Viranomaisyhteistyö tehostaa kartellien valvontaa Kilpailuviraston uutislehti 1 2012 Kilpailuvirasto järjesti viime vuonna yhdessä aluehallintovirastojen kanssa eri puolilla Suomea sarjan kilpailuseminaareja. Päähuomion varastivat useimmissa tilaisuuksissa kartelliasiat, jotka kiinnostivat erityisesti kuntien hankintatoimen edustajia. JATKUU S. 3 Töihin Kilpailuvirastoon? Kilpailuviraston resursseja kasvatetaan kevään mittaan 5 7 virkamiehellä. Uusien, ensisijaisesti kartellivalvontaan keskittyvien virkamiesten rekrytointi on juuri käynnistymässä, kirjoittaa viraston ylijohtaja Juhani Jokinen. JATKUU S. 2 Uutta: video sakkovapautuksesta Kilpailuviraston verkkosivuilla julkaistiin äskettäin video, jossa kerrotaan mahdollisuudesta vapautua tietyin ehdoin kokonaan kartelliin perustuvasta seuraamusmaksusta. Tietoa sakkovapautusjärjestelmästä löytyy myös viraston suuntaviivoista ja uudesta esitteestä. JATKUU S. 12
Hyvät lukijat! TÄSSÄ NUMEROSSA: Hankintaviranomaiset aitiopaikalla Päivittäistavarakaupalla vahva asema suhteessa tavarantoimittajiin Tarvetta kaukolämmön hintasääntelylle? Tapahtumarikas vuosi 2011 Jälleenmyyntihintojen määrääminen johti miljoonasakkoihin Visa- ja Mastercard -maksut seurannassa Rakennusalalla kilpailuongelmia Henkilöstöuutisia Julkaisija: Kilpailuvirasto Pitkänsillanranta 3 A PL 332, 00531 Helsinki (09) 731 41 www.kilpailuvirasto.fi Päätoimittaja: Päivi Kari, viestintäpäällikkö (09) 7314 3390 paivi.kari@kilpailuvirasto.fi ToimittajaT: Marketta Salin, tiedottaja (09) 7314 3331 marketta.salin@kilpailuvirasto.fi Eine Kuneinen, viestintäavustaja (09) 7314 3603 eine.kuneinen@kilpailuvirasto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: tiedotus@kilpailuvirasto.fi Julkaisu on maksuton. TAITTO: Harri Heikkilä Paino: PunaMusta 2012 ISSN 1795 2220 Uudistettu kilpailulaki tuli voimaan viime vuoden marraskuun 1. päivänä. Alkanut vuosi on uusien säännösten käyttöönoton ja vakiinnuttamisen aikaa. Yrityskauppavalvonnan uusi testi painottaa keskittymän kilpailuvaikutusten analyysiä, vaikka määräävän markkina-aseman tunnistamisella on edelleen ja ilmeisesti useimpien yrityskauppailmoitusten tutkimisessa keskeinen asema. Vaikeimpien yrityskauppojen analyysissä tarvitaan kuitenkin myös sellaista taloustieteellistä asiantuntemusta, jota ei ole mahdollista ylläpitää Kilpailuviraston sisäisenä toimintona. Olemmekin parhaillaan muodostamassa yrityskauppavalvonnan tueksi ulkoista tohtoritason sparrausryhmää, jonka jäseniltä voidaan tarvittaessa hankkia asiantuntijalausuntoja keskittymän kilpailuvaikutusten tunnistamisessa. Ryhmän asiantuntemusta voidaan varmasti hyödyntää viraston muissakin toiminnoissa. Lausun tässäkin kiitokset tiedeyhteisön myönteisestä suhtautumisesta ryhmän muodostamiseen ja kannustuksesta asian eteenpäin viemisessä. Työ kartellien kiinnijäämisriskin lisäämiseksi jatkuu. Virastossa on selvitettävänä muutama vakavahko kartelliepäily, ja yhteistyö hankintayksiköiden kanssa jatkuu kartellien paljastamiseksi julkisissa hankinnoissa. Valvonnan alueellista peittoa on viime vuonna parannettu yhteistyöllä aluehallintovirastojen ja Ahvenanmaan valtionviraston kanssa, kuten oheisista artikkeleistakin käy ilmi. Tällä linjalla jatketaan. Sakkovapautusjärjestelmää on uudessa kilpailulaissa parannettu ja järjestelmän toimivuutta on lisätty myös viraston ohjeistuksella. Järjestelmä vaatii kuitenkin tuekseen myös pientä mainontaa. Apuna järjestelmästä kerrottaessa voi käyttää uutta sakkovapautusesitettä ja viraston verkkosivuilta löytyvää videota. Työ kartellien kiinnijäämisriskin lisäämiseksi jatkuu. Vaikuttaa siltä, että uusi priorisointia koskeva säännös kilpailulaissa toimii käytännössäkin lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Työaikaa kohdistuu aikaisempaa enemmän kaikkein vaikuttavimpiin asioihin. Kilpailuvirasto on julkaissut priorisoinnin periaatteista suuntaviivat, joihin sisältyy myös tietty palvelulupaus selvitysten alkuvaiheen aikatauluista. Valtion talousarviossa Kilpailuviraston toimintamenomäärärahaa on lisätty niin, että viraston resursseja voidaan lisätä 5-7 virkamiehellä. Uusien virkamiesten rekrytointi on juuri käynnistymässä. Uudet virat kohdennetaan ensisijaisesti kartelliselvityksiin. Etsimme siis virkamiehiä, joilla on kyky saada asioita selville ja jalostaa selvitystulokset menestyksellisiksi oikeudenkäynneiksi ja kuluttajan ylijäämää lisääviksi muutoksiksi markkinoiden kilpailullisuudessa. n Juhani Jokinen Ylijohtaja JAANIS KERKIS
