TIEDOKSI NUORILLE - Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Osallisuussuunnitelma

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

Auditointiajot, Vaasa

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Nuorisopalvelukeskuksen toiminta Nuorisotyön keskeisenä toiminnan sisältönä on tukea nuorisotyön projekteja ja toimintoja, joihin mahdollisimman monel

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Osallisuusohjelma LUONNOS 3.0, KHALL NÄHTÄVILLÄ 30 PV, AJALLA KHALL XX.XX.2019 XX KVALT XX.XX.

LAATUTYÖKALUJA OLLAKO VAI EIKÖ OLLA? Nuorten tieto- ja neuvontatyön laatutyökalut

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Lasten Parlamentti Varpaset

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Yksilöllistä mutta yhdenvertaista! Laadukasta nuorten tieto- ja neuvontatyötä Pohjanmaiden alueella

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Osallistavaa nuorisotiedotusta Etelä-Pirkanmaalla.

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

OPPILASKUNTAKANSIO SASTAMALAN KAUPUNKI

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä Paasitorni

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Ikäihmisten osallisuuden edistäminen. Sanna Kaijanen

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Hyvän ohjauksen kriteerityö

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

NUORISOVALTUUSTOT Turvallisesti yhdessä

Transkriptio:

Hanna-Leena Pekkala TIEDOKSI NUORILLE - Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa Opinnäytetyö Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Joulukuu 2007

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Hanna-Leena Pekkala Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, sosiaalipedagoginen nuorisotyö Nimeke Tiedoksi nuorille Nuorisotiedotustyön kehittäminen Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa Tiivistelmä Nuorisotiedotus on tiedon välittämistä nuorille. Nuorisotiedotuksessa pyritään tarjoamaan nuoria kiinnostavaa tietoa yleisesti sekä heidän tiedontarpeisiin pyritään vastaamaan. Neuvonnan avulla joka on osa nuorisotiedotustyötä, opastetaan nuoria myös hyödyntämään ja etsimään tietoa. Tiedon välittämisen välineenä käytetään erilaisia nuorille tarkoitettuja oppaita, kirjoja, esitteitä sekä muunlaista mediaa. Tampereen kaupungin nuorisopalvelut aloitti 2007 vuoden alussa nuorisotiedotustyön kehittämisen ja uudistamisen. Toukokuussa 2007 toteutettiin Nuorisopalveluiden pyynnöstä yläkouluikäisille tamperelaisille nuorille tiedontarvekysely. Kyselyihin vastasivat neljässä tamperelaisessa koulussa 7-9- luokkalaiset tytöt ja pojat. Tiedontarvekyselyn tavoitteena oli saada selvitys tämän hetkisestä nuorten tiedon tarpeesta Tampereella nuorisotiedotustyön kehittämiseksi. Tässä opinnäytetyössä selvitetään nuorisotiedotustyön tämänhetkistä tilannetta Suomessa sekä avataan muutamia nuoria osallistavia nuorisotiedotustyössä hyödynnettäviä menetelmiä. Työn tavoitteena on selvittää, että mitä päämääriä ja tavoitteita nuorisotiedotustyössä nyt on, millaisia tiedontarpeita tamperelaisilla nuorilla on sekä miten Nuorisopalvelut voivat vastata näihin haasteisiin. Asiasanat (avainsanat) Nuorisotiedotus, osallisuus, nuorten tiedontarpeet, nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, tiedontarvekysely Sivumäärä Kieli URN s.34 Suomi URN:NBN:fi:mamk:- opinn200723892 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Sari Miettinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Tampereen kaupungin nuorisopalvelut

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Hanna-Leena Pekkala Degree programme and option Civic Activities and Youth Work, Social pedagogic Youth Work Name of the bachelor's thesis For young people s information Youth Information work s development in City of Tampere Abstract Youth information is supplying information for young people. In general youth information work s main aim is to offer interesting and reliable information for young people. It s goal is also to respond young people s needs. With the help of other information services like counselling we help young people to utilize and search information. To supply information for young people we use different kinds of implements like guide materials, books, booklets and other media. Youth services of Tampere city started to develop their youth information work in the beginning of the year of 2007. In May 2007 an inquiry was made of young people s information needs from 7 th graders to 9 th graders by Youth services request. Inquiries were sent for four different schools in Tampere area and there was equal amount of boys and girls. Inquiry was made for the reason that the youth services wanted to get the updated information about out young people s needs in Tampere. They needed the information to develop Youth services youth Information work. This final work studies today s Youth Information s situation in Finland. It also opens up few methods that are used to get young people to participate in youth information work. Final work s aim is to examine youth information s aim s now, to solve out what kinds of needs young people in Tampere have and to analyse how youth services can respond for these challenges. Subject headings, (keywords) Youth information, participation, counseling, young people s information needs, inquiry of information needs Pages Language URN s.34 Finnish URN:NBN:fi:mamk:- opinn200723892 Remarks, notes on appendices Tutor Sari Miettinen Bachelor s thesis assigned by Tampere City, Youth services

