukset mm palveluseteli. Kuntakentässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös lopullisiin ratkaisuihin

Nykytilanne: POPmaakuntaan siirtyvät valmistuskeittiöt o alue- tai keskuskeittiö o palvelukeittiö, toiminut valmistuskeittiönä aiemmin

Kuusamo

Vaihtoehdot alueittain: Kuusamo a) Yhteistyö kaupungin kanssa (Inhouse) Valmiudet ruoanvalmistukseen laajemmin Toimitaan nykyisellä mallilla Tarvittaessa hoidetaan Taivalkosken tuotanto? b) Omana toimintana valmistus Vaatii remontoinnin keittiöön, toiminnan muuttaminen Valmistus n 350 lounasannosta c) Keskitytään jakeluun Hankitaan valmisruoka Kangasalan-malli Pieni remontti Vähäisemmät henkilöstöresurssit Paikallisuuden huomioiminen tulevaisuudessa vaikeaa? d) Ulkoistetaan yksityiselle toimijalle Vaihtoehto b:n haasteet Markkinakartoitus suoritettava

Pudasjärvi Hirsikartano

Vaihtoehdot alueittain: Pudasjärvi a) Yhteistyö kaupungin kanssa (Inhouse) Valmiudet ruoanvalmistukseen laajemmin, mutta onko tarvetta? Puhtauspalvelut ulkoistettu, hoitohenkilöstön tehtävänkuvissa vuodehuoltoa, ruoanjakotehtäviä b) Omana toimintana valmistus? Vaatii rakentamisen keittiöön, toiminnan muuttaminen Valmistus n 850 lounasannosta c) Keskitytään jakeluun? Hankitaan valmisruoka Kangasalan-malli Pieni remontti Vähäisemmät henkilöstöresurssit Paikallisuuden huomioiminen tulevaisuudessa vaikeaa d) Ulkoistetaan yksityiselle? toimijalle Markkinakartoitus suoritettava

Vaihtoehdot alueittain: Ii Tilat eivät mahdollista muunlaiseen toimintamalliin ilman rakentamista. Ii:n alueella 280 lounasannosta a) Yhteistyö kunnan kanssa (inhouse) valmiudet ruoanvalmistukseen laajemmin Oulun pohjoispuolelle mm. Haukipudas, Rajakylä b) Ulkoistetaan yksityiselle? toimijalle Markkinakartoitus suoritettava

Haasteet pohjoisessa pop:ssa Alueella ei siirtyviä valmistuskeittiöitä Ruoanjakelussa käytössä keskitettyjakelu 3 x pv Säilytysmahdollisuudet jakelukeittiöissä pienet Etäisyydet toisiinsa nähden pitkät Oulu n 80 km Pudasjärvi n120 km - Kuusamo.

OULU JA YMPÄRISTÖ

OULU JA YMPÄRISTÖ a) Toimintaa keskitetään siirtyviin valmistuskeittiöihin esim. Oulu > Kempele, Liminka, Hailuoto? Muhos > ympäristökunnat jakeluna Toimintamallien kehittäminen Mikä jo ulkoistettujen palveluiden tilanne, arvioitava uudelleen toiminnan kannalta. Mikä Löökin mahdollisuus tulevaisuudessa Kuljetus ulkoistetaan? b) Ulkoistetaan yksityiselle toimijalle Markkinakartoitus tehtävä

RANNIKKO JA JOKILAAKSOT

Vaihtoehdot alueittain: Kalajoki (Kalajoki toiminta keskittynyt kunnassa sote-kiinteistöön)? a) Keittiöiden siirto maakunnalle Miten kunta hoitaa siku-asiakkaat Maakunta ei voi myydä, ilman yhtiöittämistä > seuraukset b) Yhteistyö kaupungin kanssa(inhouse) Valmiudet ruoanvalmistukseen laajemmin Esim Alavieska, Pyhäjoki, Merijärvi? C) Ulkoistetaan yksityiselle toimijalle Miten tilat mahdollistavat? Markkinakartoitus tehtävä

Vaihtoehdot alueittain: Rannikko a) Toimintaa keskitetään siirtyviin valmistuskeittiöihin. Tila-arviot suoritettava. Raahe Siikajoki (sote-kiinteistö) Ulkoistetaan kuljetus? b) Ulkoistetaan yksityiselle toimijalle Markkinakartoitus tehtävä

JOKILAAKSOT a) Toimintaa keskitetään siirtyvien valmistuskeittiöiden mukaan. Tila-arviot suoritettava. Haapajärvi, (Reisjärvi ja Pyhäjärvi) Ylivieska, (Sievi, Nivala) Oulainen tai/ja Haapavesi ja (Pyhäntä) Toimitaan kuntarajojen yli Ulkoistetaan kuljetus Ei siirtyvää? b) Ulkoistetaan yksityiselle toimijalle Markkinakartoitus tehtävä

