Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 759/ Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh Outi Saloranta-Eriksson, puh Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Teemu Lahtisen ja 11 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Lahtinen Bymanin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan vastauksesta kolmanneksi ja toiseksi viimeiset kappaleet. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 1 Äänestyslistat Valtuustoaloite

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Selostus Valtuustoaloite Valtuutettu Teemu Lahtinen ja 11 muuta allekirjoittajaa ovat esittäneet valtuustoaloitteen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa. Aloitteessa esitetään, että Espoon kaupunki hakee lupaa alueelliseen kielikokeiluun hallitusohjelman mukaisesti, ja että Espoo selvittää toisen kotimaisen kielen tilalle valittavaksi parhaiten tarpeita vastaavat valintamahdollisuudet. Lautakuntien lausunnot Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja Svenska rum -lautakunta ovat antaneet lausunnon valtuustoaloitteeseen. Lausunnot ovat muutoin samansisältöiset, mutta Svenska rum -lautakunta hyväksyi lisäyksen lausunnon loppuun. Lausunnoissa todetaan seuraavaa: Hallitusohjelma Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on kielten opiskelun lisääminen ja monipuolistaminen. Tarkoituksena on käynnistää alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Varhennetun kieltenopetuksen tavoitteena on kieltenoppimisen tukeminen, oppilaiden motivoiminen sekä kielivalintojen monipuolistaminen. Toimenpide mahdollistetaan myöntämällä erityisavustuksia koulutuksen järjestäjille alueellisten kokeiluiden järjestämiseen kieltenopiskelun aloittamiseksi 1. vuosiluokalla. Hallitusohjelman mukainen toimenpide sisältää kaksi kohtaa: 1. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla. Erityisavustusta voidaan myöntää niille opetuksen järjestäjille, jotka järjestävät vähimmäisviikkotuntimäärän ylittävää kieltenopetusta siten, että opetus alkaa jo 1. vuosiluokalla ja voi jatkua tämän jälkeen A2-kielen opetuksena perusopetuksen loppuun. Kokeilukouluja valittaessa kiinnitetään huomiota monipuoliseen kielivarantoon, ja harvinaisten kielten tarjonta voi olla yksi avustuksen myöntöperuste. Etusijalle asetetaan usean koulutuksen järjestäjän alueelliset yhteishankkeet, joille on määritelty koordinoiva taho. Kokeilu ei edellytä säädösmuutoksia. 2. Mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Selvitetään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) osalta on selvitetty, mitä lainsäädäntömuutoksia toimintalainsäädäntöön tarvitaan. Lisäksi asiaan liittyy perusoikeuksien toteutumiseen liittyviä selvitettäviä asioita, joita OKM selvittää yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Perusopetuslain muutoksen valmistelu Edellä mainituista hallitusohjelman mukaisista toimenpiteistä kohta 1. ei edellytä perusopetuslain muuttamista, mutta kohta 2. edellyttää. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmistelussa hallituksen esitys laiksi perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta toimenpiteen 2. mahdollistamiseksi. Tarkoituksena on, että perusopetuslakiin säädetään määräajan voimassa olevat kokeilupykälät, joiden nojalla voidaan järjestää alueellinen kokeilu, johon osallistuvat kunnat voivat järjestää perusopetusta ilman, että oppilaan tulee opiskella toista kotimaista kieltä. Osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista. Lain tarkoitus on ollut tulla voimaan , mutta opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan lain muutokseen liittyvä selvitystyö on vielä kesken eikä laki voi tulla voimaan Tarkkaa aikataulua ei ole tiedossa. Kun hallituksen esitystä ei vielä ole annettu, kokeilun käytännön toteuttamisen ehdoista, rahoituksesta jne. ei ole tässä vaiheessa todellista tietoa. Tämän vuoksi esimerkiksi kokeilun aiheuttamien kustannusvaikutusten laskeminen ei ole mahdollista. Kielen opiskelun aloittaminen 1. vuosiluokalla Suomenkielisten koulujen elokuussa 2016 voimaan tulevaa tuntijakoa tulee täydentää mahdollisen kokeilun mukaiseksi, jolloin luokkien oppilaiden tuntimäärä kasvaa niillä oppilailla, jotka osallistuisivat kokeiluun luokilla kielikokeiluun osallistuvien vieraan kielen opiskelu jatkuu A2- kielen opetuksena. Myös ruotsinkielisten koulujen tuntijakoa tulee täydentää, mutta tuntimäärästä riippuen se kasvaa mahdollisesti vain vuosiluokilla 1 ja 2, sillä A2-kielen opetus alkaa ruotsinkielisissä kouluissa vuosiluokalla 3 yhdellä vuosiviikkotunnilla. Mikäli kokeilussa päädytään antamaan opetusta 2 vuosiviikkotuntia / vuosiluokka, tulee ruotsinkielisten koulujen tuntijakoa täydentää 3. vuosiluokalla myös yhdellä tunnilla. Yhden vuosiviikkotunnin hinta koko ikäluokalle on Espoo-tasoisesti noin euroa. Hallitusohjelmassa mainittujen hakukriteereiden mukaan kokeilukouluja valittaessa kiinnitetään huomiota monipuoliseen kielivarantoon, ja harvinaisten kielten tarjonta voi olla yksi avustuksen myöntöperuste. Espoon kaupungin tulee varmistaa, että harvinaisten kielten opiskeluun vaadittavat opettajan palkkamäärärahat osoitetaan kokeilukouluille myös valtionavustuksen loputtua. Hallitusohjelman mukaan etusijalle asetetaan usean koulutuksen järjestäjän alueelliset yhteishankkeet, joille on määritelty koordinoiva taho. Espoon kaupungin oppilasmäärät ovat itsessään jo niin suuret, että kokeiluun vaadittavat oppilasryhmät voidaan halutessa rakentaa usean koulun yhteistyönä. Tällöin tulisi kuitenkin varautua tämän rakenteen tuottamaan kuljetuskustannusten kasvuun. Toisen kotimaisen kielen vaihtoehdot

