IIN KUNTA Kunnanhallitus 6.4.2010, 89 Kunnanvaltuusto 23.6.2010

IIN KUNTA Kunnanhallitus 6.4.2010, 89 Kunnanvaltuusto 23.6.2010 TILINPÄÄTÖS 2009

2

3 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2009 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus 4 1.1.2.Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 6 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 7 1.1.5. Kunnan henkilöstö 9 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 10 1.1.7. Ympäristötekijät 10 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 11 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 13 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 1.3.2. Toiminnan rahoitus 14 1.4.Rahoitusasema ja sen muutokset 16 1.5.Kokonaistulot ja menot 18 1.6.Kuntakonsernin toiminta ja talous 19 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 19 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus 19 1.6.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 21 1.7. Keskeiset liitetiedot 26 1.8.Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 26 1.8.1. Tilikauden tuloksen käsittely 26 1.8.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet 26 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen 28 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 28 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen 28 2.2.1.1. Hallintopalvelut 28 2.2.1.2. Elinvoimapalvelut 31 2.2.1.3. Sosiaali- ja terveyspalvelut 32 2.2.1.4. Terveyspalvelut 35 2.2.1.5. Vanhuspalvelut 37 2.2.1.6. Sivistyspalvelut 38 2.2.1.7. Vapaa-aikapalvelut 40 2.2.1.8. Tekniset palvelut 41 2.2.1.9. Tukipalvelukeskuksen palvelut 44 2.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 47 2.2.3. Investointien toteutuminen 49 2.2.4. Rahoitusosan toteutuminen 55 2.2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 56 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 58 3.2. Rahoituslaskelma 59 3.3. Tase 60 3.4. Konsernilaskelmat 62

4 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 67 5. Iin Vesiliikelaitoksen tilinpäätös 5.1. Ii Vesiliikelaitoksen erillistilinpäätös 5.1.1. Toimintakertomus 89 5.1.2. Tuloslaskelma ja tunnusluvut 92 5.1.3. Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 93 5.1.4. Tase ja tunnusluvut 94 5.1.5. Tuloslaskelman toteutuminen 96 5.1.6. Investointien toteutuminen 97 5.1.7. Tilinpäätöksen liitetiedot 99 5.1.8. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 108 5.1.9. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 109 5.1.10. Allekirjoitukset ja merkinnät 111 5.1.11. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen 112 6. Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 114 7. Allekirjoitukset ja merkinnät 116

