UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI Jet-koulutuksen osallistujia Kuva: Raija Herrala-Nurmi

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 Jet-koulutuksen osallistujia Kuva: Raija Herrala-Nurmi Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO Henkilöstöhallinnon organisaatio...1 Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna...1 Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Organisaatio toimii tehokkaasti Henkilöstö voimavarana Työhyvinvointi...7 Tilasto-osa Vakinainen henkilöstö Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla...12 Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia)...13 Kaupungin koko henkilöstö Henkilötyövuodet palvelukeskuksittain...15 Keski-ikä palvelukeskuksittain...16 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2011 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan...17 Vakinainen henkilöstö 2011 ikä-/sukupuolijakauma...18 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso...19 Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt...21 Keskimääräinen eläkeikä...21 Vuoden 2011 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain...22 Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta...22 Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain...24 Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja)...25 Vuonna 2011 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät)...26 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat palvelukeskuksittain...27 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat palvelukeskuksittain...28 Työterveyshuolto...29 Terveydenhoito...29 Sairaanhoito...31 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä Työllistäminen...35 Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain...36 Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut...37 Nuorten kesätyöpaikat...38 Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat

3 Henkilöstöpäällikkö Mirva Lambacka Henkilöstöhallinnon organisaatio Kaupungin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpoliittisesta linjasta vastaa kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöpalvelut. Osa henkilöstöhallinnon päivittäisistä tehtävistä on hajautettu hallintosäännön mukaisesti palvelukeskuksiin. Yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen on varmistettu palvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyspalvelukeskus) ja henkilöstöpalvelujen edustajien säännöllisillä henkilöstöasioiden hoitoa käsittelevillä palavereilla. Henkilöstöpalvelut hoitaa hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöasiat. Henkilöstöraportti strategian toteutumisen ja arvioinnin työkaluna Kaupungin strategian johtamisstrategian mukaan johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Henkilöstöraportoinnin avulla tuetaan ja kehitetään kunnan strategista johtamista ja ohjaamista. Sillä tuetaan työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstöraportoinnin avulla on tarkoitus kerätä tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja kehityksestä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Kaupungin strategian pohjalta laadittiin vuonna 2010 uusi henkilöstöstrategia ja sitä on toteutettu vuoden 2011 alusta alkaen. Henkilöstöstrategian visio on Työ tukee terveyttä ja sen tavoitteena on, että osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen henkilöstö tuottaa ja järjestää laadukkaita palveluja asiakkaille. Uusi henkilöstöstrategia koostuu seuraavista painopisteistä Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Organisaatio toimii tehokkaasti Henkilöstö voimavarana Työhyvinvointi Edellä mainituille painopisteille on asetettu tavoitteet ja asiat, joilla tavoitteisiin päästään. 1

4 Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna Henkilöstöpolitiikka näkyy ja vaikuttaa Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö tekee työtä tuloksellisesti. Yhteistoiminta on aitoa ja toteutamme sitä yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Palkitseminen on kannustavaa. Johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa selvitetään yksikön tavoitteet ja niiden toteutuminen. Samalla suunnitellaan henkilön tarvitsema koulutus. Osaamista tuetaan henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko-, ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutus perustuu todellisiin tarpeisiin ja se on suunnitelmallista. Kehityskeskusteluissa selvitellään myös ikääntymiseen liittyviä asioita mm. henkilön eläköitymissuunnitelmat. Käytössä olevan kehityskeskustelumallin ovat esimiehet yhdessä työstäneet esimiesvalmennuksessa. Perehdyttäminen Kaupungin johtoryhmä on sopinut pitämässään kokouksessa, että jokaisessa yksikössä henkilöstön perehdyttäminen tehdään laaditun perehdyttämisohjelman mukaisesti. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta työntekijä omaksuu työtehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Perehdyttämisen avulla edistetään uuden työntekijän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Perehdyttämistä tarvitaan kun - uusi henkilö tulee työhön - työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen - työtehtävät vaihtuvat - työmenetelmät muuttuvat - hankitaan tai otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita tai ohjelmia Uuden työntekijän kohdalla perehdyttämisessä on tärkeää työtehtävien lisäksi perehdyttää myös kaupungin organisaatioon. Siirryttäessä tehtävästä toiseen on perehdytyksessä kysymys lähinnä uusien työtehtävien vaatimasta ohjauksesta. Uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviinsä tuetaan hyvällä perehdyttämisellä. Sisäiset siirrot ja työkierto Ennen viran tai toimen haettavaksi julistamista selvitetään ensin onko tehtävien uudelleen järjestely mahdollista palvelukeskuksen/työyksikön oman henkilöstön kesken. Mikäli tällainen uudelleenjärjestely ei ole mahdollista selvitetään, onko joku muu kaupungin palveluksessa oleva henkilö siirrettävissä tähän tehtävään. Kaupunginhallitus päättää täyttölupien myöntämisestä vakinaisten henkilöiden osalta. Kaupungin johtoryhmä käsittelee aina ensin täyttölupa-asiat. Tuloksiin kannustava palkitseminen Sopimusaloittain henkilöstö jakaantuu seuraavasti: Kvtes 622, Ovtes 100, Ts 78 ja LS 36. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan paikallista järjestelyerää oli v jaettavissa 0,8 %. Järjestelyerää käytettiin terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen palkkojen harmonisointiin. Osa em. erästä käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin ja harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin ja yleiskorotuksen luonteisesti tehtäväkohtaisiin 2