Inhouse periaatteet toiminnassa Kunnat ja maakunnat voivat perustaa hankintalain mukaisesti sidosyksikön Maakunta hankkii sidosyksiköltä ilman kilpailutusta(inhouse) Hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Maakunnan sidosyhtiö voi myydä tukipalveluja maakuntakonsernin ulkopuolelle (esim. kunnille) vain rajoitetusti (5 % / 500.000 )

Selvitettävää: Kuntien lopullinen halukkuus inhouse yhteistyöhön (II, Kuusamo, Pudasjärvi, Kalajoki) Millä tasolla yhteistyötä tehdään päädyttäessä Inhouse vaihtoehtoon? Aterioiden valmistustoiminnot Aterioiden valmistus- ja jakelutoiminnot Ateriapalveluiden valmistus-, jakelutoiminnot ja lisäksi puhtauspalveluiden tuottaminen Nykyisten kuntien ulkoistukset arvioitava uudelleen / vaihtoehdot alueittain.

Kotiinkuljetettavat ateriat

Havainnot kotiinkuljetettavista aterioista Erilaisia toimintamalleja useita: jäähdytettyjä aterioita kuumia aterioita yhdistelmiä ateriapaketeissa sisällöllisiä eroja Määrät kuntien kokoluokan mukaan vaihtelevia Alavieskassa toimituksissa pienin 12 annosta, suurin alueellisesti Oulu n 1100 annosta Haasteet nyt ja tulevaisuudessa Annoksen turvallisen lämpötilan pitäminen asiakkaalle asti Annoksen estetiikkaa Tulevaisuudessa etäisyydet pitkiä Kasvava tulevaisuudessa

Ylivieska Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikajoki Sievi Reisjärvi Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi Oulu Oulainen Nivala Muhos Merijärvi Liminka Kuusamo Kempele Kalajoki Ii Hailuoto Haapavesi Haapajärvi Alavieska 13 21 13 12 44 29 58 24 38 17 16 33 43 46 56 70 62 Kotiinkuljetettavien aterioiden jakauma 89 83 72 77 81 126 130 128 158 185 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900 950 1000 1050 1100 1150 1200 Ateriat lämpimänä Ateriat viikonloppuisin jäähdytettynä Ateriat jäähdytettynä 1109

Ehdotukset kotiinkuljetettavien aterioiden jatkotoimenpiteille: a) Vaihtoehto Luovutaan kotiinkuljetettavista aterioista Alueellinen saatavuus, onko markkinoilla yksityisiä toimijoita kattavasti? Markkinakartoitus tehtävä Vaikuttavuus omaan tuotantoon arvioitava.? Onko valmisateriat mahdollisuus > yhteistyökumppanit? Maakunnan hajanaisuus. Esim Kuusamon-malli: yksityinen toimittaa kotiinkuljetettavat ateriat keskustaan ja haja-asutusalue kunnallisen ateriapalvelun piirissä. Toiminnan tasapuolisuus maakunnan alueella (hinta, saatavuus) Vaikuttavuus omaan tuottavuuteen arvioitava

Ehdotukset kotiinkuljetettavien aterioiden jatkotoimenpiteille: b) Vaihtoehto Toiminnan yhtenäistäminen Muutetaan lämpimänä kotiinkuljetetut ateriat jäähdytetyiksi aterioiksi Maakunnan hajanaisuus vs valmistuskeittiöt Palvelua täydennetään menumaattien tai vastaavan laitteiden käyttöönotolla joillekin alueille Ulkoistetaan kuljetuspalvelut omasta toiminnasta Ateriapaketin yhtenäistäminen alueella - pääruoka, salaatti tai kasvislisäke ja jälkiruoka - toimitukseen ei sisälly leipä, ravintorasva tai juoma (kauppapalvelu tai vastaava) Mitä vaikutuksia asiakkaalle? Asiakaan valinnanvapaus ruokailla omaan ajankohtaan Tuoteturvallisuus jäähdytetyt ateriat / lämpimät ateria Asiakkaalta veloitettua hintaa saadaan alemmaksi kuljetuksia tehostamalla. Maittava ja esteettisesti hyvänäköinen ateriakokonaisuus. Ikäihmisen oikeanlainen ravitsemus

Hankinnat

Ateriapalveluiden hankinnat siirtyvien palvelujen osalta: 14 12 10 10,2 8 6 4 2 0 Oulun seudun hankintarengas 1,5 Raahen seudun hankintarengas 0,2 KL- Kuntahankinnat 0,5 Kilpailutamme hankinnat itse 2,1 Kalajokilaakson hankintarengas 0,2 0,05 Kainuun IS-hankinnat hankintarengas Osallistujat milj /