5

6 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1. Kunnanjohtajan katsaus Strategisen kuntaliitoksen myötä syntyneen Iin kunnan kolmas vuosi oli valmistautumista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämiseen Oulunkaaren kuntayhtymälle. Kulunut vuosi oli myös valmistelua merkittävien uusien toimintamallien käyttöönottoon kuntaan jäävien palvelujen tuottamiseksi. Iin väestökehitys oli edelleen tasaisen positiivinen 1,3 %, joka on hyvin kestävän kasvun rajoissa ja vuoden vaihteessa Iin kunnan väkiluku oli 9294 asukasta. Paras-lain edellyttämästä yhteistoiminta-alueen muodostamisesta tehtiin toisen vaiheen päätös 16.3.2009 ja siinä päätettiin, että Iin kunta siirtää pitkään valmistellun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun Oulunkaaren kuntayhtymälle. Valtuusto päätti kokouksessaan 1.6.2009, ettei Iin kunta lähde mukaan Oulun monikuntaliitos-selvitykseen vaan haluaa jatkaa itsenäisenä kuntana ja tämä päätös edellyttää sitä, että oma toiminta täytyy olla taloudellisesti kestävällä pohjalla. Kuluneen vuoden aikana taloustyöryhmä valmisteli sopimuksen Iin kunnan talouden tasapainottamisesta 2,5 milj :lla valtuustokauden 2009 2012 aikana. Sopimus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa rinnan Iin kunnan talousarvio/palvelusopimus 2010 ja taloussuunnitelma 2011-2013 kanssa. Iin kunnan uudessa toimintamallissa tullaan korostamaan kunnanvaltuuston ja hallituksen asemaa kunnan johtamisessa sekä sopimusohjauksen hallintaa ja palvelujen tuottamistapaa myös liikelaitos ja liikelaitosinstituutti -malleilla. Kuntakonserni kytketään tiukemmin Iin kunnan toimintaan välittämällä omistajan tahto valtuuston ja palvelutuottajan (tytäryhtiö Oy, liikelaitos, kuntayhtymä) kesken tehtävällä omistajaohjaussopimuksella, jonka toteutumista seurataan erillisen konsernijohtoryhmän kautta. Uudella toimintamallilla vastataan myös taloudellisen laman aiheuttamaan sopeuttamistarpeeseen. Toimintamalliin tehtävät muutokset huomioidaan hallinto- ym. kunnan toimintaa ohjaavissa säännöissä ja ohjeissa. Ensimmäiset päätökset sopimuksen toteuttamiseksi tehtiin jo kuluneen vuoden aikana Omistajakokouksen linjauksia vietiin eteenpäin. Maailmanlaajuisen laman vaikutus näkyi myös Iin kunnan toiminnassa lisääntyvän työttömyyden aiheuttamina ongelmina ja verotulot eivät kertyneet arvioidusti. Iin kunnan kokonaistalous pystyttiin hallitsemaan käyttötalouden tiukalla hallinnalla sekä omien tulojen hyvällä kertymällä. Vuosikatetta kertyi 2 milj ja poistojen jälkeen ylijäämää kertyi noin 270 000. Merkittävin investointi oli Illinsaaren sillan rakentaminen n 1,5 milj, silta valmistuu kesällä 2010. Uusiutuvan energian uudet painotukset toivat vuoden aikana mielenkiintoista toimintaa erityisesti tuulivoiman rakentamisen saralla. Tuulivoiman rakentamisvarauksia ja YVA-selvityksiä tehtiin merkittävästi ja erityisesti viime vuoden aikana maatuulivoiman rakentaminen liikahti eteenpäin ja näyttää, että maatuulivoima toteutuu ennen merivoiman rakentamista. Iin kunta pyrki vaikuttamaan tuulivoiman verotuksen muuttamiseksi generaattoripohjaisesta verotuksesta puistokohtaiseen verotukseen. Elinkeinojen kehittämisensaralla uusina avauksina startattiin HAI hanke, jonka kautta järjestettiin

7 koulutusta 50 yritykselle liiketoiminnan osaamisen kehittämiseen ja parantamiseen sekä toisena Iin vihreä kortteli-hanke, jonka tavoitteena on oman asuntomessualueen toteuttaminen 2011 kesällä. Messut toteutetaan Tikkasenharjun asuinalueella ja messuteemoina ovat ympäristö ja uusiutuvaenergia. Markku Kehus, vt. kunnanjohtaja 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilivelvolliset toimielimet, toimielinten tilivelvolliset jäsenet ja tilivelvolliset viranhaltijat: Kunnanhallitus: Ilkka Pakonen, puheenjohtaja Teijo Liedes, 1. vpj. Matti Kumpulainen, 2. vpj. Timo Hand Oili Kaleva Riikka Miettunen Risto Säkkinen Leena Tiiro Johannes Tuomela Leena Törmänen Marjo Veijola Keskusvaalilautakunta: Markku Koskela, puheenjohtaja Seppo A. Veijola, varapuheenjohtaja Kalevi Stenberg Salme Tanninen Pentti Matila Tarkastuslautakunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Koistinen, varapuheenjohtaja Matti Haatainen Ritva Liedes Maila Maalismaa Sivistyslautakun ta: Sosiaali- ja terveyslautakunt a: Tekninen lautakunta: Erkki Kalliorinne, Sirpa Näätänen, Tapani Teppo, pj. puheenjohtaja puheenjohtaja Jaakko Höyhtyä, Juha Muhojoki, Ritva Jokela-Lantiainen, 1. 1 vpj. 1 vpj. vpj. Petteri Mailis Mäkelä, 2 Seppo Kiviniemi, 2. vpj. Mäenpää, 2 vpj. vpj. Aili-Marja Hannes Hekkala Pentti Jokela Alaraasakka Marita Balk Hilkka Paula Juopperi Kalliorinne Susanna Vesa Jouni Mähönen Illikainen Kangasniemi Mervi Jyrkäs Asko Lohi Ritva Paaso-Rantala Sauli Keltamäki Anna Turtinen Juha Räinä Pentti Puolakka Maire Turtinen Meeri Simoska Tekninen lautakunta: Maarit Tihinen, puheenjohtaja Valvontalautakunta: Tapani Teppo, puheenjohtaja Vapaa-aikalautak unta: Pentti Puolakka, pj.

