MEIJOU OY VESKAn kauppakeskuksen ja hotellin asemakaavamuutos, KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P37225
Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 ASEMAKAAVA, TARKASTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 Asemakaava-alueen sijainti... 3 2.2 Tarkastelualue ja vaikutusalue... 4 2.3 Suunnittelutilanne... 4 3 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT... 7 3.1 Väestö ja asumisen sijoittuminen... 7 3.2 Vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät... 8 3.2.1 Vähittäiskaupan palveluverkko... 8 3.2.2 Vähittäiskaupan kilpailutilanne - ostovoiman siirtymä... 11 3.2.3 Ostovoima ja ostovoiman kehitys... 11 3.2.4 Arvio liiketilatarpeesta ja sen kehityksestä... 12 3.3 Matkailun tunnuslukuja... 13 3.3.1 Majoitus- ja ravitsemispalvelujen toimipaikat... 13 3.3.2 Yöpymisten määrä... 14 3.3.3 Majoituskapasiteetti, käyttöaste ja keskihinta... 15 3.3.4 Tampereen hotellihankkeet... 16 3.3.5 Tampereen messu- ja urheilukeskuksen kävijämäärä ja kävijöiden rahankäyttö... 17 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 17 4.1 Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat... 17 4.2 Vaikutukset kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytyksiin... 19 4.2.1 Liiketilan mitoitus suhteessa maakuntakaavan enimmäismitoitukseen... 19 4.2.2 Liiketilan mitoitus suhteessa liiketilan lisätarpeeseen... 19 4.2.3 Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset... 20 4.2.4 Majoituspalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset... 20 4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteen kehitykseen... 21 4.3.1 Suunnittelualueen sijainti yhdyskuntarakenteessa... 21 4.3.2 Palvelutarjonnan ja palveluverkon alueellisesti tasapainoinen kehitys... 21 4.3.3 Vaikutusalueen keskusten kaupallisten palvelujen kehitys... 22 4.4 Vaikutukset kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen... 22 4.4.1 Kaupallisten palvelujen koettu saavutettavuus... 22 4.4.2 Suunnittelualueen saavutettavuus eri kulkumuodoilla... 22 4.5 Muut vaikutukset... 25 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 25 6 LÄHTEET... 27
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (27) VESKAn kauppakeskuksen ja hotellin asemakaavamuutos, KAUPALLINEN SELVITYS 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Pirkkalan kunta laatii asemakaavamuutosta (nro 252) Partolan alueella. Tämän selvityksen tehtävänä on arvioida asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset. Selvityksessä kuvataan asemakaavamuutoksen sisältö, määritellään kaupallinen vaikutusalue, kuvataan kaava-alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa, saavutettavuus ja asema kaupallisessa palvelurakenteessa, kuvataan vaikutusalueen nykyinen palveluverkko, arvioidaan vaikutusalueen ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitys sekä arvioidaan asemakaavamuutoksen mahdollistaman liikerakentamisen kaupalliset vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen. Selvityksessä tarkastellaan lisäksi lähipalvelun perustamismahdollisuuksia Naistenmatkantien, Härmäläojansillan, Nuolialantien ja Härmäläojan rajaamalle alueelle Partolan alueen itäpuolella. Vaikutusten arviointi on laadittu niin, että se vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavan ja asemakaavan selvitystarpeita. Arvioinnissa on otettu huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevaan lähtöaineistoon, uusimpiin tilasto- ja rekisteriaineistoihin sekä paikkatietoanalyyseihin perustuen. Keskeisenä lähtöaineistona ovat olleet myös aiemmin laaditut kaupalliset selvitykset, erityisesti Kauppakeskus Veskan kaupallinen selvitys (Pirkkalan kunta 2014 ja päivitys 2016) ja Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvitys (Pirkanmaan liitto, 2014). Selvitystyö on tehty Meijou Oy:n toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Meijou Oy:n yhteyshenkilöinä on ollut toimitusjohtaja Milla Lindroos. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen ovat laatineet Taina Ollikainen ja Mikko Keskinen. 2 ASEMAKAAVA, TARKASTELUALUE JA SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Asemakaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Veskan kauppakeskuksen kehittäminen ja hotellirakentaminen korttelissa. Määrälliseksi tavoitteeksi on alustavasti kaavailtu n. 60 000 k- m 2 :n rakentamisen mahdollistaminen alueelle. Suunnittelualue sijaitsee Partolan alueella, joka on merkitykseltään seudullinen kaupan keskittymä. Pirkkalan asukkaiden lisäksi Partolan alueella asioivat laajalti myös Tampereen ja muiden lähikuntien asukkaat. Partolan alueen itäpuolella kulkee Tampereen kaupungin raja ja eteläpuolella valtatie 3 (E12). Pirkkalan keskustaan on Naistenmatkantietä pitkin noin 4,5 kilometriä. Tampereen keskustaan on matkaa noin 6 kilometriä. Itse suunnittelualue rajautuu idässä Naistenmatkantiehen, etelässä Saapastiehen ja lännessä Kenkätiehen. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus (Pirkkalan kunta 2018)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (27) 2.2 Tarkastelualue ja vaikutusalue Tarkastelualueena on Pirkkalan kunta, mutta vaikutusten laajuuden ja kohdentumisen mukaan tarkastelua tarkennetaan suunnittelualueen lähiympäristöön. Toisaalta seudullisten vaikutusten tunnistamiseksi kaupallisten palvelujen nykytilannetta ja kehitysnäkymiä on tarkasteltu myös laajemmalla vaikutusalueella. Vaikutusalueeksi on määritelty Tampereen ydinkaupunkiseudun eteläosa, johon kuuluu Pirkkalan kunnan lisäksi Tampereen eteläinen ja kaakkoinen palvelualue sekä Lempäälän kunta. Kuva 2: Vaikutusalueen rajaus, suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä pisteellä (taustakartta: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ja palvelualuerajaukset: https://kartat.tampere.fi/oskari) 2.3 Suunnittelutilanne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 27.3.2017. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, johon kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavassa määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alaraja on Pirkkalan keskustaajaman alueella paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 15 000 k-m 2 sekä päivittäistavarakaupassa ja muussa erikoiskaupassa 10 000 k-m 2. Muualla Pirkkalassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on kaikkien kaupan laatujen osalta 3 000 k-m 2. Veskan asemakaava-alue sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitetulla Partolan kaupallisten palvelujen alueella (KM). Alueen itäpuolelle on osoitettu palvelujen kohdemerkinnällä (p) Tampereen messu- ja urheilukeskus. Alueen ja valtatien eteläpuolelle on osoitettu työpaikkaalueita. Asemakaava-alueella ja sen lähiympäristössä kaupan sijoittumista on Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 ohjattu seuraavilla merkinnöillä:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (27) Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkaupunkiseudun alakeskukset. Merkintä sisältää niihin liittyvät keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet liikennealueineen ja puistoineen. Suunnittelumääräyksen mukaan keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kauppakeskus Veskan vaikutusalueelle osoitetut keskustatoimintojen alueet (C) ja niiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan enimmäismitoitukset ovat: Pirkkala 40 000 k-m 2 Rautaharkko-Lakalaiva 45 000 k-m 2 Hervanta 70 000 k-m 2 Lempäälä 55 000 k-m 2 Kaupallisten palvelujen alue