UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MATKAILIJOILLE PÄÄTÖKSENTEKO HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöstrategian laatijat Yhteistyötoimikunta 17.3.211 Kaupunginhallitus 28.3.211 Tarkastuslautakunta 1.4.211 Kaupunginvaltuusto 14.6.211
SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO... 1 HENKILÖSTÖRAPORTTI STRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN TYÖKALUNA... 1 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VUONNA 21... 2 Vakinainen henkilöstö 26-21... 7 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla... 8 Määräaikainen henkilöstö 29-21 palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia)... 9 Kaupungin koko henkilöstö 29-21... 1 Keski-ikä 26-21 palvelukeskuksittain... 11 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 21 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan... 12 Vakinainen henkilöstö 21 ikä-/sukupuolijakauma... 13 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso... 13 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso... 14 Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt... 15 Keskimääräinen eläkeikä... 15 Vuoden 21 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain... 16 Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta... 16 Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 211-221... 17 Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja)... 19 Vuonna 21 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät)... 2 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 29-21 palvelukeskuksittain... 21 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat 29-21 palvelukeskuksittain... 22 Työterveyshuolto... 23 Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa... 23 Terveydenhoito... 23 Sairaanhoito... 25 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 26-21... 27 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 21... 28 Työllistäminen... 29 Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain... 3 Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut... 31 Nuorten kesätyöpaikat... 32 Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat... 33 1
kehityksestä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Sillä arvioidaan henkilöstöstrategian toteutumista. Kaupungin strategian pohjalta on vuoden 21 aikana laadittu uusi henkilöstöstrategia 21-216, jota toteutetaan vuoden 211 alusta. Henkilöstöstrategian visio on Työ tukee terveyttä ja sen tavoitteena on, että osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen henkilöstö tuottaa ja järjestää laadukkaita palveluja asiakkaille. Henkilöstöpäällikkö Mirva Lambacka HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO Kaupungin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpoliittisesta linjasta vastaa kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöosasto. Osa henkilöstöhallinnon päivittäisistä tehtävistä on hajautettu hallintosäännön mukaisesti palvelukeskuksiin. Yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen on varmistettu palvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyspalvelukeskus) ja henkilöstöosaston edustajien säännöllisillä henkilöstöasioiden hoitoa käsittelevillä palavereilla. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöasiat hoidetaan henkilöstöosastolla. Uusi henkilöstöstrategia koostuu neljästä painopisteestä, niille asetetuista tavoitteista ja asioista, joilla tavoitteisiin päästään. Painopisteet ovat: Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa, Organisaatio toimii tehokkaasti, Henkilöstö voimavarana sekä Työhyvinvointi. Henkilöstöraportti vuodelta 21 pohjautuu vielä edelliseen strategiaan, jonka visiona oli Yhres kaupunkim parhaks ja henkilöstöstrategian toteutumista tarkastellaan henkilöstöpoliittisen vaikuttavuuden, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden sekä resurssien näkökulmasta. Jokaiselle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät eli ne asiat missä kaupungin on pitkällä aikavälillä onnistuttava vision toteuttamiseksi. HENKILÖSTÖRAPORTTI STRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN TYÖKALUNA Kaupungin strategian 29-216 johtamisstrategian mukaan johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Henkilöstöraportoinnin avulla tuetaan ja kehitetään kunnan strategista johtamista ja ohjaamista. Sillä tuetaan työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstöraportoinnin avulla on tarkoitus kerätä tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja 1
HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VUONNA 21 1. Henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaikkia toimintoja tarkastellaan prosesseina, joiden pohjalta kehitetään uusia ja entistä joustavampia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Prosessityö on aloitettu vuoden 25 alusta. Kaupungin visiossa vuodelle 212 todetaan seuraavaa Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Sitä ohjaavat verkostomaisuus, joustavuus, avoimuus ja laaja seudullinen ajattelutapa. Prosessit käsitellään prosessien ohjausryhmässä. Lisäksi aktiivisesti toimii lähinnä prosessikehittäjistä koostuva operatiivinen ryhmä, jossa on edustus kaikista palvelukeskuksista. Prosessitoiminnan ohjausryhmässä käsiteltiin v. 21 seuraavat prosessit: - aikuinen mielenterveysasiakas -prosessi - lääkinnällisen kuntoutuksen palvelun myöntäminen - fysioterapiaan ajanvarauksella tulevan ohjausja neuvonta-asiakkaan prosessi - kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän asiakkaan polku - Pajalan toimintakeskuksen työ- ja avotoiminnan ohjaaminen Vuoden 21 Vuoden prosessiksi ohjausryhmä nimesi Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän asiakkaan polku ja kunniamaininnalla palkittiin Aikuinen mielenterveysasiakas. Järjestettyä koulutusta Kaupungin henkilöstölle järjestettiin yhteistä koulutusta seuraavasti: Prosessimittareita hakemassa 13.1./Qualitas Fennica Oy, Jussi Moisio Esimiesvalmennusta: Strategiatyön kokemuksia ja kehityskeskustelut toimiviksi 14.4. ja 15.4./Humap Oy Palvelukeskukset järjestivät lisäksi omaa koulutustaan ja myös kaupungin ulkopuolella järjestettyä koulutusta hyödynnettiin. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä 1783 päivää eli 2 pv/henkilö. Koulutus- ja kulttuuripalveluihin käytettiin yhteensä 287. euroa. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksen aloitti 18 henkilöä. Perhepäivähoitajien saatavuuden turvaamiseksi aloitettiin oppisopimuskoulutuksena perhepäivähoitajan ammattitutkintokoulutus. Oppisopimuskoulutuksesta neljä henkilöä suoritti tutkinnon: koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto, siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Yhteistoiminta ja tiedottaminen Kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutettiin Uudessakaupungissa yhteistoimintalain mukaisesti. Kaupungin ja henkilöstön välisenä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöä edustivat pääluottamusmiehet. Lisäksi yhteistoimintaalueeseen liittyneen Vehmassalon ky:n edustajana toimi yksi henkilöstön edustaja. Työnantajan edustajina toimivat kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, kaupunginjohtaja, palvelukeskusten johtajat, talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi henkilöstösihteeri. Vuonna 21 yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Puheenjohtajana toimi Superin pääluottamusmies. Henkilöstön sisäisenä tiedotuskanavana intrasivuston, sähköpostin ja viikkotiedotteen lisäksi on ajankohtaisia asioita käsittelevä henkilöstölehti KaHeLi. Lehti ilmestyi vuonna 21 kolme kertaa. Kaupungin intranettiin esimiehen käsikirjaan on koottu kaikki henkilöstöhallinnon ohjeet esimiehille. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista eteenpäin omassa yksikössään esim. työyksiköissä pidettävissä työpaikkakokouksissa. Kaupunginjohtaja on järjestänyt kaksi kertaa vuodessa infotilaisuuden koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Lisäksi kaupunginjohtajalla, pääluottamusmiehillä ja henkilöstöosastolla on kuukausittain palaveri, jossa käydään läpi henkilöstöä koskevia sekä muita ajankohtaisia asioita. Palvelukeskusten johtoryhmissä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen edustaja. 2
Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa käydään mm. läpi yksikön tavoitteet ja niiden toteutuminen ja selvitetään ja suunnitellaan henkilön tarvitsema koulutus. Osaamista tuetaan henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko-, ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutus perustuu todellisiin tarpeisiin ja se on suunnitelmallista. Kehityskeskusteluissa selvitellään myös ikääntymiseen liittyviä asioita mm. henkilön eläköitymissuunnitelmat. Esimiesten koulutuksen yhteydessä harjoiteltiin kehityskeskustelun käymistä ja uusittiin käytössä oleva kehityskeskustelumalli. Tuloksiin kannustava palkitseminen Sopimusaloittain henkilöstö jakaantuu seuraavasti: Kvtes 7,7 %, Ovtes 13,8 %, Ts 7,1 % ja Ls 3,8 %. Ensimmäistä kertaa kaikilla sopimusaloilla oli käytössä tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä,7 % 1.9.21 alkaen. Tuloksellisuuserän tavoitteena on parantaa kuntien tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä hillitä menojen kasvua. Tuloksellisuuserähankkeita oli yhteensä 39 kpl ja tuloksellisuuseränä maksettiin henkilökohtaisina lisinä yhteensä 1.969 euroa. Tämän lisäksi muina harkinnanvaraisina henkilökohtaisina lisinä maksettiin 7.58 euroa yhteensä 153 henkilölle. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaansa. Työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia. Arvioinnin tarkoituksena ei ole pelkästään henkilökohtaisen lisän määrittely vaan motivoida henkilöstöä parantamaan ja kehittämään ammatinhallintaansa ja pätevyyttään. Perehdyttäminen Kaupungin johtoryhmä on sopinut 14.12.24 pitämässään kokouksessa, että jokaisessa yksikössä henkilöstön perehdyttäminen tehdään laaditun perehdyttämisohjelman mukaisesti. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta työntekijä omaksuu työtehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Perehdyttämisen avulla edistetään uuden työntekijän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Perehdyttämistä tarvitaan kun - uusi henkilö tulee työhön - työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen - työtehtävät vaihtuvat - työmenetelmät muuttuvat - hankitaan tai otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita tai ohjelmia Uuden työntekijän kohdalla perehdyttämisessä on tärkeää työtehtävien lisäksi perehdyttää myös kaupungin organisaatioon. Siirryttäessä tehtävästä toiseen on perehdytyksessä kysymys lähinnä uusien työtehtävien vaatimasta ohjauksesta. Hyvällä perehdyttämisellä tuetaan uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviinsä. Sisäiset siirrot ja työkierto Ennen viran tai toimen haettavaksi julistamista on aina selvitetty ensin onko mahdollista tehtävien uudelleen järjestely palvelukeskuksen/työyksikön oman henkilöstön kesken. Mikäli tällainen uudelleenjärjestely ei ole mahdollista on selvitetty, onko joku muu kaupungin palveluksessa oleva henkilö siirrettävissä tehtävään. Kaupunginhallitus päättää täyttölupien myöntämisestä vakituisten osalta. Kaupungin johtoryhmä käsittelee aina ensin täyttölupa-anomukset. Työsuojelu ja työhyvinvointi Työsuojelutoiminta uudistettiin 21 alusta, jolloin toimintansa aloitti työsuojelutoimikunta sekä kokoaikainen työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 21 neljä kertaa. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti tarkastusinsinööri oman toimensa ohella. Tehtävät työsuojeluasioissa on jaettu työsuojelupäällikön, henkilöstöpäällikön, henkilöstösihteerin ja työterveyshuollon kesken. Tapaturma- ja sairauspoissaolojen seuranta kuuluu henkilöstöpäällikölle, työsuojelupäällikölle, työterveyshuollolle ja henkilöstösihteerille. Työsuojelupäällikkö hoitaa mm. työpaikoilla tapahtuvat työsuojeluvalvonnasta annetun asetuksen mukaiset tehtävät, kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa mainitut 3
