RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys
Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 2 4.1 Geologia ja vesistöt 2 4.2 Kasvillisuus 3 4.3 Eläimistö 4 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 4 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6 7 LÄHTEET 6 Liitteet Liite 1. Linnustoselvitys. Valokuvat: Soile Turkulainen 2011. Kannen kuva: Rantapuustoa selvitysalueen itäosassa. Taustalla näkyy Hyppyriäisenmäki. Raportin pohjakartat Maanmittauslaitos 2011. Lupa nro 495/KP/04. Pöyry Finland Oy Soile Turkulainen biologi, FM Ismo Yli-Tuomi biologi, FM Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Ilmarisenkatu 18, 20520 Turku puh: 010 33 310 fax: 010 33 31501
1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungissa sijaitsevalle Hyppyriäisenahon tilalle ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokartoitusten perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Pesimälinnustoselvityksen teki Sami Ylistö (liite 1). 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Jyväskylän kaupungin alueella Oravasaaressa (kuva 1). Siihen kuuluu Kaukkaanlampeen rajoittuva Hyppyriäisenahon tila, jonka pinta-ala on noin 50 ha ja jossa on rantaviivaa noin kilometri. Yleispiirteiltään selvitysalue on osin peltoa ja osin kallioista metsämaastoa. Kaukkaanlammen ympäri kiertyvä tie jatkuu selvitysalueen itäosaan peltotienä. Kaukkaanlammen ympärillä on haja- ja loma-asutusta, ja valtatie 4 kulkee läheltä sen koilliskulmaa. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja Hyppyriäisenahon tilan rajaus. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Kaukkaanlammen eteläpuolella sijaitsee Natura-verkostoon sisältyvä Iilijärven alue (FI0900083), joka ulottuu lähimmillään noin 300 metrin päähän lammesta (kuva 2). Osittain Natura-alueella sijaitseva Hyppyriäisenmäki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin ja ulottuu pohjoisreunalla lammen tuntumaan (kuva 2). Kaukkaanlammesta laskevan Pienijoen varressa on kasvistoltaan huomionarvoinen lehto, mutta se rajoittuu joen välittömään läheisyyteen eikä ulotu selvitysalueelle asti (Välivaara 2007). Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja Keski- Suomen ELY-keskuksen tietojen mukaan selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole muita luontokohteita. Lähimmät tiedossa olevat uhanalaisten lajien esiintymät sijaitsevat Natura-alueella tai sen tuntumassa selvitysalueen ulkopuolella.
2 2 1 1 Kuva 2. Iilijärven Natura-alueen (1) ja Hyppyriäisenmäen kallioalueen (2) rajaukset selvitysalueen kohdalla (sininen katkoviiva). Lähde: Oiva -ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2011. 3.2 Maastokartoitukset Maastokartoitukset tehtiin luontokohteiden, kasvillisuuden ja liito-oravan osalta 6.6.2011. Maastokartoituksilla selvitettiin luonnonympäristön yleispiirteet alueella sekä kartoitettiin sieltä seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät purot, lammet ja lähteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt liito-oravaesiintymät ja lajin käyttämät liikkumisyhteydet muille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010 ja luonnonsuojeluasetuksen liite 4) ja luontodirektiivilajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Liito-oravakartoituksessa etsittiin lajin elinpiirin osoittavia ulostepapanoita pesä- ja ruokailupuiksi soveltuvien kookkaiden kuusten ja haapojen alta Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun menetelmien mukaisesti (Sierla ym. 2004). Linnustoselvityksen menetelmät on selostettu liitteenä olevassa linnustoselvitysraportissa (liite 1). Maastokartoitukset ulotettiin noin 200 metrin päähän lammesta. 