Merkinnällä osoitetaan keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan alueet ja keskittymät, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueiksi. Alueille voi sijoittua merkittävässä määrin myös asumista, mikäli alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulla tiivistettävällä joukkoliikennevyöhykkeelle tai tiivistettävälle asemanseudulle. Suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kauppakeskus Veskan vaikutusalueelle osoitetut kaupallisten palvelujen alueet (KM) ja niiden vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitukset ovat: Pirkkalassa Partola 120 000 k-m 2 Tampereella Turtola 35 000 k-m 2 Lempäälässä Ideapark 130 000 k-m 2 Maakuntakaavassa määritelty Partolan kaupallisten palvelujen alueen vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus on 120 000 k-m 2, josta enintään 10 000 k-m 2 voi olla päivittäistavarakauppaa ja enintään 60 000 k-m 2 keskustahakuista kauppaa. Enimmäismitoitus voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaa kokonaisuudessaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana ja keskustahakuisen kaupan mitoitus muun erikoiskaupan kerrosalana. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Merkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden ulkopuoliset työpaikka-alueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat työpaikkatoimintojen lisäksi seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueiksi. Suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Kauppakeskus Veskan vaikutusalueelle osoitetut työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueet (KMt) ja niiden vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitukset ovat: Pirkkalassa Linnakallio 50 000 k-m 2 Tampereella Lahdesjärvi 150 000 k-m 2 Lempäälässä Marjamäki 50 000 k-m 2 Palvelujen alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset julkisen tai yksityisen palvelu- ja tutkimustoiminnan keskittymät. Alue voi sisältää myös sen ydintoimintaan liittyvää asumista ja muita tukitoimintoja. Tampereen messu- ja urheilukeskus on osoitettu palvelujen alueen kohdemerkinnällä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (27) Kuva 3: Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040 (Pirkanmaan liitto 2017). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu keltaisella nuolella. Yleiskaava Asemakaava-alueella on voimassa 23.1.2002 voimaan tullut Partolan osayleiskaava. Asemakaavamuutoksen alue sijaitsee osayleiskaavassa osoitetulla Kaupallisten palvelujen alueella, jolle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä (K). Suunnittelualue ei ole toteutunut voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Myöskään alueella voimassa oleva asemakaava ei ole yleiskaavan mukainen. Kuva 4: Ote Partolan alueen yleiskaavasta (Pirkkalan kunta 2002) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava (nro 160), joka on hyväksytty 12.12.2016 ja vahvistettu 8.2.2017. Voimassa olevan asemakaavan mukaan suunnittelualue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle sijoittuu pääosin erikoiskaupan tai tilaa vaativan erikoiskaupan myymälätiloja (KM). Kaavan mukaan korttelialueelle saa sijoittaa suuruudeltaan enintään 9 000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikön. Päivittäistavarakaupan myymälätiloja alueelle saa sijoittaa yhteensä enintään 400 k-m 2. Asemakaava-alueen rakennusoikeus on yhteensä 26 400 k-m 2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (27) Kuva 5: Partolan asemakaavan muutos (Pirkkalan kunta 2017). 3 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Väestö ja asumisen sijoittuminen Väestö Pirkkalassa asui vuoden 2017 lopussa noin 19 240 asukasta. Vuoden 2016 lopussa Pirkkalan väestömäärä oli noin 19 160 asukasta. Koko vaikutusalueella (Pirkkala, Lempäälä sekä Tampereen eteläinen ja kaakkoinen palvelualue) asui vuoden 2016 lopussa noin 117 950 asukasta. Pirkanmaan liiton väestösuunnitteen (2014) mukaan Pirkkalan väestömäärä on vuonna 2025 noin 21 620 asukasta ja vuonna 2040 noin 26 500 asukasta. Koko vaikutusalueen väestömäärä on vuonna 2025 noin 138 820 asukasta ja vuonna 2040 noin 164 400 asukasta. Väestömäärä kasvaa Pirkkalassa vuoteen 2025 mennessä noin 2 460 asukasta ja vuoteen 2040 mennessä noin 7 340 asukasta. Koko vaikutusalueella väestönkasvu on vuoteen 2025 mennessä noin 20 870 asukasta ja vuoteen 2040 mennessä noin 46 450 asukasta. Selvityksessä käytetty väestösuunnite (taulukko 1) perustuu Pirkkalan ja Lempäälän osalta Pirkanmaan liiton väestösuunnitteeseen (Pirkanmaan liitto 2014) ja Tampereen eteläisen ja kaakkoisen palvelualueen osalta Tampereen kaupungin laatimaan alueittaiseen väestösuunnitteeseen (Tampereen kaupunki: Tietonäköala - tilastotietoa Tampereesta). Taulukko 1. Tarkastelualueen ja vaikutusalueen väestömäärä ja väestösuunnite (Tilastokeskus, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki) Muutos 2016 2025 2040 2016-2040 % PIRKKALA 19 163 21 623 26 500 7 337 38,3 % Muu vaikutusalue 98 785 117 196 137 899 39 114 39,6 % Lempäälä 22 745 27 448 36 500 13 755 60,5 % Tampere, eteläinen palvelualue 30 463 30 651 34 918 4 455 14,6 % Tampere, kaakkoinen palvelualue 45 577 59 097 66 481 20 904 45,9 % VAIKUTUSALUE YHTEENSÄ 117 948 138 818 164 399 46 451 39,4 %
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (27) Asumisen sijoittuminen ja asumisen laajenemisalueet Pirkkalan väestö on keskittynyt Pirkkalan kuntakeskuksen sekä sen läpikulkevan Naistenmatkantien ympärille, valtatien 3 (E12) pohjoispuolelle. Tampereen alueella suurimmat väestökeskittymät ovat Keskusta ja sen lähiympäristö sekä Hervanta. Kuvassa 6 on esitetty väestön määrä 250 metrin ruuduittain vuoden 2015 lopussa. Tummat ja suurimmat ympyrät kuvaavat ruutuja, joissa väestömäärä on suurin. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti asutusta niin Pirkkalan kuin Tampereenkin puolella. Vuoden 2015 lopussa asukasmäärä alle 1 kilometrin etäisyydellä oli noin 3 890 asukasta ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin 14 960 asukasta. Suunnittelualuetta lähimmät asuinalueet ovat Pirkkalan puolella Nuoliala ja Pere Naistenmatkantien pohjoispuolella, Pakkalankulma Partolan alueen länsipuolella ja Toivio Partolan alueen ja valtatien 3 eteläpuolella. Tampereen puolella lähimmät asuinalueet ovat Härmälä ja Härmälänranta. Kuva 6: Väestön sijoittuminen vuoden 2015 lopussa (Tilastokeskus 2017). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Pirkkalan asumisen päälaajenemissuunta on kunnan kaakkoisosassa. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu valtatien 3 eteläpuolelle Pirkkalan Toivion alueelta Lempäälän Sääksjärven rajalle ulottuvalle alueelle asuinrakentamista noin 15 000 asukkaalle. Osayleiskaavan toteuttaminen on jaettu kahteen vaiheeseen. Rakentamisen arvioidaan alkavan Toivion alueelta vuoden 2025 paikkeilla. Toivion nykyisen asuinalueen viereen on suunniteltu asuinalue noin 4 500 asukkaalle. 3.2 Vähittäiskaupan nykytilanne ja kehitysnäkymät 3.2.1 Vähittäiskaupan palveluverkko Vähittäiskaupan palveluverkkoa kuvaavat tiedot perustuvat Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvityksen (2014) ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin (2016) tietoihin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (27) Päivittäistavarakaupan palveluverkko muodostui Pirkkalassa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuoden 2016 lopussa 13 myymälästä, joista 2 oli isoja supermarketteja, 2 pieniä supermarketteja, 5 valintamyymälöitä, 4 pienmyymälöitä ja päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä. Lempäälässä oli päivittäistavaramyymälöitä 22 kpl ja Tampereella 219 kpl. Tavarataloja oli Pirkkalassa 4 kpl. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan tavarataloista 1 oli itsepalvelutavaratalo (pinta-ala yli 2 500 m 2 ) ja 3 pienoistavarataloja (pinta-ala enintään 2 500 m 2 ). Lempäälässä oli 5 ja Tampereella 20 tavarataloa. Tavarataloissa myydään sekä päivittäistavaroita että erikoistavaroita. Erikoiskaupan myymälöitä oli Pirkkalassa yhteensä 70 kpl. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (rautakauppa, kodinkonekauppa, huonekalukauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 12 myymälää. Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym., muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 58 myymälää. Lempäälässä ja Tampereella oli tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälöitä yhteensä 123 kpl ja muun erikoiskaupan myymälöitä yhteensä 890 kpl. Moottoriajoneuvojen, moottoripyörien ja renkaiden vähittäiskaupan toimialoilla toimi Pirkkalassa 21 myymälää, Tampereella 124 myymälää ja Lempäälässä 13 myymälää. Huoltamoita oli Pirkkalassa 3 toimipaikkaa, Tampereella 19 toimipaikkaa ja Lempäälässä 8 toimipaikkaa. Taulukko 2. Vähittäiskaupan toimipaikkojen lukumäärä vuonna 2016 (Tilastokeskus) Kaupan toimipaikat 2016 Pirkkala Lempäälä Tampere Päivittäistavarakauppa 13 22 219 Isot supermarketit (yli 1000 m²) 2 3 13 Pienet supermarketit (yli 400 m², enintään 1000 m²) 2 3 14 Valintamyymälät (yli 100 m², enintään 400 m²) 5 7 88 Elintarvike-, makeis- ym. kioskit (enintään 100 m²) 1 1 41 Päivittäistavaroiden erikoismyymälät 3 8 63 Tavaratalokauppa 4 5 20 Itsepalvelutavaratalot (yli 2500 m²) 1 1 8 Tavaratalot (yli 2500 m²) 0 1 4 Pienoistavaratalot (enintään 2500 m²) 3 3 8 Muu erikoiskauppa 58 124 766 Alkot, apteekit ym. 7 14 74 Muotikauppa 15 38 135 Tietotekninen kauppa 1 7 56 Muu erikoiskauppa 35 65 501 Tilaa vaativa kauppa 12 17 106 Rautakauppa 8 7 50 Kodinkonekauppa 0 4 11 Huonekalukauppa 3 4 28 Muu tilaa vaativa kauppa 1 2 17 Autokauppa ja huoltamot 24 21 143 Autokauppa 21 13 124 Huoltamotoiminta 3 8 19 KAUPPA YHTEENSÄ 111 189 1254 Seutu- ja maakuntatasolla kauppa keskittyy Tampereen ydinkaupunkiseudulle. Suurimmat vähittäiskaupan keskittymät ovat Tampereen ydinkeskusta sekä keskusta-alueiden ulkopuolella olevat kaupan alueet (maakuntakaavassa KM) Pirkkalan Partola ja Lempäälän Ideapark sekä paljon tilaa vaativan kaupan alueet (maakuntakaavassa KMt) Tampereen Lahdesjärvi ja Lielahti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (27) Kuva 7: Vaikutusalueen vähittäiskaupan toimipaikat 2011/2012 (Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvitys 2014). Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Partolan alueen vähittäiskaupan palvelut Partolan alueella on tällä hetkellä 11 liikerakennusta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 100 000 k-m 2. Rakennuksista Janla Oy (ent. Byggmax) sekä Tokmanni, Asko ja Sotka ovat valmistuneet vuonna 2014. Kauppakeskus Veska on laajentunut vuonna 2017. Kauppakeskus Veskan osuus Partolan alueen kerrosalasta on noin 26 %. Partolan alueen kerrosala sisältää päivittäistavarakauppaa, muuta erikoiskauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sekä merkittävässä määrin kaupallisia palveluja. Kauppakeskus Veskassa on myös julkisia palveluja (kunta ja seurakunta). Taulukko 3. Partolan kaupan rakennusten pinta-alat (Pirkkalan kunta ja MML 2013). Rakennus Rakennuksen pinta-ala (k-m²) Citymarket (+alko, parturi, apteekki, ravintola ym.) 18 500 S-Market (+posti, ravintola, kuntosali ym.) 12 800 Lidl 1 800 Ropelli, kirpputori 2 500 HongKong 3 800 Motonet 5 200 Bauhaus 15 600 IHK Työkalut ja varaosat 2 400 Janla Oy (entinen Byggmax) 2 100 Tokmanni, Asko ja Sotka 8 900 Kauppakeskus Veska 26 400 KERROSALA YHTEENSÄ 100 000 Kauppakeskus Veskassa on (12/2018) yhteensä 26 vähittäiskaupan ja palvelualojen toimijaa, joista 13 erikoiskaupan palveluja, 7 liikunta- ja hyvinvointipalveluja ja 4 ravintolapalveluja. Myös kunnalla ja seurakunnalla on toimintoja ja palveluja Veskassa. Erikoiskaupan palveluja on tarjolla muotikaupassa (8), kodin sisustustarvikkeiden kaupassa (4) ja lemmikkieläinten tarvikkeiden kaupassa (1). (www.veska.fi)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (27) Kuva 8: Partolan alueen kaupalliset palvelut syksyllä 2018 (pohjakartta Pirkkalan kunta). 3.2.2 Vähittäiskaupan kilpailutilanne - ostovoiman siirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän kaupalliset palvelut ovat vetovoimaisia ja alueella olevat suuret kaupan keskittymät vetävät ostovoimaa koko maakunnasta ja myös maakunnan ulkopuolelta. Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2016 arviolta noin +19 %. Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2016 ns. keskustahakuisessa erikoiskaupassa (muu erikoiskauppa) noin +59 % sekä paljon tilaa vaativassa kaupassa (sis. autokaupan) noin +24 %. 3.2.3 Ostovoima ja ostovoiman kehitys Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Arvio tarkastelualueen ja vaikutusalueen ostovoiman kehityksestä perustuu vuonna 2014 valmistuneen Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvityksen laskentaperusteisiin. Ostovoima on arvioitu väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen avulla ja ostovoiman kehitys väestösuunnitteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin edellä mainitussa selvityksessä päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoiskaupassa 2 % / vuosi. Ostovoiman kehitysarvio kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, mutta ei sitä, missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoimalaskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Käytännössä esimerkiksi Pirkkalaan, Tampereelle ja Lempäälään kohdistuvan ostovoiman määrä on laskelmaa suurempi, koska alueelle kohdistuu ostovoimaa myös koko maakunnasta ja myös maakunnan ulkopuolelta. Pirkkalan väestön kauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2016 noin 186 milj.. Ostovoima lisääntyy vuosina 2016-2025 edellä esitetyillä laskentaperusteilla noin 58 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 13 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 18 milj. sekä tilaa vaativaan erikoiskauppaan, autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 27 milj.. Vuosina 2016-2040 Pirkkalan ostovoiman kasvu on noin 201 milj..