8 Mika Hast, 1 vpj Alpo Kaisto, 1 vpj Riikka Miettunen, 1. vpj. Anne Leppälä, 2 Väinö Klasila, 2 vpj Juha Viitala, 2. vpj vpj. Riitta Hopponen Mira Goman Reino Aaltonen Ritva Pentti Kurttila Hilkka Kalliorinne Jokela-Lantiaine n Tauno Kivelä Marja-Leena Liimatta Miia Kantola Seppo Kiviniemi Anna-Maija Pakonen Tapani Karen Ritva Eero Pentti Matti Kaveri Paaso-Rantala Petri Tervonen Saara Veijola Salme Tanninen

9 Vapaa-aikalaut Vesihuoltolaitok akunta: sen johtokunta: Reijo Kehus, Maarit Tihinen, puheenjohtaja puheenjohtaja Hannu Hietala, Mika Hast, 1 vpj 1 vpj Tuomo Hökkä, Anne Leppälä, 2 vpj 2 vpj Eija Hakala Riitta Hopponen Marko Köykkä Ritva Jokela-Lantiain en Arja Miettunen Tauno Kivelä Matti Tiiro Seppo Kiviniemi Maarit Turtinen Ritva Paaso-Rantala Mari Ylikärppä Petri Tervonen Tilivelvolliset viranhaltijat v. 2009: kunnanjohtaja Kyösti Tornberg 1.1.-28.2.2009 resurssijohtaja Markku Kehus 1.1.-28.2., vs. kunnanjohtaja 1.3.-31.12.2009 hallintopalvelujohtaja Liisa Virkkunen henkilöstöpäällikkö Anu Kosonen perhepalvelujohtaja Leena Pimperi-Koivisto 1.1.-28.2., vs. resurssijohtaja 1.3.-31.10.2009 vs. perhepalvelujohtaja Jouko Lantiainen 1.3.-31.12.2009 sivistyspalvelujohtaja Erkki Taskila 1.1.-30.10., vs. resurssijohtaja 1.11.-31.12.2009 vs. sivistyspalvelujohtaja Tarja Vitikka 1.11.-31.12.2009 tekninen palvelujohtaja Markku Vitikka terveyspalvelujohtaja H. Tapio Hanhela vanhuspalvelujohtaja Hannele Pöykiö vapaa-aikajohtaja Tapio Rissanen 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnan työllisyys- ja väestökehityksestä Iissä/seutukunnassa keskimäärin kuukausittain 2009 2008 avoimet työpaikat 28 31 työttömyysaste 15,5 12,5 työttömät työhakijat 589 466 alle 25-v tyött. työnhakijat 70 43 yli 50-v tyött. työnhakijat 213 197 yli vuoden työttömänä olleet 95 89 työttömyysaste seutukunnassa 15,5 13,7 työttömät työnhakijat seutukunnassa 1459 1484 (Lähde: ELY-keskus) Väestökehitys vv. 2006 - arvio 2012 väestö 31.12. 2006 2007 2008 2009 arv. 2010 arv. 2011 arv. 2012 uusi Iin kunta 8981 9077 9177 9294 9400 9500 9600 muutos hlö 113 96 103 117 100 100 100