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Geologia ja vesistöt Kaukkaanlammen eteläpuolinen alue on kallioista moreenimaastoa (Geologian tutkimuskeskus 2011). Hyppyriäisenmäki kohoaa yli 100 metriä Kaukkaanlammen veden-
3 pinnan tason (82,8 m mpy) yläpuolelle ja erottuu hyvin maisemakuvassa varsinkin lammen pohjoispuolelta katsottuna. Rantavyöhyke on selvitysalueen kohdalla rinne- ja tasamaastoa, jonka loivapiirteisimmät ja maaperältään otollisimmat osat on raivattu pelloiksi. Aikaisemmin peltoja on ollut lammen ympärillä enemmän, mutta osa niistä on metsitetty. Kaukkaanlampi kuuluu Päijänteen yläpuoliseen Leppäveden lähialueen vesistöalueeseen (14.311). Lammen vedet laskevat Pienijokea pitkin koilliseen Leppäveden Kaukkaanlahteen. Selvitysalueen läpi virtaa Kaukkaanlampeen laskeva puro/oja, joka saa alkunsa Hyppyriäisenmäen lounaispuolelta Hörhänlammesta ja Kalliolamminsuolta. Pintaveden ekologinen tila on arvioitu Leppävedessä hyväksi ja Kaukkaanlampeen laskevassa joessa ja Pienijoessa peräti erinomaiseksi (Keski-Suomen ELY-keskus 2011). Kaukkaanlammesta ei ole käytettävissä arviointitietoa, mutta se lienee vähintään hyvä, vaikka lampi onkin matalahko ja osin peltorantainen. Selvitysalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. 4.2 Kasvillisuus Selvitysalue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle ja kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Järvi-Suomeen. Eliömaakuntana on Pohjois-Häme. Selvitysalueen pinta-alasta noin viidesosan kattavat kaksi erillistä lähelle rantaa ulottuvaa peltoa. Ne eivät olleet luontoselvitystä tehdessä aktiivisessa viljelyskäytössä, vaan kasvoivat heinä- ja ruohovaltaista niittykasvillisuutta. Peltojen ja rannan välissä on kapeana vyöhykkeenä nuoria koivuja sekä pieni männikkökumpare, jonka reunassa kasvaa järeä haapa (kuva 3). Läntisemmän pellon kulmassa ladon ympärillä kasvaa isompia koivuja ja runsaasti kieloa. Peltojen reunan rantapuustoa on harvennettu. Hyppyriäisenmäen alarinteiden metsät peltojen takana ja välissä ovat nuoria talouskuusikoita ja koivikoita ja varttuvia sekametsiä. Selvitysalueen itäosan metsäinen rantarinne on yläosassa nuorta tiheää koivikkoa, joka sekin saattaa olla entistä peltoa (kuva 3). Alempana on kosteaa harmaalepikkoa, koivuja ja pajuja sekä mm. metsäkastikkaa, mesiangervoa, metsäkortetta ja paikoin rentukkaa ja suo-ohdaketta. Selvitysalueen länsiosassa kasvaa nuorta istutuskoivikkoa tienvarsialueilla, jotka lienevät aikaisemmin olleet peltoa. Niiden aluskasvillisuus on melko rehevää ja siihen kuuluu mm. mesiangervoa. Lisäksi länsiosassa on tien ja rannan välissä varttuvan kuusikon metsäkuvio. Kauempana rannasta sijaitsevassa tilan länsireunan kalliorinteessä on tuore hakkuu. Kuva 3. Nuorta kuusikkoa ja rannan lehtipuustoa peltojen välialueella ja nuorta koivikkoa selvitysalueen itäosassa.
