EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA Helsinki 16.6.2015 Dnro 2758/5/15 Eduskunnan sivistysvaliokunta SIV@eduskunta.fi Viite: Lausuntopyyntönne 10.6.2015 ja kuuleminen valiokunnassa 17.6.2015 kello 11:30 Asia: Hallituksen kertomus, K 9/2015 vp; LAUSUNTO peruskoulujen digitalisoinnista 1 PERUSOPETUS HALLITUKSEN TOIMENPIDEKERTOMUKSESSA 2014: Koulutus- ja tiedepoliittisten uudistusten tavoitteena on pitää suomalaisten koulutustaso korkeana, saada opiskelijat valmistumaan nopeammin ja sijoittumaan välittömästi työelämään. Lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä tuetaan merkittävästi. Hallituksen ICT 2015 -hankkeessa painotetaan yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista, avoimen datan ekosysteemin luomista, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmaa, alku- ja kasvuvaiheen innovatiivisten yritysten rahoitusohjelmaa sekä teollista internetiä. Avoimen tiedon hyödyntäminen nähdään yhdeksi keskeisimmistä potentiaalisista kasvulähteistä. Kahden viime vuoden aikana Suomessa on edetty huomattavasti tietovarantojen systemaattisessa avaamisessa (avoin data). Kuitenkin kertomuksen mukaan tietojärjestelmiä on rakennettu liiaksi viranomaiskeskeisesti. Osoite: 00102 Eduskunta Puhelin: (09) 4321 Sähköposti: oikeusasiamies@eduskunta.fi Telefax: (09) 432 2268 Internet: www.oikeusasiamies.fi
2 Koordinaation puute näkyy mm. siinä, että hallitus on hyväksynyt useita ICT-strategioita. Keskeisiä hallituksen tavoittelemia toimia, joilla pidennetään työuria alkupäästä, ovat korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe, korkeakoulujen hakijasuman purkaminen, opintotukiajan rajoitus sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uudistukset. Osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on käynnissä lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistus. Uudistuksessa on tavoitteena lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon tiivistäminen. 2 KOHTI TEOLLISTA INTERNETIÄ Edeltä ilmenee, että hallituksen tavoitteet ja keinot koulutuspolitiikassa ovat olleet ensi sijassa opiskeluaikaan ja resursseihin kohdentuvia. Perusopintojen tavoite tulisi kuitenkin nähdä yksilön kannalta laajasta näkökulmasta. Tulevia teknistyvän yhteiskunnan kehitystrendejä: globaali talous, älypuhelimen (päätelaite) murros viidessä vuodessa yksinkertaisesta puhelaitteesta lääketieteellisiä tietoja kantajastaan kerääväksi mobiiliksi anturiksi (vrt. RFID), digitaaliseksi tunnistus- /maksupäätteeksi sekä osaksi teollista internetiä / WEB 4.0. Teollinen internet (TI) on tämän hetken tärkeimpiä murroksia niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Suomelle haetaan uutta kasvua ja kilpailukykyä teollisen internetin hyödyntämisen kautta. Valtioneuvoston kanslia (VNK) on nimennyt sen yhdeksi kärkiteemoistaan. Tässä tilanteessa ovat merkittäviä kansalaistaitoja medialukutaito ja
3 yksilön kyky toimia yhteiskunnan sähköisessä palveluinfrastruktuurissa 1. Yksi Suomen teknologiateollisuuden kärkihankkeista on teollinen internet, jonka vaikutus tavaroiden ja palveluiden valmistukseen ja työelämään kasvaa 2. Syinä kehitykselle ovat 1) talouden kasvun keskittymiseen kehittyviin kansantalouksiin, 2) digitalisaatio, jolla kuvataan laajemmin fyysisen todellisuuden täydentymistä digitaaliseksi digitaalisuuden eri muodoissa ja 3) kaupungistuminen eli yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupungeissa. Siten yhä suurempi osuus jalostusarvosta so. taloudellisesta hyödystä syntyy kaupungeissa. Näiden megatrendien yhteisvaikutus johtaa uuteen talousmaantieteeseen mm. tuotannon ja kulutuksen kannalta, mikä ilmenee uudenlaisena asiakaskäyttäytymisenä ja uusiutuvina arvo- ja toimitusketjuina. Kuitenkin Saksan kokemusten mukaan tuleva työelämä jakaa ihmiset korkean osaamisen (High road) ja matalan henkisen kyvykkyyden (Low road) ryhmiin, jolloin