TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003
1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on keskeinen toimija varmistettaessa Suomessa tehtyjen mittausten, testausten, tarkastusten ja sertifiointien luotettavuutta ja kansainvälistä tunnustamista. Se vaikuttaa toiminnallaan kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavasti. Mittatekniikan keskus tekee metrologista tutkimusta, ylläpitää ja kehittää kansallista mittausjärjestelmää ja tuottaa toimielinten pätevyyttä ja luotettavuutta todentavia akkreditointipalveluja teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon tarpeiden mukaisesti. Visio Mittatekniikan keskus on toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä. Kumppanuus on keino lisätä vaikuttavuutta. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on vahva, kansainvälisellä tasolla oleva, perustoimintaa kehittävä ja uusia sovelluksia tuottava tutkimustoiminta kilpailukykyiset, tuotteistetut tutkimus-, asiantuntija- ja arviointipalvelut toimialan mahdollisuudet näkevä johto sekä motivoitunut, osaava ja kehittymiskykyinen henkilöstö Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja uudistuvuutta. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Strategiset tavoitteet Mittatekniikan keskuksen toiminnan tavoitteena on tukea sidosryhmien menestymistä. Tähän pyritään varmistamalla tarpeellisten laadukkaitten ja kilpailukykyisten palvelujen saatavuus. Tavoite edellyttää, että keskus tuntee asiakkaansa ja sidosryhmänsä ja niiden tarpeet ennakoivasti keskuksen tiedot, taidot ja osaamiset ovat tavoitteen vaatimalla tasolla keskus on tunnettu, tunnustettu ja haluttu asiantuntija. Tavoite toteutuu soveltamalla kumppanuutta keskuksen sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä sisältää
tiivistä vuorovaikutusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellista etäisyyttä riippumattomuuden ja puolueettomuuden varmistamiseksi mahdollisuuksiksi muutettavissa olevia haasteita. 3 Parhaimmillaan keskuksen toimintatapa tuottaa oikeita palveluja oikeaan aikaan kilpailukykyisesti synergiaetuja innovaatioita, tuote- ja yritysideoita. Vaikuttavuustavoitteet Kansallisen mittausjärjestelmän ja pätevyydentoteamisjärjestelmän korkea laatu ja taso ja keskuksen tuottamat palvelut antavat elinkeinoelämälle ja hallinnolle mahdollisuuksia kehittää ja varmentaa kansallista luotettavuus- ja turvallisuustasoa ja toiminnanharjoittajien kilpailukykyä. Toiminnassaan keskus varmistaa, että asiakkailla ja muilla sidosryhmillä on käytettävissään mittausten varmentamiseen ja pätevyyden arviointiin tarvittavat perustiedot. Keskuksen toiminnalla on vaikutuksia myös kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristön tilaan. Keskuksen solmimien toimialansa kansainvälisten tunnustamissopimusten kautta tuetaan teollisuuden kilpailukykyä, kaupan teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten täytäntöönpanoa. Viestintä toimintastrategian osana MIKESin viestinnän strategiset tavoitteet MIKES lisää toimintansa vaikuttavuutta parantamalla asiantuntemuksensa ja palvelujensa tunnettuutta aktiivisella ja kohdennetulla viestinnällä. Viestinnän tavoitteet on johdettu toimintastrategiasta ja ne sisällytetään vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. -MIKES on tunnettu ja tunnustettu asiantuntija toimialoillaan, jotka ovat: o Pätevyyden arviointi (akkreditointi) o Mittausten jäljitettävyys (metrologia) -MIKES luo toiminnallaan lisäarvoa ja hyötyä asiakkailleen ja koko yhteiskunnalle. -MIKES on vahvasti mukana kansainvälisissä verkostoissa ja turvaa toiminnallaan Suomen etuja. MIKESin tavoiteprofiili ja siihen liittyvät perusviestit 1. Asiantunteva ja luotettava -MIKESin toimintaan ja palveluihin voi luottaa. Se on toiminnassaan riippumaton ja tasapuolinen. MIKES tuottaa korkeatasoisia akkreditointi- ja metrologiapalveluja. 