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 NUORTEN TIEDONTARPEET JA NUORISOTIEDOTUS... 2 2.1 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut... 3 2.2 Verkkovuorovaikutus... 4 3 NUORTEN OSALLISTAMINEN... 4 3.1 Osallisuuden muodot... 6 3.2 Osallistavat nuorisotiedotusmenetelmät... 7 3.3 Vertaistiedottaminen ja nuori vertaisneuvojana... 10 4 NUORISOTIEDOTUSTYÖ SUOMESSA... 12 4.1 Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut Suomessa... 12 4.2 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinointi... 13 4.3 Nuorisotiedotuksen suositukset ja päämäärät Suomessa... 14 4.4 Tulevaisuuden nuorisotiedotusstrategian tavoitteet... 16 5 NUORTEN TAMPERE VERKKOHANKE... 17 5.1 Nuorten Tampere verkkohanke... 17 5.2 Verkkohankkeen visio ja tavoite... 18 5.3 Palvelujen kuvaus ja koordinointi... 19 5.4 Nuorisotiedotuspalveluiden kehittäminen Tampereella vuonna 2007... 19 6 OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄ JA TOTEUTUS... 20 7 TIEDONTARVEKYSELYN ANALYSOINTI... 22 8 TIEDONTARVEKYSELYN TUTKIMUSTULOKSET... 23 8.1 Nuorten tiedonhankinta... 24 8.2 Nuorten Tampere verkkosivujen sisältö ja tuotanto... 26 8.3 Vastaajien antama palaute ja nuorten kommentteja... 28 8.4 Nuorten Tampere sivusto vastaa kehitystarpeisiin... 30 9 POHDINTA... 31 LÄHTEET LIITTEET

1 JOHDANTO 1 Nuoruus on aikaa, jolloin ihminen tarvitsee paljon tietoa voidakseen hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia ja luoda hyvät edellytykset aikuistumiselle. Tarjolla on valtava valintojen kirjo, jonka perusteella nuoren täytyy päättää mihin aikoo elämässään suunnata. Nuoret tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta, jotta he pystyvät rakentamaan tulevaisuuttaan tässä hurjassa informaatiotulvassa. Nuorisotiedotus tarjoaa nuorille tietoa, joka määritellään nuoren omista lähtökohdista käsin. Osa nuorista löytää tiedon itsenäisesti ja osa haluaa vastauksen vain johonkin tiettyyn asiaan. Nuorilla saattaa olla ongelmia, joihin eivät enää omat vastaukset riitä. Päivi Timonen Verman (2003, 120) mukaan on olemassa paljon tiedotusvälineitä, - menetelmiä ja työkaluja, joita voidaan käyttää tiedon antamisessa nuoren tarpeita ajatellen. Opinnäytetyöni aihe lähti siitä, että aloin työstää opinnäytetyötäni Tampereen kaupungin nuorisopalveluille. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää kyselyn avulla tamperelaisten nuorten tiedontarpeita ja sitä, miten tällä hetkellä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vastaavat nuorten tiedon tarpeisiin. Tutkimuskysymyksiä opinnäytetyössä ovat: 1) Millaisia tiedontarpeita tamperelaisilla nuorilla on? 2) Mitkä aiheet nuoria kiinnostavat eniten tällä hetkellä sekä mistä ja miten he mieluiten tietonsa hankkisivat? 3) Miten Tampereen kaupungin nuorisopalvelut voisi kehittää nuorisotiedotustyöstään mahdollisimman toimivan kokonaisuuden, jossa myös nuoret saisivat olla tiedon tuottamisessa mukana? Tampereen kaupungin nuorisopalvelut alkoi kehittää nuorisotiedotustyötään vuoden 2007 alussa. Tampereella nuorten tiedontarpeita on kyselty aikaisemmin vain epävirallisesti kyselemällä sekä heidän tarpeitaan kuuntelemalla, mutta mitään virallista tiedontarvekyselyä ei ole tehty. Tamperelaista nuorisotiedotustyötä kehitettäessä kyselyn tulokset tulevat tarpeeseen, koska tietoja hyödynnetään Nuorten Tampere - verkkohankkeessa sekä yleisesti nuorten tiedotus- ja palvelupisteen kehittämisessä. (Iivonen, 2007.)

