Soteka kierros kunnissa; verkoston rakentaminen. Mari Tuomikoski Projektipäällikkö, kasvupalvelut p

Transkriptio

1 Soteka kierros kunnissa; verkoston rakentaminen Mari Tuomikoski Projektipäällikkö, kasvupalvelut p Youtube: POPmaakunta

2 Aikataulutus: SOTE/Kasvupalvelut yhdyspinnat Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Webropol-kyselyt kuntiin Tapaamisten sopiminen Kyselyiden yhteenvetoa Tapaamiset ja keskustelutilaisuudet käynnistyvät ( ) Osa kunnista pyysi jatkoajan kyselyyn vastaamiseen, linkki auki lokakuun loppuun saakka. Tapaamiset ja keskustelutilaisuudet jatkuvat Viimeinen kuntatapaaminen Yhteenveto ja jatkosta sopiminen

3 Kuntakierroksen aikataulutus Hailuoto Kempele Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala, Oulunkaari Oulainen Ylivieska, Alavieska, Nivala, Sievi, Kallio Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Raahen hyvinvointikuntayhtymä Tyrnävä, Muhos Liminka, Lumijoki Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Selänne, Kärsämäki, Siikalatva, Pyhäntä, Haapavesi, Helmi Oulu Taivalkoski, Kuusamo Kalajoki, Merijärvi

4 Tapaamisten tavoite Luoda pohja maakunnan ja kuntien väliselle yhteistyölle ja luottamukselle. Selvittää kuntien työllisyydenhoidon käytäntöjä ja resursseja. Kuntouttavan työtoiminnan osalta kuulla, millaisia hyviä käytäntöjä kunnat ovat luoneet siirrettäväksi maakuntaan. Tapaamisilla kartoitetaan yhdyshenkilöt ja sovitaan jatkoviestinnästä.

5 Tämä tiedetään tällä hetkellä Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta, vammaisten henkilöiden työtoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus sekä kuntouttava työtoiminta siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle o Järjestämislain mukaan kunnat eivät saa tuottaa sote-palveluja. Kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä on tarkoitus tarkentaa järjestämisen ja tuottamisen osalta: o Mahdollisia tarkennuksia myös asiakkaiden tukeen ja ohjaukseen sekä oikeuteen hyvään sosiaalihuoltoon. o Selvitetään kunnissa sijaitsevien työtoimintapaikkojen ja nuorten työpajojen asema.

6 Entä työpajat? Maakuntauudistus ei vaikuta kuntien rahoittamaan työpajatoimintaan. Maakunnat ja kasvupalvelujen tuottajat voivat jatkossakin lähettää työttömiä työnhakijoita kuntien tarjoamaan nykyisen kaltaiseen työpajatoimintaan. Kunnat voivat esimerkiksi palkata palkkatuella työttömiä työpajatoimintaan ilman, että kunnan tulee muuttaa nykyistä toimintatapaansa. Se, että maakunta myöntää jatkossa TE-toimistojen sijasta palkkatukea, ei vaikuta palkkatuensaaja-organisaatioiden toimintaan. Lähde: tem.fi

7 Tuloksia/siirtyvä henkilöstö ( ) Kunnasta on siirtymässä alustavan sähköisen kyselyn mukaan noin 56 htv:ta maakuntaan. Siirtyvän henkilöstön tausta on kuntouttavan työtoiminnan tehtävissä, tavallisimmin kunnan sosiaalipalveluissa. Siirtyvän henkilöstön määrä on alustava arvio, joka voidaan vahvistaa vasta lakien voimaan tulon jälkeen Osa kunnista on jättänyt vastaamatta siirtyvän henkilöstön määrään perusteella, että keskeinen lainsäädäntö on valmisteluvaiheessa, eikä kunnilla tai maakuntavalmistelulla ole varmuutta jääkö kuntouttavan työtoiminnan ohjaustehtäviä kuntiin. Työllisyydenhoidon tehtävät sijoittuvat kunnissa laajasti eri hallintokuntiin esim. elinkeinoyhtiö, perusturvapalvelut, yhdyskuntatekniikka jne. Työllisyydenhoidon/kuntouttavan työtoiminnan tehtävissä toimii kunnissa noin 240 htv:ta. Heistä määräaikaisia on n. 46%.

8 Työllisyydenhoidon resurssit TE-toimisto henkilötyövuotta Kunnat 2018 ( /kesken) 241 henkilötyövuotta Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 6 asiointipaikkaa 13 yhteispalvelupistettä 5 Ohjaamoa nuorille

9 Hyviä käytäntöjä/havaintoja Palvelurakenteesta näyttää puuttuvan palvelumuoto asiakkaille, joiden toimintakyky ei ole riittävä kuntouttavaan työtoimintaan. Päihdeongelmaiset jäävät työtoiminnan ulkopuolelle, erityisesti nuorten kohdalla tilannetta pidetään laajasti huolestuttavana ja entisestään syrjäyttävänä. Muhos (Nuorten Ystävät ry) järjestää Oma Sopimus-mallilla asiakkaalle palvelua ennen kuntouttavaa työtoimintaa. Asiakkaiden palveluun kaivataan Rinnallakulkijaa. Hankkeissa mallia on testattu ja tulokset ovat olleet positiivisia; asiakas saatetaan tai tarvittaessa noudetaan kotoa esim. tutkimuksiin tai työpaikalle. OTE-hankkeen terveiset: nuorille on tarjolla runsaasti palveluita ja niitä kehitetään, mutta hanke on tunnistanut yli 30-vuotiaat, vaikeasti työllistyvät, vähän tai ei ollenkaan koulutetut ryhmänä, jolle ei ole oikein minkäänlaista tukea tai palveluja tarjolla.