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (27) Taulukko 4. Arvio Pirkkalan ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä (vuoden 2016 rahassa). Pirkkalan ostovoima, milj. 2016 2025 2040 Muutos 2016-2025 Muutos 2016-2040 Päivittäistavarakauppa 57 71 101 13 43 Muu erikoiskauppa 51 69 114 18 63 Tiva, autokauppa ja huoltamot 78 105 173 27 95 KAUPPA YHTEENSÄ 186 245 387 58 201 Veskan vaikutusalueen (Pirkkalan ja Lempäälän kunnat sekä Tampereen eteläinen ja kaakkoinen palvelualue) väestön kauppaan kohdistuva ostovoima oli vuonna 2016 noin 1 146 milj.. Vaikutusalueen ostovoima lisääntyy vuosina 2016-2025 edellä esitetyillä laskentaperusteilla noin 424 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 102 milj., muuhun erikoiskauppaan noin 128 milj. sekä tilaa vaativaan erikoiskauppaan, autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 194 milj.. Vuosina 2016-2040 vaikutusalueen ostovoiman kasvu on noin 1 257 milj.. Taulukko 5. Arvio vaikutusalueen (Pirkkalan ja Lempäälän kunnat sekä Tampereen eteläinen ja kaakkoinen palvelualue) ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä (vuoden 2016 rahassa). Vaikutusalueen ostovoima, milj. 2016 2025 2040 Muutos 2016-2025 Muutos 2016-2040 Päivittäistavarakauppa 353 455 626 102 272 Muu erikoiskauppa 315 443 705 128 391 Tiva, autokauppa ja huoltamot 478 673 1 072 194 594 KAUPPA YHTEENSÄ 1 146 1 570 2 403 424 1 257 3.2.4 Arvio liiketilatarpeesta ja sen kehityksestä Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet, jolloin nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman ja sen kehityksen perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisten myyntitehokkuuksien ( /k-m 2 /vuosi) avulla. Liiketilatarpeen arvioinnissa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2014 valmistuneessa Pirkanmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä. Arvio liiketilan tarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 5 600 /k-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 2 400 /k-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 300 /k-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Arvioitu tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa, joka lisää liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja toimialoittain. Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilatarpeeseen. Edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna Pirkkalan laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2016 noin 55 100 k-m 2. Väestökehitykseen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioon perustuva liiketilan lisätarve on vuosina 2016-2025 noin 18 100 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 2 400 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 7 400 k-m 2 sekä tilaa vaativaan erikoiskauppaan, autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 8 300 k-m 2. Vuosina 2016-2040 liiketilan lisätarve on noin 62 700 k-m 2. Vähittäiskaupan lisäksi myös kaupalliset palvelut tarvitsevat liiketilaa ja ne käyttävät samoja liiketiloja vähittäiskaupan kanssa. Kaupallisten palveluiden liiketilatarpeen on laskettu olevan 30 % vähittäiskaupan tarpeesta. Kaupallisten palvelujen liiketilan laskennallinen lisätarve Pirkkalassa on 5 500 k-m 2 vuosina 2017-2030 ja 18 800 k-m 2 vuosina 2016-2040.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (27) Taulukko 6. Pirkkalan laskennallinen liiketilatarve Pirkkalan laskennallinen liiketilatarve, k-m 2 2016 2025 2040 Muutos 2016-2025 Muutos 2016-2040 Päivittäistavarakauppa 10 300 12 700 18 000 2 400 7 700 Muu erikoiskauppa 21 300 28 700 47 400 7 400 26 100 Tiva, autokauppa ja huoltamot 23 500 31 800 52 400 8 300 28 900 KAUPPA YHTEENSÄ 55 100 73 200 117 800 18 100 62 700 Kaupalliset palvelut 16 500 22 000 35 300 5 500 18 800 KAUPPA JA PALVELUT YHT. 71 600 95 200 153 100 23 600 81 500 Veskan vaikutusalueen (Pirkkalan ja Lempäälän kunnat sekä Tampereen eteläinen ja kaakkoinen palvelualue) laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2016 noin 339 000 k-m 2. Liiketilan lisätarve on vuosina 2016-2025 noin 130 000 k-m 2. Lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 18 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 53 000 k-m 2 sekä tilaa vaativaan erikoiskauppaan, autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 59 000 k-m 2. Vuosina 2016-2040 liiketilan lisätarve on noin 391 000 k-m 2. Kaupallisten palvelujen liiketilan laskennallinen lisätarve vaikutusalueella on 39 200 k-m 2 vuosina 2017-2030 ja 117 500 k-m 2 vuosina 2016-2040. Taulukko 7. Vaikutusalueen (Pirkkalan ja Lempäälän kunnat sekä Tampereen eteläinen ja kaakkoinen palvelualue) laskennallinen liiketilatarve Vaikutusalueen laskennallinen Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kyseessä on tietyn alueen väestömäärään perustuvan ostovoima-arvion pohjalta laskettu liiketilatarve. Laskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Laskelman mukaisessa tilanteessa alueen kaikki ostovoima toteutuu myyntinä omalla alueella (ostovoiman siirtymä 0 %). Käytännössä Pirkkalaan, Lempäälään ja Tampereelle tulee tulevaisuudessakin kohdistumaan osa kaupunkiseudun muiden kuntien ja koko maakunnan ostovoimasta, joten tarkastelualueen ja vaikutusalueen liiketilatarve on laskennallista liiketilatarvetta suurempi. 3.3 Matkailun tunnuslukuja 2016 2025 2040 liiketilatarve, k-m 2 Päivittäistavarakauppa 63 100 81 300 111 700 18 200 48 600 Muu erikoiskauppa 131 100 184 400 293 900 53 300 162 800 Tiva, autokauppa ja huoltamot 144 900 203 900 325 000 59 000 180 100 KAUPPA YHTEENSÄ 339 100 469 600 730 600 130 500 391 500 Kaupalliset palvelut 101 700 140 900 219 200 39 200 117 500 KAUPPA JA PALVELUT YHT. 440 800 610 500 949 800 169 700 509 000 3.3.1 Majoitus- ja ravitsemispalvelujen toimipaikat Muutos 2016-2025 Muutos 2016-2040 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Pirkkalassa ei ole tällä hetkellä hotellitason majoituspalveluja. Muita majoitusliikkeitä toimi vuoden 2016 lopussa 3 kpl. Ravitsemispalvelujen toimipaikkoja oli Pirkkalassa vuonna 2016 yhteensä 31, joista 8 oli ravintoloita ja 23 muita ravitsemispalveluita. Vuosina 2010-2016 majoitustoimipaikkojen määrä on lisääntynyt yhden ja ravitsemispalvelujen toimipaikkojen määrä 7 toimipaikkaa. Vuonna 2016 Pirkkalassa toimivien majoitusliikkeiden henkilöstömäärä oli 1 henkilö ja liikevaihto noin 281 000 ja ravitsemispalvelujen henkilöstömäärä 117 henkilöä ja liikevaihto noin 10 milj. (noin 84 600 /työpaikka). Tampereella oli vuonna 2016 yhteensä 49 majoituspalvelujen toimipaikkaa, joista hotelleja oli 27 kpl. Yli puolet (57 %) Pirkanmaan hotellitason majoituspalveluista toimi Tampereella. Myös ravitsemispalvelut keskittyvät Tampereelle. Tampereella toimi vuonna 2016 yhteensä 723 ravitsemispalvelujen toimipaikkaa, joka on 58 % Pirkanmaan ravitsemispalvelujen toimipaikoista. Vuosina 2010-2016 Tampereen hotellien määrä on lisääntynyt neljällä ja muiden majoituspalvelutoimipaikkojen määrä kahdeksalla. Ravitsemispalvelujen määrä on lisääntynyt 33 toimipaikalla, ravintoloiden määrä on lisääntynyt (+49 kpl) ja muiden ravitsemispalvelujen määrä vähentynyt (-16 kpl). Tampereen hotellien henkilöstömäärä oli 463 henkilöä ja liikevaihto noin 97 milj. (noin 208 660 /työpaikka) vuonna 2016. Ravitsemispalvelujen henkilöstömäärä oli 3 129 henkilöä ja liikevaihto noin 356 milj. (noin 113 730 /työpaikka) vuonna 2016.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (27) Lempäälässä oli majoituspalvelujen toimipaikkoja 4 kpl ja ravitsemispalvelujen toimipaikkoja 48 kpl vuoden 2016 lopussa. Majoitustoimipaikkojen määrä on lisääntynyt kahdella ja ravitsemispalvelujen toimipaikkojen määrä vähentynyt kuudella vuosina 2010-2016. 