2 Opinnäytetyön teoriaosuudessa aukaistaan nuorisotiedotustyöhön liittyviä käsitteitä. Työssä keskitytään nuorisotiedotuksen haasteisiin, nuorten tiedontarpeisiin ja osallistaviin menetelmiin nuorisotiedotustyössä. Nuorisotiedotuksen tulisi uudistua vanhoista kaavoistaan ja saada toiminnallaan tavoitettua lisää nuoria. Nuorille tarjottavan tiedon tulisi olla ajankohtaista ja heitä kiinnostavaa. Nuorisotiedotuksessa pitäisi myös enemmän hyödyntää nuorten osallistamista nuorisotiedotustyön eri osa-alueilla. Uudessa nuorisolaissa todetaan, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. (Nuorisolaki 8, 2006.) 2 NUORTEN TIEDONTARPEET JA NUORISOTIEDOTUS Nuorten tiedot ja tiedontarpeet muuttuvat koko ajan, mikä asettaa nuorisotiedotustyötä tekevien tietotaidon kehittämiseen jatkuvasti paineita. Avaimena nuorisotiedotustyön menestyksekkääseen hoitamiseen on ajankohtaisten asioiden aktiivinen seuraaminen sekä monipuolinen, jatkuva kouluttautuminen (Laukkanen 2003, 61). Verkkopalvelut, kuten esimerkiksi mobiilipalvelut, joilla lähetetään nuorelle tietoa kännykän välityksellä, tulevat asettamaan omat vaatimuksensa tulevaisuuden nuorisotiedotustyölle yhteiskunnan teknologisoituessa. Nuorten tiedontarpeet ja kasvavat ongelmat edellyttävät nuorisotyöntekijöiltä yhä monimuotoisempia ammatillisia valmiuksia ja nopeaa reagointikykyä. Nyt nuorisotiedotustyöntekijöiltä vaaditaan vahvaa pedagogista osaamista luoda uudenlaisia ratkaisuja nuorten elämänhallinnan tukemiseksi. (Fedotoff 2006, 9.) Nuorisotiedotustyöntekijöillä suurin haaste on pysyä yhteiskunnan muutosten mukana ja osattomien nuorten tavoittaminen on yksi nuorisotiedotustyön tavoitteista. Oulun kaupungin nuorisotiedotuspisteen Nettinapin (2006) määritelmän mukaan nuorisotiedotus on palvelumuoto, jolla annetaan nuorille nuorisotiedotuksen ja - neuvonnan keinoin ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Suomessa nuorisotiedottaminen on ollut osa nuorisotyötä jo 1980- luvulta alkaen. Suomesta löytyy paikallisia nuorisotiedotuspalveluita, nuorisotiedotuskeskuksia ja -pisteitä, jotka on perustettu vastaamaan paikallisten nuorten tiedontar-

peita. Nuorisotiedotuskeskuksissa nuori voi hankkia tietoa itsenäisesti tai kysyä henkilökohtaisesti neuvoa työntekijöiltä. 3 Tiedotuspalveluita on myös internetissä, jossa tarjotaan nuorille suunnattuja tietopaketteja. Sieltä pääsee linkkien kautta yhteiskunnan eri toimijoiden sivuille ja nuoret voivat esittää verkon kautta kysymyksiä asiantuntijoille heitä askarruttavista asioista. Nuorisotiedotuskeskusten käyttäjiä ovat yleensä 13 25-vuotiaat nuoret ja nuoria koskevissa asioissa myös opettajat, opiskelijat ja nuorisotyöntekijät sekä nuorten vanhemmat (Timonen Verma 2003, 113). 2.1 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Neuvonta yleisesti on tukemista ja opastamista. Jaana Fedotoff (2006, 4) kirjoittaa Tiedon henki nuoruudessa artikkelissaan, että neuvonta on viestintää, jossa korostuu neuvojan asiantuntemus ja ammatillinen rooli. Neuvoja auttaa nuorta tekemään itseään koskevia ratkaisuja ja päätöksiä. Neuvontatyöntekijä kuuntelee, tekee tarkentavia kysymyksiä sekä selvittää vaihtoehdot ymmärrettävästi ja tarkistaa, että nuori on saanut tukea juuri oikeaan ongelmaan. Nuorisotiedotustyön neuvonnassa käytetään asiakaskeskeistä lähestymistapaa, jossa vuorovaikutussuhde on tärkeä sisällön ohella. Siinä nuoria autetaan löytämään omat voimavarat keskustelun, ohjauksen ja neuvonnan avulla. Neuvonnan tehtävänä on tukea sekä kehittää nuoren omaa elämänhallintakykyä. Nuorisotiedotustyössä nuorten kanssa työskennellessä tärkeänä pidetään myös henkilökohtaista lähipalvelua. Neuvonnassa autetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä ja asioita. (Fedotoff 2006, 13.) Tietotyö ja -palvelu nuorisotiedotustyössä on käytännössä tiedon keruuta, luokittelua, tietokantojen hallintaa ja uuden tiedon tuottamista. Lähteinä työssä käytetään erilaisia tietoaineistoja, verkossa olevia tietokantoja sekä kirjastoja. Tietotyö on nähty tulevaisuuden haasteena myös nuorisotyössä. (Fedotoff 2006, 13.)