Selkeyttä kilpailuasioihin Kartelliasiat puhuttivat AVI-seminaareissa Kilpailuvirasto järjesti viime vuonna yhdessä aluehallintovirastojen kanssa eri puolilla Suomea useita seminaareja kilpailuasioista. Tavoitteena oli jakaa elinkeinoelämälle ja kuntien hankinta-asiantuntijoille tietoa marraskuussa voimaan tulleesta uudesta kilpailulaista ja kertoa samalla yleisemminkin kilpailuviranomaisten tehtävistä. Seminaarien aiheina olivat mm. kartellit, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja kilpailuneutraliteettiasiat. Päähuomion varastivat kuitenkin useimmissa tilaisuuksissa nimenomaan kartelliasiat, jotka kiinnostivat erityisesti kuntien hankintatoimen edustajia. Myös alueellisten tiedotusvälineiden edustajia osallistui tilaisuuksiin. Luennoitsijoina seminaareissa toimivat KIVIn ylijohtaja Juhani Jokinen sekä apulaisjohtajat Mika Hermas, Timo Mattila ja Seppo Reimavuo. Selkeyttä kilpailuasioihin -seminaarisarja käynnistyi toukokuussa Lounais- Suomen aluehallintovirastossa Turussa ja jatkui syksyllä Ahvenanmaalla ja muissa aluehallintovirastoissa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella tilaisuuksia järjestettiin kaksi, ensimmäinen syyskuussa Vaasassa ja toinen lokakuussa Jyväskylässä. Kilpailu-uutisten toimitus halusi sittemmin kuulla tilaisuuksiin osallistuneiden näkemyksiä erityisesti kartellivalvonnasta ja siihen liittyvästä viranomaisyhteistyöstä. Toimivat markkinat ovat avainasia Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Länsi- ja Sisä-Suomen AVIsta, osallistuitte syksyllä Selkeyttä kilpailuasioihin -seminaariin Vaasassa. Aluehallintovirastoillahan on tunnetusti laaja tehtäväkenttä. Mikä rooli siinä on kilpailuvalvonnalla? Toimivat markkinat ovat niin yhteiskunnan kuin yksittäisen kansalaisen kannalta avainasia. Vain toimivan kilpailun kautta voidaan tuotteen tai palvelun hinta ja laatu pitää oikealla tasolla. Valvoessaan lainsäädännön noudattamista aluehallintovirastot valvovat myös kilpailulainsäädännön noudattamista. Valvontaa tehdään Ylijohtaja Jorma Pitkämäki sekä yhdessä Kilpailuviraston kanssa että erikseen omalla toiminta-alueellamme Länsi-ja Sisä-Suomessa. Mikä merkitys kilpailun toimivuudella on teidän virastonne alueella? Merkitys on suuri. Varsinkin hyvinvointipalvelutyön ulkoistaminen kunnissa on suuri rakennemuutos, johon markkinat eivät kaikilta osin ole vielä valmiit. Toisin sanoen hyvinvointisektorilla ei ole vielä riittävän laajoja, toimivia markkinoita. Millaiset mahdollisuudet virastollanne ja sen henkilökunnalla on toimia kartellien kiinni saamiseksi? Millaiset ovat tähän suunnatut resurssit? Mahdollisuudet ovat varsin hyvät. Epäterveistä markkinoista kiirivät viestit saavuttavat kyllä myös piia holmgren aluehallintovirastot. Resurssien osalta lähdemme siitä, että kaikki tarkastajamme ovat osaltaan myös kilpailulainsäädännön valvojia. Törmät tyään tarkastusmatkoillaan epäkohtiin kilpailuasioissa tarkastajat saattavat asiat niiden henkilöiden tietoon, jolle ko. asiat varsinaisesti kuuluvat. Näin voimme hyvin peittää koko AVI-alueemme. Viranomaisyhteistyö tehostaa valvontaa Ylitarkastaja Kalle Tervo Länsi- ja Sisä-Suomen AVIsta Tampereelta, jo vakiintuneen tavan mukaan alueelliset kilpailuvirkamiehet harjoittelevat joitakin kuukausia Kilpailuvirastossa. Miten katsot hyötyneesi loppuvuoteen ajoittuneesta omasta harjoittelujaksostasi? Työskentelin viraston Toimialat 2 -ryhmässä, ja koska teletoimiala, jota käsittelemäni kilpailunrajoitus koski, ei ole alana minulle aivan vieras, pääsin kunnolla hommiin heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Henkilökohtaiset suhteet edesauttavat merkittävästi tehokasta yhteistyötä KIVIn ja AVIn välillä, ja harjoittelun aikana minulla oli mahdollisuus tutustua hyvin kiviläisiin. Myös KIVIn sisäisten prosessien tunteminen helpottaa yhteistyötä ja auttaa ymmärtämään, miten AVI voi parhaiten tukea KIVIn toimintaa. Harjoittelujaksolla 3
