TRE:9459/2017 OKM:n lausuntopyyntö 20.12.2017 OKM/10/040/2017 MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI - SELVITYS SUOMEN KIELIVARANNON TILASTA JA TASOSTA. EHDOTUKSET KIELIKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI 1. Selvittäjä ehdottaa, että Tilastokeskus muuttaa kielitaidon tilastointia niin, että henkilö voi äidinkielensä lisäksi ilmoittaa väestörekisteriin muita kotikieliä. Perustelut: Yhteiskunnan kannalta on hyödyllistä tietää nykyistä enemmän kansalaisten kielipääomasta ja monikielisyydestä. On myös aiempaa tavallisempaa, että kansalaisilla on useita äidinkieliä, jolloin vain yhden rekisteröinti olisi outoa. 2. Selvittäjä ehdottaa, että koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa toimenpiteitä, joilla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa opiskelijoiden kielivaranto ja hyödyntää sitä työelämässä. Perustelut: Ehdotettu toimenpide parantaa niin elinkeinoelämän kieliosaamisen täyttämistä kuin yksilöiden mahdollisuuksia työllistyä. Vetovastuu valtakunnan tasolle. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on korostettu opetussuunnitelman perusteisiin ja aiotaan vahvistaa uudessa lukiolakiluonnoksessa. 3. Selvittäjä ehdottaa, että A1-kieli varhennetaan alkamaan viimeistään ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella. Varhentamiseen varataan tarvittava lisäys vähimmäistuntimäärään.
Muu näkemys Perustelut: Kielivarantoa tulee kartuttaa ja varhainen aloitus on luontevin ja helpoin keino. Tampereella varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsia kielisuihkutetaan.1-2 - luokkalaiset tutustuvat lukuvuonna 2017-18 oman koulupolkunsa A1 -kieliin yhden vuosiviikko tunnin verran. Tämä on koettu hyväksi tavaksi ja sitä halutaan jatkaa. Tampere valitaan tällä hetkellä yli 20% muita kieli A1 - kieleksi kuin englantia. 4. Selvittäjä ehdottaa, että A1-kielivalinnaksi suositellaan pääsääntöisesti muuta kuin englantia. Muu näkemys Perustelut: Englannin ylivertainen asema globaalisti vieraana kielenä varmistaa sen, että se opitaan hyvin kuitenkin. Ehdotus kasvattaa ja monipuolistaa kielivarantoa. Huoltajille halutaan jättää valinnanvapaus kielivalinnan suhteen. 5. Selvittäjä ehdottaa, että valinnainen A2-kieli varhennetaan alkamaan 3. luokalta, ja se on pääsääntöisesti englanti. x Muu näkemys Perustelut: Siinä tapauksessa, että A1 - kieli alkaa ensimmäisellä luokalla, tämä on kannatettava näkemys. Tulee varmistaa, että kaikki oppivat englannin. 6. Selvittäjän vaihtoehtoisen ehdotuksen mukaan oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun parannetaan velvoittamalla kunnat laajentamaan oppilaiden mahdollisuuksia valita A-kielen oppimääränä myös muita kieliä kuin englantia. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään alueellisia yhteistyömuotoja ja verkko-opetusta.
Perustelut: Kaikki keinot kielivarannon laajentamiseksi on tarkoituksenmukaista hyödyntää. Kuntien yhteistyö lähtökohtaisesti myös tehostaa toimintaa. 7. Selvittäjän ehdotuksen mukaan lukion rakennetta kehitetään niin, että se mahdollistaa joustavan, pitkäjänteisen ja monipuolisen kieltenopiskelun hyödyntämällä oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia. Perustelut: Jos kielivarantoa halutaan kasvattaa, niin tämä on hyvä keino toisella asteella. 8. Selvittäjän ehdotuksen mukaan suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita ylioppilastutkinnossa. Kehittyvää teknologiaa hyödynnetään kokeen toteutuksessa. Perustelut: Puhumalla paras. 9. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Opetushallitus kehittää yhdessä opetuksen/koulutuksen järjestäjien kanssa tapoja tunnistaa, tukea ja hyödyntää monikielisyyttä nykyistä paremmin oppijoiden, koulun ja paikallisyhteisön vahvuutena.