5 palkkoihin. Em yleiskorotusta ei tehty niihin hinnoittelutunnuksiin, joissa tehtiin harmonisointi eikä perhepäivähoitajien liitteeseen kuuluville. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Vuonna 2011 harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää myönnettiin 99 henkilölle. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaansa. Työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia. Arvioinnin tarkoituksena ei ole pelkästään henkilökohtaisen lisän määrittely vaan motivoida henkilöstöä parantamaan ja kehittämään ammatinhallintaansa ja pätevyyttään. Järjestettyä koulutusta Esimiehille järjestettiin esimieskoulutusta Kevan toimesta siitä, mitä esimies voi tehdä säästääkseen eläkemaksuissa. Koulutuksessa käsiteltiin myös varhaisen tuen mallin käyttöä ja tärkeyttä. Humap Oy valmensi esimiehiä vuorovaikutuksen ja muutosviestinnän tukemiseen. Oppisopimuskoulutuksena Rastor Oy:n suunnitteleman johtamisen erikoisammattitutkinnon aloitti 25 esimiestä Laatukoulutuksia on järjestetty sekä vanhustyön henkilöstölle että terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen henkilöstölle. Alkusammutus- ja paloturvallisuuskoulutukseen on osallistunut terveydenhuollosta 50 henkilöä. Tyks VSS on järjestänyt laajaa täydennyskoulutusta seutukunnan alueella, tilaisuuksiin on osallistunut runsaasti terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen henkilöstöä. Lisäksi henkilöstö on osallistunut Tyks VSS:n järjestämään ohjelmistokoulutukseen. Sivistyspalvelukeskuksessa on järjestetty seutukunnallisia yhteisiä koulutuksia eri hankkeissa (Osaava-hanke, Kelpo-hanke, Jekku-hanke). Eri alojen oppisopimussopimuksia tehtiin viisi kappaletta. Ammattitutkintonsa v sai valmiiksi kolme henkilöä. Ensiapukoulutusta on järjestetty henkilöstölle tarpeen mukaan. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä päivää eli 2,6 pv/hlö. Koulutus- ja kulttuuripalveluihin käytettiin yhteensä euroa. Yhteistoiminta ja tiedottaminen Kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutettiin Uudessakaupungissa yhteistoimintalain mukaisesti. Kaupungin ja henkilöstön välisenä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimi yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöä edustivat pääluottamusmiehet. Lisäksi yhteistoimintaalueeseen liittyneen Vehmassalon Ky:n edustajana toimi yksi henkilöstön edustaja. Työnantajan edustajina toimivat kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, kaupunginjohtaja, palvelukeskusten johtajat, talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi henkilöstösihteeri. V yhteistyötoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Puheenjohtajana toimi Tehyn pääluottamusmies. Henkilöstön sisäisenä tiedotuskanavana intrasivuston ja sähköpostin lisäksi ajankohtaisia asioita käsittelevä henkilöstölehti KaHeLi ilmestyi v kolme kertaa. 3

6 Kaupungin intranettiin esimiehen käsikirjaan on koottu kaikki henkilöstöhallinnon ohjeet esimiehille. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista eteenpäin omassa yksikössään esim. työyksiköissä pidettävissä työpaikkakokouksissa. Kaupunginjohtaja piti infotilaisuuden koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Lisäksi kaupunginjohtajan, pääluottamusmiesten ja henkilöstöpalveluiden edustajien kesken pyrittiin pitämään kuukausittain palaveri, jossa käsiteltiin henkilöstöä koskevia sekä muita ajankohtaisia asioita. Sivistyspalvelukeskuksen johtoryhmissä on ollut mukana henkilöstöjärjestöjen edustajia. 2. Organisaatio toimii tehokkaasti Tavoite Tuotamme ja järjestämme palvelut asiakkaille kokonaistaloudellisesti edullisesti ottaen huomioon seudullisuus sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintojen kehittäminen Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaikkia toimintoja tarkastellaan prosesseina, joiden pohjalta kehitetään uusia ja entisiä joustavampia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Prosessityö on aloitettu vuoden 2005 alusta. Kaupungin visiossa vuodelle 2012 todetaan seuraavaa Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Sitä ohjaavat verkostomaisuus, joustavuus, avoimuus ja laaja seudullinen ajattelutapa. Toimintojen kehittäminen prosessitarkastelun toimintojen kautta lisää tavoitetietoisuutta ja halukkuutta uudistumiseen. Vuosittain henkilöstön kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. kaupungin visio ja strategia sekä niiden vaikutus omaan työyksikköön ja oman työn tavoitteisiin ja toimintaan. Kaupunginjohtaja selvittää koko kaupungin tavoitteita kaupungin koko henkilöstölle vuosittain järjestettävissä kaupunginjohtajan infotilaisuuksissa. Prosessit käsitellään prosessien ohjausryhmässä. Lisäksi aktiivisena toimijana on lähinnä prosessikehittäjistä koostuva operatiivinen ryhmä, jossa on edustus kaikista palvelukeskuksista. Ohjausryhmälle esiteltiin vuonna 2011 seuraavat prosessit: Tyypin II diabetes ennaltaehkäisy ja avohoito Vakituisen henkilöstön rekrytointiprosessi Kierrätyskeskus työllistäjänä Varhaiskasvatuksen prosessi Muistiprosessi Sosiaali- ja terveyskeskuksen Uudenkaupungin terveyspalvelujen sekä vanhustyön laatujärjestelmälle myönnettiin Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus nro 96/2011. Asiakaskyselyjä on tehty päivähoidossa ja vanhustyössä. Päivähoidon TAK-kysely (tutkiarvioi-kehitä) tehtiin päivähoidon vanhemmille. Vanhustyön asiakastyytyväisyyskysely tehtiin loppuvuonna 2010 ja tulokset analysoitiin Vuoden 2011 lopulla tehtiin vielä asiakastyytyväisyyskysely terveydenhuollon yhteistoimintaalueen päättäjille. Museossa tehtiin Museoliiton järjestämä valtakunnallinen asiakaskysely. Se oli kaksivaiheinen viikko kesällä ja viikko syksyllä. Lopulliset tulokset on vielä samatta. 4