Kalle Tervo pääsin vahvistamaan myös tarkastusosaamistani. Miten aluehallintovirastojen kilpailuvirkamiehet osallistuvat kartellien selvittämiseen? Kartellien etsiminen ja selvittäminen AVIssa ei eroa merkittävästi vastaavasta työstä KIVIssä. Kun tietoomme tulee kartelliepäily, se välitetään edelleen myös KIVIn tietoon. Tässä apuna käytämme muun muassa KI- VIn verkkosivujen vihjelinkkiä. AVI sopii KIVIn kanssa tapauskohtaisesti, mikä osuus kartelliasian selvittämisestä hoidetaan missäkin. Alkuvuodesta selvittelimme yhdessä KIVIn kanssa yhtä kiintoisaa kartellivihjettä, ja tarkastukselle lähtökin oli lähellä. Vuonna 2011 aluehallintovirastojen virkamiehet kiersivät kuntien hankintayksiköissä jakamassa tietoa kartellien tunnistamisesta ja torjunnasta. Kun tietoomme tulee kartelliepäily, se välitetään edelleen myös KIVIn tietoon. Toiveena on, että jatkossa julkisilta hankintayksiköiltä saadaan enemmän tietoa tarjouskilpailuissa ilmenneistä mahdolliseen kartelliin viittaavista ilmiöistä. Työtä on tarkoitus jatkaa myös tänä vuonna. Miten parantaisit aluehallintovirastojen mahdollisuuksia kilpailuasioiden eteenpäin viemisessä? Yhteistyötä sekä KI- VIn suuntaan että aluehallintovirastojen välillä on syytä yhä tiivistää. Aluehallinto-organisaation kilpailuasioihin käytettävissä olevat resurssit saadaan hyödynnettyä tehokkaasti vain jatkuvan ja läheisen yhteistyön avulla. Eri alueiden aluehallintovirastot voisivat erikoistua eri tyyppisiin asioihin tai tiettyihin markkinoihin. Tätä kautta lisääntyvä asiantuntijuus voisi myös osaltaan lisätä alueellisista kilpailuvalvonnan resursseista KIVIlle koituvaa hyötyä. n MS Muutkin AVIt aktiivisia Kaikki aluehallintovirastot järjestivät viime vuonna julkisille hankintayksiköille tilaisuuksia kartellien paikantamisesta ja havaitsemisesta, painottaa AVI-yhteistyöstä Kilpailuvirastossa vastaava erikoistutkija Jussi Pääkkönen. Yhteistyötä AVIen ja hankintayksikköjen välillä on tarkoitus jatkaa myös kuluvana vuonna. Sen lisäksi, että AVIt selvittävät omien toimialueidensa kilpailunrajoituksia, ne ovat usein mukana myös maanlaajuisia kilpailunrajoituksia koskevassa selvitystyössä. AVIen kilpailuasioita hoitavilla virkamiehillä on vankkaa kokemusta muun muassa yrityksiin tehtävistä tarkastuksista sekä hinnoitteludatan keräämisestä ja analysoinnista. Tällainen osaaminen on merkittävä voimavara kilpailuvalvonnassa, korostaa Pääkkönen. AVEilla on paljon kontaktipintaa myös oman toimialueensa elinkeinoelämään ja kuntasektoriin, mikä on merkittävä asia sekä kilpailuvalvonnan että kilpailunedistämisen kannalta. Kilpailunedistämisessä AVIen yhtenä merkittävänä tehtävänä tulevat jatkossa olemaan kilpailuneutraliteettiasiat. Kilpailuneutraliteettiin liittyvät kysymykset olivat muiden kilpailuasioiden ohella näkyvästi esillä myös KIVIn ja AVIen viime vuonna yhdessä järjestämissä seminaareissa, joita pidettiin Maarianhaminassa, Turussa, Lahdessa, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. 4
Hankintaviranomaiset aitiopaikalla Katri Löytty Jyväskylän kaupungin hankinta-asiantuntijat Katri Löytty ja Antti Tuukkanen korostavat markkinoiden rakenteen ja niiden toiminnan tuntemisen tärkeyttä kartellien tunnistamisessa. Hankintaväki hankkii tietoa markkinatoimijoista mm. ennen kilpailutusta tehtävällä markkinakartoituksella ja pitämällä sopimuskauden aikana aktiivisesti yhteyttä sopimustoimittajaan. Hankintavirkamiehillä on asemansa puolesta aitiopaikka havainnoida markkinahäiriöitä, painottaa Tuukkanen. Kartellien tunnistaminen on kuitenkin jokseenkin hankalaa, sillä emme useinkaan saa kokonaiskuvaa markkinoista. Esimerkiksi erittäin kilpailluilla markkinoilla hinnat voivat olla jo luonnostaan lähellä toisiaan, eikä kyseessä välttämättä ole lain kieltämä hintasopimus. Toisaalta taas kilpailuttamisen lakisääteinen avoimuus ja ylipäänsä onnistuneen kilpailutuksen tekeminen edellyttävät asian ennakkoilmoitusta hyvin laajalle yrityspiirille. Tämä voi mahdollistaa sen, että yrityksille jää aikaa sekä tarjoustensa yhteensovittamiseen että erilaisten peitetoimien