Perustelut: Tästä hyötyvät kaikki. Monikielisten oppijoiden kotoutuminen paranee, paikallisyhteisö rikastuu kulttuurien moninaisuuden kautta sekä se toimenpiteet vahvistavat yhteiskuntarauhaa. 10. Selvittäjän ehdotuksen mukaan koulujen kielitietoista toimintaa vahvistetaan täydennyskoulutuksella siten, että jokaisella opetuksen järjestäjällä on riittävä määrä kielitietoisen opetuksen asiantuntijoita. Perustelut: Tämä tärkeää koulutusta, sillä uusien opetussuunnitelmien ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaan kielitietoinen opetus on yksi kantava voima oppimisen edistämisessä. 11. Selvittäjän ehdotuksen mukaan oppilaitokset tarjoavat eri asteilla kieliin erilaisia polkuja: kielikerhoja, pelillistämistä ja muita digitaalisten sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia. Perustelut: Tampereen kokemuksen mukaan ehdotetut toimenpiteet ovat oppijoita todella motivoivia toimenpiteitä. 12. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kehitetään toiselle asteelle mallit in- ja nonformaalisti opitun osaamisen tunnustamiselle.
Perustelut: Esimerkiksi maahanmuuttajilla on ilman perinteistä opetusta hankittua kielitaitoa. Kieltenopetuksessa ollaan kehittämässä työkaluja, joilla voidaan tehdä kielitaidon tunnistamista ja tunnustamista. 13. Selvittäjän ehdotuksen mukaan selvitetään mahdollisuudet lukion ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyölle ja Yleisten kielitutkintojen kehittämiselle vastaamaan tarpeeseen toisen asteen Ykinä. Perustelut: Lukiolaiset voivat jo nyt opiskella vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kieliä, mutta asiaa voisi selkeyttää. Kannatetaan standardoitua tapaa osaamisen osoittamiseen. 14. Selvittäjän ehdotuksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa lisätään muilla kuin kotimaisilla kielillä annettavaa tutkintokoulutusta ja vahvistetaan kieliopintojen roolia kaikessa koulutuksessa. Perustelut: Tarve kasvaa koko ajan ainakin suurissa kaupungeissa. Tukee koulutusvientiä. Tukee mahdollisuutta työskennellä kansainvälisissä yrityksissä. 15. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Kansallinen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuoden 2020 jälkeen arvioinnin ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista yhteisten tutkinnon osien ml. kielten opiskeluun ja oppimiseen. Perustelut: Tarvittava arviointi myös muista kuin kielten opetukseen ja oppimiseen liittyvistä näkökulmista.
16. Selvittäjän ehdotuksen mukaan varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tuodaan kielenopiskelun aloittamiseen orientoivia elementtejä, kuten leikillisyyttä, pelillisyyttä, kielisuihkuttelua jne. Perustelut: Toimenpiteet, joita on jo käytännössä kokeiltu kunnassa, on koettu hyviksi tavoiksi edistää kielten opiskelua. Samoja elementtejä voisi viedä myös oman äidinkielen opetukseen. 17. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kieltenopetuksen kärkihankkeen sekä kielikylpyopetuksen kehittämistoimien pohjalta vahvistetaan varhaiskasvatuksessa vieraiden kielten opiskelun aloittamista tukevaa ja siihen orientoivaa pedagogiikkaa. Perustelut: Kannatettava ehdotus, joka vaatii pedagogista koulutusta. Kielipääoman kasvattaminen jo varhaiskasvatuksesta lähtien mahdollistaa nykyistä laajemman kielivarannon niin yksilöille kuin kansakunnalle. 18. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot vahvistavat kielitietoisuuteen ja lasten kielellisen kehityksen tukemiseen perehdyttäviä sisältöjä lastentarhanopettajakoulutuksessa. Perustelut:
19. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja järjestävät yhteistyönä lyhytkestoisempaa täydennyskoulutusta ja erikoistumiskoulutusohjelman kielitietoisesta opetuksesta lastentarhanopettajille. Perustelut: Tämä on tarkoituksenmukaista järjestää tavalla tai toisella. 20. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kannustetaan kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta. Ohjelmissa huomioidaan myös vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli kieliopintojen jatkumon varmistamisessa. Perustelut: Kokonaisvaltainen kieli- ja kansainvälistymisohjelma on tarkoituksenmukainen ja se liittyy kiinteästi myös kuntien maahanmuutto-ohjelmiin ja linjauksiin. Kummatkin yhdessä edistävät alueiden monikulttuurisuutta, kuntalaisten kielivarantoa ja yritysten kansainvälistymistä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten on vaikea sitoutua kielitarjontaan, jos opiskelijoita on vähän. Taloudelliset realiteetit on otettava huomioon. Tampereella koulutuspoliittinen työryhmä aloittaa mm. tähän liittyvää työskentelyä. 21. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Opetushallitus kokoaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kieltenopetuksen kehittäjäkuntien verkoston, jossa kunnille annetaan tukea ja mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvien käytäntöjen löytämiseksi ja levittämiseksi kieltenopetukseen. Työssä hyödynnetään olemassa olevia verkostoja. Opetushallituksen kokeilukeskus osallistuu verkoston luomiseen.