2 Kansainvälisesti arvostettu -MIKESin kautta Suomi on mukana kansainvälisissä yhteistyöelimissä, jotka edistävät kilpailukykyämme ja kaupan teknisten esteiden purkamista. MIKES saa sopimuksia ja pystyy pitämään ne sekä vaikuttaa omalla panoksellaan kansainväliseen kehitykseen. 3. Lisäarvoa tuottava -MIKES vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin (tuotteiden ja palvelujen laatu, luotet-
tavuus, terveys, turvallisuus ja kilpailukyky). Sen tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden kehittymistä. MIKESin palvelujen koetaan tuottavan lisäarvoa. 4. Palvelunhaluinen ja uudistuva -MIKES kehittää jatkuvasti toimintaansa ja ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet. MIKES on haluttu yhteistyökumppani ja se koetaan myös hyväksi työpaikaksi. 4 1.2 Toimialaan vaikuttavat tekijät 1.2.1 Toimintaympäristö Kansainvälinen kehitys ja erityisesti globalisaatio vaikuttavat merkittävästi MIKESin strategiseen suuntautumiseen. Toiminnot on sopeutettava uusiin ja muuttuviin vaatimuksiin kuten sopimuksiin, säädöksiin ja standardeihin, mutta samalla on hyödynnettävä avautuvia uusia mahdollisuuksia. Kansainvälistyminen ja kilpailun lisääntyminen vaikuttavat suoranaisesti sidosryhmien ja asiakkaitten toimintaan. Kansainvälinen verkottuminen tekee laadusta yhä tärkeämmän kilpailutekijän, jolloin asiakkaat hankkivat palvelunsa taloudellisesti ja laadullisesti edullisimmasta paikasta. Samanaikaisesti EU:n alueella lisääntyy pyrkimys keskittää erikoisosaamista vaativia palveluja myös MIKESin toimialalla. Toisaalta syntyy kansainvälisiä sektorijärjestöjä, jotka asettavat omia vaatimuksiaan ja mahdollisesti myös vaihtoehtoisia arviointijärjestelmiä. Näillä tekijöillä on suoraa vaikutusta keskuksen asiakasmarkkinoihin. Toiminnan uskottavuuden, kilpailukyvyn ja lisäarvon osoittaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Kansallisesti hallinnon ja rakenteiden kehittäminen jatkuu ja heijastusvaikutukset MIKESiin ja sen asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin ohjaavat edelleen keskuksen toiminnan suuntaamista. Toisaalla lainsäädännön sopeuttaminen ja sääntely lisääntyvät samalla kun ydinvaltio supistuu ja kilpailun piiriin tulevat toiminnat laajenevat. Teollisuus verkottuu ja ulkoistaa samalla monia toimintojaan, mukaan lukien testaus- ja tutkimuspalveluitaan. Omaehtoinen laadunvarmennus on kuitenkin monissa tapauksissa edelleen riittävä. Muutosten seuranta, varautuminen uutta osaamista vaativiin palveluihin ja kilpailuun muiden vaihtoehtoisten toimintamenettelyjen kanssa tulee strategisesti entistä tärkeämmäksi. Teknologinen kehitys etenee edelleen voimakkaasti. Asiakaskunnan erikoistuminen ja sen mukanaan tuomat muutokset vaativat myös vastaavaa asiantuntemusta ja osaamista tutkimuksen, kehitystyön ja palveluiden suuntaamiseksi. Samoin asiakaskunnan kansainvälistyminen