suunnitteluun. TIINA RUOTTINEN Kilpailutustilanteessa etenkin, jos kartellista herää epäilyksiä olisi tärkeää vaihtaa tietoja ja kokemuksia muiden hankintaviranomaisten kanssa siinä määrin kuin se on mahdollista, korostaa Löytty. Tietoisuus kartelleista lisääntynyt Asfaltti- ja metsäkartellin saama julkisuus on lisännyt kartellitietoisuutta, mikä näkyy myös hankintayksiköiden toiminnassa. Kartellien esiin nostaminen mediassa muistuttaa siitä, että aina pitää olla tarkkaavainen. Kartellitapausten uutisointi on tuonut esiin uudella tavalla kartellien laajuuden ja Suomen markkinoiden pienuuden. Toisin sanoen, markkinoiden toimimattomuus koskee hyvin helposti koko maata, eikä ainoastaan tietyn kaupungin tai alueen sopimuksia, Tuukkanen toteaa. Hankintaviranomaisten välisellä yhteistyöllä voitaisiin hänen mukaansa nopeuttaa ja helpottaa kartellien paljastumista. Antti Tuukkanen TIINA RUOTTINEN AVIlta arvokasta tietoa Aluehallintoviraston ylitarkastaja Kalle Tervo vieraili syksyllä Jyväskylän kaupungin hankintayksikössä kertomassa kielletyistä kilpailunrajoituksista ja kartellien tunnistamisesta. Löytty ja Tuukkanen toivovat yhteistyön AVIn kanssa jatkuvan myös tulevaisuudessa, sillä vierailu antoi arvokasta tietoa ja ajatuksia myös jatkopohdintoja varten. Olisi hyvä lisä työhömme, jos AVI ilmoittaisi meille esimerkiksi kartelliherkistä aloista ja kartelliasioissa annetuista päätöksistä, toivoo Tuukkanen. Kommentteja otetaan mielellään vastaan myös Jyväskylässä parhaillaan suunnitteilla olevasta sopimuksiin lisättävästä kartellilausekkeesta, jossa tarjouksen tekijä vakuuttaa tehneensä tarjouksensa itsenäisesti. n EK Vinkkejä tarjouskartellin havaitsemiseen Tarjouskilpailussa hävinneiden yritysten tarjoukset ovat kaikki olennaisesti korkeampia kuin voittanut tarjous. Eri yritysten toimittamissa asiakirjoissa on epäilyttävää samankaltaisuutta tai tarjouksen toimitustapa kielii yhteistyöstä. Tarjoushinnat ovat samankaltaisia vuodesta toiseen tai yhtenäistyvät yhtäkkiä ilman selkeää syytä. Jokin viittaa siihen, että yrityksessä tiedetään jotain kilpailijoiden tarjouksista. (Lähde: Esite tarjouskartellien havaitsemisesta, Kilpailuvirasto 2012) 5
Päivittäistavarakaupalla vahva ase Vuoden alussa julkaistun päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskevan Kilpailuviraston selvityksen mukaan kauppa hyödyntää vahvaa asemaansa suhteessa tavarantoimittajiin useilla sellaisilla tavoilla, joita voidaan pitää terveen ja toimivan kilpailun kannalta kyseenalaisina. Kaupan vahvan aseman ilmentymiä ovat erityisesti vastikkeettomat markkinointirahat ja riskien siirto tavarantoimittajille. Yksiselitteisesti kiellettyjä, vakavia kilpailunrajoituksia ei selvityksessä kuitenkaan havaittu. Selvityksestä vastasivat Kilpailuvirastossa erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Eija Palo sekä tutkija Milla Kajova. Ostajavoiman käyttöön liittyviä ilmiöitä tutkittiin muun muassa kaupalle ja elintarviketeollisuudelle suunnattujen kyselyjen avulla. Tutkittuja toimialoja olivat liha-, leipomo-, mylly- sekä lemmikkieläinruokateollisuus. Ostajavoimaan liittyvien käytäntöjen ohella on tärkeää arvioida myös muita kuluttajien ostospaikan valintaan vaikuttavia seikkoja kuten myymälöiden sijoittumiseen ja niiden yhteyteen sijoitettavien oheispalvelujen tarjontaan liittyviä menettelyjä. Kaupan sijainninohjauksella, kaavoituksesta vastaavilla viranomaisilla ja esimerkiksi alkoholin vähittäismyyntimonopolilla on selvityksen mukaan merkittävä vaikutus tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiseen Suomen päivittäistavarakaupassa. Markkinointirahat usein vastikkeettomia Merkittävä osa viraston kyselyyn vastanneista tavarantoimittajista ei koe saavansa kaupalle maksamilleen markkinointirahoille muuta vastinetta kuin mahdollisuuden päästä mukaan kaupan valikoimiin. Teollisuuden edustajien näkemyksen mukaan rahoille ei aina edes sovita mitään vastinetta. Vastikkeettomat markkinointirahat ovat omiaan nostamaan tuotteiden hintoja, koska tavarantoimittajat pyrkivät joka tapauksessa siirtämään kaikki kustannuksensa hintoihin. Erityisen haitallisesti käytäntö vaikuttaa uusien