3.3.2 Yöpymisten määrä Taulukko 8. Majoitus- ja ravitsemispalvelujen toimipaikat (Tilastokeskus: Toimipaikkarekisteri) Toimipaikat 2016 Hotellit Muu majoitus Muu MAJOITUS YHTEENSÄ Ravintolat ravitsemistoiminta RAVITSEMIS- TOIMINTA YHTEENSÄ Pirkkala 0 3 3 8 23 31 Lempäälä 0 4 4 18 30 48 Tampere 27 22 49 307 416 723 Pirkanmaa 47 83 130 458 795 1 253 Toimipaikat 2010 Hotellit Muu majoitus Muu MAJOITUS YHTEENSÄ Ravintolat ravitsemistoiminta RAVITSEMIS- TOIMINTA YHTEENSÄ Pirkkala 2 0 2 8 16 24 Lempäälä 0 2 2 20 34 54 Tampere 23 14 37 258 432 690 Pirkanmaa 40 51 91 408 848 1 256 Tampereella rekisteröitiin vuonna 2017 yhteensä noin 1 129 400 yöpymistä, joista 940 800 (83 %) oli kotimaisia ja 188 600 (17 %) ulkomaisia yöpymisiä. Tampereen yöpymiset lisääntyivät edellisvuodesta +9,6 %. Koko maassa kirjattiin vuonna 2017 noin 21,9 miljoonaa yöpymistä, joten Tampereen markkinaosuus koko maan yöpymisistä oli 5,2 %. Kotimaisten yöpymisten määrä lisääntyi edellisvuodesta noin +8,8 % ja ulkomaisten yöpymisten määrä noin +13,6 %. Alkuvuonna 2018 (tammi-lokakuu) Tampereella kirjattiin noin 980 100 yöpymistä, joka on +1,2 % enemmän kuin samana ajanjaksona vuonna 2017. Kuva 9: Tampereen yöpymisvuorokausien määrä ja yöpymisten osuus koko maan yöpymisistä (Tilastokeskus, majoitustilasto) Muualla Tampereen seudulla pois lukien Tampere (Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti, Ylöjärvi) rekisteröitiin vuonna 2017 yhteensä noin 187 700 yöpymistä, joista 174 300 (93 %) oli kotimaisia ja 13 400 (7 %) ulkomaisia yöpymisiä. Muualla Tampereen seudulla yöpymiset lisääntyivät edellisvuodesta +5,1 %.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (27) 3.3.3 Majoituskapasiteetti, käyttöaste ja keskihinta Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan vuonna 2017 Tampereella oli 26 rekisteröityä majoitusliikettä, joissa oli yhteensä noin 3 153 huonetta. Huonekäyttöaste oli Tampereella kaikkien majoitusliikkeiden osalta 61,1 %, kun se koko maassa oli 51,9 %. Tammi-lokakuussa 2018 huonekäyttöaste oli Tampereella 62,6 % (koko maa 52,1 %). Tampereen hotellitason majoitusliikkeissä oli vuonna 2017 yhteensä 3 059 huonetta. Hotellihuoneiden käyttöaste oli Tampereella 61 % ja Pirkanmaalla 56 %. Kuva 10: Huoneiden lukumäärä ja huoneiden käyttöaste (%) Tampereella (Tilastokeskus) Tampereen majoitusmyynti oli vuonna 2017 yhteensä noin 69 milj., joka oli noin 5,8 % koko maan majoitusmyynnistä. Huoneen keskihinta kaikki majoitusliikkeet huomioon ottaen oli Tampereella 99,48 (koko maassa 98,43 ). Tammi-lokakuussa 2018 huoneen keskihinta oli 102,83 (koko maa 99,30 ). Hotellihuoneen keskihinta oli vuonna 2017 Tampereella 103,43 ja Pirkanmaalla 100,37. Kuva 11: Tampereen majoitusmyynti (milj. ) ja huoneen keskihinta ( ) (Tilastokeskus)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (27) RevPar eli majoituksen keskimääräinen myyntitulo käytettävissä olevaa huonetta kohden on majoituksen kokonaismyyntitulo jaettuna käytettävissä olevalla huonekapasiteetilla. RevPar oli vuonna 2017 kaikki majoitusliikkeet mukaan lukien Tampereella keskimäärin 60,77 euroa ja koko maassa keskimäärin 51,06. Hotellitason majoitusliikkeissä RevPar oli vuonna 2017 Tampereella 63,07. (Tilastokeskus, majoitustilasto). Kuva 12: Majoituksen RevPar ( ) Tampereella (Tilastokeskus, majoitustilasto) 3.3.4 Tampereen hotellihankkeet Pirkkalan Veskan hotellihankkeen lisäksi Tampereella on vireillä useita hotellihankkeita. Tampere-talon yhteyteen avautuu loppuvuonna 2019 uusi Marriott-hotelli. Hotelli on suunnattu liikematkustajille ja perheille. Hotelliin tulee 229 huonetta sekä ravintola- ja kuntosalipalveluita. Tampereen keskustaan rakentuu vuoteen 2024 mennessä Tampereen kansi, jonka päälle rakennetaan tapahtuma-areena sekä toimisto- ja liiketiloja, asuntoja, hotelli ja suomen toinen kasino. Monitoimiareena ja hotelli valmistuvat vuonna 2021. Areenaan mahtuu yli 15 000 katsojaa ja areenalle odotetaan lähes 1 miljoonaa kävijää vuosittain. Hotelliin on tulossa 285 huonetta ja vajaan 1 000 neliömetrin ravintola. Osa hotellihuoneista on areenahuoneita, joista on suora näkyvyys pelikentälle ja konserttilavalle. Tampereen messu- ja urheilukeskuksen alueella on 9.7.2018 voimaan tullut asemakaava, jossa on osoitettu tontti hotellin rakentamista varten. Tontin rakennusoikeus on 12 000 k-m 2. Hotellia on valmisteltu yhteistyössä Tampereen messu- ja urheilukeskus Oy:n kanssa elinkeinoelämää ja matkailua vahvistavana hankkeena. Tampereen kaupunki järjesti 31.8.2018-30.11.2018 yhteistyössä Tampereen Messut - konsernin kanssa hotellitontin konsepti- ja tontinluovutuskilpailun. Määräaikaan mennessä kilpailuun ei jätetty kilpailuehdotuksia. Särkänniemen alueen asemakaavaluonnos mahdollistaa Särkänniemen huvipuiston kehittämisen, asuinkerrostalojen, liike-, palvelu-, tuotanto- ja toimistotilojen ja hotellin ja monitoimiareenan rakentamisen sekä Mustalahden satama-alueen kehittämisen. Satama-alueen koillisreunaan on varattu paikka Järvikeskukselle. Järvikeskuksen tavoitteena on tarjota yhteinen ja ympärivuotinen paikka järvistä ja luonnosta nauttimiseen. Ennakkovalmistelujen yhteydessä keskukseen on kaavailtu mm. monipuolista aktiviteettitoimintaa, tapahtumia, ravintolapalveluita, yhteistä tekemistä, suomalaisesta luonnosta ammentavaa hyvinvointikokonaisuutta, sekä luontotietoa ja elämyksiin perustuvaa oppimista. Asemakaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2019 aikana.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (27) 3.3.5 Tampereen messu- ja urheilukeskuksen kävijämäärä ja kävijöiden rahankäyttö Tampereen messu- ja urheilukeskuksen tiloissa järjestetään vuosittain noin 250 tapahtumaa. Vuonna 2017 monitoimikeskuksen kävijämäärä oli 687 652 kävijää, joista tapahtumakävijöitä oli 441 369 ja päivittäisiä urheilukäyttäjiä 246 283. Tampereen Messut järjesti vuonna 2017 Tampereen messu- ja urheilukeskuksen tiloissa 19 messutapahtumaa, joista 11 kuluttajille ja kahdeksan ammattilaisille. Lisäksi Tampereen messujen tapahtumatoimisto Finland Events toteutti 40 tapahtumaa, joista osa oli räätälöityjä yritystapahtumia ja osa yleisölle avoimia tapahtumia, tilaisuuksia ja konsertteja. Messut ja tapahtumat tuovat Tampereen messu- ja urheilukeskukseen vuosittain noin 160 000 tapahtumavierasta ja noin 4 000 näytteilleasettajaa. (Tampereen kaupunki: Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen hotellin konsepti- ja tontinluovutuskilpailu, kilpailuohjelma 31.8.2018) Vuoden 2018 kävijämäärä on yhteensä 667 401, josta tapahtumakävijöitä 421 343 ja päivittäisiä urheilukäyttäjiä 246 058. Tampereen Messut järjesti vuonna 2018 yhteensä 18 messutapahtumaa, joista kymmenen kuluttajille ja kahdeksan ammattilaisille. Lisäksi Tampereen Messujen tapahtumatoimisto Finland Events toteutti 33 tapahtumaa, joista osa oli räätälöityjä yritystapahtumia ja osa yleisölle avoimia tapahtumia, tilaisuuksia ja pieniä messutapahtumia. Messuilla ja tapahtumissa oli yli 166 000 messuvierasta. (Tampereen messut 13.12.2018) Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan Tampereen messu- ja urheilukeskuksen tapahtumien talousvaikutus seudulle oli 89,8 milj., josta tapahtumissa kävijöiden vaikutus oli 39,8 milj., näytteilleasettajien vaikutus 33,1 milj. ja urheilukäyttäjien vaikutus 16,9 milj.. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 1 119 henkilötyövuotta, josta välitön työllisyysvaikutus oli 752 henkilötyövuotta. Myynnin lisäys Tampereen kaupunkiseudun hotelleille ja ravintoloille oli 38,3 miljoonaa euroa. Messukävijät kuluttivat keskimäärin 110 /kävijä/matka (Tampereen seudun ulkopuolelta saapuvat 127 /kävijä ja seudulla asuvat 61 /kävijä). Keskimääräisestä rahankäytöstä kohdistuu ravintola- ja kahvilapalveluihin 34 /kävijä, hotelli- ja muihin majoituspalveluihin 32 /kävijä, juna- ja bussilippuihin 10 /kävijä ja kestokulutustavaroiden ostoon 7 /kävijä. (Tampereen messu- ja urheilukeskuksen tapahtumat ja niiden vaikutukset 2017) 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Kauppakeskus Veskan laajennus- ja hotellihanke Kauppakeskus Veskan asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Veskan kauppakeskuksen kehittäminen ja hotellirakentaminen korttelissa. Alustavan kaavaluonnoksen mukaan korttelin kokonaisrakennusoikeus on 60 000 k-m 2, josta Kauppakeskus Veskan rakennusoikeus on 40 000 k-m 2 ja hotellin rakennusoikeus 20 000 k- m 2. Hotellin rakennusoikeudesta noin 10 000 k- m 2 tulee hotellille ja noin 10 000 k-m 2 pysäköintihallille. Alustavan suunnitelman mukaan hotelliin tulisi noin 180 huonetta sekä palvelutiloja (mm. kahvila- ja ravintolapalveluja). Hotellin yhteyteen ei tule vähittäiskaupan liiketilaa. Hotellin rakennuskustannusten arvioidaan olevan noin 35 milj.. Hotellin arvioidaan työllistävän toimintavaiheessa noin 80 henkilöä. Kuva 13: Ote asemakaavamuutoksen alustavasta luonnoksesta (Pirkkalan kunta 2018)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (27) Kauppakeskus Veskan rakennusoikeus on alustavan kaavaluonnoksen mukaan 40 000 k-m 2. Kauppakeskuksen nykyinen kerrosala on noin 26 400 k-m 2, joten asemakaavamuutos mahdollistaa noin 13 600 k-m 2 :n laajennuksen. Kauppakeskuksen arvioidaan laajenevan alkuvaiheessa noin 4 600 k-m 2, jolloin kauppakeskuksen kokonaisala olisi yhteensä noin 31 000 k-m 2. Alkuvaiheen laajennusosaan on suunniteltu pieniä liiketiloja erikoisliikkeille sekä ravintola- ja muille palveluille. Myöhemmin kauppakeskusta on mahdollista laajentaa vielä noin 9 000 k-m 2. Kuva 14: Havainnekuva korttelista etelän suunnasta (NEVA Arkkitehdit) Muu liikerakentaminen Kauppakeskus Veskan laajennus- ja hotellihankkeen lisäksi selvityksessä on tarkasteltu lähipalvelujen perustamismahdollisuuksia Naistenmatkantien, Härmäläojansillan, Nuolialantien ja Härmäläojan rajaamalle alueelle Partolan kaupallisten palvelujen alueen itäpuolella. Alueella olevassa rakennuksessa toimii tällä hetkellä pizzeria, eläinlääkäriasema sekä kauneus- ja hoitopalveluja. Alueelle on alustavasti suunniteltu uusia asuinrakennuksia ja niiden alimpiin kerroksiin pieniä liiketiloja lähipalveluille noin 3 000 k- m 2. Kuva 15: Suunnitellun asuin- ja liikerakentamisen alue (keltainen rajaus)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (27) 4.2 Vaikutukset kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytyksiin 4.2.1 Liiketilan mitoitus suhteessa maakuntakaavan enimmäismitoitukseen Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 määritelty vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus on Partolan kaupallisten palvelujen alueella 120 000 k-m 2, josta enintään 10 000 k-m 2 voi olla päivittäistavarakauppaa ja enintään 60 000 k-m 2 keskustahakuista kauppaa. Partolan alueen vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala on yhteensä noin 100 000 k-m 2. Kerrosala sisältää päivittäistavarakauppaa, erikoistavarakauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sekä merkittävässä määrin myös kaupallisia palveluja ja Kauppakeskus Veskassa myös julkisia palveluja (kunta ja seurakunta). Alustava asemakaavaluonnos mahdollistaa Kauppakeskus Veskan laajentamisen noin 13 600 k- m 2 :llä. Suunniteltuun hotelliin ei tule liiketilaa. Mikäli kaavaluonnoksen mahdollistama liiketila toteutuu kokonaisuudessaan, on Partolan kaupallisten palvelujen alueen vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen kerrosala noin 113 600 k-m 2, jolloin Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukaisesta Partolan kaupallisten palvelujen alueen vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoituksesta jää käyttämättä 6 400 k-m 2. Pirkanmaan maakuntakaavassa määritelty enimmäismitoitus ei ylity, joten alustavan asemakaavaluonnoksen mahdollistama liiketilan lisäys ei vaaranna seudun palveluverkon tasapainoista kehitystä, joka on Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 keskeinen tavoite. Taulukko 9. Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitetun Partolan kaupallisten palvelujen alueen vähittäiskaupan enimmäismitoitus, arvio Partolan alueen nykyisestä kerrosalasta ja alustavan asemakaavaluonnoksen mahdollistama kerrosalan lisäys Partolan kaupallisten palvelujen alue k-m 2 Maakuntakaavan enimmäismitoitus 120 000 Nykyinen kerrosala 100 000 AK:n mahdollistama uusi kaupan kerrosala 13 600 Erotus: enimmäismitoitus - nykyinen ja uusi kerrosala 6 400 Suunniteltu muu liikerakentaminen Naistenmatkantien itäpuolella sijoittuu Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 osoitetun Partolan kaupallisten palvelujen alueen ulkopuolelle. Liiketilan alustava mitoitus on 3 000 k-m2, joten maakuntakaavan enimmäismitoitus ei ylity, vaikka alue laskettaisiin kuuluvaksi Partolan alueeseen. 4.2.2 Liiketilan mitoitus suhteessa liiketilan lisätarpeeseen Suunnitellun liikerakentamisen vaikutuksia kaupallisten palvelujen palveluverkkoon ja nykyisten vähittäiskaupan myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin voidaan arvioida vertaamalla suunniteltua mitoitusta laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen. Mikäli liiketilan lisätarve riittää kattamaan suunnitellun liikerakentamisen, ei uuden liiketilan rakentamisella ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia. Pirkkalan oman väestön ostovoiman mahdollistama vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen liiketilan laskennallinen lisätarve on vuosina 2016-2025 noin 23 600 k-m 2 ja vuosina 2016-2040 noin 81 500 k-m 2. Vaikutusalueen (Pirkkalan ja Lempäälän kunnat sekä Tampereen eteläinen ja kaakkoinen palvelualue) väestön ostovoiman mahdollistama liiketilan laskennallinen lisätarve on vuosina 2016-2025 noin 169 700 k-m 2 ja vuosina 2016-2040 noin 509 000 k-m 2. Alustavan asemakaavaluonnoksen liiketilan mitoitus Pirkkalan oman väestön kysynnän kasvu vuoteen 2025 mennessä riittää kattamaan alustavan asemakaavaluonnoksen mahdollistaman Kauppakeskus Veskan laajennuksen. Alustavan kaavaluonnoksen mahdollistaman uuden liikerakentamisen toteutuminen kokonaisuudessaan (13 600 k-m 2 ) käyttää Pirkkalan vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen vuosien 2016-2025 liiketilan lisätarpeesta (23 600 k-m 2 ) noin 58 % ja vuosien 2016-2040 liiketilan lisätarpeesta (81 500 k- m 2 ) noin 17 %.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (27) Muun liikerakentamisen mitoitus Kauppakeskus Veskan ja Naistenmatkantien itäpuolelle on suunniteltu pinta-alaltaan noin 3 000 k-m 2 liikerakentamista asuinrakennusten alimpiin kerroksiin. Yhdessä Kauppakeskus Veskan alustavan asemakaavaluonnoksen mahdollistaman uuden liikerakentamisen kanssa liiketilan lisäys on 16 600 k-m 2, joka on noin 70 % Pirkkalan vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen vuosien 2016-2025 liiketilan lisätarpeesta ja 20 % vuosien 2016-2040 liiketilan lisätarpeesta. Pirkkalan oman väestön kysynnän kasvu vuoteen 2025 mennessä mahdollistaa sekä Kauppakeskus Veskan laajentamisen alustavan asemakaavaluonnoksen mitoituksen mukaisesti, että Kauppakeskuksen ja Naistenmatkantien itäpuolelle suunnitellun liikerakentamisen toteuttamisen. 4.2.3 Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Alustava asemakaavaluonnos mahdollistaa Kauppakeskus Veskan laajentamisen noin 13 600 k- m 2 :llä. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan kauppakeskus laajenee alkuvaiheessa noin 4 600 k-m 2, jolloin kauppakeskuksen kokonaisala olisi yhteensä noin 31 000 k-m 2. Alkuvaiheen laajennusosaan on suunniteltu pieniä liiketiloja erikoisliikkeille sekä ravintola- ja muille palveluille. Myöhemmin kauppakeskusta on mahdollista laajentaa vielä noin 9 000 k-m 2. Pirkkalan oman väestön vuosien 2016-2025 kysynnän kasvu mahdollistaa asemakaavamuutoksen mahdollistaman uuden liikerakentamisen ja Kauppakeskus Veskan laajentamisen, joten uuden liikerakentamisen myötä ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Pirkkalan oman väestön kysynnän kasvu mahdollistaa myös liikerakentamisen Kauppakeskus Veskan itäpuoliselle alueelle suunniteltujen asuinrakennusten yhteyteen. Koska Pirkkalan oman väestön kysynnän kasvu mahdollistaa liikerakentamisen, ei silla ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia myöskään muualla Pirkkalassa eikä muualla Tampereen seudulla. Uusi liikerakentaminen ja palvelutarjonnan lisääntyminen vahvistavat Kauppakeskus Veskan ja koko Partolan alueen vetovoimaa. Vetovoiman vahvistuminen houkuttelee alueelle lisää asiakkaita, mikä tukee myös Partolan alueella toimivien muiden myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiä. 4.2.4 Majoituspalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset Alustava asemakaavaluonnos mahdollistaa noin 10 000 k-m 2 :n hotellin rakentamisen. Suunnitelmien mukaan hotelliin tulisi noin 180 huonetta/majoitusyksikköä. Noin 180 majoitusyksikön hotelli lisää majoituskapasiteettia noin 65 700 majoitusvuorokautta/ vuosi. Tampereen vuoden 2017 keskimääräisellä hotellihuoneiden käyttöasteella (61 %) tämä tarkoittaisi noin 40 000 majoitusvuorokautta ja keskimääräisellä hotellihuoneen hinnalla (103,43 ) noin 4,1 miljoonan euron majoitusmyyntiä. Veskan hotellin huoneiden ja arvioidun majoitusmyynnin määrä on noin 6 % Tampereen vuoden 2017 hotellihuoneiden ja majoitusmyynnin määrästä. Mikäli Tampereen yöpymisten määrä pysyisi vuoden 2017 tasolla, tarkoittaisi hotellihuoneiden määrän lisääntyminen 180 huoneella noin 58 %:n käyttöastetta, joka mahdollistaa kuitenkin kannattavan liiketoiminnan ja on edelleen korkeampi kuin Pirkanmaalla keskimäärin (56 %). Tampereen seudulla on kuitenkin tavoitteena yöpymisten määrän lisääminen, joten uusi hotelli vaikuttaa olemassa olevien majoituspalvelujen toimintaedellytyksiin todennäköisesti edellä arvioitua vähemmän. Suunnitelmien mukaan hotellin käyttäjät olisivat Tampereen messu- ja urheilukeskuksen tapahtumissa kävijöitä ja tapahtumien työntekijöitä, autolla ja lentäen matkustavia matkailijoita sekä Veskaan avattavan liikunta- ja urheilukeskuksen asiakkaita. Hotellin sijainti Partolan kaupan alueella ja Tampereen messu- ja urheilukeskuksen vieressä tuo synergiahyötyjä kaikille. Tampereen messu- ja urheilukeskuksen ja Tampere-Pirkkala lentoaseman toiminnan vilkastuminen sekä Partolan kaupan alueen kehittyminen ja palvelutarjonnan lisääntyminen tukevat toisiaan ja houkuttelevat Tampereen seudulle lisää matkailijoita ja potentiaalisia yöpyjiä. Kaikki matkailijat eivät välttämättä halua majoittua Tampereen keskustan hotelleissa, joten Veskan hotelli tarjoaa majoitusvaihtoehdon messu- ja urheilukeskuksen ja Partolan palvelujen lähellä. Majoitusvaihtoehtojen lisääntyminen hyödyttää koko Tampereen seudun matkailua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (27) 4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteen kehitykseen 4.3.1 Suunnittelualueen sijainti yhdyskuntarakenteessa Suunnittelualue sijaitsee Pirkkalan kunnan koillisosassa, Partolassa, noin kolme kilometriä Pirkkalan keskustasta itään. Alueen itäpuolella kulkee Tampereen kaupungin raja ja eteläpuolella valtatie 3 (E12). Suunnittelualue on osa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 osoitettua merkitykseltään seudullista Partolan kaupallisten palvelujen aluetta. Seudullisena kaupan keskittymänä Partolan alue palvelee Pirkkalan asukkaiden lisäksi laajalti myös Tampereen ja muiden lähikuntien asukkaita. Partolan alue on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Alueelta on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet sekä Härmälän että Pirkkalan keskustan suuntiin. Kulkuyhteydet julkisella liikenteellä ovat hyvät sekä Pirkkalan keskustaan, että Tampereen suuntaan. Suunnittelualueen sijaintia suhteessa lähialueen väestöön ja työpaikkoihin on tarkasteltu katuverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee runsaasti asutusta ja työpaikkoja niin Pirkkalan kuin Tampereenkin puolella. Alle 3 kilometrin etäisyydellä oli vuoden 2015 lopussa noin 14 960 asukasta ja vuoden 2014 lopussa noin 7 270 työpaikkaa. Taulukko 10. Suunnittelualueen katuverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden asukasmäärä 2015 ja työpaikkamäärä 2014 (Tilastokeskus) Saavutettavuusvyöhyke Väestö Työpaikat 2015 2014 0-1 kilometriä 3 890 1 370 0-3 kilometriä 14 960 7 270 0-5 kilometriä 32 180 23 600 0-10 kilometriä 157 850 96 760 Pirkkalan asumisen päälaajenemissuunta on kunnan kaakkoisosassa. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava mahdollistaa noin 15 000 asukasta, joten suunnittelualueen lähiasutuksen määrä lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa. Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa ja olemassa olevalla Partolan kaupallisten palvelujen alueella, joten alueelle suunnitellulla liikerakentamisella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Suunnittelualueelle sijoittuvat palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Henkilöauton lisäksi palvelut ovat saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Jo nykyisellään toimiva joukkoliikenne tulee edelleen parantumaan mahdollisen raitiotien myötä. Lähiasutuksen suuri ja tulevaisuudessa kasvava määrä sekä hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet läheisiltä asuinalueilta mahdollistavat asioinnin kävellen ja pyöräillen. 4.3.2 Palvelutarjonnan ja palveluverkon alueellisesti tasapainoinen kehitys Alustava asemakaavaluonnos mahdollistaa Kauppakeskus Veskan laajennuksen (13 600 k-m 2 ) ja hotellin rakentamisen (10 000 k-m 2, 180 huonetta). Kauppakeskus Veskan laajennus- ja hotellihanke lisää ja monipuolistaa Partolan alueen erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen tarjontaa. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen vahvistavat koko Partolan alueen vetovoimaa ja asemaa Tampereen kaupunkiseudun eteläosien palveluverkossa. Monipuolinen palvelutarjonta vastaa myös kuluttajien muuttuvaan kysyntään. Tulevaisuudessa kuluttajien tarpeet eriytyvät ja he vaativat ostospaikoiltaan entistä enemmän. Monipuolisen valikoiman merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen. Asiointi suuntautuu sinne, missä nämä edellytykset täyttyvät parhaiten. Kauppakeskuksen näkökulmasta kehitystrendien valossa parhaiten menestyvät palvelutarjonnaltaan monipuoliset keskittymät, joihin kaupan ohella sijoittuu kaupallisia palveluja, terveyspalveluja, julkisia palveluja ja myös asumista. Pirkkalan oman väestön kysynnän kasvu mahdollistaa liiketilan rakentamisen, joten uuden liikerakentamisen myötä ei ole odotettavissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin eikä näin ollen myöskään olemassa olevaan palveluverkkoon. Pirkkalan oman väestön kysyntä mahdollistaa kaupallisten palvelujen kehittämisen myös Pirkkalan kuntakeskuksessa ja muualla Pirkkalassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (27) 4.3.3 Vaikutusalueen keskusten kaupallisten palvelujen kehitys Kauppakeskus Veska ja sitä ympäröivä Partolan alue on Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan palvelujen alue. Alueella on päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluja sekä kahvila- ja ravintolapalveluja, liikunta- ja hyvinvointipalveluja ym. kaupallisia palveluja sekä