ja erikoistuminen edellyttävät keskukselta kohdennettua verkottumista ja yhteistyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimus- ja asiantuntijapalveluja tulee ohjata teollisuuden mahdollisen laajenemisen ja teknologisen kehityksen osoittamaan suuntaan. Toimintaympäristön muutosten arviointi Ulkopuoliset odotukset ja paineet; ennakointi Julkisin varoin ylläpidetyille rakenteille ja niissä tuotetuille palveluille asetettavat vaikuttavuustavoitteet lisääntyvät. Olemassaolon perustelut haetaan lisäarvon tuottamisesta. Ratkaisujen aikajänne lyhenee; nopean reagoinnin ja ennakoinnin merkitys kasvaa. Laajenemismahdollisuuksia on runsaasti
5 Osaaville ja innovatiivisille organisaatioille avautuu runsaasti uusia mahdollisuuksia erityisesti uusilla tuotteilla nykyisillä ja uusilla markkinoilla. MIKESin organisaatio ja hallintorakenne kehittyvät Muuttuva ympäristö edellyttää myös julkisilta organisaatioilta uusiutuvaa johtamis- ja hallintokulttuuria, jossa johdon ja henkilöstön osaaminen ja energia saadaan nykyistä paremmin suunnatuksi organisaation päätavoitteiden toteuttamiseen. MIKES palveluorganisaatioksi Aito palvelunäkökulma, asiakas- ja markkinalähtöisyys sekä liiketaloudellisten periaatteiden soveltaminen nousevat julkisten organisaatioiden vaikuttavuusnäkökulman rinnalle. 1.3 Toiminnan päämäärät ja kehittämishankkeet suunnitelmakaudella 1.3.1 Metrologia MIKES huolehtii kansallisen mittanormaalijärjestelmän toteuttamisesta ja kehittämisestä kansallisten mittanormaalien kehittämisestä, ylläpidosta, jäljitettävyydestä sekä kalibrointipalveluista metrologiaan liittyvästä tutkimuksesta ja asiantuntijapalveluista sekä koulutuksesta. Metrologian toimintojen päämääränä on tehokas ja kansainvälisesti tunnustettu kansallinen mittausjärjestelmä, joka edistää teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpailukykyä ja täyttää julkishallinnon ja kuluttajien tarpeet. MIKES kehittää toimintaansa kansallisista mittanormaaleista ja mittauspalvelusta vastaavana julkisena tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena. Kansalliset mittauspalvelut vastaavat todelliseen tarpeeseen, laajuuteen ja tarkkuustasoon. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää kansallisen mittauspalvelun tukena ja toisaalta tunnustettavuuden saavuttamiseksi. Kehittämishankkeet 2005-2008 Mittanormaalien tutkimus- ja kehittämishankkeet määritellään ja toteutetaan kansallisen strategian sekä sidos- ja asiakasryhmien kanssa tehdyn priorisoinnin pohjalta. Menestyksellisellä osallistumisella kansallisten mittanormaalien kansainvälisen vastaavuussopimuksen avainvertailuihin osoitetaan Suomen mittauskyky katetulla suurealueella. Tutkimusyhteistyötä tehdään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Erillishankkeissa metrologiaa sovelletaan yritysyhteistyössä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi TEKESin tuella. Mittauksien asiantuntijalaitoksena palveluja tarjotaan yli hallinnonalojen. Tutkimustyön tulosten ja osaamisen siirtoa elinkeinoelämän käyttöön tehostetaan yhteistyötä lisäämällä ja asiantuntijapalveluja tarjoamalla. Yhteistyössä MNK:n kanssa ohjataan metrologian koulutusta kaikilla tasoilla ja osallistutaan koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen. Mittanormaalitoiminnan siirtäminen uuteen toimitilaan Otaniemeen toteutetaan suunnitellussa laajuudessa.