yritysten markkinoille pääsyyn ja sitä kautta koko alan kilpailutilanteeseen. Vastikkeettomat maksut voivat lisäksi vaikuttaa laajemminkin hintakilpailun laimenemiseen alalla. Riski siirretään tavarantoimittajalle Selvityksessä tuli esiin monia tapoja, joiden avulla kauppa siirtää omaa riskiään tavarantoimittajille. Takaisinostovaatimukset myymättä jääneisiin tuotteisiin liittyen ovat näistä yleisin tapa. Riskinsiirron myötä kasvavan epävarmuuden seurauksena ovat tyypillisesti muun muassa tuotannon supistaminen ja hintojen korotuspaineet. Selvityksessä havaitut kaupan ja tavarantoimittajien väliset käytänteet ovat kilpailulain soveltamisen kannalta niin sanotulla harmaalla alueella. Myös tavarantoimittajien innovaatiohalukkuus saattaa laskea. Tavarantoimittajien ohella riskinsiirrolla voi olla vaikutusta myös heikommassa asemassa oleviin kilpaileviin kaupan toimijoihin: jos yksi kaupan toimija onnistuu siirtämään omaa riskiään tavarantoimittajalle, seurauksena voi olla se, että tavarantoimittaja pyrkii saamaan itselleen aiempaa paremmat ehdot neuvotellessaan ostajavoimaltaan heikompien toimijoiden kanssa. Omat tuotemerkit yleistyvät Kaupan omien tuotemerkkien eli ns. private label -tuotteiden määrän kasvu hyödyttää kuluttajia, koska se laajentaa tuotevalikoimaa ja alentaa hintoja. Ongelmia saattaa kuitenkin ilmetä pidemmällä aikavälillä, koska kaupalla on niin vahva asema valikoimanhallinnassa ja hinnoittelussa. Kauppa saa teollisuuden kanssa käytävissä neuvotteluissa etukäteen tiedon uusista merkkituotteista, minkä lisäksi sillä on omien tuotemerkkiensä valmistuttajana aiempaa paremmat tiedot tuotteiden kulurakenteesta. Tavarantoimittajien vastausten mukaan kauppa hinnoittelee lisäksi merkkituotteet varsin usein omia tuotemerkkejään kalliimmiksi. "Reilua kilpailua, reilut markkinat" Selvityksessä havaitut kaupan ja tavarantoimittajien väliset käytänteet ovat 6
ma suhteessa tavarantoimittajiin kilpailulain soveltamisen kannalta niin sanotulla harmaalla alueella. Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokisen mukaan kilpailulainsäädännön soveltaminenkaan ei ole silti jatkossa täysin poissuljettua. Kaupan neuvottelu- ja ostajavoima sinänsä ei automaattisesti merkitse kilpailun puuttumista tai sen vääristymistä, mutta havaittujen ilmiöiden luonne ja näkemykset näiden yleisyydestä luovat kuitenkin Jokisen mielestä selvästi tarpeen jatkotoimenpiteille. Julkistamistilaisuudessa selvityksen vastaanottanut työministeri Lauri Ihalainen toivoi Kilpailuviraston selvittävän jatkossa myös alkutuotannon ja teollisuuden välisiä suhteita. Ihalaisen mukaan myös ministeriötasolla on pohdittava, riittääkö nykyinen lainsäädäntö tai itsesääntely takaamaan reilun kilpailun ja reilut markkinat kaikille elintarvikeketjun osapuolille. Ratkaisuja kaivataan Tuore selvitys parantaa Elintarviketeollisuusliiton (ETL) mukaan kuluttajien ja yhteiskunnan päättäjien ymmärrystä elintarvikeketjun toiminnasta ja mahdollistaa käytäntöjen kehittämisen. ETL on lisäksi ilmoittanut olevansa osaltaan valmis etsimään Kilpailuviraston esille nostamiin haasteisiin pysyviä ratkaisuja, jotka tukevat elintarvikeketjun kilpailukykyä. Myös Päivittäistavarakauppayhdistyksessä (PTY) suhtaudutaan myönteisesti aikomukseen selvittää tarkemmin viraston esille tuomia käytäntöjä kaupan ja teollisuuden välillä. PTY on kuitenkin korostanut, että kilpailua edistettäisiin parhaiten kaupan sääntelyä purkamalla. Keskeisiä sääntelyn pullonkauloja ovat yhdistyksen mukaan kaupan rakentamiseen ja alkoholin vähittäismyyntiin liittyvät kysymykset, jotka nostettiin esiin myös Kilpailuviraston selvityksessä. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) vaatii puolestaan, että selvityksessä esitetyt kyseenalaiset käytännöt kaupan ja teollisuuden välillä tulisi poistaa mahdollisimman pikaisesti. Jos käytäntöihin ei pystytä puuttumaan kilpailuoikeudellisin keinoin, Suomessa olisi MTK:n mukaan otettava Britannian tavoin käyttöön asiamiesjärjestelmä, jolla olisi toimivalta puuttua epäreiluihin sopimusehtoihin. n EK (Lähteet: ETL:n, PTY:n ja MTK:n tiedotteet 10.1.2012) Päivittäistavarakauppaa koskeva raportti on julkaistu Kilpailuviraston Selvityksiä-sarjassa numerolla 1/2012. Raportti löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta www.kilpailuvirasto.fi > Julkaisut. Painettuna raporttia voi tilata osoitteesta tiedotus@kilpailuvirasto.fi. 7