myös julkisia palveluja (kunta ja seurakunta). Alustavan asemakaavaluonnoksen mahdollistama Kauppakeskus Veskan laajennus- ja hotellihanke ei vaikuta Pirkkalan kuntakeskuksen kehittymiseen ja kaupan palveluihin. Pirkkalan kaupalliset palvelut ovat tällä hetkellä keskittyneet Partolan alueelle, joten Pirkkalan keskustan palvelut ovat jo nykytilanteessa sopeutuneet Partolan palvelutarjontaan. Pirkkalan kunnan tavoitteena on kuitenkin kaupallisten palvelujen lisääminen myös kuntakeskuksessa. Vireillä olevan kunnanvirastotontin rakentamisen myötä keskustan liiketila tulee lisääntymään merkittävästi jo lähivuosina. Koska Pirkkalan oman väestön kysynnän kasvu mahdollistaa Kauppakeskus Veskan suunnitellun laajennuksen, ei laajennuksella ole vaikutuksia Lempäälän ja Tampereen keskusten kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Tampereen ydinkeskusta on palvelutarjonnaltaan ylivertainen, joten sen asema koko maakunnan kaupallisena pääkeskuksena ei ole uhattuna Partolan alueen kehittymisen seurauksena. Myös Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa osoitetun uuden Rautaharkon aluekeskuksen kaupallisten palvelujen kehitysedellytykset säilyvät. 4.4 Vaikutukset kaupallisten palvelujen saavutettavuuteen 4.4.1 Kaupallisten palvelujen koettu saavutettavuus Kaupallisten palveluiden saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä etäisyytenä (fyysinen saavutettavuus) myymälään että koettuna saavutettavuutena. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka asiakas kokee tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta. Jos tavaran tai palvelun hankkiminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono ja jos tavaroiden hankkiminen aiheuttaa vähän tai ei lainkaan vaivaa, on saavutettavuus hyvä (Spåre ja Pulkkinen 1997). Saavutettavuuden tarkastelu painottuu yleensä päivittäistavarakauppaan ja fyysisen saavutettavuuden tarkasteluun. Erikoiskaupassa ja kaupallisissa palveluissa fyysinen saavutettavuus ei ole samalla tavalla keskeinen kuin päivittäistavarakaupassa, koska niissä asioidaan harvemmin. Erikoiskaupan ja kaupallisten palveluiden näkökulmasta fyysistä saavutettavuutta tärkeämpää on koettu saavutettavuus, johon vaikuttavat muun muassa palvelutarjonnan monipuolisuus, valintamahdollisuudet, myymälöiden tuotevalikoima, laatu ja hintataso, asioinnin helppous sekä koko asiointimatkan sujuvuus. Alustavan asemakaavaluonnoksen mahdollistama Kauppakeskus Veskan kehittäminen lisää ja monipuolistaa Partolan alueen palvelutarjontaa, mikä parantaa kaupallisten palvelujen koettua saavutettavuutta Pirkkalassa ja muualla vaikutusalueella asuville sekä kauempaa, erityisesti Tampereen ydinkaupunkiseudun eteläpuolisilta alueilta, Partolan alueella asioiville. Partolan alue palvelee myös Tampereen messu- ja urheilukeskuksen tapahtumissa kävijöitä, joten palvelutarjonnan paraneminen lisää palvelujen koettua saavutettavuutta myös tapahtumissa kävijöiden näkökulmasta. Palvelutarjonnan lisäksi koettuun saavutettavuuteen vaikuttaa myös esimerkiksi asioinnin helppous. Helppoutta voi olla asiakkaasta ja tilanteesta riippuen palvelun saavutettavuus eri kulkumuodoilla, ostostenteon nopeus ja sujuvuus tai pysäköinnin helppous. Helppoutta voi olla myös lyhyt asiointimatka tai kaikkien palveluiden saaminen samasta paikasta. 4.4.2 Suunnittelualueen saavutettavuus eri kulkumuodoilla Saavutettavuus henkilöautolla Suunnittelualueen liikenteellinen sijainti on erinomainen. Suunnittelualue sijoittuu Pirkkalan itäisenä sisääntuloväylänä toimivan Naistenmatkantien varteen. Valtatietä 3 pitkin suunnittelualue on henkilöautolla hyvin saavutettavissa sekä idän että lännen suunnasta koko Tampereen kaupunkiseudulta. Alueelle on hyvät yhteydet Pirkkalan keskustan suunnasta Naistenmatkantietä, Tampereen suunnasta Nuolialantietä ja Ilmailunkatua sekä etelän suunnasta Toivion ja Sarankulman alueelta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (27) Veskan laajennus- ja hotellihankkeen myötä ajoneuvoliikenteen määrä kasvaa Partolan alueella. Suunnittelualueen ja koko Partolan alueen liikenteen ja pysäköinnin sujuvuudella on keskeinen merkitys paitsi palvelujen saavutettavuuteen myös ihmisten mielikuviin ja sitä kautta Partolan alueen kaupalliseen vetovoimaan ja yksittäisten toimijoiden toimintaedellytyksiin. Alustava asemakaavaluonnos mahdollistaa pysäköintihallin rakentamisen Kauppakeskus Veskan nykyiselle pysäköintialueelle. Tampereen ja Pirkkalan raja-alueelta on laadittu liikenneselvitys liikennejärjestelyjen parantamiseksi. Suunnitelman toteuttaminen parantaa ajoneuvoliikenteen sujuvuutta sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä ja turvallisuutta. Suunnittelualueen saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tie- ja katuverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle 3 kilometrin etäisyydellä asuu noin 15 000 asukasta, alle 5 kilometrin etäisyydellä noin 32 200 asukasta ja alle 10 kilometrin etäisyydellä 157 800 asukasta. Saavutettavuus kävellen ja pyörällä Partolan alueen vetovoima ja alueella asiointi perustuu pääosin henkilöautolla tapahtuviin asiointimatkoihin, mutta lähiasutuksen suuri määrä luo edellytykset myös hyvälle kävely- ja pyöräilysaavutettavuudelle. Kävelyetäisyydellä (alle 1 kilometri) suunnittelualueesta asuu noin 3 900 asukasta ja pyöräilyetäisyydellä (alle 3 kilometriä) noin 15 000 asukasta. Lähiasutuksen määrä kasvaa edelleen tulevaisuudessa Kaakkois-Pirkkalan yleiskaavan toteutuessa. Kuva 16: Kauppakeskus Veskan laajennus- ja hotellihankkeen sekä Partolan alueen saavutettavuus (1, 3, 5 ja 10 kilometriä tie- ja katuverkkoa pitkin) Tampereen ja Pirkkalan raja-alueen liikenneselvityksessä esitetyt Naistenmatkantien kiertoliittymän alikulkuyhteydet parantavat kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta. Yhteydet erityisesti pohjoisen ja etelän suunnasta sekä Tampereen messu- ja urheilukeskuksen suunnasta paranevat merkittävästi. Ulkoisten yhteyksien lisäksi myös piha-alueiden rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota liikkumisen miellyttävyyteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen. Saavutettavuus joukkoliikenteellä Suunnittelualue sijoittuu Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävän varteen, joten alue on myös joukkoliikenteellä hyvin saavutettavissa. Jo nykyisellään toimiva joukkoliikenne tulee edelleen paranemaan mahdollisen raitiotien myötä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (27) Kuva 17: Joukkoliikenteen reitit (http://joukkoliikenne.tampere.fi/aikataulut-ja-reitit/reittikartat.html) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan 2040 on kirjattu tavoitteeksi kehittää seudullinen raitiotieliikennejärjestelmä. Pirkkalan suunta on seudullisen raitiotien ensimmäinen kehittämissuunta. Keväällä 2018 valmistuneen selvityksen Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen kaupunkiseudulla mukaan Tampere-Pirkkala - linja voi kulkea joko Nuolialantien tai Ilmailunkadun reittiä Partolaan. Tavoitteena on aloittaa vuoden 2019 aikana raitiotien yleissuunnittelu koskien Suuppa - Partola - Koskipuisto -Koilliskeskus - Lamminrahka -linjaa. Valittava raitiotielinjaus ja pysäkkien sijoittelu vaikuttavat merkittävästi suunnittelualueen ja koko Partolan alueen saavutettavuuteen. Kuva 18: Tampere - Pirkkala - raitiotien vaihtoehtoiset linjaukset (Tampereen kaupunkiseutu: Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen kaupunkiseudulla, 17.5.2018).