Lähiruokaa ja kotimaisia elintarvikkeita toiminnassa 29 kuntaa Käyttää toiminnassaan lähiruokaa ja / tai kotimaisia elintarvikkeita Mitä tulevaisuudessa POPmaakunnassa? Mitkä ovat POPmaakunnan arvot elintarvikkeissa? Kirjattuna 13 kuntastrategiaan Mikä vaikuttavuus POPmaakunnan hankinnoilla on kuntien elinkeinoon ja elinvoimaisuuteen? Kirjattuna 7 kuntastrategiaan suoraan käyttävänsä lähiruokaa

Ehdotukset ateria- ja puhdistuspalveluiden hankinnoille: a) Maakunnan omana toimintana Hyödyt: Hankintojen volyymit isot > vaikutus hintaan Yhteiset toimintamallit ja niiden seuranta Paikallisuuden huomioiminen hankinnoissa Kohdennetut hankinnat oman asiakasryhmän mukaan (nuoret/ ikäihmiset) Vähemmän toimipisteitä logistiikkakulut pienemmät (pudotuspisteiden määrä) Riskit: toimipisteiden etäisyydet pitkät. Varattava oma resurssi (Onko osaamista) b) Ostopalveluna esim. Monetra Oy Hyödyt: Hankinnoissa volyymit isot jo nykyisellään Yhteiset toimintamallit ja niiden seuranta Kilpailutuksen osaaminen Paikallisuuden huomioiminen hankinnoissa Riskit: Enemmän toimipisteitä,(pudotuspisteiden määrä) Huomioidaanko asiakasryhmiä riittävästi Mikä on konsernin hankintastrategia tulevaisuudessa? c) Nykyiset hankintarenkaat (7 kpl) Hyödyt: Voidaan huomioida osittain paikallisuus? Riskit: Kokonaistaloudellisesti kalliimpi maakunnalle volyymien pienennyttyä Toiminnanohjauksen vaikeutuminen Kilpailutusosaamisen pirstaloituminen, maakunnan etujen valvonta vaikeutuu. Luovuttaessa mahdollinen vaikutus kuntien sopimushintoihin d) Hansel Oy Hyödyt: Hankinnoissa volyymit isot Kilpailutuksen osaaminen? Riskit: Yhden toimijan malli Paikallisuuden huomioiminen kilpailutuksissa vaikeaa Enemmän toimipisteitä,(pudotuspisteiden määrä) Saadaanko kaikilta osin mitä halutaan, voidaanko vaikuttaa kilpailuttamisasiakirjoihin?

PUHTAUSPALVELUT

Havainnot puhtauspalveluista Toimintamalleja useita: Rajapinnat vaihtelevat palvelukuvauksissa mm vuodehuoltotehtäviä, välinehuoltoa, ateriapalvelutehtäviä, pyykkihuoltoa, hygieniatuotteet Siivoustyönmitoitukset ei samansuuntaisia Eri hallinoissa työskenneltäessä yhteistyö ei välttämättä toimi ateria- ja puhtauspalveluiden välillä esim. yhteisresurssien hyödyntäminen, hankintojen suunnittelu

Puhtauspalvelujen kustannusjakauma 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Henkilöstökulut Vuokratyövoima Palvelujen ostot Vuokrat Aineet- ja tarvikkeet Muut kulut Sisäiset vyörytykset

Jatkokehittäminen puhtauspalvelut: Vuoropuhelu soten kanssa: Millaista palvelua tarvitaan Mitä/missä järkevää suorittaa laitoshuoltajan toimesta? Palvelun miettiminen onko järkevää ulkoistaa joiltain alueilta (siirtyvä henkilöstö vai rekrytointi) Siivoustyönmitoitus yhtenäistettävä On tehtävä yhteistyötä organisaatioiden kanssa, siirtymässä yksittäisiä tiloja mm kouluterveydenhoitotilat

Ehdotukset kehittämiskohteille ateriaja puhtauspalveluissa jos omana toimintana: Ateria- ja puhtauspalveluiden yhtenäistäminen hallinnollisesti samaksi palvelualueeksi. Asiakkaan tilauskanava yhdenluukun periaate Keskitetty hankintojen, tuotannon- ja toiminnanohjaus > ketjuohjaus Ulkoistettujen palveluiden arvioiminen; nykyiset ja uudet

Muuta: Kuusamon pesula (siirtyvä?) Vuodessa pestävää pyykkiä 11 400 kg Ulkoiset menot 206 442 (sisäiset uupuu) Haapaveden pesula (selvitettävä) Osakeyhtiö Suurin osa pestävästä pyykistä siirtyvien palveluiden

Kiitos Ateria- ja puhtauspalvelut Sami Tuohimaa projektipäällikkö, ateria- ja puhtauspalvelut p.0503430397 sami.tuohimaa@popmaakunta.fi