työpaikkojen keskikastin osaajat vähenevät. Käytännössä teollinen internet voi merkitä julkisen sektorin työpaikkojen merkittävää vähenemistä, siirtymistä etäpalveluihin (kuten verotus jo on) sekä nykyisten ammattien ja osaamisen jyrkkiä muutoksia. Uuden opetus- ja kulttuuriministerin mukaan opetusalalla tulisi saada aikaan hallituskaudella noin 800 miljoonan euron määräiset säästöt. Näin ollen on perusopetuksen kannalta kysyttävä, mitä taitoja teknistyvässä työelämässä kaivataan ja julkisia palveluja vastaanotettaessa tarvitaan: mitä koulutuksella tulisi saada aikaan. Vaikka normeja nyt talkoilla ja osin perustellusti puretaan, on myös kysyttävä onko suomalainen normisto perusopetuksessa pysynyt ajan tasalla. 1 vrt. VTV 12.6.2015: Sähköiset työvoimapalvelut eivät voi täysin korvata henkilökohtaista palvelua 2 tästä ETLA1/2015: Suomalainen teollinen internet haasteesta mahdollisuudeksi: Taustoittava kooste
4 3 OIKEUSASIAMIEHEN NÄKÖKULMA PERUSOPETUKSEN DIGITALISOINTIIN Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on tuoreessa oikeusasiamiehen kertomuksessa vuodelta 2014 (s. 27 28) tiivistänyt, että tietotekniikan käyttö kehittyy - haasteena julkinen sektori. Koulut ovat avainasemassa ja tietotekniikan kansalaistaitojen perusta luodaan kouluissa. Oikeusasiamiehen keskeinen näkökulma maksuttomaan perusopetukseen on oppilaiden ja kotien yhdenvertaisuus (perustuslain 6 :n 1 ja 3 momentti). Oikeusasiamiehen tarkastustoiminnassa (kertomus 2014, s. 254-256) olemme kuitenkin havainneet, että opettajien ICT-osaaminen on kirjavaa, kotien resurssit ja valmiudet vaihtelevat suuresti. Tuleva sähköinen ylioppilastutkinto sisältää hallinnollisia ja tietoteknisiä riskejä. Ylioppilastutkintolautakunnan valmistelemasta laite- ja palveluuudistuksesta mentiin markkinaoikeuteen (MAO:871/14, 18.12.2014) ja tiettävästi siitäkin eteenpäin on haettu muutosta. Jo nyt on nähtävissä, että sähköinen ylioppilastutkinto tulee olemaan vuosina 2016 2019 sekä hallinnollisesti että tietoteknisesti suuri haaste. Hankkeessa on edetty peruskoulun ensimmäiseltä luokalta kohti lukiota. Käytännössä on pulaa moniammatillisista opetusalan osaajista ja kouluttajista. Uusia opetuksen sisältönormeja ja päätelaitteiden käytön linjauksia kaivattaisiin nyt kun opetusalaltakin halutaan tehdä mittavia säästöjä. Valtioneuvoston oikeuskansleri on 28.11.2014 päätöksessään (OKV/14/1/2014) edellyttänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä ratkaisua elokuuhun 2015 mennessä. Oppilaiden perusoikeuksien mukaisesti opetukseen osallistumisessa tarvittavat työvälineet ovat perusopetuslain 31 :n mukaisesti maksuttomia. Oikeuskansleri totesi, että kunnat eivät itsehallintoasemastaan huolimatta voi harkinnassaan si-
5 vuuttaa perusopetuslakia. Myös Opetushallituksen mukaan kuntien tulee oppilaiden omien laitteiden käyttöä harkitessaan punnita asiaa muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Opetushallituksen vahvistamat opetussuunnitelman perusteet joulukuulta 2014 eivät vastaa selkeästi tähän kysymykseen. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muu oppimateriaalit sekä työvälineet ja aineet ovat maksuttomia. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samalla varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Opetuksen järjestäjät ovat valinneet erilaisia linjauksia laitekantaan: Vantaalla hankittiin oppilaille suuri määrä tablettitietokoneita mutta kaikilla kunnilla ei ole tähän varaa. Kuntaliiton selvityksen mukaan Suomen peruskouluissa on käytössä keskimäärin kolme tietokonetta kymmentä oppilasta kohden (tietotekniikkakartoitus Helsingin Sanomat 24.4.2014). Vaikka älypuhelimet ja taulutietokoneet ovat yleistyneet nopeasti arkikäytössä, koulujen opetuskäyttöön niitä on selvityksen mukaan hankittu suhteellisen vähän. Esimerkiksi taulutietokoneita oli viime vuonna Suomen kouluissa keskimäärin yksi kolmeakymmentä oppilasta kohden. Kunnan laitteita ei saa - Vantaallakaan - aina viedä kotikäyttöön läksyjen tekoa varten. Kouluihin tehdyillä tarkastuksilla on muutoinkin havaittu, että tietoteknisessä osaamisessa ja resursseissa on suuria eroja kaikilla tasoilla: kuntien välillä ja kunnan sisälläkin. Opettajat ja oppilaat tarvitsisivat pedagogisen tukihenkilön ja tietoteknisen tuen. Lisäisi käsitys Z-nettisukupolven tietoteknisestä osaamisesta voi olla osin harhaanjohtava: kaikki eivät ole