1.3.2 Akkreditointi ja muu pätevyyden arviointi 6 Mittatekniikan keskus huolehtii kansainvälisten standardien mukaisesta pätevyyden toteamisesta eli akkreditointitoiminnasta (FINAS) muusta säädösperusteisesta ja vapaaehtoisesta pätevyyden arviointitoiminnasta ja alan koulutus- ja tiedotustoiminnasta. Pätevyyden arviointitoiminnan päämääränä on lisätä luottamusta testaus- ja kalibrointitulosten oikeellisuuteen sekä sertifiointi- ja tarkastuslaitosten toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. Keskus toimii siten, että asiakkaat saavat pätevyyden arvioinnista lisäarvoa toiminnalleen mm. laadun ja kilpailukyvyn paranemisena, toimintaedellytyksenä tiettyihin säännellyn alueen tehtäviin tai keinona vähentää kaupan teknisiä esteitä. Tavoitteena on toiminnan uskottavuus ja luotettavuus sekä palvelujen saanti yhdestä paikasta. Kehittämishankkeet 2005-2008 Akkreditoinnin ja pätevyyden arvioinnin kysyntää edistetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tulevaan kysyntään varaudutaan vahvistamalla olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa uusien toimialojen osaajilla ja näiden kouluttamisella. Palveluja tarjotaan yli hallinnonalarajojen. Pyritään varmistamaan mahdollisimman suuri akkreditoinnin ja muun pätevyyden arvioinnin tuki elinkeinoelämälle mm. seuraamalla kansainvälisen kaupan vaatimusten kehitystä. Eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistutaan kansallisten intressien edistämiseksi. Keskeistä on uusien akkreditointialueiden kehittämiseen osallistuminen ja niihin liittyvän asiantuntemuksen hankkiminen. Lisäksi osallistutaan eri maiden kansallisten akkreditointijärjestelmien arviointi- ja kehitystoimintaan. Liitytään uusiin tasavertaisuuden tunnustamissopimuksiin. Osallistutaan akkreditoinnissa ja muussa pätevyyden arvioinnissa käytettävien standardien ja vaatimuskriteerien kehittämiseen ja ylläpitoon siten, että ne palvelevat suomalaisia käyttäjiä. Huolehditaan uusien vaatimusten käyttöönoton joustavuudesta kehittämällä jatkuvasti omia menettelyjä muutosten edellyttämällä tavalla. 1.3.3 Yhteiset kehittämishankkeet 2005 2008 Vision mukainen strategia viedään osaksi suunnittelua ja toimintaa. Suunnitelmakaudella korostuu viestinnän kehittäminen osana toimintastrategiaa. Sähköisen viestinnän mahdollisuudet kartoitetaan ja priorisoidaan. Johtamisjärjestelmä ja organisaatio saatetaan vastaamaan suunnitelmakauden strategisia ja toiminnallisia tarpeita. Huomiota kiinnitetään sekä johtamisen työvälineisiin että henkilöjohtamiseen. Luodaan toimiva henkilöstöpolitiikka ja sitä toteutetaan Mittatekniikan keskuksen kulloisenkin toiminnan ja palvelujen kysynnän edellyttämän, laadullisesti ja määrällisesti oikein mitoitetun henkilöstön varmistamiseksi. Uutta palkkausjärjestelmää kehitetään osana johtamisjärjestelmää. Henkilöstön osaamisen ja työkyvyn ylläpitämisestä huolehditaan. Työn sisältöjä ja työmenetelmiä kehitetään.