7 Peruskoulun oppilaiden huoltajille tehtiin kysely kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Nuoriso- ja liikuntatoimessa tehtiin Kouluikäisten terveyskäyttäytymiskysely ja liikuntatutkimus. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen organisaatiomuutos toteutettiin kesällä Muutoksen tarkoituksena oli luopua osasto- ja osastopäällikkömuotoisesta organisaatiosta. Organisaatio muovautuu niiden toimintojen ja palvelujen mukaan, joita hallinto- ja kehittämiskeskus tuottaa. Muutoksen pohjalla on prosessimainen ajattelu siitä, että hallinto- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on paitsi johtaa myös tukea palvelukeskuksia palvelujen tuottamisessa. Yhteistyö yli palvelukeskusrajojen ja ulkoiset yhteistyökumppanit Palvelukeskukset tekevät yli palvelukeskusrajojen yhteistyötä mm. - asiakaspalvelupisteessä - asiakirjahallintajärjestelmän kehittämistyöryhmässä - kiinteistönhoidon mitoituksessa - henkilöstöosaston ja palvelukeskusten henkilöstöasioita hoitavien yhteispalavereilla varmistetaan yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen - Kuntarekryn käyttöönottoa valmistelevassa työryhmässä Ulkoisia yhteistyökumppaneita palvelukeskuksilla on ollut mm. Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnilla on yhteinen hanke. Kuntien LÄNSI 2012 Länsi- Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke; Vakka-Suomen Nuorisoperhetyöllä päihteitä vastaan. Remontti II-hanke on jatkunut. Hankkeeseen liittyy seutukunnallinen pilotti Vakka-Suomen seudullinen perhetukikeskus. Seudullinen Ytyä-hanke pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi on jatkunut edelleen vuonna Seutukunnallisena yhteistyönä on osallistuttu vanhustyössä muistisairaan henkilön palvelupolun kehittämisen Vakka-Suomessa hankkeeseen. Novidan kanssa on vanhustyössä tehty yhteistyötä siten, että vanhustyön viranhaltijat käyvät oppilaitoksessa pitämässä tunteja ja opiskelijat osallistuvat yksikköjen toimintaan järjestämällä niihin toimintaa. Vakka-Suomen alueen kuntien sosiaalipäivystys on hoidettu takapäivystyksen osalta Vehmaan ja Pyhärannan kunnan kanssa ja alkaen yhteisenä Vakka-Suomen kuntien sosiaalipäivystyksenä. Perheneuvolan palveluja on myyty Pyhärannan, Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kunnille. A-klinikkapalveluja on myyty Laitilan kaupungille. Laitilan ja Taivassalon kanssa on tehty ensihoitopalvelusopimukset. Yhteinen sosiaalijaosto toimii Vakka-Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen tehostaminen ja menojen sopeuttaminen hanke on toteutettu yhteistyössä Vakka-Suomen ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan kanssa Vakka-Suomen lastensuojelun suunnitelma /toteumaraportti tehty kesäkuussa Ympäristönsuojelupalvelua on myyty Taivassalon, Vehmaan ja Kustavin kunnille. Jätevesiyhteistyö Laitilan kaupungin kanssa (Vakka-Suomen Vesi). Kirjanpitopalvelujen myynti Pyhärannan kunnalle. 5

8 3. Henkilöstö voimavarana Tavoite Kehitämme toimintatapojamme ja parannamme tuloksellisuutta, sillä kuntasektori on jatkuvassa muutoksessa. Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa panostettiin aloitetoiminnan markkinoimiseen tavoitteena lisätä henkilöstön aloitteellisuutta toimintojen kehittämiseksi. Aloitetoimintasäännön mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä aloitteita, jotka mm. - parantavat prosessien sujuvuutta - luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia - saavat aikaan säästöjä - lisäävät turvallisuutta - parantavat ympäristön tilaa - luovat viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä Aloitteita tehtiin 35 kpl vuonna Syksyn teemana aloitteissa oli työturvallisuus. Aloitteita pyydettiin tekemään aiheista, jotka voivat parantaa työturvallisuutta tai vähentää sairauspoissaoloja. Aloiteryhmä palkitsi 26 aloitetta palkkioluokilla Albatrossi ( ) Merikotka ( ) Lokki ( ) Aloiteryhmään kuuluivat v palvelukeskusten yhdyshenkilöt museonjohtaja Mari Jalava/sivistyspalvelukeskus päiväkodin johtaja Taija Lammi/sosiaali- ja terveyskeskus työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa/hallinto- ja kehittämiskeskus Yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsema kaupunginhallituksen edustaja Antti Haapavuori sekä yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsemat kaksi henkilöstön edustajaa Hanna Nieminen/Tehy plm ja Anu Ankelo/Jhl ltm Ryhmä on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi henkilöstöpäällikkö Mirva Lambackan. Sihteerinä on toiminut henkilöstösihteeri Nina Wennerström-Hämäläinen. Resurssit ja kaupungin imago työnantajana Kaupungin henkilöstöresurssit vähenivät johtuen liikelaitos Novidan liittymisestä Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään. Vakituisia oli vuoden lopussa 836 henkilöä. Vuoden aikana vakinaistettiin 10, joista yhdeksän henkilöä sosiaali- ja terveyskeskukseen. Uusia toimia tuli kolme kappaletta. Vuokratyövoiman kehityshankkeeseen liittyi vuonna 2011 vanhustyön yksiköt. Pääsääntöisesti kaikki yli 6 kk kestävät palvelussuhteet laitettiin ulkoiseen hakuun. Kaupungin internet-sivuilla käytössä olevaan avoimeen työnhakuilmoitukseen jätettiin 106 hakemusta. Loppuvuodesta aloitettiin valmistelut siirtymisestä sähköiseen rekrytointijärjestelmään Kuntarekryyn. Palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi käytössä on lähtöhaastattelu. Henkilöstöpalveluihin täytettyjä lomakkeita palautettiin kuusi kpl. 6