4 2.2 Verkkovuorovaikutus Nykyään nuoret eivät enää kaipaa samalla tavalla henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, eikä tietoa hankita enään tietyistä tiedonlähteistä kuten koulusta ja vanhemmilta. Fedotoffin (2006, 9) mukaan koulu ei ole enää ainoa tiedonlähde vaan nuoret hyödyntävät mediaa ja uutta teknologiaa etsiessään ja omaksuessaan uutta tietoa. Verkkovuorovaikutus on toimintaa, jossa ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Verkon välittämänä ja verkossa voidaan toteuttaa useimpia inhimillisiä toimintamuotoja, kuten keskustelua, jonkin suorittamista, suunnittelemista, auttamista, opiskelemista sekä tutkimista. (Ohjaustaidot, 2007, 8-9) Verkkovuorovaikutuksen avulla pystytään helposti pitämään nuoriin yhteyttä ilman että nuoren täytyy olla henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa nuorisotiedottajan/nuorisotiedotustyöntekijän kanssa. Erilaisten verkkopalveluiden avulla nuoret voivat esittää työntekijöille internetin välityksellä kysymyksiä sekä keskustella niin toistensa kuin nuorisotyöntekijöidenkin/ammattilaistenkin kanssa erilaisissa foorumeissa. Tällä hetkellä nuoret haluavat tiedon mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti. Koska verkon kautta tarjottavat nuorisotiedotuspalvelut ovat nousemassa suosioon, myös muut eri alojen organisaatiot, yhteisöt ja yhdistykset voivat tarjota palvelujaan nuorille verkkosivustojen kautta. Tiedon vaivaton saanti nuorille hyödyttää myös nuorisotiedotustyössä, koska verkon kautta tarjottava tieto ei vaadi enää fyysistä käyntiä tiedotuspisteessä. Kaukana nuorisotiedotuspisteestä asuvat nuoret voivat saada saman tiedon yhtä vaivattomasti. 3 NUORTEN OSALLISTAMINEN Osallisuus ja osallistuminen voidaan käsitteinä ymmärtää monella tavalla. Yleisesti puhutaan osallistumisesta, mutta myös osallistaminen on alkanut näkyä suomenkielessä. Miten ne eroavat toisistaan? Pertti Ahosen (1999, 129) mukaan osallisuus-sanan

merkitys ja sisältö ole vielä vakiintunut suomalaisessa kielenkäytössä. Osallisuus, sen käyttö ja merkitys viittaa siihen, että kysymys on enemmästä kuin osallistumisesta. 5 Aaro Harju (2004) toteaa artikkelissaan, että osallisuutta voidaan tulkita kahdella eri tavalla. Osallisuudella voidaan tarkoittaa kuulumisen ja mukanaolon tunnetta. Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa, kun hän tekee työtä, harrastaa, osallistuu ja vaikuttaa. Toisen tulkinnan mukaan osallisuus on omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun kantamista. Harju (2004) toteaa, että näin tulkittu osallisuus on osallistumista vaativampaa. Se edellyttää ihmiseltä suurta aktiivisuutta ja sitoutumista. Tiina Piiroisen (2006, 5) tulkinnan mukaan osallistuminen tarkoittaa sitä, että ollaan mukana jossakin tilanteessa, joka on usein toisten ihmisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut millään tavalla. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu johonkin toimintaa ja haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös seurauksista. Se tarkoittaa myös omaa kokemusta päättämisestä ja asioihin vaikuttamisesta sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Anu Gretschelin (2006, 2-3) määritelmä nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta kuuluu seuraavalla tavalla: Osallisuus on osallisuuden tunnetta, jonka olemassa olo tai olemattomuus paljastuu kuuntelemalla nuoria. Nuori tuntee pätevyyttä ja pitää itse omaa rooliaan yhteisössä merkittävänä. Osallisuus voidaan myös jakaa kahdeksi aspektiksi; osallisuus omasta elämästä, yhteisöstä ja yhteiskunnan hyvinvoinnista sekä osallisuus vaikuttamisesta. Yhteenvetona nuorten osallisuus on siis määritelmien perusteella vaikuttavaa osallistumista. Nuori omalla aktiivisella toiminnallaan osallistuu ja sitoutuu johonkin yhteisöön ja sitä kautta yhteiskuntaan. Nuori kantaa vastuuta ja hänelle on annettu rooli toimijana ja vaikuttajana. Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin. Vuorovaikutteinen viestintä tapahtuu dialogina toista kuunnellen. Dialogina keskusteltaessa kehitetään asioita tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Dialogisessa vuorovaikutuksessa kuunnellaan ja ymmärretään erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Ryhmässä tehdään myös yhteenvetoja asioista sekä annetaan ja saadaan selityksiä itseä askarruttaviin kysymyksiin. (Piiroinen 2006, 7.)