Tarvetta kaukolämmön h Kilpailuvirasto on lopettanut toistaiseksi vuonna 2009 käynnistämänsä kaukolämpöalaa koskevat selvitykset. Mikään tutkituista maan kymmenestä suurimmasta kaukolämpöyhtiöstä ei selvitysten mukaan hinnoitellut vuosina 2004 2008 kaukolämpöä tavalla, jota olisi voitu pitää kilpailunrajoituslain (nyk. kilpailulaki) kieltämänä kohtuuttomana hinnoitteluna. Selvitysten lopettaminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että hinnoittelun taso ja kilpailuolosuhteet toimialalla olisivat ongelmattomia. Onkin mahdollista, että virasto ottaa alan hinnoittelun myöhemmin uudelleen käsittelyyn. antti hovila Tarve uuteen käsittelyyn riippuu hintatason ohella oleellisesti myös siitä, miten kaukolämmön ja sille vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen keskinäiseen markkina-asemaan vaikuttava sääntely kehittyy. Sääntely voi liittyä esimerkiksi kaavoitukseen, rakentamismääräyksiin tai maalämmön rakentamisrajoituksiin. Jos muiden lämmitysmuotojen kilpailuasemia heikennetään sääntelyn avulla tilanteessa, jossa kaukolämpöalan hintataso on jo valmiiksi osoittautunut suhteellisen korkeaksi, riski ylilyönteihin kaukolämmön hinnoittelussa kasvaa, toteaa kaukolämpöselvityksestä KIVIssä vastannut erikoistutkija Juha Karjanlahti. Lämmitysmuodon valintavaihe on kilpailun kannalta kriittinen, koska kaukolämpöverkkoon liittymisestä aiheutuu kiinteistölle merkittäviä kuluja ja lämmitystavan vaihtaminen myöhemmin on jo tehtyjen suurten alkuinvestointien vuoksi erittäin vaikeaa. Vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen olemassaolo ja sen heijastusvaikutukset myös vanhoihin asiakkaisiin vähentävät yritysten mahdollisuuksia kohtuuttomuuden tunnusmerkit täyttäviin selkeisiin ylilyönteihin hinnoittelussa. Ylilyönnit kiellettyjä Kohtuuton hinnoittelu on yksi kilpailusäännöksissä kielletyn määräävän markkina-aseman väärinkäytön muodoista. Sekä EU:n yleisen että kotimaisen oikeuskäytännön perusteella kohtuuttomuus edellyttää kuitenkin selkeää ylilyöntiä hinnoittelussa. 8
intasääntelylle? Tutkimusten kohteina olleiden kaukolämpöyhtiöiden keskimääräinen hintataso osoittautui korkeaksi, kun liiketoiminnan kannattavuus ja toiminnan riskitaso otetaan huomioon, mutta kilpailusäännösten edellyttämä puuttumiskynnys ei ylittynyt. Virasto aikoo silti myös jatkossa seurata alan hinnoittelua. Yleensä mahdollisuus kohtuuttomien hintojen perimiseen syntyy silloin, kun kuluttajille ei ole tarjolla riittävästi vaihtoehtoisia tuotteita tai palveluita ja kun uutta tuote- tai palvelutarjontaa ei pääse syntymään helposti. Keskeinen kysymys kaukolämmön kohdalla onkin se, voidaanko vaihtoehtoiset lämmitysmuodot tulkita todellisiksi vaihtoehdoiksi niin, että ne estävät kaukolämpöyhtiöitä hyötymästä markkina-asemastaan asiakkaidensa kustannuksella, Karjanlahti toteaa. Ensisijainen keino hinnoitteluongelmien välttämiseksi ja ratkaisemiseksi tulisi aina olla valinnan mahdollisuuksien turvaaminen kuluttajille niin, että turvataan kilpailun toimivuus ja vältetään markkinoiden tarpeeton sääntely. Kilpailusäännösten ensisijaisten tavoitteiden toteutuminen saattaa jopa vaarantua, jos viranomainen puuttuu liian herkästi hinnoittelun tasoon ja jos kilpailevien tuotteiden tulo markkinoille häiriintyy sitä kautta. Joissakin tilanteissa sääntely saattaa kuitenkin olla tarkoituksenmukainen vaihtoehto, jos kuluttajien etua ei voida muuten turvata. Jos kaukolämmön hinnoittelua halutaan valvoa kilpailulain kohtuutonta hinnoittelua koskevan säännöksen soveltamista yksityiskohtaisemmin, kyseeseen tulee lähinnä toimialan erityssääntely. Kilpailuviraston kaukolämpöselvityksen tulokset antavat viitteitä siitä, että markkinoiden kehityksessä on myös erityissääntelyä puoltavia piirteitä. n EK Lisää tietoa kaukolämpöselvityksestä löytyy KIVIn 16.1.2012 julkaisemasta tiedotteesta. jossa asiaa on avattu poikkeuksellisen laajasti. Tiedote löytyy osoitteesta wwww.kilpailuvirasto.fi Kilpailulain perusteella voidaan puuttua vain selkeisiin ylilyönteihin hinnoittelussa. Erityissääntelylle tarvetta? 9
