KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Tönkinniemi (Pateniemessä) Sijainti: Tönkinniemi on välittömästi Pateniemen venesataman pohjoispuolella sijaitseva rantaalue, jossa risteilee muutamia polkuja. Sopivia polkuja lehtimetsään lähtee venesataman kentältä, Karhulantien päästä sekä näiden välisen sähkölinjan alta.. Havainnointialue on venesataman, sähkölinjan ja rantaniityn väliin jäävä lehtimetsä. Pohjoispuolelta havainnointialuetta rajaa Karhulantien pään tuntumasta rannan metsäniemekkeeseen johtava suora polku. Kartta: Havaintopisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat: N 7218200 E 424300 Maisemakuva: Sähkölinjan varresta lähtee polkuja Tönkinniemeen. Yhden polun lähtöpisteessä on myös paikannimen kertova kyltti. Kuvaus: Tönkiniemi on maankohoamisrannikon lehtimetsää. Puustoon kuuluu koivuja, leppiä, pajuja, pihlajia ja tuomia. Pensaistosta pajua ja herukkaa on paikoin runsaasti. Maanpinnan korkeuden mukaan vaihdellen korkeammat törmät ovat matalakasvuisempia niin, että kasvillisuuteen kuuluu mm. puna-ailakki ja mesimarja. Alavammat kohdat kasvavat mm. korkeita heiniä, mesi-angervoa, vadelmaa ja lehtovirmajuurta niin, että kulku polkujen ulkopuolella on loppukesästä hiukan vaikeaa. Maasto on sen verran rehevää, että alue voidaan melkeinpä luokitella rantalehdoksi, vaikka vaateliaat lehtolajit puuttuvatkin.
Historiaa: Sotien jälkeen Pateniemen rannassa laidunnettiin lehmiä. Ranta-alue oli osittain yhtiön omistuksessa ja sitä käytettiin yhteislaitumena. Alue oli tuolloin avointa niittyä. Tönkinniemen rannassa pidettiin myös veneitä ja ukot kävivät rannassa istumassa iltaa. Lehmien häviämisen jälkeen alue alkoi vähitellen metsittyä. Tönkinniemen alueella oli Kuivas-Jannen maata. Jannen toinen jalka oli könkkä, jonka takia häntä sanottiin Tönkki-Janneksi. Siitäpä Tönkinniemikin on saanut nimensä. Oulun puisto-osasto on nimennyt alueen myöhemmin Jukurinpuistoksi. Nykyisin alueen annettaan kehittyä melko luonnonmukaisesti. Puiden alle kasvavaa vesakkoa on tosin aika ajoin poistettu. Toinen maisemakuva: Lehtipuiden alla kasvaa monia kukkakasveja, keskikesällä paras kukinta on jo ohi. Kasvit ja eläimet: Tönkinniemen lehtimetsälle tyypillisiä kasveja ovat lehtovirmajuuri, mesiangervo, rantamatara ja terttualpi. Kuivemmalla törmällä viihtyvät matalammat kasvit kuten metsätähti, ruohokanukka ja metsämaitikka. Erilaisia heiniä on paljon ja niistä runsain on korpikastikka. Herkkujakin löytyy: mesimarjoja, vadelmia ja herukoita. Oulun seudulle harvinaisempia kasvihavaintoja ovat rantakukka, luhtatähtimö ja lehtotesma. Tönkinniemen lehtimetsässä pesii huomattavan paljon rastaita ja tiaisia. Hiukan harvinaisemmista lajeista on mainittava punavarpunen, joita viheltelee alueella parhaillaan useita yhtä aikaa. Pikkutikkojakin on metsässä toisinaan havaittu. Valokuva: Mesimarja Valokuva: Lehtovirmajuuri Mesimarjoja löytyy melko mukavasti Heinäkuussa lehtovirmajuuret kukkivat