10 muutos% 1,3 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Maailman laajuinen lama vaikutti kunnan talouteen luomalla epävarmuutta kunnan verotuloihin. Tässä epävarmassa tilanteessa taloustyöryhmä aloitti toimintansa menojen pitämiseksi kurissa ja tuotanto-organisaation toimintatapojen muuttamiseksi tuottavaksi ja tehokkaaksi. Elatustukilain mukaiset elatustuen toimeenpanon ja elatusavun perinnän tehtävät siirtyivät kunnilta Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi 1.4.2009 lukien. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon, joita ei ole hyväksytty talousarviovuoden aikana on perusteltu palvelualueiden palvelusopimuksissa. Toiminta: Sosiaali- ja terveyspalvelut: Perhepalvelut: Päivähoitopalvelujen piirissä olevien lasten määrä nousi vuonna 2009 erityisesti osapäivähoidon osalta. Hoitopäivien lukumäärä vuoden aikana nousi kaikissa päivähoitomuodoissa. Hoitopäivien lukumäärä lasta kohti ylittää kaikissa päivähoitomuodoissa valtakunnallisen keskiarvon. Päiväkotien yhtäaikainen sallittu sijoitusmäärä on 206 lasta. Päiväkoteihin tehtiin hoitosopimuksia vuonna 2009 yhteensä 498. Esim. syyskuussa 2009 78 lapsella oli osaviikkohoitosopimus. Sijoitettuja lapsia oli 206, joten 37 prosentilla lapsista oli osaviikkohoitosopimus. Loma-aikoina päiväkotien käyttöprosentti on pienempi, koska lasten sijoitus on silti voimassa. Päiväkoti on myös usealle lapselle päivähoidon varahoitopaikka. Päiväkoti kokopäivähoito Lapsia kokopäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 152 151 30 410 33 200 200,1 219,9 176 Päiväkoti osapäivähoito Lapsia osapäivähoidossa Hoitopäiviä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2007 47 52 7893 11 440 167,9 220 156 Perhepäivähoito kokopäivähoito Lapsia kokopäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 170 172 27 209 37 840 160 220 172 Perhepäivähoito osapäivähoito Lapsia osapäivähoidossa Hoitopäivä vuoden aikana Hoitopäiviä lasta kohti Ii koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 14 26 2420 5720 172,9 220 137

11 Omien päivähoitoyksiköiden määrä vuonna 2009 pysyi ennallaan. Vammaisten työ- ja päivätoiminnan piirissä olevien asiakkaiden määrä nousi: vuonna 2008 77 asiakasta ja vuonna 2009 112 asiakasta. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa laitoshuollon hoitopäivät vähentyivät vuonna 2009 siten, että hoitopäiviä vuonna 2008 oli 2943 päivää ja vuonna 2009 2472 päivää. Hoitopäiviä asiakasta kohti oli vuonna 2008 327 päivää ja vuonna 2009 275 päivää. Koko maan keskiarvo vuonna 2008 oli 332 päivää asiakasta kohti. Lastensuojelun sijaisperhehoidon hoitopäivien osuus nousi vuodesta 2008 siten, että se oli vuonna 2008 225 hoitopäivää/vuosi ja vuonna 2009 730 hoitopäivää/vuosi. Turvakotien asumispäivät vuonna 2009 nousivat siten, että asumispäiviä oli 55 (vuonna 2008 6), asumispäivät asukasta kohti ovat reilusti alle koko maan keskiarvon. Iissä asumispäiviä oli vuonna 2009 5,5 ja vuonna 2008 2 päivää. Maan keskiarvo on 32 päivää. Lapsiasiakkaiden %-osuus (60) ylittää koko maan keskiarvon joka vuonna 2008 oli 55 %. Vammaisten laitoshuollon asiakasmäärä pieneni vuonna 2009. Hoitopäiviä vuonna 2009 oli 730 ja vuonna 2009 1095. Päihdehuollon asiakasmäärä nousi avohuollon erityspalvelujen sekä katkaisuhoitojen osalta. Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden kokonaismäärä alittaa kuitenkin huomattavasi alle koko maan keskiarvon. Talous: Käyttötalous: menot 2009 2008 muutos% Kansalaiskunta hallinto 1 460 125 1 288 023 + 13,4 elinvoimapalvelut 518 797 667 291-22,3 Palvelukunta hallintopalvelut 2 239 431 2 153 503 + 4,0 sivistys- ja 9 636 152 9 234 695 + 4,3 vapaa-aikapalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut 30 675 539 28 816 235 + 6,5 tekniset palvelut 7 323 688 7 620 886-3,9 yhteensä 51 853 732 49 780 633 + 4,2 tulot 2009 2008 muutos% Kansalaiskunta hallinto 1 287 785 1 681 312-23,4 elinvoimapalvelut 27 861 101 444-72,5 Palvelukunta hallintopalvelut 464 928 407 085 + 14,2 sivistys- ja 412 073 360 301 + 14,4 vapaa-aikapalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut 3 421 961 3 211 958 + 6,5 tekniset palvelut 2 503 781 2 416 249 + 3,6 yhteensä 8 118 389 8 178 349-0,7 netto 2009 2008 muutos% Kansalaiskunta hallinto 172 340 393 288-56,2 elinvoimapalvelut 490 936 565 847-13,2 Palvelukunta