9 Kaupunki otti nuoria kesätöihin, koululaisia tutustumaan työelämään, antoi harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä otti ammatillisessa koulutuksessa olevia työhön työssä oppimisjakson ajaksi. Tarkoituksena on mm. tutustuttaa nuoria kuntatöihin ja työelämän pelisääntöihin sekä turvata myös tätä kautta osaavan henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. 4. Työhyvinvointi Tavoite Työyhteisömme ilmapiiri on avoin ja vuorovaikutuksellinen ja työolosuhteemme ovat terveet ja turvalliset. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta kokoontui kuusi kertaa v Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella ovat työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa 1. varavaltuutettu Ari Holvitie 2. varavaltuutettu Marko Mäkinen Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös työsuojelupäällikkö ja työterveyshoitaja. Eri toimialueilla on toiminut 11 työsuojeluasiamiestä. Kaupungissa toimii sisäilmatyöryhmä, johon kuuluvat rakennusmestari Rami Arola, siivoustyönjohtaja Saila Koivisto, työsuojeluvaltuutettu Pirjo Oksa, rakennustarkastaja / työsuojelupäällikkö Mika Pihlajaniemi ja työterveyshoitaja Ulla Kuusisto. Lisäksi kokouksiin osallistuivat kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström ja ympäristöterveydenhuollon johtaja Kaisa Nivola. Ryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitellyt asiat on tiedotettu työsuojelutoimikunnalle. Toimintasuunnitelman mukaisia työpaikkakäyntejä tehtiin 11 kpl ja toimintasuunnitelman ulkopuolisia käyntejä tehtiin neljään eri työyksikköön. Työpaikkakäynteihin osallistuivat työterveyshoitaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstöpäällikkö. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti rakennustarkastaja oman toimensa ohella. Tehtävät työsuojeluasioissa on jaettu työsuojelupäällikön, henkilöstöpäällikön, henkilöstösihteerin ja työterveyshuollon kesken. Tapaturma- ja sairauspoissaolojen seuranta kuuluu henkilöstöpäällikölle, työsuojelupäällikölle, työterveyshuollolle ja henkilöstösihteerille. Työsuojelupäällikkö hoitaa mm. työpaikoilla tapahtuvat työsuojeluvalvonnasta annetun asetuksen mukaiset tehtävät, kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa mainitut tehtävät sekä ennakkotarkastukset käyttöön otettavissa tiloissa. Henkilöstöpäällikölle kuuluu henkisen työsuojelun lisäksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toteutus/koulutus, ohjaus neuvonta ja osallistuminen tilanteiden ratkaisuun työpaikoilla. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa v ja sitä on tarkistettu v Ohjelmassa selvitetään kaupungin turvallisuustavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimintatavat. 7