Luontokokemukset: Lehtipuumetsä varjostaa kulkua Tönkiniemen halki. Oravanmarjat ja metsätähdet kukkivat valkoisenaan metsän valoisemmissa paikoissa. Meri näkyy jo, rannan asutus jää piiloon lehtiverhon taakse. Polku päättyy rantaan, jossa omintakeiset penkit odottavat retkeläisiä. Viime syksynä söimme vadelmaa noista puskista, mummi muistelee kuinka aikoinaan kerättiin litrakaupalla mesikkaa. Aurinko paistaa, pajulinnut, peipot ja lehtokertut laulelevat. Ukki kertoo miten Tönkinniemi saa nimensä. Kuivas-Jannen mukaan. Janne oli yksi Kuivaksen veljeksistä ja hän omisti maata Tönkinniemen alueella. Jannella oli tönkkö jalka, jonka takia hän käveli könkäten. Niinpä häntä sanottiin Tönkki-Janneksi. Niinpä niemestäkin tuli Tönkinniemi. Sotien jälkeen Tönkinniemessä kuulemma laidunnettiin lehmiä, pidettiin veneitä ja käytiin istumassa iltaa. Valkoisia perhosia lepattelee puiden välissä. Välillä ne pysähtyvät kukille. Silloin voi tunnistaa, että ovatko virnaperhosia, lanttuperhosia vai auroraperhosia. Oranssitäpläiset auroraperhoskoiraat erottaa kyllä jo lennostakin. Paluumatkalla löytyy jännittävä kuoppa. Ukki sanoo sen syntyneen sota-ajan pommituksissa syntynyt kuoppa. Pojat rakensivat siihen ennen majojaan. Nyt joku entinen poika, nykyinen vanha, mukava, setä on rakentanut tänne pajusta siltoja ja pölleistä penkkejä. Kasvi Runsaus Kukintoja havaittu vinkkejä havainnointiin Peltokorte X 20.4-20.5 Metsäalvejuuri XX 10.6- Kevätleinikki X 10.5-20.6 Niittyleinikki X 1.6-10.8 Rönsyleinikki XX 1.6-1.9 Nokkonen XX 1.7- Hieskoivu XXX 1.5-1.6 Harmaaleppä XXX 10.4-10.5 Heinätähtimö X 20.6-1.9 Luhtatähtimö X 20.6-20.7 Puna-ailakki XXX 1.6-10.8 Niittysuolaheinä X 1.6- Suo-orvokki XXX 20.5-20.6 Kiiltopaju XXXX 1.5-1.6 Halava X 1.6-20.6 Ainakin yksi puu polkujen risteyksessä Raita XX 1.5-1.6 Isotalvikki X 20.6- Terttualpi XXX 20.6-1.8 Metsätähti XX 20.5-20.7 Punaherukka XXX 20.5- Mustaherukka X 20.5- Mesiangervo XXX 1.7-
Vadelma XX 20.6- Mesimarja XX 20.5-20.7 Kurjenjalka XXX 1.7- Pihlaja XXX 1.6-1.7 Tuomi XXX 20.5- Hiirenvirna XX 20.6- Niittynätkelmä XX 20.6- Rantanätkelmä X 20.6- Valkoapila X 10.6- Puna-apila X 20.6- Rantakukka XX 20.7- Maitohorsma X 1.7- Ruohokanukka XXX 1.6-20.7 Koiranputki XX 1.6- Myrkkykeiso X 10.7- Karhunputki X 20.7- Suoputki XX 20.7- Rantamatara XX 1.6- Lehtovirmajuuri XXX 1.7- Kangasmaitikka X 1.7- Metsämaitikka XX 1.7- Kultapiisku X 20.7- Ojakärsämö X 20.7- Pietaryrtti X 10.7- Syysmaitiainen XX 1.7- Voikukka X 20.5-20.6 Oravanmarja XX 1.6-20.7 Jouhivihvilä X 20.6- Jokapaikansara XX 20.5- Punanata XX 10.6- Kylänurmikka X 10.6- Polulla Niittynurmikka XX 10.6- Rantanurmikka XX 20.6- Juolavehnä X 20.6- Nurmilauha XXX 20.6- Metsälauha X 10.6- Nurmirölli X 20.6- Isorölli X 20.6- Luhtakastikka XX 20.6- Korpikastikka XXXX 20.6- Timotei X 10.6-