tehtävät sekä ennakkotarkastukset käyttöön otettavissa tiloissa. Henkilöstöpäällikölle kuuluu henkisen työsuojelun lisäksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toteutus/koulutus, ohjaus neuvonta ja osallistuminen tilanteiden ratkaisuun työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella 21 212 ovat: työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa 1. varavaltuutettu Sisko Korpi 2. varavaltuutettu Ari Holvitie Lisäksi eri toimialueille nimettiin työsuojeluasiamiehiä 11 kpl. Vuodelle 21 suunnitelluista 18 työpaikkakäynnistä jäi viisi tekemättä. Tehtyihin käynteihin osallistuivat työterveyshoitaja, yösuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstöpäällikkö. Työsuojelun toimintaohjelma ja toimintamallit Vuonna 28 kaupunginhallitus hyväksyi työsuojelun toimintaohjelman, jossa selvitetään kaupungin turvallisuustavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Toimintaohjelma tarkistettiin vuonna 21. Esimiesten apuna käytössä on häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli. Se on otettu kaupungin organisaatiossa käyttöön vuonna 25. Myös tämä toimintamalli tarkistettiin vuonna 21. Käytössä on myös poissaoloihin liittyvä varhaisen tuen toimintamalli jonka avulla selvitetään toistuvien ja pitkien sairauslomien syitä. Mallin avulla yritetään hakea vaihtoehtoja, joilla työkykyään menettänyt henkilö voi jatkaa kaupungin palveluksessa joko omissa tehtävissään taikka muissa työtehtävissä. Henkilöstöosasto seuraa sairauspoissaolotilastojen avulla toimintamallin käyttöä. Tyhy-toiminta Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää kaupungin eri liikuntakeskusten palveluja niin, että henkilöstöosasto on maksanut osan käyntikerrasta tai osan 1-/kuukausikorteista. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus käyttää uimahallin allasosastoa ja uimahallin kuntosalia edullisemmin. Uimahallissa ovat jatkuneet vesijumpat ja venyttelytuokio entiseen tapaan. Henkilöstö on voinut myös käydä hiihtoputkessa hiihtämässä edullisemmin. Marraskuussa järjestettiin koko kaupungin henkilöstölle Hyvästä kiinni iltapäivä. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä henkilöstöosaston, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä terveyspalvelujen kanssa. Tapahtumaan osallistui yli 1 kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä, jotka saivat halutessaan testauttaa itseään työterveyshuollon henkilöstön tekemillä erilaisilla testeillä. Lisäksi kuultiin luennot painonhallintaan liittyvästä ravinnosta ja tuki- ja liikuntaelinongelmista ja niiden hoitamisesta. Tapahtumassa markkinoitiin vuoden vaihteen jälkeen käyntiin lähtevää Pysyvästi Kevyeksi ryhmää. Hyvästä kiinni -iltapäivässä kerrottiin henkilöstölle aloitettavasta palkitsemisesta painonhallinnassa. Mikäli henkilö saavuttaa itselleen asettamansa tavoitepainon ja paino pysyy tavoitepainossa vuoden, hänet palkitaan 1 /pudotettu kg. Tämä edellyttää, että työterveyshuolto tai liikuntaneuvola kirjaa henkilön alkupainon ja tavoitepainon. Em. tahot antavat myös tukea, jos ko. henkilö tarvitsee ja haluaa sitä. Kuntokortti otettiin myös käyttöön. Kuntokortti palautetaan kuukausittain henkilöstöosastolle ja joka kuukausi arvotaan kuntokortin palauttaneiden kesken jotain liikuntaan liittyvää. Kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua Aslak kuntoutukseen ( Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) tai Tykkuntoutukseen (Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus). Tyk-kuntoutus on tarkoitettu työssä käyville henkilöille, joiden työkyky on sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentynyt, eivätkä työpaikan omat keinot ole riittäviä tilanteen korjaamiseksi. ASLAK -kuntoutus järjestetään saman työpaikan ja/tai saman ammatin/ammattialan työntekijöille. Kela myöntää ASLAK -kursseja ammattialoille, joissa työstä johtuvat kuormitustekijät aiheuttavat terveysongelmien kasaantumista siinä määrin, että työkyky on uhattuna. Kaupunki on julistautunut 1.1.27 alkaen savuttomaksi työpaikaksi. Tupakoinnin lopettavia tuetaan maksamalla osa nikotiinikorvaushoidosta. Työterveyshuolto Kaupunki ostaa kokonaisvaltaisen työterveyshuollon sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuollosta. Terveydenhoitokulut olivat 15.265 euroa vuonna 21 (vuonna 29 / 61.7 euroa) ja sairaanhoitokulut 272.276 euroa vuonna 21 (vuonna 29 / 259.828 euroa). 4
Työterveyshuoltoa on toteutettu yhteistyötoimikunnan hyväksymän työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa lähtökohtana on ollut työstä ja työolosuhteista johtuvien haittojen poistaminen sekä henkilöstön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuolto seuraa tapaturma- ja sairauspoissaoloja yhdessä henkilöstöosaston kanssa. Työnohjaus Työnohjausta on annettu tarvittaessa työyksiköille ja yksittäisille henkilöille. Työnohjaus on hankittu ostopalveluna. 