12 hallintopalvelut 1 774 503 1 746 418 + 1,6 sivistys- ja 9 224 079 8 874 394 + 3,9 vapaa-aikapalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut 27 253 578 25 604 277 + 6,4 tekniset palvelut 4 819 907 5 204 637-7,4 yhteensä 43 735 343 41.602.284 + 5,1 Verotulot 2007-2009 (1000 euroa): tilivuosi/verolaji 2007 2008 2009 kunnallisvero muutos% 18.725 11,4 % 20.106 7,4 % 21.140 5,1 % osuus yhteisöveron tuotosta muutos% 945 21,6 % 1.077 14,0 % 851-21,1 % kiinteistövero muutos% 1.736 8,8 % 1.911 10,1 % 1.941 1,6 % yhteensä muutos% 21.406 11,6 % 23.093 7,9 % 23.932 3,6 % 1.1.5. Kunnan henkilöstö Iin kunnan virat ja työsuhteiset tehtävät järjestettiin 1.1.2007 alkaen uuden kunnan palvelurakennetta vastaaviksi. Vuonna 2009 on perustettu työllistämisen palvelukeskukseen työpajaohjaajan työsuhteinen tehtävä ja vakinaistettu kuusi hoitajan tehtävää vanhuspalveluissa. Hallinnon palveluksesta kirjanpidon ja palkanlaskennan henkilökunta siirtyi kuntapalvelutoimistoon ja elinvoiman työntekijät Iilaakso Oy:n palvelukseen, jolloin vähennystä tuli 9,8 henkilöä. Vakanssien määrät ja vaihtelu vv. 2006-2009 Vakanssit 2006 2007 2008 2009 muutos vakinaiset 425 469 483 478-1,0 % määräaikaiset 45 14 37 52,5 41,9 % yhteensä 470 483 520 531 2,1 % Vakanssit palvelualueittain v. 2007-2009 2007 2008 2009 m aik vak m aik vak m aik vak Hallinto 2 22 4,2 22 12,2 Soten kehittäminen 0 1 0,5 0 0,5 0 Perhepalvelut 28 99,5 33 114,5 33 114 Terveyspalvelut 0 64 1 65 1 65 Vanhuspalvelut 8 73 7 73 0 80 Sivistyspalvelut 0,6 135,5 13,75 135 13 135 Tekniset palvelut 2 74 6 74 5 71 Yhteensä 40,6 469 65,45 483,5 52,5 478 Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä vaihtelee valitun tilastointipäivän mukaan, vaihtelu on n. 600 750 välillä. Jokaisena kalenteripäivänä keskimäärin 70 henkilöä vakinaista, määräaikaista tai sijaista on pois töistä vuosiloman, sairasloman, koulutuksen tai muun seikan takia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden viimeisen kalenteripäivän mukainen henkilöstömäärä vertailuvuosina. Tilapäiseen henkilökuntaan on kirjattu sekä sijaiset että muista syistä määräaikaiset. Henkilöstömäärät 31.12.2007, 31.12.2008 ja 31.12.2009 Henkilöstö 2007 2008 2009 muutos