6 Piiroisen (2006, 5) mukaan osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Osallisuus nähdään tällöin osallisuutena johonkin. Tästä näkökulmasta katsottuna toiminnan painopiste on enemmän korjaavassa toiminnassa, kysymys on osattomien saamisesta osallisiksi. Tämän hetken haasteena onkin saada myös osattomat nuoret nuorisotiedotuspalveluiden piiriin. Nuorten osallistaminen nuorisotiedotustyöhön on yksi tavoite. Suomesta ja Euroopasta löytyy jo kokemusta erilaisista osallistumisprojekteista, mutta nuorten osallistuminen nuorisotiedotuksessa on kuitenkin vielä lapsen kengissä. Nuorisotiedotustyöntekijöiden tulisikin avartaa katsettaan ja ymmärtää, mitä nuorten osallisuus ja osallistuminen merkitsee heidän työssään ja miten sitä voi toteuttaa käytännössä. Euroopan nuorisotiedotussuosituksessa (1993) todetaan: Yhteiskuntaelämän monimutkaistuessa nuorisotiedotuksella ja -neuvonnalla on yhä tärkeämpi merkitys nuorten aikuistumiskehityksessä. Tiedotuksella ja neuvonnalla voidaan auttaa nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään työ- ja henkilökohtaisessa elämässään sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. 3.1 Osallisuuden muodot Osallisuudelle on olemassa useita eri muotoja. Tiina Piiroisen (2007, 8-9) ohjaajan oppaassa on esitelty kuusi erilaista osallisuuden muotoa. Ideointiosallisuudessa nuorilla on mahdollisuus olla mukana esittämässä ideoitaan, kun toimintaa suunnitellaan. Esimerkiksi nuorille ja nuorten parissa työskenteleville voidaan järjestää ideariihi, jossa nuoret ovat mukana ideoimassa toiminnan kehittämistä. Ideoinnissa on tärkeää mahdollisimman vapaa ideoiden esittäminen. Seuraava askel osallisuudessa on suunnittelu-osallisuus, jossa nuorten ideat liitetään käytännön toiminnaksi. Nuoret eivät siis enää ideoi, vaan he ovat aktiivisesti mukana ideoidensa käytännön toteutuksessa. Päätöksenteko-osallisuudessa nuoret ovat mukana päättämässä yhteisistä asioista. Tämä voi olla esimerkiksi sitä, että nuori sitoutuu toimintaan pidemmäksi aikaa. (Piiroinen, 2007, 8-9)

7 Tieto-osallisuudessa nuoret saavat tarvitsemaansa tietoa oikeuksistaan, nuorten tapahtumista, harrastuksista ja kursseista. Nuorille on tarjolla kaikenlaista nuoria koskevaa tietoa rehellisesti. Arviointi-osallisuudessa nuoret ovat mukana kommentoimassa ja kertomassa mielipiteitään, sekä arvioimassa mitä on tehty ja löytyykö vielä jotain kehitettävää. (Piiroinen, 2007, 8-9) Tiedontarvekysely on yksi esimerkki arviointi-osallisuudesta. Nuorilta saatujen palautteiden ansiosta nuoret ovat osallisia toiminnan kehittämisessä. Viimeisessä osallisuuden muodossa toiminta-osallisuudessa nuoret ovat itse tekemässä ja toteuttamassa ideoitaan, ja aikuiset toimivat nuorten tukijoina. Osaamisen jakaminen nuorten ja aikuisten kesken lisää ja monipuolistaa toimintamahdollisuuksia. Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu, koulun kehittämisen kansiossa esitellään vielä yksi tapa arvioida osallisuutta (Nousiainen & Piekkari 2007, 24 25). Nousiaisen ja Piekkarin Osallisuuden portaat on yksi tapa arvioida, miten nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintakulttuuriin. Portaiden avulla voidaan tehdä suunnitelmia nuorten osallisuuden edistämiseksi. Ensimmäinen porras, nuorten sopeutuminen valmiisiin suunnitelmiin, on Suomessa vallitseva osattomuuden käytäntö. Toinen porras on nuorten kuuleminen, joka merkitsee kaksisuuntaista informaation vaihtoa ilman nuorten todellista päätöksentekoon vaikuttamista. Kolmannella portaalla nuoret osallistuvat aikuisten ehdolla tapahtuvaan suunnitteluun ja nuoria käytetään vain eräänlaisena viiteryhmänä. Viimeisellä portaalla, nuorten todellisessa suunnitteluyhteistyössä, pyritään synteesiin, jossa kummatkin osapuolet tuovat tasavertaisesti näkemyksensä esiin. Silloin on siirrytty osallistumisesta osallisuuteen. (Nousiainen & Piekkari 2007, 24 25.) 3.2 Osallistavat nuorisotiedotusmenetelmät Anu Gretschelin (2002) mukaan osallisuustoiminnassa aikuinen ei tuota nuorille valmiita palveluja, vaan tuottaa palvelut yhdessä nuorten kanssa. Osallisuusajattelun toteutuminen lähtee liikkeelle nuorten ja aikuisten välisten vuorovaikutussuhteiden tasa-arvoistamisesta ja dialogisuudesta. (Gretschel 2002, 8.) Nuorten mukanaolo parantaa laadullisesti toimintaa nuorisotiedotustyössä, mutta vaatii työntekijöiltä uskal-