2. Organisaation suorituskyky ja toimivuus Jotkut työyksiköt ovat pyytäneet asiakaspalautteita. Asiakaskyselyn on v. 21 tehnyt Kalannin koulu ja talousosasto. Toimintojen kehittäminen prosessitarkastelun toimintojen kautta lisää tavoitetietoisuutta ja halukkuutta uudistumiseen. Vuosittain henkilöstön kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. kaupungin visio ja strategiat sekä niiden vaikutus omaan työyksikköön ja oman työn tavoitteisiin ja toimintaan. Kaupungin henkilöstölle vuosittain keväisin ja syksyisin järjestettävissä kaupunginjohtajan infotilaisuuksissa kaupunginjohtaja selvittää koko kaupungin tavoitteita. Palvelukeskukset tekevät yli palvelukeskusrajojen yhteistyötä mm. - yhteispalvelupisteessä - asiakirjahallintajärjestelmän kehittämistyöryhmässä - kiinteistönhoidon mitoituksessa - henkilöstöosaston ja palvelukeskusten henkilöstöasioita hoitavien yhteispalavereilla varmistetaan yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen Palvelukeskukset tekivät ulkoista yhteistyötä mm. seuraavasti: - kirjanpitopalveluja myytiin Kustavin, Vehmaan ja Pyhärannan kunnille - rakennuttamis- ja rakennusvalvontapalveluja myytiin Kustavin kunnalle - jätevesiyhteistyö Laitilan kaupungin kanssa (Vakka-Suomen Vesi) - seudullinen Ytyä-hanke pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi - ympäristösihteerin palvelujen myynti Vehmassalon kunnille - Kustavin jätehuollon hoitaminen - perusterveydenhuollon yhteistoimintasopimus Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kuntien kanssa - sosiaalipäivystys Vehmaan kunnan kanssa takapäivystyksen osalta - A-klinikkapalvelujen ja psykologipalvelujen myynti Laitilan kaupungille - perheneuvolapalvelujen myynti Pyhärannan kunnalle - ensihoitopalvelusopimukset Laitilan ja Taivassalon kanssa -Remontti-hanke lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomessa - Vakka-Suomen terveyskeskusten yhteispäivystys hoidettiin Uudessakaupungissa Vakka-Suomen sairaalassa. -- opetusterveyskeskustoiminta yhteistyökumppaneina Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri - Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämishanke - osa opetus- ja kulttuuritoimenjohtajan ja toimisto sihteerin työpanoksesta myyty 1.1.-31.7.21 Pyhärannan kunnalle - erityisopetuspalveluja myyty Pyhärannalle, Laitilalle, Vehmaalle ja Taivassalolle Uudenkaupungin palkkaama koordinaattori vastasi seuraavista kehittämishankkeista kaikkien Vakka-Suomen kuntien osalta: tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen sekä opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen - peruskoulujen laatutyöhanke yhdessä Pyhärannan kanssa - kansalaisopiston ja musiikkiopiston palvelut hankittu sopimusperusteisesti Laitilan kaupungilta - osa iltapäivätoiminnasta järjestetty sopimusperusteisesti seurakunnan toimesta - ruotsinkielinen perusopetus hankittu sopimusperusteisesti Turun kaupungilta Kehittämistoiminnassa panostettiin aloitetoiminnanmarkkinoimiseen tavoitteena lisätä henkilöstön aloitteellisuutta toimintojen kehittämiseksi. Aloitetoimintasäännön mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä aloitteita, jotka mm. - parantavat prosessien sujuvuutta - luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia - saavat aikaan säästöjä - lisäävät turvallisuutta - parantavat ympäristön tilaa - luovat viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä Aloitteita tehtiin 38 kpl vuonna 21. 5
Aloiteryhmä on palkinnut 12 aloitetta palkkioluokilla: Albatrossi (6 2. ) Merikotka (12 52 ) tai Lokki (2 1 ). Vuoden aloitteeksi valittiin aloite Sähköisen päiväkirjan käyttöönotto päiväkodeissa. Aloiteryhmään kuuluivat v. 21 palvelukeskusten yhdyshenkilöt: museonjohtaja Mari Jalava/sivistyspalvelukeskus, päiväkodin johtaja Taija Lammi/sosiaali- ja terveyskeskus ja työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa/ hallinto- ja kehittämiskeskus. Yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsema kaupunginhallituksen edustaja Antti Haapavuori sekä kaksi työntekijöiden edustajaa: Anu Ankelo/JHL plm, Hanna Nieminen /Tehy plm. Ryhmä on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi henkilöstöpäällikkö Mirva Lambackan. Sihteerinä on toiminut henkilöstösihteeri Nina Wennerström-Hämäläinen. sijaisuuksissa Sofia-Marian ja Vehmaan vuodeosastoilla. Pääsääntöisesti kaikki yli 6 kk kestävät palvelussuhteet laitettiin ulkoiseen hakuun. Kaupungin internet-sivuilla käytössä olevaan avoimeen työnhakuilmoitukseen jätettiin 113 hakemusta. Palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi käytössä on lähtöhaastattelu. Henkilöstöosastolle täytettyjä lomakkeita palautettiin 3 kpl. 3. Resurssit Kaupungin henkilöstöresurssit lisääntyivät. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 72 henkilöllä ollen vuoden lopussa 889. Lisäresurssit tulivat sosiaali- ja terveyskeskukseen, kun terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostumisen myötä kaupungin palvelukseen siirtyi 1 työntekijää. Henkilöstöresurssien käyttöä vuonna 21 vähensivät toteutetut henkilöstösäästöt. Järjestöjen eli Ktn:n, Jhl:n ja Jytyn kanssa tehdyn säästösopimuksen mukaisia säästövapaita kertyi 1.768 kpl säästö 199.972 euroa ja lomautuspäiviä kertyi 1754 pv säästö 152.256 euroa. Lomautuksen vaihtoehtona otetuista vapaaehtoisista virkavapaista/työlomista kertyi 1299 pv säästö 15.379 euroa. Yhteensä kalenteripäiviä kertyi 4.821 säästön ollessa yhteensä 52.68 euroa. Kaupunki otti nuoria kesätöihin, koululaisia tutustumaan työelämään, antoi harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä otti ammatillisessa koulutuksessa olevia työhön työssä oppimisjakson ajaksi. Tarkoituksena on mm. tutustuttaa nuoria kuntatöihin ja työelämän pelisääntöihin sekä turvata myös tätä kautta osaavan henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. Yhteistyötoimikunta on vuonna 29 hyväksynyt vuokratyövoiman käytön periaatteet. Vuokratyövoimaa käytettiin lyhytaikaisissa 6
TILASTO-OSA