Tapahtumarikas vuosi 2011 Kilpailuvirasto teki viime vuonna tarkastuksia kaikkiaan seitsemässä asiassa, joista pääosa koski kartelliepäilyjä. Selvitettävänä oli lisäksi lukuisia muita kartelliepäilyjä. Seuraamusmaksuesityksiä markkinaoikeudelle tehtiin yksi. Tapaus koskee kilpailijoiden välistä kiellettyä yhteistyötä Rovaniemellä järjestetyissä tarjouskilpailuissa. Yrityskauppavalvonnassa tutkittiin 28 kauppaa, joista 26 hyväksyttiin sellaisenaan ensimmäisessä käsittelyvaiheessa. Näistä tarkempia selvityksiä edellyttivät Ingman Ice Creamin myynti Unileverille, brittiläisen Flyben ja Finnairin yhteisyritys sekä Bonnier/ WSOY-järjestely. Jatkokäsittelyyn siirrettiin kaksi tapausta: Terveystalon ja Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) välinen kauppa ja NCC:n ja Destian välinen asfalttialan kauppa. Terveystalon ja ODL:n välisen kaupan hyväksymisen ehdoksi asetettiin sittemmin sitoumukset, jotka koskivat Oulun sairaalapalveluja sekä Kajaanin ja Kemi-Tornion lääkäripalveluja. Ilman sitoumuksia uhkana olisi ollut palvelujen hintojen nousu, sillä Pohjois-Suomen kaikki yksityissairaalat ja pääosa Kemi-Tornion ja Kajaanin yksityisistä yleis- ja erikoislääkäripalveluista päätyivät kaupan seurauksena Terveystalon haltuun. Toinen kieltoesitys kautta aikojen NCC:n ja Destian välisen yrityskaupan jatkokäsittely päättyi Suomen yrityskauppavalvonnan historiassa kautta aikojen toiseen kieltoesitykseen markkinaoikeudelle. Kieltoesityksen tekeminen jäi lopulta ainoaksi ratkaisuvaihtoehdoksi, koska kaupan osapuolten virastolle toimittamien sitoumusten ei voitu katsoa poistavan tehokkaasti yrityskaupasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia kilpailulle. MAO vahvisti KI- VIn analyysin ja hyväksyi kaupan yritysten KIVIlle toimittamia sitoumuksia tiukemmilla ehdoilla. NCC ja Destia peruivat kuitenkin MAO:n ratkaisun jälkeen alkuperäisen järjestelynsä ja solmivat uuden sopimuksen, jossa kaupan kohdetta oli muutettu ja joka ei aiheuttanut alkuperäisessä järjestelyssä havaittuja haitallisia kilpailuvaikutuksia. Uusi järjestely voitiin näin hyväksyä KIVIssä sellaisenaan. Sääntelylasiat näkyvästi esillä Kilpailun edistämisen sektorilla KIVI osallistui muun muassa viiden uuden palvelualan työryhmän työskentelyyn. Näistä merkittävin käsittelee postin yleispalvelun rahoitusta. Lisäksi julkaistiin Kilpailukatsaus 2 -selvitys, jossa tuodaan esiin sääntelyn markkinavaikutuksia sekä vaikutusarviointiin liittyviä puutteita Suomessa. Myös päivitystavarakauppaan ja kaukolämpöön liittyvät selvitykset valmisteltiin viime vuoden kuluessa (ks. sivut 6 ja 8). Lisäksi annettiin yli 50 lausuntoa erilaisista säädöshankkeista. n Asiantunteva ja oikealla asialla oleva virasto KIVI selvitytti jälleen viime vuoden lopulla sidosryhmiensä mielikuvia ja näkemyksiä toiminnastaan ja sen tuloksista. Tutkimuksen kohteena olivat poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä, julkishallinto, kilpailujuristit sekä tutkimuslaitosten ja median edustajat. Viraston palvelukuvaa tutkittiin nyt selvityksessä ensimmäistä kertaa. Tuloksista ilmenee, että viraston henkilöstön ammattitaitoa ja asiantuntemusta pidetään erittäin vahvana, ja viraston kanssa koetaan olevan helppoa tehdä yhteistyötä. Viraston päätöksiä pidetään myös oikeina ja laadukkaina. Kehitettävää on kuitenkin edelleen avoimuudessa ja sidosryhmien näkemysten kuuntelemisessa. Parhaiten KIVI on sidosryhmien mielestä onnistunut kartellien torjunnassa, mutta myös yrityskauppavalvonnassa on vastausten mukaan onnistuttu hyvin. Kilpailijoiden keinotekoisessa poissuljennassa ja markkinoiden avaamisessa on puolestaan onnistuttu kohtalaisen hyvin. Suurimmalla osalla vastaajista oli ollut varsin paljon kontakteja virastoon, mutta mielikuva KIVIstä muodostuu silti paljolti myös median välityksellä. Eniten kontakteja virastoon oli ollut kilpailunrajoitusasioihin liittyen. mutta esimerkiksi julkisen hallinnon edustajista lähes 60 % ilmoitti syyksi kontaktiin markkinoiden avaamisen ja sääntelyn kehittämisen.