7 Hallinnon palvelut tuotetaan pääsääntöisesti alihankintana. Toimitilahankkeen edetessä hallinnon ja tukitoimintojen järjestämistapa uudessa ympäristössä selvitetään ja toteutetaan muuttuneen tilanteen mukaisesti. Sähköistä asiointia ja tiedottamista lisätään. Keskuksen toimitilahankkeen ratkaisut ja tulevat organisaatio- ja toimintatapamuutokset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. 2. VUOSITTAISET TULOSSUUNNITELMAT 2005 2008 2.1 Kysyntä ja tulostavoitteet tulosalueittain 2.1.1 Metrologia Kansallista mittanormaalijärjestelmää uudistetaan ja kehitetään suunnitelmakaudella kansallisten linjausten mukaisesti. Kansallisten mittanormaali- ja sopimuslaboratorioiden ylläpito- ja kehityshankkeita rahoitetaan keskitetysti. Kansainvälisen jäljitettävyyden ja uskottavuuden edellyttämä tutkimus- ja kehitystyö pidetään vireänä. Kansallisia mittanormaaleja ylläpidetään siten, että riittävä jäljitettävyys ja riittävät kalibrointivalmiudet ovat saatavissa. Suunnittelukaudella mahdollisesti MIKESiin siirtyviin uusiin mittanormaaleihin sovelletaan samaa periaatetta. Kalibrointi- ja asiantuntijapalveluiden kysyntä kasvaa johtuen mm. laatujärjestelmien käyttöönotosta sekä testauslaboratorioiden akkreditoinnista. Kasvava kysyntä ohjataan pääsääntöisesti akkreditoiduille kalibrointilaboratorioille. Kalibrointipalveluiden tarve selvitetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Palveluja tarjotaan liiketaloudellisesti kannattavasti. Asiantuntijapalveluita teollisuudelle, viranomaisille ja akkreditointiin (jäljitettävyysratkaisut, mittausmenetelmät, koulutus) toteutetaan kysynnän mukaisesti. Eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja vertailuihin osallistutaan vahvistetun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Jäljitettävyyssopimuksia muiden maiden (esim. Viro) kansallisten laboratorioiden kanssa tehdään tarpeen mukaan. MERA-hankkeisiin osallistutaan aktiivisesti. 2.1.2 Akkreditointi ja muu pätevyyden arviointi Akkreditointipalvelujen kysynnän kasvu tasaantuu erityisesti laboratoriosektorilla. Organisaatiomuutokset ja toimintojen yhdistyminen johtavat akkreditoitujen toimielinten lukumäärän vähenemiseen. Toisaalta organisaatiomuutokset ja muutostarpeet pätevyysalueessa lisäävät arviointitarvetta. Sertifiointi- ja tarkastussektorilla hyödynnetään akkreditointia uusilla toimialoilla. Kansallisiin säädöksiin sekä EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin liitetään yhä enemmän akkreditointia ja pätevyyden arviointia koskevia vaatimuksia. Vapaalla sektorilla toimiville organisaatioille akkreditoinnista muodostuu merkittävä, joskaan ei pakollinen keino osoittaa pätevyytensä kiristyvässä kilpailussa. Säännellyn sektorin toimintaan osallistuvien toimielinten pätevyyden arviointiin liittyen tehdään yhteistyötä asianomaisten viranomaisten kanssa. Akkreditointitoiminnan pitäminen kansainvälisellä tasolla edellyttää entistä suurempaa panostusta kansainväliseen toimintaan. Standardien kehittämiseen ja niiden tulkintojen harmonisointiin osallistutaan sekä kansallisella, EU:n että koko maailman tasolla. Toiminnallisen uskottavuuden saavuttamiseksi ylläpidetään ja solmitaan monenkeskisiä tasavertai-