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstö 26-21 Palvelukeskukset 26 27 28 29 21 %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus 198 194 2 188 175 23 Sosiaali- ja terveyskeskus 366 385 38 39 479 48 Sivistyspalvelukeskus 197 198 214 17 166 21 Liikelaitokset 21 2 2 69 69 8 Yhteensä 782 797 814 817 889 1 Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 889 eli lisäystä 72 vuoteen 29. Vuonna 27 uusia virkoja ja toimia tuli sosiaalija terveyskeskukseen 14,5 kpl ja sivistyspalvelukeskukseen 4. Määräaikaisia vakinaistettiin 16. Laitilan kaupungin hallinnoimaan Vakka-opistoon siirtyi 5 henkilöä 1.1.27 alkaen. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi 1.1.28 alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Määräaikaisia vakinaistettiin 19, joista 18 sivistyspalvelukeskukseen. Vuoden 29 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi 1.1.29 alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 21 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan- Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 1 henkilöä. Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain 26-21 6 5 479 4 385 366 38 39 3 2 198 194 2 188 175 214 197 198 17 166 1 21 2 2 69 68 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 26 27 28 29 21 7
Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Palvelukeskukset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 1-14 v 15-19 v 2-24 v 25-29 v Yli 3v Hallinto- ja kehittämiskeskus 5 28 11 12 4 47 33 35 Sosiaali- ja terveyskeskus 34 74 59 31 25 98 92 66 Sivistyspalvelukeskus 4 22 22 9 21 38 26 24 Liikelaitokset 6 5 11 1 4 15 5 13 Yhteensä 49 129 13 62 54 198 156 138 Suurin ryhmä on 2-24 v. palveluksessa olleet (22,2 %) ja pienin alle 2 v. palveluksessa olleet (5,5 %). Vakinainen henkilöstö, palvelussuhteen pituus vuosina 12 1 8 6 4 2 Hallinto- ja kehittämiskeskus 98 Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 74 34 5 4 59 47 31 28 25 22 22 21 11 11 12 9 1 6 5 4 4 38 15 92 66 33 35 26 24 13 5 Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 1-14 v 15-19 v 2-24 v 25-29 v Yli 3v 8
Määräaikainen henkilöstö 29-21 palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia) Palvelukeskukset Tilapäiset Määräaikaiset tuntiopettajat Avoimen viran/ toimen hoitajat Projekteissa työskentelevät Yhteensä 29 21 29 21 29 21 29 21 29 21 Hallinto- ja kehittämiskeskus 4 8 1 2 4 6 9 16 Sosiaali- ja terveyskeskus 12 25 11 18 2 2 25 45 Sivistyspalvelukeskus 22 22 11 12 1 7 1 1 44 42 Liikelaitokset 1 15 15 19 4 6 29 4 Yhteensä 48 7 26 31 22 27 11 15 17 143 Määräaikaisten määrä kasvoi 36 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli tilapäisten määrässä, 22 henkilöä. Kasvua oli sosiaali- ja terveyskeskuksen tilapäisten ja avoimen viran hoitajien määrässä. Liikelaitoksissa kasvoi tilapäisten työntekijöiden sekä määräaikaisten tuntiopettajien määrä. Sijaisten määrä 31.12.21 oli 97, kun heitä vastaavana ajankohtana vuonna 29 oli 98 henkilöä. 9 8 7 6 Määräaikainen henkilöstö 29-21 29 21 5 4 3 25 45 44 42 29 4 2 1 9 16 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 9
Kaupungin koko henkilöstö 29-21 Vakinainen Määräaikaiset Palkkatuella työllistetyt Yhteensä Henkilötyövuodet (ei sis. työllistettyjä) Palvelukeskukset 29 21 29 21 29 21 29 21 21 Hallinto- ja kehittämiskeskus 188 175 9 16 19 16 216 27 146,9 Sosiaali- ja terveyskeskus 39 479 25 45 9 7 424 531 433,2 Sivistys-palvelukeskus 17 166 44 42 5 6 219 214 194,1 Liikelaitokset 69 69 29 4 98 19 88, Yhteensä 817 889 17 143 33 29 957 161 862,16 Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 1.61 henkilöä. Henkilötyövuosina määrä oli 862,1. Suhteutettuna vakinaisten ja määräaikaisten määrään henkilötyövuosi oli,83. 6 Henkilöstö 29-21 531 29 21 5 424 4 3 2 216 27 219 214 1 98 19 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 1
Keski-ikä 26-21 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset 26 27 28 29 21 Hallinto- ja kehittämiskeskus 5 51 5 5 5 Sosiaali- ja terveyskeskus 49 48 48 49 49 Sivistyspalvelukeskus 5 5 49 48 49 Liikelaitokset 49 5 51 51 51 Koko henkilöstön keski-ikä 49 49 49 49 49 Henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 51,5 51 5,5 5 5 51 5 5 5 5 5 5 51 51 51 49,5 49 48,5 48 49 48 48 49 49 49 49 48 49 47,5 47 46,5 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 26 27 28 29 21 11
Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 21 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Palvelukeskukset Miehet Naiset Hallinto- ja kehittämiskeskus 49 51 Sosiaali- ja terveyskeskus 49 49 Sivistyspalvelukeskus 51 49 Liikelaitokset 52 49 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 5 49 53 52 52 51 51 5 5 49 49 48 48 51 49 49 Hallinto- ja kehittämiskeskus Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Sosiaali- ja terveyskeskus 51 49 49 49 Sivistyspalvelukeskus Miehet Naiset 52 Liikelaitokset 12
Vakinainen henkilöstö 21 ikä-/sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä %-osuus -2, % 2-24 3 3,3 % 25-29 4 23 27 3, % 3-34 3 35 38 4,3 % 35-39 1 62 72 8,1 % 4-44 14 73 87 9,8 % 45-49 29 134 163 18,3 % 5-54 24 177 21 22,6 % 55-59 34 154 188 21,1 % 6-64 17 91 18 12,1 % 65-1 1 2,2 % Yhteensä 136 753 889 1 % Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 753 (84,7 %) ja miehiä 136 ( 15,3 %). Henkilöstöstä naisten määrä on lisääntynyt entisestään. Suurin ikäryhmä naisissa on 5-54-vuotiaat (177 hlöä) ja miehissä on 55-59-vuotiaat (34 hlöä). 25 Vakinainen henkilöstö 21 ikä-/sukupuolijakauma Naiset Miehet 2 15 1 134 177 154 5 91 73 62 3 23 35 29 4 3 1 14 24 34 17 1-2 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 65-13
Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Hallinto- ja kehittämiskeskus + liikelait. Sivistyspalvelukeskus Kaupunki+ liikelait. yhteensä Kunta-alan kpl kpl kpl kpl %osuus %osuus Tutkijakoulutus 1 1 2,2 1,2 Ylempi korkeakouluaste 32 8 41 153 16,8 17,2 Alempi korkeakouluaste 34 38 59 131 14,4 14,2 Alin korkea-aste 53 15 14 172 18,9 18,5 Keskiaste 87 29 222 338 37,1 4,1 Perusaste 46 4 66 116 12,7 8,8 Yhteensä 253 166 493 912 1, 1, Uudenkaupungin kaupungin henkilöstön koulutustaso %-osuus Perusaste 12,7 % Keskiaste 37,1 % Sosiaali- ja terveyskeskus Uudenkaupungin Tutkijakoulutus,2 % Ylempi korkeakouluaste 16,8 % Alin korkeaaste 18,9 % Alempi korkeakouluaste 14,4 % Alempi korkeakoulututkinto 14,2 % Kunta-alan henkilöstön koulutustaso %-osuus Alin korkeaaste 18,5 % Ylempi korkeakoulututkinto 17,2 % Perusaste 8,8 Tutkijakoulutus % 1,2 % Keskiaste 4,1 % Koulutuspäivät eriteltyinä Lain edell. kokopv. Lain edell. osapv. Ulk. kokopv. Ulk. osapv. Sis. kokopv. Sis. osapv Järjestökoulutus Hallinto- ja kehittämiskeskus 164 27 59 54 18 Sosiaali- ja terveyskeskus 23 123 272 173 23 139 55 Sivistyspalvelukeskus 21 29 29 36 5 Liikelaitokset 24 3 127 25 4 31 YHTEENSÄ 254 126 773 254 358 26 78 Koulutuspäiviä oli yhteensä 2.25 kpl. Koulutuspäivät vähenivät 274 päivällä. Suhteellisesti eniten koulutuspäivät vähentyivät liikelaitoksissa 41,8 % ja sivistyspalvelukeskuksessa 39,8 %. 14
Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Vuoden 21 aikana toteutui yhteensä 39 eläkeratkaisua, jotka toteutuivat seuraavasti: Eläkejärjestelyt 26 27 28 29 21 Kaikki vuodet yhteensä Vanhuuseläke 1 14 2 15 26 85 Työkyvyttömyyseläke 11 6 9 6 2 34 Osatyökyvyttömyyseläke 1 3 3 4 4 15 Yksilöllinen varh eläke 1 1 2 Osa-aikaeläke 7 13 9 5 6 4 Varhennettu vanhuuseläke 1 2 1 4 Yhteensä 3 37 42 32 39 18 Vanhuuseläkkeelle jäi arvioidun 31 henkilön sijaan 26 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi selvään laskuun. Eläkeratkaisujen seurauksena jätettiin täyttämättä yhteensä 7 virkaa tai työsuhdetta. Keskimääräinen eläkeikä Eläkejärjestelyt Yhteensä 28 29 21 Vanhuuseläke 62,25 62,13 63,33 Työkyvyttömyyseläke 55, 53, 46,25 Osatyökyvyttömyyseläke 55,33 53,5 57,83 Osa-aikaeläke 59, 58,4 58,83 Varhennettu vanhuuseläke 62, 61,5 62,25 Keskimääräinen eläkeikä on noussut kaikissa eläkemuodoissa työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta. Keskimäärin kuntatyöntekijät jäivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle 63,5 -vuotiaina. Kaikki eläkelajit huomioon ottaen keskimääräinen eläkeikä oli 59,7 vuotta kun se Uudessakaupungissa oli 61,6 vuotta. 15
Vuoden 21 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Yksilöllinen varhaiseläke Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke Varhennettu vanhuuseläke Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus 11 2 3 3 19 Sivistyspalvelukeskus 4 4 Sosiaali- ja terveyskeskus 8 1 2 11 Liikelaitokset 3 1 1 5 YHTEENSÄ 26 2 4 6 1 39 Vuoden 21 aikana laadittiin ennakoiva henkilöstösuunnitelma, jossa tiedusteltiin vv. 21-213 eläköitymisiän saavuttavilta heidän eläköitymissuunnitelmiaan. Kysely lähetettiin 9 henkilölle, joista 85 vastasi. Vastanneista 13 henkilöllä ei ollut vielä suunnitelmaa eläkkeelle jäämisestä. Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta 25 26 27 28 29 21 Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut Palvelussuhde purettu 1 1 Irtisanoutuneet 1 8 21 2 1 23 Eläkkeelle jääneet 27 3 37 42 32 29 Yhteensä 38 38 58 63 42 52 Henkilöstömäärä vähentynyt pysyvästi 4 11 9 7 13 7 16
Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 211-221 Vuosi Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Liikelaitokset Palvelukeskukset yhteensä Kum. %-osuus 211 5 16 16 37 37 1,19 212 5 6 18 2 31 68 8,54 213 2 7 16 25 93 6,89 214 6 12 1 1 29 122 7,99 215 8 5 28 1 42 164 11,57 216 8 5 22 35 199 9,64 217 12 5 14 1 32 231 8,82 218 4 12 16 3 35 266 9,64 219 5 9 25 1 4 36 11,2 22 9 4 4 17 323 4,68 221 4 1 26 4 363 11,2 Yhteensä 68 91 195 9 363 1, Vanhuuseläkkeelle jää vuosina 211-221 yhteensä 363 henkilöä eli noin 41 % henkilöstöstä. Eläkkeelle jäävien määrä on suurin vuonna 215, jolloin eläkkeelle jää 42 henkilöä. Suhteellisesti eniten eläkkeelle jäädään sivistyspalvelukeskuksesta eli 54,8 %. Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 211-221 45 4 35 3 25 2 15 1 5 42 4 4 37 35 31 32 29 25 35 17 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 17
Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot 29-21 palvelukeskuksittain 1 euroa Palvelukeskukset 21 29 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 6 781 6 968-187 -2,7 Sosiaali- ja terveyskeskus 18 611 14 368 4 243 29,5 Sivistyspalvelukeskus 7 657 7 726-69 -,9 Liikelaitokset 388 3629 251 6,9 Kaikki yhteensä 36 929 32 691 4 238 13, Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä nousi vuoteen 29 verrattuna 13 %. Suurin kasvu oli sosiaali- ja terveyskeskuksessa 29,5 %. Palkat ja palkkiot 21 Liikelaitokset 11 % Hallinto ja kehittämiskeskus 18 % Sivistyspalvelukeskus 21 % Sosiaali- ja terveyskeskus 5 % 18
Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Oppisop. koulutus Tilapäinen hoitovap. Lomautus Lomarah. vapaa Ns. talkoovapaa Muu palkaton vapaa Hallinto- ja kehittämiskeskus 25 684 492 322 7 39 193 819 1621 Sosiaali- ja terveyskeskus 77 4975 289 124 1222 285 972 86 1448 3333 Sivistyspalvelukeskus 12 824 476 256 39 7 125 679 62 29 713 Liikelaitokset 281 9 25 28 69 12 236 188 YHTEENSÄ 114 6764 3147 1496 213 14 477 172 353 2793 6755 Perhevapaat = äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma, hoitovapaa Koulutus = työn edellyttämä koulutus, järjestökoulutus Poissaolot olivat yhteensä 25.736 kalenteripäivää eli n. 29 pv/vakinainen työntekijä. Vuoteen 29 verrattuna poissaolot lisääntyivät 5.487 päivällä johtuen pääosin vapaaehtoisista palkattomista vapaista, talkoovapaista ja lomautuksista. Eniten vähenivät lomarahavapaat, 72 päivää. päivää. Vakinaisen henkilöstön poissaolot 21 (ei sairauspoissaoloja) Muu palkaton vapaa 26 % Kuntoutus % Opintovapaa 6 % Koulutus 8 % Perhevapaat 27 % Ns. talkoovapaa 11 % Lomarah. vapaa 1 % Lomautus 7 % Tilapäinen hoitovap. 2 % Oppisop. koulutus % Kuntoutus Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Koulutus Vuorotteluvapaa 12 % 19