4 Kaukkaanlammen ranta on selvitysalueen kohdalla pehmeä ja lievästi luhtainen. Koivujen lisäksi rannalla kasvaa pajuja sekä suursaroja ja kastikkaa. Vetisimmät luhta-alueet ovat läntisemmän pellon reunassa ja puron/ojan suistossa, missä lajistoon kuuluvat mm. vehka, korpikaisla, järviruoko ja kurjenjalka. 4.3 Eläimistö Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta keväällä 2011. Liito-orava on uhanalainen, vaarantuneeksi (VU) arvioitu laji (Rassi ym. 2010) ja luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain (49 ) perusteella. Liito-oravalle parhaiten soveltuvaa elinpiiriä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa lajin oleskelun paljastavat pesäja ruokailupuiden alta löytyvät ulostepapanat. Liito-oravaa tavataan Iijärven Naturaalueella selvitysalueen eteläpuolella ja mahdollista on, että liito-oravia liikkuu selvitysalueellakin esimerkiksi rantametsissä ruokailemassa. Linnustoltaan Kaukkaanlammen rantojen lajisto on monipuolinen (liite 1). Huomionarvoisimmat todetut lajit olivat kuikka, sirittäjä, taivaanvuohi ja pyy. 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 1. Iilijärven Natura-alue Iilijärven Natura-alue on (FI0900083) on laaja (889 ha) erämainen luontokokonaisuus. Sen pohjoisosan puronotko ulottuu Hyppyriäisenmäen länsipuolella Hyppyriäisenahon tilan alueelle ja noin 300 metrin päähän lammesta (kuva 2). Natura-alueella virtaava puro jatkuu sen ulkopuolella pelto-ojamaisena läpi selvitysalueen. Hyppyriäisenmäen itäpuolella ulottuu toinen Natura-alueen osa-alue noin 600 metrin päähän lammesta. Iilijärven alue sisältyy Natura-verkostoon luonto- ja lintudirektiivin perusteella (SCI -ja SPA-aluetyyppi). Sen suojelun perusteena on 8 luontotyyppiä, 3 luontodirektiivin liitteen lajia (liito-orava, kirjoverkkoperhonen ja hajuheinä) sekä 11 lintudirektiivilajia ja 11 muuttolintulajia. 2. Hyppyriäisenmäen kallioalue Hyppyriäisenmäki on arvioitu arvokkaaksi kallioalueeksi (arvoluokka 4, asteikolla 1 = ainutlaatuinen kallioalue 7= kallioalueen maisema- ja luonnonarvot vähäiset) (Husa ym. 2009). Arvokkaaksi arvioidun alueen laajuus on 31 ha ja mäen pohjoisosassa se ulottuu noin 100 metrin päähän Kaukkaanlammesta (kuva 2). Kallioalueen biologiset ja maisema-arvot on arvioitu merkittäviksi ja geologinen arvo vähemmän merkittäväksi. Hyppyriäisenahon tilan alueelle ulottuvassa pohjoisosassa on mainittu olevan lohkareista, melko vanhaa puolukkatyypin männikköä. 3. Kaukkaanlammen rannan lähde Lähellä Kaukkaanlammen rantaa on lähde (kuva 3). Lähteen läpimitta on noin metri ja siitä johtaa lyhyt uoma lampeen. Kasvilajistoltaan lähde ei erotu ympäristöstään, mutta rannassa kasvaa mm. korpikaislaa. Lähdettä voidaan pitää vesilain (17 a ) tarkoittamana luonnontilaisena lähteenä, jota ei saa muuttaa. Lähteet lähiympäristöineen kuuluvat metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin.
4. Hörhänlammesta laskeva puro/oja Kaukkaanlampeen lounaasta laskeva uoma virtaa yläosassaan Natura-alueella (kohde 1, kuva 2). Alaosan noin 300 metrin matkan uoma kulkee läpi peltoalueen, joka on osin vielä avoin ja osin metsitetty. Uoma mutkittelee kuitenkin melko luonnontilaisena vielä Natura-alueen alapuolellakin ja sen varrella kasvaa isoja harmaaleppiä, tuomea ja koivuja. Reunoilla on mesiangervoa, rentukkaa ja korpikaislaa. Alaosassa uoma on ojamainen, mutta rannassa on sen länsipuolella rantaluhta. Luhdan alueella kasvaa jouhisaraa, vehkaa, kurjenjalkaa ja vähän kurjenmiekkaa. Sirittäjä kuului rantametsän lajistoon. 5 Kuva 3. Kaukkaanlammen rannan lähde ja ojansuun rantaluhta. kuikan pesäpaikka 4 3 Kuva 4. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Kohteiden 1 ja 2 rajaukset on esitetty kuvassa 2. Lisäksi kartalle on merkitty linnustoselvityksessä todettu todennäköinen kuikan pesäpaikka.