10 Varhainen tuki Varhaisen tuen toimintamalli on osa hyvin toimivan työpaikan kulttuuria, osa välittämistä ja turvaverkkoa. Esimiehet saivat koulutusta varhaisen tuen toimintamallin käytöstä käytännössä ja sen mieltämisenä hyvänä esimiestyönä arkikäytössä. Esimiehiä on rohkaistu tarttumaan ajoissa työkyvyn heikentymisestä kertoviin merkkeihin hyvänä esimiestyönä. Mallin avulla yritetään hakea myös vaihtoehtoja, joilla työkykyään menettänyt henkilö voi jatkaa kaupungin palveluksessa joko omissa tehtävissään tai muissa työtehtävissä. Toimintamalli uusittiin tarkoituksena saada esimiehille hyvä ja selkeä työväline keskustelujen aloittamiseen ja käymiseen. Toimintamalli on myös tukena työntekijälle oman jaksamisensa puheeksi ottamiseen esimiehensä kanssa. Uusittujen lomakkeiden ideana on, että molemmat valmistautuvat keskusteluun täyttämällä oman osionsa ennen keskustelua. Henkilöstölehti KaHeLissa kerrottiin onnistuneesta uudelleen työhön sijoittumisesta työkokeilun kautta. Yksilön terveellisten elämäntapojen edistäminen Turvallisia ja terveellisiä työolosuhteita on v toteutettu työsuojeluhenkilöstön tekemillä työpaikkakäynneillä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus omien elämäntapojen edistämiseen osallistumalla erilaisiin kuntoryhmiin, vastaamalla terveyskyselyyn tai osallistumalla Pysyvästi kevyeksi kampanjaan. Oman kuntonsa kohentamiseen on ollut mahdollista käyttää kaupungissa olevien eri liikuntakeskusten palveluja niin, että henkilöstöpalvelut on maksanut osan käyntikerrasta tai osan 10-/kuukausikortista. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus käyttää uimahallin allasosastoa ja uimahallin kuntosalia edullisemmin. Uimahallissa ovat jatkuneet vesijumpat ja venyttelytuokio entiseen tapaan. Hiihtoputkessa on kaupungin henkilöstö voinut käydä hiihtämässä edullisemmin. Kaupungin henkilöstölle tehtiin syksyllä 2011 ActiveStonesin suunnittelema Terveyskysely. Kysely tehtiin työterveyshuollon työkaluksi ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kyselyyn vastasi 433 henkilöä ja vastaaja sai heti vastattuaan itselleen henkilökohtaisen raportin. Kyselyssä oli kahdeksan osiota: masennus, ahdistuneisuus, elämänhallinta, fyysinen aktiivisuus, ravitsemus, painonhallinta, uni ja työnäkö. Työterveyshuolto sai kyselystä yksilövastaukset. Vastauksista eniten huolta aiheuttivat työnäkö, ravitsemus, uni ja masennus. Terveystarkastukseen tullaan kutsumaan kyselyn perusteella niitä eniten tarvitsevat henkilöt. Jatkosuunnitelma tarkastettavalle henkilölle tehdään terveystarkastuksen yhteydessä. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua Pysyväksi kevyeksi kampanjaan joka omaehtoisesti tai ryhmässä, mikäli henkilö täyttää kriteerit. Nuoriso- ja liikuntatoimi ja työterveyshuolto ovat toteuttaneet kampanjaa yhteistyössä. Tupakoitsijoita on tuettu tupakoinnin lopettamistavoitteissa kustantamalla osa nikotiinikorvaustai lääkehoidosta. Vuosittain haetaan mahdollisuuksien mukaan TYK- tai Aslak kuntoutusta Kelalta. Vuonna 2011 haettiin vanhustyön ryhmälle Aslak kuntoutusta. Toteutuneita yksilökuntoutuksia oli viisi kappaletta. Työterveyshuolto Kaupunki ostaa kokonaisvaltaisen työterveyshuollon sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuollosta. Palvelut sisältävät lakisääteisen, ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (korvausluokka I) sekä sairaanhoidon, mikä sisältää yleislääräritasoisen sairaudenhoidon (korvausluokka II). 8

11 Työterveyshuollon kulut olivat kokonaisuudessaan euroa vuonna 2011 ja ne jakaantuivat korvausluokka I / euroa (vuonna 2010 / euroa) ja korvausluokka II / euroa (vuonna 2010 / euroa). Terveyshuoltoa on toteutettu työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan hyväksymän työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa lähtökohtana on ollut työstä ja työolosuhteista johtuvien haittojen poistaminen sekä henkilöstön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuolto seuraa tapaturma- ja sairauspoissaoloja yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa. Työnohjaus Työnohjausta on annettu tarvittaessa työyksiköille ja yksittäisille henkilöille. Työnohjaus on hankittu ostopalveluna. 9

12 TILASTO-OSA 10

13 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstö Palvelukeskukset %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus % Sosiaali- ja terveyskeskus % Sivistyspalvelukeskus % Liikelaitokset % Yhteensä % Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 836 eli vähennystä 53 vuoteen Vuonna 2007 uusia virkoja ja toimia tuli sosiaali- ja terveyskeskukseen 14,5 kpl ja sivistyspalvelukeskukseen 4. Määräaikaisia vakinaistettiin 16. Laitilan kaupungin hallinnoimaan Vakka-opistoon siirtyi 5 henkilöä alkaen. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Vuoden 2009 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneeseen terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen siirtyi Vehmassalon kuntayhtymästä ja Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön ky:stä 100 henkilöä. Vuonna 2011 määräaikaisia vakinaistettiin sosiaali- ja terveyskeskuksessa 9 kpl. Uusia toimia tuli 3 kpl. Vuoden 2011 alusta ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään, jolloin siirtosopimuksen mukaan vakituisia siirtyi pois kaupungin palveluksesta yhteensä 54 hlöä. Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset

14 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Palvelukeskukset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v v v v v Yli 30v Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Suurin ryhmä on v. palveluksessa olleet (18,2 %) ja pienin v. palveluksessa olleet (4,7 %). 100 Vakinainen henkilöstö, palvelussuhteen pituus vuosina Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v v v v v Yli 30v 12

15 Määräaikainen henkilöstö palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia) Palvelukeskukset Tilapäiset Määräaikaiset tuntiopettajat Avoimen viran/ toimen hoitajat Projekteissa työskentelevät Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Määräaikaisten määrä pieneni 34 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten vähennystä oli määräaikaisten tuntiopettajien määrässä, 17 henkilöä. Kasvua oli sosiaali- ja terveyskeskuksen tilapäisten ja projekteissa työskentelevien osalta. Liikelaitoksissa vähennys johtuu ammattiopisto Novidan siirtymisestä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään. Sijaisten määrä oli 100, kun heitä vastaavana ajankohtana vuonna 2010 oli 97 henkilöä. Määräaikainen henkilöstö Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus 2 Liikelaitokset 13

16 Kaupungin koko henkilöstö Vakinainen Määräaikaiset Palkkatuella työllistetyt Yhteensä Palvelukeskukset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Henkilöstö Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 14