8 suussopimuksia. Pätevällä ja harmonisoidulla arviointitoiminnalla tuotetaan asiakkaille lisäarvoa. 2.1.3. Hallinto- ja tukipalvelut Mittatekniikan keskuksen toiminnan volyymin ja henkilömäärän kasvu lisäävät hallintopalvelujen ja omien järjestelmien tarvetta. Talous- ja palkkahallinnon järjestelmä- ja muitten alihankintapalveluitten toteutuksesta neuvotellaan uudessa sijaintipaikassa uuden palvelutarjoajan kanssa. Henkilömäärän kasvaessa varaudutaan henkilöjohtamisen ja henkilöstöhallinnollisten palvelujen lisätarpeeseen. Henkilöstön keski-iän perusteella odotettavissa olevan poistuman korvaaminen, nykyisen henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja osaavan henkilöstön rekrytoiminen erityisasiantuntemusta vaativiin uusiin tehtäviin edellyttävät selkeää henkilöstöpolitiikkaa ja aktiivista henkilöstöhallintoa. Kalibrointi- ja muiden tulojen kehitys 2002-2008 (1000 EUR) TOT 2002 Suunn 2003 TAE 2004 TTS1 2005 TTS2 2006 TTS3 2007 TTS4 2008 Kalibrointitulot 322 375 412 412 412 412 412 Asiantuntijapalvelut ja muu 216 272 267 267 301 337 374 rahoitus (EU, KTM) Tulot yhteensä 538 647 679 679 713 749 786 Metrologian yksikön henkilöstön määrä vuoden lopussa TOT 2002 Suunn 2003 TAE 2004 TTS1 2005 TTS2 2006 TTS3 2007 TTS4 2008 Vakinaiset 28 30 31 31 31 31 32 Määräaikaiset 6 4 3 3 4 4 4 Yhteensä 34 34 34 34 35 35 36 Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen kokonaismäärä ja vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit TOT 2002 Suunn 2003 TAE 2004 TTS1 2005 TTS2 2006 TTS3 2007 Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot 43 47 48 48 49 49 50 Testauslaboratoriot 205 214 220 225 230 235 240 Sertifiointielimet 20 21 24 24 25 25 26 Tarkastuslaitokset 24 26 26 28 30 32 33 EMAS -todentajat 2 2 2 32 2 2 2 YHTEENSÄ 294 310 320 327 336 343 351 Vuosittaiset erityisvaatimuksiin perustuvat arvioinnit Akkreditointiyksikön tulot (1000 EUR) 42 40 60 50 60 50 50 TTS4 2008 TOT 2002 Suunn 2003 TAE 2004 TTS1 2005 TTS2 2006 TTS3 2007 TTS4 2008
Akkreditoinnit 1380 1450 1554 1639 1699 1721 1746 Muut 51 85 94 101 118 124 129 YHTEENSÄ 1431 1535 1648 1740 1817 1845 1875 9 Akkreditointiyksikön henkilöstön määrä vuoden lopussa TOT 2002 Suunn 2003 TAE 2004 TTS1 2005 TTS2 2006 TTS3 2007 TTS4 2008 Henkilöstö vuoden lopussa 18 19 20 21 21 22 22
Vuosittaiset rahoituslaskelmat 2002 2008 (1000 ) 10 Yhteiset TP TP TA+LTA TAE TTS TTS TTS TTS 2 001 2 002 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 Momentti: 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 32.20.25 Aineet ja tarvikkeet 215 218 215 215 215 215 215 215 Palkat 2799 3019 2894 2973 3018 3063 3063 3108 (josta arvioijapalkkiot sos kuluineen ) 338 339 17 20 20 20 20 20 Arvioijapalvelut 88 83 560 560 587 607 627 627 Vuokrat 324 346 1580 1967 1977 1990 1997 2004 Ulkop.palv. ja KMN:n rahoitus 1506 1421 1698 1056 1516 1549 1586 1601 Matkat 229 256 239 239 239 239 239 239 (josta arvioijamatkat) 58 67 75 85 95 100 100 100 Jäsenmaksut 86 79 88 88 88 88 88 88 Investoinnit 594 478 463 463 463 463 463 463 Menot yhteensä 5841 5900 7737 8011 8103 8214 8278 8345 Tulot 2026 1970 2235 2327 2419 2530 2594 2661 Nettomääräraha 3783 3930 5127 5684 5684 5684 5684 5684 Rahoitus yhteensä 5809 5900 7362 8011 8103 8214 8278 8345 Alijäämä (rahoitetaan ed. vuoden siirtyvällä erällä) 32 64 375 0 0 0 0 0 Siirtyvä erä (käytetään seur. vuoden rahoitukseen) 439 375 0 0 0 0 0 0