13 vakinaiset 465 473 478 1,1 % tilapäiset 203 252 256 1,6 % työllistetyt 16 28 23-17,8 % harjoittelijat 1 0 0 0 % yhteensä 685 753 757 0,5 % Iin kunnan henkilöstömenot sivukuluineen olivat vuonna 2009 yhteensä n. 26 miljoonaa, n. 50,4 % (v. 2008 48,8 %) kunnan kaikista käyttömenoista. Henkilöstömenoista poissaoloihin sairauden tai tapaturman vuoksi kului sivukuluineen n. 1.020.000, taso oli sama vuonna 2008. Sijaisten palkkaukseen kului sivukuluineen 1.172.000, jossa nousua edelliseen vuoteen n. 27 %. Sairaspoissaolopäivien lukumäärä on noussut vuodesta 2007 (10.692 kalenteripäivää) vuoteen 2008 (12.756 kalenteripäivää) 19,3 % ja vuonna 2009 sairaspäivien lukumäärä oli 13.703 kalenteripäivää. Vertailutietoa työpäivinä ei ole käytettävissä, mutta karkealla tasolla arvioitaessa se on kuntakentän keskitasossa.

14 Palkkamenojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa; luvut eivät sisällä vesilaitosta. Palkkamenojen kehitys v. 2007-2009 2007 2008 2009 muutos ero % vakinainen henkilöstö 8 754 500 9 202 600 8 585 000-617 600-6,7 % määräaikainen henkilöstö 1 507 200 1 569 200 1 836 400 267 200 17,0 % sairaus- ja äit.lomasijaiset 373 500 718 900 916 000 197 100 27,4 % muut sijaiset 945 900 1 416 300 1 309 100 107 200-7,6 % erilliskorvaukset 814 600 980 300 971 300-9 000-0,9 % muut korvaukset 6 300 800 800 0 0 % palkkatuki 215 300 328 300 327 900-400 - 1,2 % tuntipalkat 235 200 274 600 262 300-12 300-4,5 % opettajat kuel 757 200 826 300 813 100-13 200-1,6 % opettajat vel 3 189 800 3 122 200 3 002 000-120 200-3,8 % yhteensä 16 799 500 18 439 500 18 023 900-415 600-2,3 % Vuosien 2007/2009 osalta on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka rakenteeltaan noudattaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta vuodelta 2003. Raportista löytyvät tarkemmat tilastot ja vertailutiedot. 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vuoden 2009 aikana on valmisteltu Oulunkaaren yhteistoiminta-alueen käynnistymistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut aloittivat toimintansa vuoden 2010 alusta Oulunkaaren kuntayhtymän toimintana. Yhteistoiminta-alue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta Iin, Pudasjärven ja Utajärvi-Vaalan alueella. Henkilöstö siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä kuntayhtymän palvelukseen. Päivähoito jäi kunnan järjestettäväksi ja siitä vastaa vuoden 2010 alusta lähtien sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta. Maanlaajuinen lama vaikutti koko kuntakentän verotulojen kehitykseen. Työttömyyden nousu vähensi kunnallisverotuloja ja yhteisöverotulokin jäi alle budjetoidun. Viime vuoden aikana oli verotulojen kertymistä vaikea ennakoida ja se aiheutti epävarmuutta kunnan likviditeettiin. Pitkäaikaisten lainojen korkoriskiä on pienennetty ottamalla sekä kiinteäkorkoista että vaihtuvakorkoista lainaa. Lainoista oli vuoden 2009 lopussa 8,8 milj. euroa sidottu 6 kk Euribor korkoon ja 14,3 milj. euroa kiinteään korkoon. Kunnan vakuutukset ovat Vahinkovakuutusyhtiö Pohjolassa. Kunnan maksamat vakuutusmaksut ovat n. 31.000 euroa vuodessa. Kunnanhallitus on jättänyt tutkintapyynnön matkailuhankkeesta. 1.1.7. Ympäristötekijät Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut 5.9.2008 päätöksen Sääskenharjun kaatopaikan sulkemistoimenpiteiksi. Päätöksen mukaan vuonna 2010 olisi tullut rakentaa tiivistyskerros, suotovesijärjestelmä, kaasunkeräysjärjestelmä ja vuoteen 2012 mennessä pintakerrokset. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hakemuksesta myöntänyt 25.11.2009 antamallaan päätöksellä hankkeen toteuttamiselle lisäaikaa siten, että alue saadaan pitää tiivistämättömänä vuoteen 2014 saakka, ja alue on maisemoitava vuoden 2017 loppuun mennessä. Alueen tarkkailua tulee jatkaa.