17 Henkilötyövuodet palvelukeskuksittain Palvelukeskukset v %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus 146,85 142,34 17,9 % Sosiaali- ja terveyskeskus 433,2 442,51 55,8 % Sivistyspalvelukeskus 194,07 191,33 24,1 % Liikelaitokset 88,04 17,46 2,2 % YHTEENSÄ 862,16 793, % Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 971henkilöä, joka henkilötyövuosina ilmoitettuna oli 793,64. Suhteutettuna vakinaisten ja määräaikaisten määrään henkilötyövuosi oli 0, ,85 142,34 Henkilötyövuodet palvelukeskuksittain ,2 442,51 194,07 191,33 88,04 17, Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 15

18 Keski-ikä palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Koko henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 51,5 51,0 50,5 50, ,5 49,0 48,5 48, ,5 47,0 46,5 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset

19 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2011 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Palvelukeskukset Miehet Naiset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Miehet Naiset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 17

20 Vakinainen henkilöstö 2011 ikä-/sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä %-osuus , 0 % ,2 % ,5 % ,0 % , 7 % , 2 % ,6 % ,2 % ,1 % , 4 % ,1 % Yhteensä % Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 726 (86,84 %) ja miehiä 110 (13,16 %). Henkilöstöstä naisten määrä on lisääntynyt entisestään. Suurin ikäryhmä naisissa on vuotiaat (171 hlöä) ja miehissä on vuotiaat (29 hlöä) Vakinainen henkilöstö 2011 ikä-/sukupuolijakauma Naiset Miehet

21 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Hallinto- ja kehittämiskeskus + liikelait. Sivistyspalvelukeskus Kaupunki+ liikelait. yhteensä Kunta-alan kpl kpl kpl kpl %osuus %osuus Tutkijakoulutus ,2 1,3 Ylempi korkeakouluaste ,8 18,0 Alempi korkeakouluaste ,1 15,4 Alin korkea-aste ,5 18,3 Keskiaste ,0 39,4 Perusaste ,4 7,6 Yhteensä ,0 100,0 Uudenkaupungin kaupungin henkilöstön koulutustaso, %-osuus Perusaste 12,4 % Sosiaali- ja terveyskeskus Uudenkaupungin Tutkijakoulutus 0,2 % Ylempi korkeakouluaste 15,8 % Alempi korkeakouluaste 12,1 % Keskiaste 39,0 % Alin korkeaaste 20,5 % Kunta-alan henkilöstön koulutustaso, %-osuus Perusaste 7,6 % Tutkijakoulutus 1,3 % Ylempi korkeakoulu- aste 18,0 % Keski-aste 39,4 % Alempi korkeakouluaste 15,4 % Lähde:Tilastokeskus 2010 Alin korkeaaste 18,3 % 19

22 Koulutuspäivät eriteltyinä Lain edell. kokopv. Lain edell. osapv. Ulk. kokopv. Ulk. osapv. Sis. kokopv. Sis. osapv Järjestökoulutus Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Ulkoinen kokopv. sisältää myös opettajien ves:n mukaiset koulutuspäivät. Koulutuspäiviä oli yhteensä kpl. Koulutuspäivät lisääntyivät 177 päivällä. Suhteellisesti eniten koulutuspäivät lisääntyivät sivistyspalvelukeskuksessa 59,2 %. 20

23 Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Vuoden 2011 aikana toteutui yhteensä 59 eläkeratkaisua, jotka toteutuivat seuraavasti: Eläkejärjestelyt Kaikki vuodet yht. Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Vanhuuseläkkeelle jäi arvioidun 37 henkilön sijaan 31 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi jälleen selvään nousuun. Eläkeratkaisujen seurauksena jätettiin täyttämättä yhteensä 8 virkaa tai työsuhdetta. Keskimääräinen eläkeikä Eläkejärjestelyt Vanhuuseläke 62 v 8 kk 62 v 8 kk 63 v 4 kk 63 v 1 kk Varhennettu vanhuuseläke 62 v 9 kk 61 v 9 kk 62 v 3 kk 61 v 0 kk Osa-aikaeläke 59 v 5 kk 58 v 7 kk 58 v 10 kk 59 v 11 kk Työkyvyttömyyseläke 55 v 8 kk 57 v 6 kk 46 v 3 kk 60 v 5 kk Osatyökyvyttömyyseläke 55 v 9 kk 54 v 0 kk 57 v 10 kk 59 v 6 kk Keskimääräinen eläkeikä vanhuuseläkkeelle jäävien osalta on laskenut 3 kk:lla. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläkeikä nousi yli 14,17 v:lla ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osalta 1,7 v. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli KuEl-vakuutettujen osalta 64 vuotta kun se valtakunnallisesti oli 63,7 vuotta. Kaikki eläkelajit huomioon ottaen keskimääräinen eläkeikä oli KuEl-vakuutettujen osalta 59,8 vuotta kun se Uudessakaupungissa oli 62,2 vuotta. 21