6 kymmensormijärjestelmän osaajia eivätkä halua osata muutoinkaan. Toisaalta koodaajia ja sosiaalisen median aktivisteja on jo monessa peruskoulussa. Kaiken kaikkiaan digitaalisen tekniikan hyödyntäminen on sekä käytännön että oikeudellinen kysymys, johon tukea tarvitaan. 4 MITÄ VIELÄ KAIVATTAISIIN PERUSKOULUJEN DIGITALISAATIOSSA? Peruskoulujen kanssa yhteistyössä olevat kodit vaativat tietoa, millainen tulevaisuuteen nähden yhteensopiva (myös kirjoitukset) laite lapselle/oppilaalle hankittaisiin. Mielenkiinto sähköisiin oppimateriaaleihin näyttää vaihtelevan hyvin myönteisten ja kielteisten asenteiden välillä ja opettajat kaipaisivat uusia taitoja opetuksessa. Perusopetuksessa on edelleen ongelmia myös immateriaalioikeuksien kanssa - esimerkiksi voiko alaikäinen sopia kirjautumisesta USAlähtöisiin sosiaalisen median palveluihin. Avoimen datan ja avoimen internetin käyttö (ml. some) tuo uusia ongelmia. Koulujen hallinnolliset tietokannat, kuten WILMA ja oppilasarvostelu, eivät pysty täysin seuraamaan avoimessa tietoverkossa tapahtuvaa opetusta ja sen arviointia. Oppilaiden into ja kyky uusien materiaalien ja oppimiskeinojen käyttöön vaihtelee. Vasta murto-osa peruskoulujen oppimateriaaleista on sähköisessä muodossa. Silti ajankohtaisesta asiasta on keskustelu runsaasti ja tämä olisi hyödynnettävissä positiivisesti perusopetuksen kehittämisessä. Hallituksen kertomuksessa 2014 painottuvat säästöt ja nopeasti valmiiksi tavoitteen asettelu. Peruskoulujen digitalisaatio voisi tuottaa määrän ohella laadullista parannusta opetukseen ja oppimiseen. Peruskoulujen eriarvoisuutta lisääviä tekijöitä ovat ainakin kotien konekapasiteetin hankintaerot, pitkät kodin ja koulun etäisyydet muuallakin
7 kuin Lapissa, harvinaiset kielet/opetusresurssit kouluverkossa, kuntien puutteellinen yhteistoiminta tietotekniikkahankinnoissa, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ylimalkaisuus 12/2014 sekä tietotekniikan saanti kotiopetukseen tai maahanmuuttajaryhmille. Lopulta voi kysyä, millaisia ja mitä sisältöjä osaavia - medialukutaito, työelämävalmiudet - oppilaita peruskoulun tulisi tuottaa? Ylioppilastutkinnon osalta on havaittu, että sähköisen ylioppilaskirjoituksen tavoitetaso on korkealla mutta ainakin tässä toteutusvaiheessa tuloksena enintään lienee normaalia tekstinkäsittelyä. Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus ja OAJ esittävät yhteisessä kannanotossaan, että tulevalla hallituskaudella käynnistetään kansallinen toimenpideohjelma vauhdittamaan perusopetuksen digitalisaatiota. Toimenpideohjelman tavoitteena tulee olla uusien oppimisratkaisujen ja -ympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen sekä koulujen toimintakulttuurin uudistaminen. Valtakunnallinen muutos voi onnistua vain kaikkien tasojen sitoutuessa yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Siksi hallituksen taholta tarvitaan selkeä tahtotila ja strategiset askeleet käytäntöön. Järjestöt painottavat, että peruskoulun tulee mahdollistaa oppilaille hyvät valmiudet tietoyhteiskuntaan. Nähdäkseni julkisen vallan olisi perustuslain 22 :n hengessä turvattava selkein puittein maksuton perusopetus, jonka sisällössä tulisi ottaa huomioon myös kansalaiskasvatuksen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja syrjäytymättömyyden (inkluusio) vaatimukset. Esittelijäneuvos Jorma Kuopus