lusta, osaamista ja luottamusta nuoria kohtaan. Nuorista löytyy suuri voimavara nuorisotiedottamistyön kehittämisessä. 8 Benelux-maiden nuorisotiedotusverkoston ja ERYICA:n Working Together yhdessä työskentely -työkirja on tarkoitettu nuorisotiedotustyöntekijöille. Työkirja on toimiva ja kattava apuväline jokaiselle nuorisotiedotustyöntekijälle. Se ohjaa nuorten parissa toimivia työntekijöitä ottamaan huomioon nuorten osallisuuden omassa toimintakulttuurissaan. Työkirja pyrkii tarjoamaan erilaisia näkökulmia ja neuvoja toiminnan suunnittelussa. Nuorten osallisuuden ja mukaan ottamisen pitäisi kuitenkin lähteä nuorten omasta halusta, mielenkiinnosta ja siitä, että työntekijä on valmis antamaan nuorelle mahdollisuuden osallistua aktiivisesti. Tällä hetkellä ideoiden, kokemusten ja menetelmien vaihto ovat osoittautuneet tärkeiksi, koska nuorten osallisuus nuorisotiedottamisessa on ollut vähäistä. Jos osallistavia toimintoja halutaan nuorten kanssa aloittaa sekä kehittää jatkossakin, täytyy nuorten olla mukana prosessissa alusta alkaen. Työkirja antaa hyviä käytännön vinkkejä koskien nuorten osallistumista nuorisotiedotustyöhön: sen mukaan on helppo järjestää nuorisotiedotustyön käytännössä vuorovaikutteisia lyhytkestoisia toimintoja tiedotusmateriaalien tuottamiseksi yhdessä nuorten kanssa. Lisäksi myös vertaiskoulutus näyttää olevan tehokas tiedonvälitystapa. (Working Together 2000, 185). Muita osallistavia menetelmiä nuorisotiedottamisessa on nuorten käyttäminen tutkijoina, tiedottajina, neuvojina, kouluttajina tai kehittäjinä. Hyvä käytännön esimerkki osallistavasta nuorisotiedotusmenetelmästä on Aloitekanava.fi, joka on osa opetusministeriön mediakasvatushanketta. Aloitekanava on yksi väline toteuttaa nuorisolain 8. pykälää. Sen mukaan nuorille tulee antaa mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. (Aloitekanava.fi 2007a.) Aloitekanava.fi on nuorille tarkoitettu uusi tapa osallistua, vaikuttaa ja kehittää omaa kotikaupunkiaan ja lähiympäristöään. Lisäksi se on väylä lähestyä päättäjiä. Aloitekanavan kautta nuoret voivat ideoida tai tehdä aloitteita asioista, jotka vaativat heidän mielestään parannusta. Aloitekanavassa toteutetaan verkkodemokratiaa ja opitaan aloitteen tekemistä. Aloitekanavalla voi kommentoida, äänestää, allekirjoittaa ja seu-

rata aloitteiden etenemistä ja toteutumista kunnallishallinnossa. (Aloitekanava.fi 2007a.) 9 Aloitekanava.fi edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä täydentää seudullisen tieto- ja neuvontapalvelu NuortenLaturin palveluita, joka on tieto- ja neuvontapalvelu 13-20 -vuotiaille nuorille, nuorten parissa toimiville ja nuorisotyön opiskelijoille sekä nuorten vanhemmille Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Keuruulla, Laukaassa, Muuramessa, Petäjävedellä, Äänekoskella ja Toivakassa. (Nuortenlaturi, 2007.) Aloitekanava luo myös hyvän kanavan aikuisille seurata, mitkä asiat nuorten mielestä vaativat kehittämistä, ja väylän kysyä nuorilta mielipiteitä ja ajatuksia heitä koskevissa asioissa. Aloitekanavan on toteuttanut Ponsi Interactive Oy ja siinä ovat mukana Lanuti-Lappi, Ponunet Joensuun seutu ja Espoon kaupunki. (Aloitekanava.fi 2007a.) Ensimmäinen Aloitekanava-palvelu avattiin helmikuussa 2007 Joensuussa. Nyt aloitekanava toimii lisäksi Lapin nuorisotiedotuksen sivuilla ja myöhemmin avataan aloitekanavat Etelä-Pirkanmaan ja Espoon nuorisotiedotusten verkkosivuille. (Aloitekanava.fi 2007b.) Toinen hyvä käytännön esimerkki osallistavasta nuorisotyön menetelmästä on tulevaisuusverstas. Se on ongelmanratkaisumenetelmä, jossa koko yhteisön voimin demokraattisesti työskennellen pohditaan yhteisesti sovittuun asiaan liittyviä ongelmia ja ideoita, joita sitten yhdessä toteutetaan. Tulevaisuusverstaan tarkoituksena on ottaa nuorten asiantuntijuus käyttöön. Tulevaisuusverstas toimii myös hyvin nuorisotiedotustyön kehittämisessä. (Piiroinen 2007, 12-14.) Tulevaisuusverstas rakentuu eri vaiheista. Seuraavassa käyn tulevaisuusverstaan eri vaiheet läpi esimerkein. Otetaan mielikuvituksellinen case, jossa nuoret suunnittelevat Nuorten Tampere internetsivuston sisältöä. Motivointivaiheessa Piiroisen mukaan (2007, 12-14) nuoret tutustuvat aiheeseen ja kartoittavat niitä asioita, joita hankkeen avulla olisi mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi millainen sivujen julkaisujärjestelmä on, millaista tietoa sinne voisi laittaa, mitä toteutukseen vaaditaan, kuten esimerkiksi työpanos ja rahoitus. Ongelmavaiheessa nuoret pohtivat kehitettävään kohteeseen liittyviä ongelmia, esimerkiksi Mitä tietoa meille ei ole tarjolla, kaipaammeko nuorekasta ilmettä sivuil-