Perustelut: Ehdotettu toimenpide on tarpeellinen. Kuntaliitto voi toimia tämän koordinaattorina. Kehittäjäkunniksi valittaneen erilaisia kuntia, mutta joukkoon tulisi sisällyttää useita suuria koulutuksenjärjestäjiä, joilla on runsas kielivalikoima. 22. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät kielten ylioppilaskokeiden huomioimista opiskelijavalinnassa. Tämä tarkoittaa myös muita kieliä kuin suomea/ruotsia ja englantia. Perustelut: Kielipääoma on yksi tärkeimmistä pääomista, mikä lukiolaiset tuovat mukanaan korkeatason oppilaitoksiin, joten sen kartuttamiseen tulisi kannustaa mm. ehdotetulla tavalla. 23. Selvittäjän ehdotuksen mukaan muutetaan asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Perustelut: Nykymaailmassa tämä ei ole kohtuuton vaatimus. Se parantaa työllistymismahdollisuuksia ja työssä menestymisen edellytyksiä. 24. Selvittäjän ehdotuksen mukaan osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitetään joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.
Perustelut : Kielitaitoa hankitaan ja se karttuu nykyisin globaalissa maailmassa ihmisille useilla eri tavoilla. Sen vuoksi ehdotus on hyvä. Se liittyy myös ehdotukseen yki-testien kielivalikoiman lisäämisestä, minkä avulla voitaisiin standarditestillä osoittaa eri kielten osaamisen taso. Tukee osaltaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, jotka sisältyvät mm. lukion opetussuunnitelman perusteisiin. 25. Selvittäjän ehdotuksen mukaan korkeakoulut sopivat Unifin ja Arenen johdolla työnjaosta ja yhteistyöstä Aasian ja Afrikan kielten (esim. somali, kurdi, vietnam, kiina, korea, japani) perusopetuksessa kielikeskuksissa tai vastaavissa. Tarkastelu tehdään rinnan kielten tutkintokoulutuksen kehittämisen kanssa. Yhteistyönä kehitetään myös Aasian ja Afrikan kielten verkko-opetusta maan korkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Perustelut: Kasvavien ja kehittyvien talouksien kielten opetuksen lisääminen on yksinkertaisesti tärkeää. Samalla tulisi huolehtia maassa jo näissä kielissä olevan kielivarannon hyödyntämisestä. 26. Selvittäjän ehdotuksen mukaan korkeakoulut lisäävät suomen/ruotsin toisena kielenä opetukseen syventäviä kursseja. Perustelut: Kaikki lisäys ja etenkin syventävien kurssien lisäys toisen kielen opetukseen on tärkeää ja ajankohtaista, jopa akuuttia. 27. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kielten tutkinto-opiskelu ja tutkimus profiloidaan eri yliopistoissa eri tavoin, ja tarpeisiin vastaamista arvioidaan yliopistojen yhteistyönä kansallisen kielivarannon näkökulmasta. Samalla huolehditaan siitä, että kielten aineenopettajakoulutusta tarjoavissa yliopistoissa on tarjolla riittävän laaja kieliaineiden kirjo. Kiinan kielen opetusta lisätään eniten.