Nurmipuntarpää X 10.6- Lehtotesma X 10.6- Niemekkeen kuivemmalla kohdalla Järviruoko X 1.7- X=yksittäin (vaikea löytää), XX=niukasti (pitäisi löytyä), XXX=paljon (helppo löytää), XXXX=valtalaji, ei voi olla löytämättä. Laji talvi kesä tavattavissa havainnointivinkki Fasaani X XX vuoden ympäri Taivaanvuohi XX 20.4-20.10 Havaittu soidinlennossa 2009 Sepelkyyhky X 1.4-1.10 Käpytikka X XX vuoden ympäri Haarapääsky XX 20.5-10.9 Metsäkirvinen XX 1.5-1..9 Räkättirastas XXXX 20.4-1.12 Punakylkirastas XXXX 20.4-1.12 Hernekerttu X 20.5-1.9 Lehtokerttu XXX 1.6-1.9 Ruokokerttunen XX 20.5-20.8 Suorittaa vierailuja ranta-alueelta Pajulintu XXXX 1.5-20.9 Harmaasieppo XX 1.6-20.8 Kirjosieppo XX 1.5-20.8 Sinitiainen XXXX XXXX vuoden ympäri Talitiainen XXXX XXXX vuoden ympäri Pikkulepinkäinen X 20.5-10.9 Varoitteleva naaras 7/2009 Harakka XX XX vuoden ympäri Varis XX XX vuoden ympäri Varpunen XX XXX vuoden ympäri Pesii sähköpylväissä Punavarpunen XX 1.6-10.8 Viherpeippo XXX XXX vuoden ympäri Vihervarpunen X XXX ei sydäntalvella Peippo XXXX 10.4-20.10 Keltasirkku XX XXX vuoden ympäri Pajusirkku XXX 10.4-1.10 XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö XX=majailee havainnointialueella päivittäin X=harvinasempi vieras
Perhoslaji Runsaus Perhosia lennossa vinkkejä havainnointiin Lanttuperhonen XX 20.5-20.9 Loistokultasiipi XX 5.7-25.8 Paatsamasinisiipi XX 15.5-1.7 Nokkosperhonen XX 15.4-30.9 Angervohopeatäplä XXX 1.7-10.8 Tesmaperhonen XX 1.7-5.8 Metsänokiperhonen XX 10.7-15.8 Suolaheinämittari XX 20.5-20.8 Pihamittari XXX 1.7-1.8 Mäkikenttämittari XX 10.6-20.7 Juovakenttämittari X 1.7-10.8 Puistomittari XX 20.7-20.9 Elomittari X 20.7-1.9 Keihäsmittari XX 20.5-10.7 Täplänauhamittari X 20.7-20.8 Reunustäplämittari XX 1.6-10.7 Leppävalkomittari XX 1.6-20.7 Pajuvalkomittari XX 1.6-20.7 Pajukäärömittari XX 20.7-20.9 Ruutumittari XX 20.5-1.9 XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä XX=parhaaseen lentoaikaan ainakin yksi yksilö havaittavissa kohtalaisen todennäköisesti X=havaittu, mutta ei välttämättä useinkaan löydettävissä parhaaseenkaan lentoaikaan Retket: Kasvihavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän järjestämillä yleisöretkillä 10.5.2008, 16.6.2008, 15.7.2008 ja 18.8.2008. Lintuhavaintoretkiä tehtiin yleisöretkellä 8.6.2009 sekä lisäksi 26.4.2009, 17.5.2009, 7.7.2009, 8.8.2009. Perhoshavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän retkillä 29.5.2010, 9.6.2010, 17.6.2010, 29.6.2010, 15.7.2010, 28.7.2010, 13.8.2010 ja 7.9.2010. Tätä esitettä on päivitetty viimeksi 7.9.2010. Tekijät: Tämän esitteen on tehnyt Pateniemen suuralueen ympäristötyöryhmä osana kaupunginosan yhteisötoimintaa.