10 le...? Ongelmista kirjataan omat mielipiteet ylös, ja ohjaajan tehtävänä ongelmavaiheessa on pitää huolta, että tässä vaiheessa ei keskustella eikä kritisoida. Ohjaajan tulee myös kannustaa nuoria kirjoittamaan lisää ongelmia, mitä enemmän sen parempi. Kun ongelmia on saatu tarpeeksi, ohjaaja lukee vielä kaikki ääneen, jotta kaikille tulee tietoisuus kirjatuista ongelmista. Sen jälkeen äänestetään. Jokaisella on kolme ääntä käytettävissä ja ne voi käyttää miten haluaa. Lopulta ohjaaja kirjaa ylös viisi eniten ääniä saanutta ongelmaa. (Piiroinen 2007, 12-14.) Ideointivaiheessa ongelmat käännetään myönteisiksi asioiksi eli kirjataan vastauksia ongelmiin ja unelmoidaan. Vaihe toteutetaan samalla tavalla kuin ongelmavaihe. Tässäkään vaiheessa ei kritisoida eikä keskustella. Ideointivaiheessa unelmointi on sallittua ja toteuttamista ei tarvitse miettiä. Kaikista ideoista taas äänestetään (jokaisella kolme ääntä) ja kootaan viisi eniten ääntä saanutta ideaa ideakoosteeksi. (Piiroinen 2007, 12-14.) Todentamisvaiheessa nuorten kanssa keskustellaan viidestä ideasta, arvioidaan ja kritisoidaan. Kaikkien viiden idean toteuttamista pohditaan pienissä työryhmissä. Myös realismi astuu peliin; täytyy miettiä mikä on oikeasti mahdollista ja toteutettavissa käytännössä. Lopuksi valitaan ryhmän yhteinen ehdotus, joka päätetään toteuttaa. Onnistuneen tulevaisuusverstaan tuntee siitä, että se tarjoaa osallistujilleen iloa, vahvistaa heidän itseluottamustaan ja saa jokaisen mukanaolijan tuntemaan, että heidän ajatuksensa ovat arvokkaita sekä elämä mielekästä. (Piiroinen 2007, 12-14.) 3.3 Vertaistiedottaminen ja nuori vertaisneuvojana Vertaistiedottaminen on nuorisotiedotustyön työmenetelmä, jossa nuoren rooli tiedonantajana ja tiedontuottajana on näkyvä. Nuori vertaisneuvoja ja -tiedottaja on muihin ryhmän jäseniin verrattuna vertainen. Vertaistiedottajanuorella on omakohtaista kokemusta samoista asioista kuin muilla ryhmän jäsenillä ja näin hän pystyy helpommin samaistumaan autettaviin. Vertaisneuvonnassa tavoitteena on, että nuori aktivoi muita nuoria vaikuttamaan itse omaan elämäntilanteeseensa. (Fedotoff 2006, 9 10.) Nuori vertaisneuvoja ja -tiedottaja hankkii, tuottaa ja tarjoaa vertaisilleen tietoa nuoria koskettavista asioista. Nuorilla on myös paremmat edellytykset tuoda esille tieto juuri oikeassa muodossa ja oikeilla sanoilla. Vertaistiedottamisessa ohjaajien rooli on mer-