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Svenska rum -lautakunnan vahvistaman kieliohjelman mukaan toisen kotimaisen kielen opiskelu (fi) alkaa elokuusta 2016 alkaen kaikille oppilaille pakollisena vuosiluokalta 2. Oppilaat voivat valita joko ns. A1- oppimäärän tai mofi-oppimäärän. Mikäli oppilas jostain syystä on vapautettu toisen kotimaisen kielen opetuksesta toiselta vuosiluokalta, opiskelee oppilas sitä B1-oppimäärän mukaan 6. vuosiluokalta alkaen. Mikäli toisen kotimaisen kielen opiskelu tehdään Espoossa kokeilun myötä vapaaehtoiseksi tarkoittaa se käytännössä, ettei osa ruotsinkielisten koulujen oppilaista opiskele lainkaan suomenkieltä. Suomenkielisen opetuksen osalta lautakunnan hyväksymän kieliohjelman mukaan toinen kotimainen kieli aloitetaan joko kolmannella tai neljännellä luokalla A-kielenä tai sitten B1-oppimäärän mukaisena kuudennelta luokalta. Mikäli toisen kotimaisen opiskelu muuttuu vapaaehtoiseksi, syntyy todennäköisesti sama vaikutus kuin ruotsinkielisellä puolella, eli osa oppilaista ei opiskele ollenkaan ruotsia perusopetuksen aikana. Jos toinen kotimainen kieli jää pois pakollisista kielistä, antaa se luonnollisesti valinnanvaraa opiskeltavien kielten osalta ja ns. B1-kielenä voi lukea jonkin muun eurooppalaisen tai globaalin kielen. On epäselvää, mikä tämän kokonaisuuden vaikutus olisi jatko-opintoihin tähtäävien valmiuksien kannalta, sillä siitä ei ole olemassa yksiselitteisiä selvityksiä. Lisäksi Svenska rum -lautakunta lisäsi, että Espoo on kaksikielinen kaupunki kaupungin strategia-asiakirja Espoo-tarinan mukaan. Aloitteentekijän ehdotus Espoon kaupungin osallistumisesta kielikokeiluun sopii huonosti yhteen strategian tavoitteeseen elävästä kaksikielisyydestä. Kokeilun kohteeksi joutuville lapsille ja nuorille tämä tarkoittaisi räikeästi rajoitettuja valintamahdollisuuksia tulevissa opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Osallistuminen kokeiluun loisi myös vaikeuksia toiseen kuntaan muuttaville perheille, jotka seuraavat normaalia opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle, joka käy koulua, joka mahdollisesti osallistuisi kokeiluun, täytyy joka tapauksessa taata mahdollisuus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toisessa kotimaisessa kielessä. Tiedoksi

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5