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalue on luontoarvoiltaan melko tavanomainen ja sen luonnontilaa ovat muuttaneet maa- ja metsätalous. Kaukkaanlammen läheisyyteen sijoittuvat Natura 2000- verkoston kohde Iilijärven alue ja Hyppyriäisenmäen valtakunnallisesti arvokas kallioalue, jotka tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Kaavan vaikutuksista Naturaalueelle tulee tehdä luonnonsuojelulain (65 ) edellyttämä Natura-arviointi, mikäli se todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueiden suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Vähäisellä rantarakentamisella ei alustavasti arvioiden ole Natura-alueelle ulottuvia vaikutuksia. Natura-alueelta Kaukkaanlampeen laskeva puro muodostaa läpi selvitysalueen ulottuvan viheryhteyden, joka on huomionarvoinen, vaikka ei luonnontilainen olekaan. Rannan läheistä lähdettä voidaan pitää vesilain (17a ) tarkoittamana luonnontilaisena lähteenä, jonka luonnontilaa ei saa muuttaa, sekä metsälain (10 ) erityisen tärkeänä elinympäristönä. Selvitysalueella ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain (29 ) kriteerit suojelluista luontotyypeistä. Alueella ei havaittu merkkejä liitooravasta. Pesimälinnustossa todettuja huomionarvoisia lajeja olivat kuikka, sirittäjä, taivaanvuohi ja pyy. Kuikan pesäpaikan ympäristö on suositeltavaa rauhoittaa rakentamiselta. Luontoselvityksen perusteella alueella ei arvioida olevan erityistä merkitystä muille uhanalaisille lajeille. 6 7 LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus 2011: Geokartta-palvelu. http://geomaps2.gtk.fi/geo/. Husa, J., Kontula, T. & Teeriaho, J. 2009: Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Keski-Suomessa. Päivitetty aineisto. Suomen ympäristökeskus. [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=325548&lan=fi&clan=fi]. Keski-Suomen ELY-keskus 2011: Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22818&lan=fi. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp. Välivaara, R. 2007: Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi. Julkaisu B 162. Keski- Suomen liitto. Rekisterit: Keski-Suomen ELY-keskuksen luontotiedot 4.10.2011. Valtion ympäristöhallinnon virastojen Eliölajit-tietojärjestelmä 22.9.2011.
Liite 1 1 HYPPYRIÄISENAHON (JYVÄSKYLÄ) RANTA-ASEMAKAAVAN LINNUSTOSELVITYS 2011. Sami Ylistö Johdanto Kaukkaanlammen ranta-asemakaava sijaitsee noin 16 kilometriä Jyväskylä keskustasta kaakkoon, Oravasaaren eteläpuolella. Kaava-alueella tehtävän linnustoselvityksen tarkoituksena on selvittää kaavoitetun ranta-alueen linnustollinen arvo. Kaukkaanlampi on pieni, melko matala lampi, jonka rannat kartoitettiin lammen lounaiskulmauksesta koillisosaan saakka (kuva 1). Kartoitusalueen rannat kasvavat pääosin koivua, mutta kauempana rannasta puusto muuttuu havupuuvaltaiseksi. Kartoitusalueella on myös kaksi pienehköä rantaniittyä ja pieni kaistale rantaluhtaa. Linnustoselvitys on tehty kahden aamun maastokäynnillä 27.5. ja 15.6.2011, jolloin kartoitettava alue kierrettiin läpi jalkaisin. Kartoituksessa huomioitiin kaikki lintulajit, joiden reviirit ulottuivat rantaviivasta noin 200 metriä leveälle kaistaleelle. Myös lammella olevia vesilintuja havainnoitiin rannoilta kiikareilla ja kaukoputkella. Lisäksi kaavoitusalueen eteläkulmaukseen ulottuvalla Iilijärven Natura- alueen pohjoisreunalla käytiin, mutta silloin paikalla ei havaittu suojelullisesti merkittäviä lintulajeja. Linnuston tarkkailussa keskityttiin alueella pesivään lajistoon, jossa erityishuomio oli eri suojeluluokituksissa mainituissa lajeissa. Selvityksessä huomioituja suojeluluokituksia olivat luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lintulajit, vuoden 2010 Suomen lajien valtakunnallinen uhanalaisuusluokitus (Mikkola-Roos ym. 2010), alueellinen uhanalaisuusluokitus (Valtion ympäristöhallinto 2001), Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajit, joiden EU:n alueella lisääntyvästä kannasta vähintään 15 % on arvioitu pesivän Suomessa (Leivo ym. 2002). Sää oli havainnointiaikana pääosin erinomainen, mutta jälkimmäisen käyntikerran lopussa alkanut tihkusade saattoi hieman heikentää lintujen aktiivisuutta. Linnusto Kaukkaanlammen rantojen lajisto on monipuolinen, mutta sisältää melko vähän suojelullisesti merkityksellisiä lintulajeja. Yleisimpänä rannan metsissä olivat peippo (Fringilla coelebs) ja pajulintu (Phylloscopus trochilus) sekä erilaiset rastaat. Kaikkiaan eri suojeluluokituksissa mainittuja lintulajeja havaittiin alueella neljä. Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (Mikkola-Roos ym. 2010) luokitellaan sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) silmäläpidettäviksi (NT) lajeiksi. Sirittäjiä lauloi rantaalueella kaksi yksilöä. Kaukkaanlammen itärannan rantaniityn tuntumasta löytyi myös soidinlennossa oleva taivaanvuohi (Gallinago gallinago), joka luokitellaan Järvi-Suomen alueella (2b) alueellisesti uhanalaiseksi (RT) lajiksi. Pyy (Bonasa bonasia) ja kuikka (Gavia arctica) kuuluvat lisäksi Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuihin lajeihin. Kuikka todennäköisesti pesii Kaukkaanlammen itärannalla karttaan merkityn havaintopisteen tuntumassa, mutta häirinnän välttämiseksi todennäköisellä pesäpaikka jätettiin rauhaan. Luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) erityisesti suojeltavia lajeja tai Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja (EVA) ei alueella havaittu. Kaukkaanlammella on kartoituskäyntien perusteella vain hyvin vähän sorsalintuja, koska vain kaksi koiras sinisorsaa (Anas platyrhynchos) nähtiin lammella. Ne olivat kuikkien ohella ainoat vesistöille sopeutuneet lintulajit, jotka alueella havaittiin. Tosin lammen rannassa on ainakin yksi telkän (Bucephala clangula) pönttö, mutta siinä ei havaittu pesintää. Kahlaajista alueella oli vain taivaanvuohi ja metsäviklo (Tringa ochropus). Metsäviklo on yksi Suomen yleisimmistä kahlaajista ja pesii tyypil-
Liite 1 2 lisesti rantakosteikkojen sijaan yleensä soistuneissa kangasmetsissä sekä purojen ja metsäojien varsilla. Näin ollen Kaukkaanlammen ranta-alueen pesimälinnusto vaikuttaa maastokäyntien perusteella melko tavanomaiselta vaikka alueella pesiikin muutamia suojelullisesti merkittäviä lintulajeja. Yhteenveto suojelullisesti merkittävistä lajeista on esitetty seuraavassa taulukossa. Suojelullisesti merkittävien lajien sijainti alueella on esitetty kuvassa 1. Kaukkaanlammen selvitysalueella pesivät, eri suojeluluokituksissa mainitut lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, VU = vaarantunut laji, NT = silmälläpidettävä laji, RT = alueellisesti uhanalainen laji, Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. Erityisvastuulaji = Suomen kansainvälisen linnustosuojelun erityisvastuulaji. Laji Parimäärä Lajin uhanalaisuus Direktiivilaji Erityisvastuulaji Pyy (Bonasa bonasia) 1 - x - Kuikka (Gavia arctica) 1 - x - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 1 RT - - Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 2 NT - - Lista havaituista lajeista: Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Pyy (Bonasa bonasia) Kuikka (Gavia arctica) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Metsäviklo (Tringa ochropus) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Pensastasku (Saxicola rubetra) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Lehtokerttu (Sylvia borin) Hernekerttu (S. curruca) Pensaskerttu (S. communis) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Pajulintu (P. trochilus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (P. major) Peippo (Fringilla coelebs) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (E. schoeniclus)
Liite 1 3 Kuva 1. Suojelullisesti merkittävien lajien reviirit Kaukkaanlammen ranta-alueella. = kuikka = pyy = sirittäjä = taivaanvuohi. LÄHTEET Leivo M., Asanti T., Koskimies P., Lammi E., Lampolahti J., Mikkola-Roos M. & Virolainen E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut. Kuopio. 142 s. Mikkola-Roos, M., Tiainen, J., Below, A., Hario M., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Lehtiniemi, T., Rajasärkkä, A., Valkama, J. & Väisänen, R.A. 2010: Linnut. Teoksessa Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 320-331. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta Valtion ympäristöhallinto 2001. Alueellisesti uhanalaiset linnut (NT, LC). www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=133970&lan=fi Luettu 29.6.2011.