10 Hyviä käytäntöjä/havaintoja Työllisyydenhoidon käytännöt vaihtelevat kunnittain. Palvelut saattavat olla kunnasta riippuen joko vahvasti koordinoituja tai sirpaleisesti organisoituja eri kunnan hallintokuntien alle. Usein työllisyydenhoidon asiat nähdään sosiaalipalveluna ja yhteys kunnan elinkeinotoimintaan jää vähäiseksi. Useat kunnat ovat varanneet resursseja palkkatuen kuntalisiin, mutta yhteinen viesti on että niiden käyttö ei ole volyymiltaan suurta. Useissa kunnissa toimii kunnan rahoittamia työpajoja. Pajoilla toteutetaan monipuolista toimintaa ja keskusteluissa nousivat esille pajojen perinteiset toimialat. Avoimeksi jää kohtaako toiminnan sisältö nuorten tarpeita ja jatkopolutusta.

11 Hyviä käytäntöjä/havaintoja Palvelun ulkoistaminen. Kunta hankkii sopimusperusteisesti ulkoiselta palveluntuottajalta työpajatoiminnan tai kuntouttavan työtoiminnan pl. asiakasta koskevat viranomaispäätökset. Järjestöyhteistyö asiakkaan palveluissa. Kunta tukee järjestöjä/kylätoimikuntia rahallisilla avustuksilla sekä antamalla hallinnollista apua, jolloin järjestöt/kylätoimikunnat voivat työllistää tai järjestää asiakkaille työkykyä ylläpitää toimintaa. Työmarkkinatukimaksuun ennalta reagoimiseen mietitään useissa kunnissa käytännön ratkaisuja. Kunnat saavat käyttöönsä KELA:lta 200 päivää työttömänä olleiden listaukset, joita osa seuraa aktiivisesti. Yksi kunta järjestää työnhakijoiden tapaamiset 200 pv työttömyyden jälkeen, ja pyrkii kartoittamaan työnhakijalle sopivan palkkatukipaikan kunnan omista tai toiminnoista tai yrityksistä.

12 Hyviä käytäntöjä/havaintoja Useat kunnat mainitsevat kuntouttavan työtoiminnan ja osaamisen kehittämisen yhdistelmistä. Vaikka opinnollistaminen ei ole vielä tällä hetkellä volyymiltaan suurta, ovat kokeilut olleet onnistuneita. Osatyökykyisten työllistäminen kunnan tehtäviin. Tilanteen mukaan työsuhteessa huomioidaan tehtävien sisältö tai työajan järjestelyt. Kuntouttava työtoiminta ns. pohjapalveluna, joka räätälöidään asiakkaan tilanteen mukaan. Jaksoon voi sisältyä koulutuskokeilua tai muuta ostopalvelua. Hyvät ja asiakkaan tilannetta vievät tulokset saavutetaan kunnissa, joissa on tiivis yhteistyö aikuissosiaalityön ja työllisyyspalveluiden välillä.

13 Työnhaussa tukea tarvitseva asiakas - casé Maakunnan tarjoamat verkkopalvelut, avoimet matalan kynnyksen palvelut, help desk palvelut Asiakas osallistuu maakunnan tarjoamaan palveluun esim. työhönvalmennus, kielitaidon testaukset jne. Asiakkaan tilanteen tarkistaminen työttömyyden jatkuessa yli 6kk. Haastattelu ja suunnitelman päivittäminen. Sovitaan osallistumisesta palveluun. Työnhaun käynnistyminen. Asiakkuus käynnistyy verkossa, asiointipaikassa tai puhelinpalvelun tuella. Työmarkkinatori. Alusta muodostaa asiakkaan sähköisen palvelutarpeen arvion. Asiakkaan tilanteen tarkastaminen työttömyyden jatkuttua yli 3kk. Haastattelu, suunnitelman päivittäminen ja palvelujen tarjoaminen. Maakunnan tarjoamaan palveluun osallistuminen. Palvelutarpeen arviointiin perustuvien palvelujen automatisoitu tarjonta. Kohdennettu työn ja palvelujen tarjoaminen. Asiakas osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Mahdollinen yhteistyö sotepalvelujen kanssa. Työllistyminen tai muu ratkaisu asiakkaan tilanteeseen.. POPmaakunta

14 Kiitos! Mari Tuomikoski Projektipäällikkö, kasvupalvelut Puh Johanna Patanen Projektipäällikkö, sotekoordinaattorit POP maakunta Kauppurienkatu 8 A, Oulu POPmaakunta