11 kittävä, koska ohjaajien tulee tukea ja opastaa nuoria vertaistiedottajia suodattamaan tietoa. Ohjaaja voi esimerkiksi kysyä nuorilta, mikä on asiallista, miten tarjota vain olennainen tieto, miten jäsentää monimutkaiset asiat selkeämpään muotoon? Usealta nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluilta löytyy myös verkkopalveluna niin sanottu Pulmakulma, jossa nuoret voivat esittää kysymyksiä, joihin työntekijät vastaavat. Myös toiset nuoret voivat esittää kommentteja kysymyksiin ja jakaa kokemuksiaan aiheesta. (Fedotoff 2006, 10.) Vertaista vailla kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta (2005) -teoksessa annetaan hyviä käytännön vinkkejä nuorisotyöntekijöille, jotka haluavat hyödyntää nuorten osaamista vertaisneuvojina. Huopion & Laitisen ym. (2005, 5) mielestä nuorten kouluttaminen oman vertaisryhmänsä vertaisneuvojaksi on tärkeää, sillä yleensä nuoret kertovat tuen ja neuvon tarpeesta ensimmäisenä omille ystävilleen. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kohdennetun nuorisotyön toimiston alaisuudessa olevat FENIX Mahdollisuuksien Talo (Dooris ja SPR:n Haavi-projekti) sekä Nuorisotiedotuskeskus Kompassi suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä 120 tunnin mittaisen vertaisneuvojakoulutuksen nuorille. Koulutus alkoi lokakuussa 2003 ja päättyi maaliskuussa 2004. (Huopio & Laitinen ym. 2005, 6.) Verne - vertaisneuvojakoulutuksen tavoitteena oli saada mukaan kaksikymmentä 15 25-vuotiasta nuorta, jotka ovat kiinnostuneita auttamaan, tukemaan ja neuvomaan omaan ikäluokkaansa kuuluvia nuoria. Kiinnostuksen mukaan heillä oli jatkossa mahdollisuus työskennellä muun muassa FENIXissä ja Kompassissa tai muissa nuorisotiedotuksen ja neuvonnan toimipisteissä vertaisneuvojina. Koulutuksesta haluttiin myös tehdä esimerkillinen ja toimiva malli, jota voidaan käyttää apuna nuorisoneuvonnan ja tiedotustyön ammattikunnassa, kun halutaan nuorten osallistuvan nuorisoneuvonta ja -tiedotustyöhön. (Huopio & Laitinen ym. 2005, 6) Verne-koulutusta arvioitiin nuorten ja ohjaajien kannalta. Nuorten mielestä koulutus oli onnistunut ja ohjaajat olivat ammattitaitoisia ja mukavia. Yhteistyö ohjaajien kesken oli sujunut hyvin. Koulutukseen osallistuneet nuoret kertoivat oppineensa uusia keinoja auttaa muita nuoria ja ennen kaikkea he olivat kokeneet saaneensa siihen enemmän uskallusta ja rohkeutta. Case - tehtävien käyttäminen koulutuksessa koettiin

12 erittäin onnistuneeksi ja tehtävät puhuttelivat sekä nuoria että ohjaajia. Nuoret kertoivat, että jatkossa he voivat käyttää oppimaansa tietoa jokapäiväisessä elämässä esimerkiksi auttamalla kavereita ongelmatilanteissa. Nuoret ajattelivat myös koulutuksesta olevan hyötyä heidän tulevissa ammateissaan. Moni nuori käytti opittuja tietoja ja taitoja jo koulutuksen aikana esimerkiksi tukemalla muita nuoria ja ohjaamalla heitä nuorille tarkoitettujen palvelujen piiriin. (Huopio & Laitinen ym. 2005, 51-52.) Koulutuskerrat olivat nuorten mielestä liian lyhyitä, koska nuorilla olisi riittänyt paljon puhuttavaa koulutuksessa käsiteltävistä asioista. Lisäksi vierailevia ulkopuolisia kouluttajia toivottiin lisää, sillä heiltä nuoret kokivat saaneensa ajankohtaista uusinta tietoa. Myös ohjaajat kertoivat, että he olisivat voineet oppia ulkopuoliselta luennoitsijalta uutta. Arvioinnissa ohjaajat miettivät myös sitä, miten poikia saataisiin mukaan vertaisneuvojakoulutukseen. Kysymyksiä herätti esimerkiksi se, onko aihe yleisesti tyttöjä kiinnostavampi vai vaikuttiko poikiin se, että kutsuja on nainen? Poikien rekrytointi koulutukseen on tulevaisuuden haaste. (Huopio & Laitinen ym. 2005, 51-52.) 4 NUORISOTIEDOTUSTYÖ SUOMESSA 4.1 Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut Suomessa Nuorisotiedotustyö on tällä hetkellä Suomessa suuressa muutosvaiheessa. Tavoitteeksi on asetettu, että tulevaisuudessa kaikki nuoret ovat tiedotus- ja neuvontapalveluiden piirissä (Minedu 2007). Fyysisiä nuorisotiedotus ja -neuvontapisteitä on ympäri Suomea. Erityisesti Pohjois-Suomessa on tehty paljon töitä sen eteen, että kaikki syrjäkylienkin nuoret saataisiin palveluiden piiriin, vaikka välimatkat ovat pitkiä. Vuonna 2007 opetusministeriö tukee nuorten verkkomedioiden sekä nuorisotiedotusja neuvontatoiminnan kehittämistä. Ministeriö on tukenut Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin www.valtikka.net -palvelua, joka tarjoaa tietoa ja keskustelufoorumin. Palvelu avaa erilaisia vaikuttamiskanavia nuorille, nuorisojärjestöille ja -ryhmille sekä on samalla linkki nuorisotyöntekijöille nuorten maailmaan. Lisäksi ministeriö on tukenut voimakkaasti useita kunnissa kehitteillä olevia nuorten digidemokratiahankkeita, Nuorten ääni -hankkeita sekä erilaisia uusia verkkovaikuttamishankkeita. (Minedu 2007.)