Perustelut: Profiloinnissa tulee ottaa huomioon paitsi kansallinen kielivaranto myös mahdollisuuksien mukaan alueen oma elinkeinorakenne varsinkin vientipainotteisilla alueilla. 28. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot kehittävät uudenlaisia, kieliaineita ja muuta substanssia yhdistäviä tutkinto-ohjelmia. Perustelut: Tämä on tärkeää erityisesti kieliaineiden ja aineenopettajakoulutuksen yhteistyönä ajatellen tulevien aineenopettajien kompetensseja opettaa muillakin kuin suomen kielellä. 29. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot lisäävät yhteistyötä Pohjoismaiden ja Viron yliopistojen kanssa vähemmän opiskelluissa kielissä hyödyntäen opetuksen digitalisaatiota. Perustelut: Hyvä ehdotus, jos näin saadaan aikaan laajennusta kielivalikoimissa. 30. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot uudistavat kielten aineenopettajakoulutusta ja opettajankoulutukseen kohdistuvaa tutkimusta kielten ainelaitosten ja opettajankoulutuslaitosten yhteistyönä. Erityisesti vahvistetaan oppijalähtöisyyteen, monikulttuurisuuteen ja joustaviin suoritustapoihin sekä digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen kohdistuvaa tutkimusta ja osaamista.
Perustelut: Ehdotettu uudistus palvelee yhteiskuntaa nykyistä toimintatapaa paremmin. 31. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kielten aineenopettajakoulutuksessa vahvistetaan kieli- ja kulttuuritietoisen kasvatuksen roolia. Selvitetään mahdollisuus erikoistua pedagogisissa opinnoissa, esimerkiksi opetusharjoittelussa, nykyistä vahvemmin aikuiskoulutukseen. Perustelut: Ehdotettu painotus kieli- ja kulttuuritietoisuuteen on tärkeä. Aikuiskoulutukseen erikoistuminen on niin ikään tarkoituksenmukaista, koska tarve siihen kasvaa niin ikään koko ajan. 32. Selvittäjän ehdotuksen mukaan koulutuksen järjestäjät takaavat opettajille mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, joka tukee kontaktin säilyttämistä kielialueeseen ja kulttuuriympäristöön. Perustelut: Tämä on tärkeää osaamisen ylläpitämiseksi. Erityisen tärkeää tämä on vähemmän puhutuissa kielissä. Ehdotus edellyttää kunnilta opettaja- ja oppilasvaihtoa sekä kansainvälisten kontaktien yllä pitämistä vastavuoroisilla vierailuilla esim. Erasmusohjelmiin osallistumisilla. Täydennyskoulutuksesta syntyvät kustannukset on otettava rahoituksessa huomioon. 33. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot jatkavat yhdessä työelämän toimijoiden kanssa erikoistumiskoulutusten kehittämistä opettajille aiheina esim. kielitietoisuus, monikielisyys, kaksikielinen pedagogiikka ja monikulttuurisissa yhteisöissä toimiminen.
Perustelut: Ehdotuksen tärkeys kasvaa koko ajan kaupunkien, kaupunkilaisten ja yritysten tullessa yhä monikulttuurisemmiksi ja tarvitessa yhä monipuolisempaa kielipääomaa. 34. Selvittäjän ehdotuksen mukaan STM ja OKM vahvistavat neuvoloiden roolia kielitietoisuuden vahvistamisessa ja perheiden monikielisyyden tukemisessa. Perustelut: Oman äidinkielen merkityksestä kertominen on oleellista juuri neuvoloissa ja muussa varhaiskasvatuksessa. Tästä on hyvä esimerkki Tampereella toteutettu oman äidinkielen merkityksestä kertova esite, joka toteutettiin suomen lisäksi 25 kielellä. 35. Selvittäjän ehdotuksen mukaan lisätään oma äidinkieli perusopetuksen säädöspohjaan erillisenä oppimääränä ja määritellään oman äidinkielen opettajien kelpoisuus. Perustelut: Tämä on tärkeä ehdotus, jotta oman äidinkielen opetuksen laatua voidaan parantaa ja mahdollisuutta hyödyntää muissa maissa suoritettuja tutkintoja. Oikeus oman äidinkielen opetukseen on keskeinen maahanmuuttajalasten ja perheiden oikeus. Oman äidinkielen taito on myös pohja muulle oppimiselle ja osaamisen kehittymiselle. Oman äidinkielen opettajien kelpoisuus on syytä määritellä samasta syystä. Tämä ehdotus on kytköksissä siihen, että tilastoinnissa voidaan ilmoittaa useampia kuin yksi äidinkieli. 36. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus tekee yhdessä työnantajien kanssa selvityksen siitä, mikä