Vuonna 21 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät) Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Lain edellyttämä koulutus Muu koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat Hallinto- ja kehittämiskeskus 9 888 4 329 25 428 687 728 188 81 Sosiaali- ja terveyskeskus 57 94 23 696 28 53 69 717 1 738 96 624 943 Sivistyspalvelukeskus 11 598 8 25 26 134 228 481 1 943 Liikelaitokset 8 923 2 167 2 693 21 473 133 593 48 936 YHTEENSÄ 87 53 38 443 31 195 142 753 2 788 762 963 632 Suurimman osan kustannuksista muodostivat vuosilomat 2.788.762 ja sairaudet ja tapaturmat 963.632. Yhteensä näiden osuus poissaolokustannuksista oli 92,6 %. Maksettujen poissaolopäivien palkkakustannukset (kalenteripäivät) 1 9 1 8 1 7 1 6 1 5 1 4 1 3 1 2 1 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Lain edellyttämä koulutus Muu koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat 2
Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 29-21 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset /1 euroa 21 29 Muutos Henkilöstö 21 euro/henkilö 21 Hallinto ja kehittämiskeskus 52 59-7 175 296 Sosiaali- ja terveyskeskus 112 889 123 479 2 113 Sivistyspalvelukeskus 73 135-62 166 439 Liikelaitokset 4 23 17 69 578 Yhteensä 1176 116 71 889 1 323 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat kasvoivat vuoteen 29 verrattuna 71. eurolla. Suurin kasvu sosiaali- ja terveyskeskuksessa 123. euroa ja suurin vähennys sivistyspalvelukeskuksessa 62. euroa. Vuosilomansijaiset ja muut sijaiset 21-29, 1 euroa 21 12 29 11 1 9 112 889 8 7 6 5 4 3 2 1 52 59 73 135 4 23 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 21
Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat 29-21 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1 euroa 21 29 Muutos Henkilöstö 21 euro/henkilö 21 Hallinto ja kehittämiskeskus 66 13 53 175 377 Sosiaali- ja terveyskeskus 498 336 162 479 1 4 Sivistyspalvelukeskus 78 16-82 166 471 Liikelaitokset 47 35 12 69 684 Yhteensä 689 544 146 889 776 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat kasvoivat 146. eurolla vuoteen 29 verrattuna. 6 Sairaus- ja äitiyslomansijaiset 21-29, 1 euroa 21 29 5 498 4 336 3 2 16 1 66 13 78 47 35 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 22
Työterveyshuolto Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa Terveydenhoito Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti Yhteensä 26 138 326 47 16 527 27 12 311 16 16 463 28 81 345 3 3 459 29 57 551 56 8 7 679 21 159 49 14 33 11 8 85 Terveydenhoitokäynnit työterveyshuollossa olivat pääasiassa terveystarkastuksia esim. työhöntulotarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja ikäkausitarkastuksia sekä rokotuskäyntejä. Terveydenhuollon käynnit lisääntyivät vuoteen 29 verrattuna 126 käynnillä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet vajaakuntoisten terveystarkastusten takia. Terveydenhoidon käynnit 26-21 6 551 5 4 3 345 326311 26 27 28 29 21 2 1 138 12 81 57 Lääkäri 47 56 16 3 16 16 3 8 7 Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti 23
Terveydenhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimukset Radiologiatutkimukset Yhteensä 26 1483 18 151 27 1339 8 1347 28 1538 1 1548 29 15 13 118 21 178 13 1721 Terveydenhoidon laboratoriotutkimukset lisääntyivät 73 kpl:lla vuoteen 21 verrattuna. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Terveydenhoidon tutkimukset 1538 1483 1339 15 Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tutkimukset 178 18 8 1 13 13 26 27 28 29 21 24
Sairaanhoito Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Yhteensä 26 276 1133 14 3223 27 1983 1269 6 3258 28 24 1387 1 3392 29 1925 162 2987 21 37 1875 3 4948 Vuoden 21 sairaanhoidon käynnit kasvoivat 1.961 käynnillä. 35 3 Sairaanhoidon käynnit 26-21 26 27 28 29 21 25 2 276 1983 24 1925 15 1 1133 1269 1387 162 5 Lääkäri 14 6 1 Terveydenhoitaja Fysioterapeutti 25
Sairaanhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimukset Radiologiatukimukset Yhteensä 26 5572 387 5959 27 5627 385 612 28 7366 456 7822 29 6215 35 6565 21 6598 413 711 Sairaanhoidon tutkimukset kasvoivat 446 kappaleella. 8 Sairaanhoidon tutkimukset 7366 Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tukimukset 7 6 5 4 3 2 5572 5627 6215 6598 1 387 385 456 35 413 26 27 28 29 21 26
Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 26-21 Sivistyspalvelukeskus Palvelukeskukset 26 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 27 28 29 21 Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus 2478 12,5 2486 12,8 2259 11,3 242 12,8 25 11,7 Sosiaali- ja terveyskeskus 4187 11,4 456 11,7 4184 11, 4652 11,9 777 16,2 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sivistyspalvelukeskus 152 7,6 1592 8, 124 5,8 1219 7,2 878 5,3 Liikelaitokset 136 6,5 52 2,6 33 15,2 737 1,7 39 5,7 Yhteensä 833 1,6 8636 1,8 7986 9,8 91 11, 1188 12,5 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 21 oli työpäivinä 12,5 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 17,3 pv/henkilö. Sairauspoissaolot lisääntyivät sosiaalija terveyskeskuksessa. Sen sijaan muissa palvelukeskuksissa ja liikelaitoksissa sairauspoissaolot vähenivät. Sairauden takia oli poissa työstä yli 6 päivää 35 henkilöä, yli 12 päivää 36 henkilöä. Yli 12 päivää sairastaneiden määrä kolminkertaistui vuoteen 29 verrattuna. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 12,5 12,8 11,3 12,8 11,7 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 11,4 11,7 11 11,9 16,2 Sosiaali- ja terveyskeskus 7,6 8 5,8 7,2 5,3 6,5 2,6 15,2 1,7 5,7 Liikelaitokset 26 27 28 29 21 27
Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 21 Osastot 31.12.21 Henkilöä Henkilömäärä Sairauspäivät työpäivinä Sairauspäivät kalenteripäivinä Henkilöä Hallinto- ja lupaosasto 3 359 12, 494 16,5 Elinkeino-osasto 5 22 4,4 29 5,8 Henkilöstöosasto 4 7 1,8 7 1,8 Talousosasto 17 18 1,1 18 1,1 Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto 13 1 535 14,9 2 17 2,5 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto 16 19 6,8 155 9,7 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS YHTEENSÄ 175 2 5 11,7 2 81 16,1 Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto 5 239 47,8 347 69,4 Lapsiperheiden palvelut 118 1 656 14, 2 3 19,5 Vanhusten palvelut 136 2 518 18,5 3 62 26,5 Sosiaalityö ja vammaisten tukitoim. 22 328 14,9 463 21, Terveyspalvelut 198 3 29 15,3 4 185 21,1 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS YHTEENSÄ 479 7 77 16,2 1 897 22,7 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto ja perusopetus 122 666 5,5 861 7,1 Lukio 15 53 3,5 69 4,6 Kulttuuripalvelut 16 35 2,2 44 2,8 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 13 124 9,5 158 12,2 SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ 166 878 5,3 1 132 6,8 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 69 39 5,7 55 8, kohti kohti KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 889 11 88 12,5 15 389 17,3 Työtapaturmien jakautumat olosuhteen mukaan Olosuhde 26 27 28 29 21 Työssä/työpaikalla 32 42 36 58 65 Työmatkalla 13 11 1 9 7 Työliikenne/muualla työpaikan ulkopuolella 2 3 2 Ammattitauti 1 1 1 1 Asetuksen mukaiset työtapaturmat Yhteensä 47 57 49 68 73 28
Työllistäminen Vuonna 21 uusia työsopimuksia tehtiin 8 kpl. Näistä naisia oli 66 % ja miehiä 34 %. Työllistetyistä 68 % oli 45-vuotiaita tai vanhempia, 5-vuotta täyttäneiden osuus oli 51 %. Alle 25- vuotiaiden osuus oli 4 %. Ns. velvoitetyöllistettävien osuus oli 1 %. Yhteensä vuodelta 29 jatkuneiden työsopimusten kanssa vuoden 21 aikana voimassa olevia eri työsuhteita oli 19 kpl. Tehdyt uudet työsopimukset / työllistetyt 26-21 12 1 8 12 76 12 84 8 6 4 2 26 27 28 29 21 29
Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain 26 27 28 29 21 Hallinto- ja kehittämiskeskus 47 39 57 44 38 Sivistyspalvelukeskus 23 1 16 1 14 Sosiaali- ja terveyskeskus 28 18 11 18 17 Muut 4 9 18 12 11 YHTEENSÄ 12 76 12 84 8 Työllistetyt palvelukeskuksittain 26-21, tehdyt uudet työsopimukset 6 5 4 47 39 57 44 38 26 27 28 29 21 3 2 1 23 1 16 1 14 28 18 11 18 17 4 9 18 12 11 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut Työllistetyistä suurin osa 47 % (38 hlöä) sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen. Sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 21 % (17 hlöä). Sivistyspalvelukeskukseen työllistetyistä sijoittui 18 % (14 hlöä), järjestöihin, lähinnä erilaisiin yleishyödyllisiin yhdistyksiin sijoittui 14 % (11 hlöä) työllistetyistä. 3
Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut 35 3 25 2 15 1 5 33 14 8 5 5 Hallinto- ja kehittämiskeskus Työmarkkinatukiharjoittelijat 26-21 21 15 1 Sivistyspalvelukeskus 6 2 3 13 1 11 Sosiaali- ja terveyskeskus 13 26 27 28 29 21 Vuonna 21 tehtiin työmarkkinatukiharjoittelusopimuksia 2 kpl, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 65 %, hallinto- ja kehittämiskeskukseen 25 % ja sivistyspalvelukeskukseen sijoittui 1 %. Työkokeilusopimuksia tehtiin 16 kpl, joista 38 % sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen, samoin 38 % sosiaali- ja terveyskeskukseen ja sivistyspalvelukeskukseen sijoittui 25 %.. 31
Nuorten kesätyöpaikat Kaupungin oman organisaation paikat Kaupungin paikkoihin hakemuksia tuli 176 kappaletta (v. 29 173 kappaletta). Vuonna 21 kesätöitä sai 79 nuorta (v.29 9 nuorta). Kesätyöpaikkojen saajat arvottiin ja arvonnassa etusijalla olivat nuoret, jotka eivät edellisenä vuonna olleet kaupungin järjestämissä kesätöissä. Iältään kesänuoret olivat 15 17 -vuotiaita ja työjaksot olivat pituudeltaan joko neljä viikkoa, työaika 2 h/vko tai kaksi viikkoa, jolloin työaika oli 38 h 15 min/vko. Yritystukipaikat Kaupungin oman organisaation paikkojen lisäksi oli nuorille tarjolla ns. yritystukipaikkoja, joissa nuori itse etsi uusikaupunkilaisesta yrityksestä kesätyöpaikan. Yritystukipaikkoja vuonna 21 oli 122 kpl (vuonna 29 117 kpl). Tuen määrä oli vuonna 21 enintään 295 euroa. Tukeen edellytettiin mm. neljän viikon työjaksoa sekä työaikaa joka vähintään oli 8 tuntia ja enintään 12 tuntia. Yritystukipaikat olivat nuorille, jotka olivat iältään 15 2 -vuotiaita. Yritystukea ei myönnetty nuoresta, joka vuonna 21 oli kaupungin palveluksessa tai toisessa kaupungin yritystukipaikassa.. Nuorten kesätyöpaikat 26-21 18 16 14 12 1 8 6 4 2 161 Yritystukipaikat 155 143 Kaupungin paikat 117 122 9 9 8 8 79 26 27 28 29 21 32
Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat Kaupunki on työantajana pyrkinyt palvelujen tuottamisen ja toimintojen järjestelyn niin salliessa suosimaan osa-aikalisä- ja vuorotteluvapaajärjestelmien käyttöä. Osa-aikalisälle ei jäänyt yhtään henkilöä vuoden 21 aikana. Vuosina 26 21 on osaaikalisälle jäänyt yhteensä 6 henkilöä, joista suurin osa eli 67 % (4 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuosina 26 21 vuorotteluvapaalle on jäänyt yhteensä 63 henkilöä, joista suurin osa eli 57 % (36 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Vuorotteluvapaalla oli vuoden 21 lopussa viisi henkilöä, joista hallinto- ja kehittämiskeskuksesta 1 henkilö, sosiaali- ja terveyskeskuksesta 1 henkilö ja sivistyspalvelukeskuksesta 3 henkilöä. Sekä osa-aikalisä että vuorotteluvapaajärjestelmä tukevat osaltaan henkilöstön jaksamista tehtävissään. Samalla järjestelmä antaa työttömälle henkilölle mahdollisuuden määräaikaiseen työsuhteeseen ja työkokemuksensa kartuttamiseen Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat 26-21 Osa-aikalisä Vuorotteluvapaa 16 14 12 1 8 6 4 2 14 14 13 12 1 2 2 1 1 26 27 28 29 21 33