Jälleenmyyntihintojen määrääminen johti miljoonasakkoihin Markkinaoikeus antoi joulun alla ratkaisun, jossa se määräsi Iittala Group Oy Ab:lle kolmen miljoonan euron sakot kielletystä määrähinnoittelusta vuosina 2005 2007. Päätös perustui Kilpailuviraston vuonna 2010 tekemään seuraamusmaksuesitykseen. Kyseiseen tapaukseen liittyy seikkoja, jotka korostavat määrähinnoittelun haitallisia vaikutuksia markkinoilla. Markkinaoikeus päätyi päätöksessään rikkomuksen osalta samaan lopputulokseen kuin Kilpailuvirasto: yrityksen menettelyssä oli kyse hintojen vahvistamisesta, jonka tarkoituksena oli korottaa hintatasoa ja estää jälleenmyyjiä kilpailemasta keskenään. Määrähinnoittelu oli yrityksessä vakiintunut ja systemaattinen tapa, joka heijastui kaikkeen toimintaan vähintään kahden ja puolen vuoden ajan. Kyse oli lisäksi koko organisaation tasolla toteutetusta tavanomaisesta toimintatavasta, ei vain yksittäisten henkilöiden toiminnasta. Määrähinnoittelu oli kohdistunut kaikkiin yrityksen jälleenmyyjiin Suomessa ja rajoittanut muun muassa niiden kauppojen toiminnanvapautta, joiden valitsema liiketoimintamalli perustuu tuotteiden keskimääräistä edullisempaan hinnoitteluun. Myöskään alennuskampanjoita ei oltu voitu järjestää. Menettelyyn puuttuminen ja tapauksen vieminen markkinaoikeuteen oli Kilpailuviraston mielestä tärkeätä erityisesti kuluttajille aiheutuneen haitan vuoksi. Myös markkinaoikeus katsoi päätöksessään, että kuluttajat olivat todennäköisesti maksaneet määrähinnoittelun johdosta korkeampia hintoja Iittalan tunnetuimmista tuotteista. n Visa ja Mastercard -maksut seurannassa KIVI on jo vuosia seurannut yhtenäisen euromaksualueen (SEPA, Single Euro Payments Area) vaikutuksia Suomen korttimaksamisen markkinoilla. Osana arviointia virasto on selvittänyt Visan ja MasterCardin korttimaksuissa Suomessa käytössä olevien pankkien välisten toimitusmaksujen (Interchange Fee) toimintamekanismit ja tasot. Selvitystensä perusteella virasto on poistanut toimitusmaksuasian käsittelystä, mutta tulee kuitenkin jatkossakin seuraamaan maksujen tason kehitystä Suomessa. Jos myöhemmin todetaan, että toimitusmaksujen taso ei ole kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävä, asia otetaan virastossa uudelleen käsittelyyn. Aiemmin laajasti käytössä ollut kansallinen pankkikortti tullaan SE- PAn myötä korvaamaan pankkikohtaisin päätöksin Visan ja MasterCardin debit-korteilla. Näiden kansainvälisten korttiyhtiöiden hinnoittelurakenteisiin liittyy tapahtumakohtaisia pankkien välisiä toimitusmaksuja. Kansallisessa pankkikorttijärjestelmässä ei ole käytössä vastaavia maksuja. Visan ja MasterCardin rajat ylittävän, monenvälisesti sovitun toimitusmaksun (ns. MIF-maksu) kilpailuoikeudellinen hyväksyttävyys on Euroopan komission päätöskäytännön mukaan riippuvainen maksun tasosta. Ollakseen hyväksyttäviä toimitusmaksujen tulee luoda kuluttajille ja kauppiaille sellaisia tehokkuushyötyjä, jotka ylittävät niiden kilpailunvastaiset vaikutukset. Tehokkuushyötyjä voidaan puolestaan päätöskäytännön mukaan olettaa syntyvän vain, jos toimitusmaksun taso on riittävän alhainen. Asian arviointiin KIVIssä on vaikuttanut osittain se, että Suomen markkinat ovat käymässä läpi merkittävää muutosta. Visan ja MasterCardin korttitapahtumien vastaanottopalvelujen pääasiallisena tarjoajana Suomessa on toiminut Luottokunta. Markkinatoimijoiden määrä on kuitenkin kasvamassa, koska pankkikortin korvautuminen Visan ja MasterCardin maksukorteilla lisää näiden korttitapahtumien määrää ja toiminnan kiinnostavuutta. Suomessa sovellettavat pankkien väliset toimitusmaksut ovat lisäksi muun Euroopan tasoon verrattuna melko alhaisella tasolla. Asian arviointiin vaikutti myös se, että Visa ja MasterCard -tapaukset ovat edelleen vireillä EU-tasolla. Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Arttu Juuti p. (09) 7314 3614 ja erikoistutkija Pirjo Aspinen, p. (09) 7314 3610. 11