24 Vuoden 2011 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Varhennettu vanhuuseläke Vanhuuseläke Osaaikaeläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Vuoden 2011 aikana laadittiin ennakoiva henkilöstösuunnitelma vuosille Vuonna 2014 eläköitymisiän saavuttavilta sekä niiltä, jotka edellisessä kyselyssä eivät vastanneet tai tienneet suunnitelmiaan, tiedusteltiin heidän eläköitymissuunnitelmiaan. Kysely lähetettiin 48 henkilölle ja siihen jätti vastaamatta 5 henkilöä ja kolmella ei ollut vielä suunnitelmaa eläkkeelle jäämisestä. Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut Palvelussuhde purettu Irtisanoutuneet Eläkkeelle jääneet Yhteensä Henkilöstömäärä vähentynyt pysyvästi Henkilöstön vaihtuvuus vuosittain on noin 20 henkilöä eli ja vuonna 2011 vakituisesta henkilöstöstä 2,6 %. Irtisanoutumisen/eläköitymisen vuoksi tehtäviä jätettiin täyttämättä 8 kpl, joista 4 hallinto- ja kehittämiskeskuksessa, 3 sivistyspalvelukeskuksessa ja 1 sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 22

25 Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina Vuosi Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Liikelaitokset Yhteensä Kum. %-osuus , , , , , , , , , , ,09 Yhteensä ,00 Vanhuuseläkkeelle jää vuosina yhteensä 348 henkilöä eli noin 42 % henkilöstöstä. Eläkkeelle jäävien määrä on suurin vuonna 2015 ja 2019, jolloin eläkkeelle jää 40 ja 41 henkilöä per vuosi. Suhteellisesti eniten eläkkeelle jäädään liikelaitoksista 47,3 % ja seuraavaksi sivistyspalvelukeskuksesta 43,2 %. Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina

26 Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain 1000 euroa Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,7 Sosiaali- ja terveyskeskus ,1 Sivistyspalvelukeskus ,2 Kaupunki yhteensä ,5 Liikelaitokset ,2 Kaikki yhteensä ,9 Uudenkaupungin ammattiopisto Novida 3144 Liikelaitokset ilman Novidaa ,6 Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä laski vuoteen 2010 verrattuna 7,9 %. Suurin kasvu oli sosiaalija terveyskeskuksessa 2,1 % ja vähennystä eniten hallinto- ja kehittämiskeskuksessa -4,7 %. Liikelaitosten luvuissa näkyy Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan toiminnan siirtyminen Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään. Palkat ja palkkiot Sivistyspalvelukeskus 23 % Liikelaitokset 2 % Hallinto- ja kehittämiskeskus 19 % Sosiaali- ja terveyskeskus 56 % 24

27 Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Oppisop. koulutus Tilapäinen hoitovap. Lomautus Lomarah. vapaa Muu palkaton vapaa Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ %-osuus Perhevapaat = äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma, hoitovapaa Koulutus = työn edellyttämä koulutus, järjestökoulutus Muu palkaton vapaa sis. myös määräaikaisen kuntoutustuen päivät Poissaolot olivat yhteensä kalenteripäivää eli n. 31 pv/vakinainen työntekijä. Vuoteen 2010 verrattuna poissaolot lisääntyivät 393 päivällä. Eniten kasvua oli perhevapaissa ja muissa palkattomissa vapaissa. Eniten vähenivät lomautuspäivät. Muu palkaton vapaa 34 % Vakinaisen henkilöstön poissaolot 2011 (ei sairauspoissaoloja) Kuntoutus 1 % Perhevapaat 33 % Lomarah. vapaa 2 % Lomautus 1 % Tilapäinen hoitovap. 2 % Oppisop. koulutus 0 % Koulutus 11 % Kuntoutus Perhevapaat Vuorotteluvapaa Opintovapaa Koulutus Vuorotteluvapaa 11 % Opintovapaa 5 % 25

28 Vuonna 2011 maksettujen poissaolopäivien palkkakustannukset (kalenteripäivät) Koko henkilöstö Perhepoliittiset vapaat Koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Suurimman osan kustannuksista muodostivat vuosilomat ja sairaudet ja tapaturmat Yhteensä näiden osuus poissaolokustannuksista oli 88,9 % Maksettujen poissaolojen palkkakustannukset (kalenteripäivät) Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Perhepoliittiset vapaat Koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat 26

29 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1000 euroa Muutos Henkilöstö 2011 euro/henkilö 2011 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat laskivat vuoteen 2010 verrattuna eurolla. Suurin kasvu sivistyspalvelukeskuksessa euroa ja suurin vähennys hallinto- ja kehittämiskeskuksessa euroa Vuosilomansijaiset ja muut sijaiset , 1000 euroa Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 27

30 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat palvelukeskuksittain Muutos Henkilöstö 2011 euro/henkilö 2011 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Yhteensä Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat kasvoivat eurolla vuoteen 2010 verrattuna. 600 Sairaus- ja äitiyslomansijaiset , 1000 euroa Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 28

31 Työterveyshuolto Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa Terveydenhoito Vuosi Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti Yhteensä Terveydenhoitokäynnit työterveyshuollossa olivat pääasiassa terveystarkastuksia esim. työhöntulotarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja rokotuskäyntejä. Terveydenhuollon käynnit lisääntyivät vuoteen 2010 verrattuna 363 käynnillä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet vajaakuntoisten terveystarkastusten takia Terveydenhoidon käynnit Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Ravitsemusterapeutti 29

32 Terveydenhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimuksetutkimukset Radiologia- Vuosi Yhteensä Terveydenhoidon laboratoriotutkimukset lisääntyivät 890 kpl:lla vuoteen 2010 verrattuna. Terveydenhoidon tutkimukset Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tutkimukset

33 Sairaanhoito Vuosi Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Yhteensä Vuoden 2011 sairaanhoidon käynnit vähenivät 620 käynnillä Sairaanhoidon käynnit Lääkäri 6 1 Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri 31

34 Sairaanhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimukset Vuosi Radiologiatukimukset Yhteensä Sairaanhoidon tutkimukset kasvoivat 127 kappaleella vuodesta Sairaanhoidon tutkimukset Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tukimukset