on todellinen S2/R2-vaatimustaso työpaikoilla, miten ammatillista kielitaitoa arvioidaan ja miten suomen/ruotsin taitoa voidaan tehokkaasti kehittää työssä. Perustelut: Tämä on tarpeen tehdä, koska se mahdollistaa nykyistä enemmän toisen kielen työn ohessa oppimisen, mikä taas hyödyttää niin yrityksiä, työyhteisöjä kuin yksilöitäkin. 37. Selvittäjän ehdotuksen mukaan mahdollisuuksia suorittaa yleisiä kielitutkintoja parannetaan lisäämällä tutkintojen kielivalikoimaa ja vauhdittamalla tutkintojen digitalisoimista. Perustelut: Standardoitu testi on mahdollisuus osoittaa luotettavalla tavalla kielitaito esimerkiksi kielissä, joita ei testata ylioppilaskirjoituksissa. Digitalisoinnilla saavutetaan tehokkuutta ja palvelua voidaan tarjota tällöin nykyistä useammille ja useammin. 38. Selvittäjän ehdotuksen mukaan työmarkkinajärjestöt ja yliopistot tekevät yhteistyössä selvityksen työelämän alakohtaisista todellisista kielten ja kulttuurien osaamistarpeista. Perustelut: Tämä on tarpeen. Mm. EK on tehnyt tätä työtä. Työ tulisi saattaa systemaattiseksi ja ajan tasalle. 39. Selvittäjän ehdotuksen mukaan vahvistetaan kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevien ja niistä valmistuvien työelämäyhteyksiä ja osaamisen hyödyntämistä myös pk-yrityksissä.
Muu näkemys Perustelut: On jo osa toisen asteen koulutuksen toimintaa. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat on saatava kiinnittymään Suomeen nykyistä paremmin, Pk-yritykset ovat tässä työssä keskeisessä asemassa. Ne myös hyötyvät ehdotuksesta eniten. Työ tulisi aloittaa jo tutkinto-opetuksen aikana eikä vasta valmistumisen jälkeen. Ehdotuksen toteutuminen edellyttää myös joustavuutta oleskelulupakäytänteisiin. 40. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kansainvälisten koulujen määrää suurissa ja/tai kansainvälistyvissä kaupungeissa lisätään kansainvälisten osaajien Suomeen saamisen tukemiseksi. o Puolletaan ehdotusta. x Perustelut: Ehdotus on sinällään kannatettava, mutta kansainvälisten koulujen lisäämisen sijaista tulisi kansainvälisyyttä lisätä jo olemassa olevissa kouluissa. Muun kielisten integrointi suomenkielisten opiskelijoiden ryhmään nähdään hyvänä asiana. Esim. Tampereen kansainvälisen koulun oppilasmääriä voidaan kasvattaa, mutta väittämä ei ota kantaa rahoitukseen. Kenties haastavampi kysymys on kansainvälisen koulutuspolun jatkuminen perusopetuksen jälkeen: mahdollisuus suorittaa nykyistä useampia ammatillisia perustutkintoja (englanniksi) ja vieraskielinen lukiopolku myös muuten IB- tai Reifeprüfung - ohjelmassa. Parhaillaan selvitetään kansallisen opetussuunnitelman ja yo-tutkinnon suorittamista englanniksi. 41. Selvittäjän ehdotusten mukaan maahanmuuttajien ohjaamisessa korkeakoulutukseen hyödynnetään vastuukorkeakoulutoiminnasta vuosina 2017-2020 saatuja kokemuksia. Syntyneet hyvät käytänteet sekä ohjauksesta että yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vakiinnutetaan osaksi oppilaitosten ja TEtoimistojen toimintaa.
Perustelut Muuta, mitä haluatte asiasta lausua. Sana on vapaa. Kielitietoisuutta tulisi lisätä varhaiskasvatuksesta työelämään koko ketjuun. Kielten opetukseen tulee kehittää monenlaisia opetusmenetelmiä. Kehittämistyö valtakunnan tasoisesti projekteja hyödyntäen. Aineenopettajakoulutuksessa tulisi lisätä valmiuksia aineiden opettamiseen vieraalla, etenkin englannin kielellä. Perusopetuksessa tulisi lisätä maahanmuuttajataustaisten opettajien määrää S2/R2- opetuksessa: vertaisesimerkki mahdollistaa erilaisen kontaktin opettajan ja oppilaiden välillä kuin valtakielen edustajan ja maahanmuuttajaoppilaiden välillä.