35 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö Palvelukeskukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2011 Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus , , , , ,6 Sosiaali- ja terveyskeskus , , , , ,3 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sivistyspalvelukeskus , , , , ,9 Liikelaitokset 52 2, , , , ,3 Yhteensä , , , , ,6 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2011 oli työpäivinä 12,6 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 17,4 pv/henkilö. Sairauspoissaolot vähentyivät sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Sen sijaan muissa palvelukeskuksissa ja liikelaitoksissa sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauden takia poissa työstä yli 60 päivää oli 45 henkilöä ,8 11,7 8,0 2,6 11,3 11,0 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 5,8 15,2 12,8 11,9 7,2 10,7 11,7 16,2 5,3 5,7 14,3 12, ,9 6,3 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 33

36 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työ- ja kalenteripäivinä 2011 Osastot Henkilöä kohti Henkilömäärä Sairauspäivät työpäivinä Sairauspäivät kalenteripäivinä Henkilöä Hallinto- ja lupaosasto , ,6 Elinkeino-osasto ,0 14 2,8 Henkilöstöosasto ,8 25 6,3 Talousosasto , ,3 Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto , ,7 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto , ,7 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS YHTEENSÄ , ,2 Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto , ,4 Lapsiperheiden palvelut , ,4 Vanhusten palvelut , ,0 Sosiaalityö ja vammaisten tukitoim , ,6 Terveyspalvelut , ,5 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS YHTEENSÄ , ,0 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto ja perusopetus , ,1 Lukio , ,9 Kulttuuripalvelut , ,4 Nuoriso- ja liikuntapalvelut ,3 83 6,4 SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ , ,6 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ , ,6 kohti KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ , ,4 Työtapaturmien jakautumat olosuhteen mukaan Olosuhde Työssä/työpaikalla Työmatkalla Työliikenne/muualla työpaikan ulkopuolella 3 2 Ammattitauti Yhteensä

37 Työllistäminen Vuonna 2011 uusia työsopimuksia tehtiin 60 kpl. Näistä naisia oli 68 % ja miehiä 32 %. Työllistetyistä 63 % oli 45-vuotiaita tai vanhempia, 50 vuotta täyttäneiden osuus oli 52 %. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 3 %. Ns. velvoitetyöllistettävien osuus oli 3 %. Yhteensä vuodelta 2010 jatkuneiden työsopimusten kanssa vuoden 2011 aikana voimassa olevia eri työsuhteita oli 88 kpl. Tehdyt työsopimukset /työllistetyt

38 Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut YHTEENSÄ Työllistetyistä puolet eli 50 % (30 hlöä) sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen. Sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 23 % (14 hlöä). Sivistyspalvelukeskukseen työllistetyistä sijoittui 12 % (13 hlöä), kaupungin oman organisaation ulkopuolelle (Palke 5) sijoittui 5 % ( 3 hlöä) työllistetyistä. Lisäksi Uusien mahdollisuuksien tori- hankkeessa työllistyi yrityksiin vuoden aikana 27 työtöntä nuorta kaupungin maksamalla tuella (420 /kk) sekä työvoimahallinnon Sanssi-tuella. Kaikkiaan nuoria oli vuoden 2011 aikana hankkeessa eri toimenpiteissä (harjoittelut, työelämävalmennus, palkkatuki) 88 henkilöä Työllistetyt palvelukeskuksittain , tehdyt uudet työsopimukset Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut 36

39 Työharjoittelu/ työelämävalmennus ja työkokeilut Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Vuonna 2011 tehtiin työharjoittelu- / työelämävalmennussopimuksia 30 kpl, joista hallinto- ja kehittämiskeskukseen sijoittui 40 %, sivistyspalvelukeskukseen 33 % ja sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 27 %. Työkokeilusopimuksia tehtiin 7 kpl, joista 43 % sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen ja 57 % sijoittui sosiaali- ja terveyskeskukseen. 37

40 Nuorten kesätyöpaikat Kaupungin oman organisaation paikat Kaupungin paikkoihin hakemuksia tuli 130 kappaletta (v kappaletta). Vuonna 2011 kesätöitä sai 77 nuorta (v nuorta). Kesätyöpaikkojen saajat arvottiin ja arvonnassa etusijalla olivat nuoret, jotka eivät edellisenä vuonna olleet kaupungin järjestämissä kesätöissä. Iältään kesänuoret olivat vuotiaita ja työjaksot olivat pituudeltaan joko neljä viikkoa, työaika 20 h/vko tai kaksi viikkoa, jolloin työaika oli 38 h 15 min/vko. Yritystukipaikat Kaupungin oman organisaation paikkojen lisäksi oli nuorille tarjolla ns. yritystukipaikkoja, joissa nuori itse etsi uusikaupunkilaisesta yrityksestä kesätyöpaikan. Yritystukipaikkoja vuonna 2011 oli 135 kpl (122 kpl vuonna 2010). Tuen määrä oli vuonna 2011 enintään 295 euroa. Tukeen edellytettiin mm. neljän viikon työjaksoa sekä työaikaa, joka vähintään oli 80 tuntia ja enintään 120 tuntia. Yritystukipaikat olivat nuorille, jotka olivat iältään vuotiaita. Yritystukea ei myönnetty nuoresta, joka vuonna 2011 oli kaupungin palveluksessa tai toisessa kaupungin yritystukipaikassa Nuorten kesätyöpaikat Yritystukipaikat Kaupungin paikat