15 Jäteveden puhdistamon ympäristölupaan liittyen on vanhan lammikkopuhdistamon kunnostamiseksi haettu ympäristölupaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta 11.6.2009 päivätyllä hakemuksella. Hakemus on siirretty vuoden lopussa uuden aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Oulujoen-Iijoen alaosien välisen alueen jätevesien käsittelyn yleissuunnitelma on valmistunut ympäristökeskuksen johdolla vuoden lopussa. Suunnitelman laatimisen ja sen pohjalta vuoden 2009 aikana tehtävien päätösten johdosta on jäteveden puhdistamon ympäristölupaan liittyvä tasausaltaiden kattamisen määräaikaa jatkettu ympäristökeskuksen päätöksellä 28.12.2009 vuoden 2010 loppuun. Päätöksessään ympäristökeskus toteaa lisäksi, että ympäristökeskukselle ei ole tullut ilmoituksia puhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista lähivuosien aikana. 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonnan järjestäminen perustuu kuntalakiin ja kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin sekä muihin sääntöihin, määräyksiin ja ohjeisiin ja niissä määriteltyihin tehtäviin, toimivaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon. Kunnanhallitus hyväksyi 16.6.2009 sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamista, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, varojen ja resurssien turvaaminen, lakien ja johdon ohjeiden mukainen toiminta sekä riittävä ja luotettava tieto. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut tilivelvolliset ovat vastuullisia sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta. Kunnanhallituksen sisäisen valvonnan selonteko pohjautuu palvelualueiden antamiin selontekoihin. Hyvä hallintotapa toteutuu palvelualueilla lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisella asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Toimintaa ohjaavat lisäksi erilaiset strategiat mm. hyvinvointistrategia. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Palveluiden asiakaslähtöisyyttä on arvioitu mm. Tak-ohjelmistolla toteutettujen asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Toimivallan, vastuiden ja tehtävien selkiyttäminen toiminnan muutosten jälkeen vielä osin tekemättä. Kokonaisvaltainen riskienhallinta Kokonaisvaltainen riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tehtävänä on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Iin kunnalla ei ole kokonaisvaltaista riskienhallintasuunnitelmaa. Riskien kartoitus aloitetaan talousarvion teon yhteydessä. Toiminnan ja talouden tavoitteet ja kehittämisohjelma Taloutta ja toimintaa on seurattu palvelualueittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti. Palvelualueilla on ollut tavoitteena tehostaa talouden seurantaa. Palvelualueet ovat tehneet talousraporttien pohjalta toiminnallisia muutoksia pysyäkseen talousarviossa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kansalaiskunnan hallinto ei pysynyt taloudellisissa tavoitteissa. Talouden suunnittelu ja seuranta sekä menojen hallinta vaativat edelleen kehittämistä. Toiminnan tavoitteiden toteutumiseen mittaamisessa ei ole palvelualueilla yhtenäisiä mittareita. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 21.12.2009 172 sopimuksen Iin kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta vuosille 2009 2012. Sopimuksen tavoitteena on Iin kunnan palveluiden järjestäminen ja tuottavuuden parantaminen. Toimintamalli perustuu kansalaiskunta ja palvelukunta malliin. Uudessa toimintamallissa tullaan korostamaan kunnanvaltuuston ja hallituksen asemaa kunnan johtamisessa sekä sopimusohjauksen hallintaa ja palveluiden uutta tuottamistapaa liikelaitos- ja liikelaitosinstituutti malleilla. Tavoitteena on tehdä rakenteellisia muutoksia toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kuntakonserni kytketään tiukemmin Iin kunnan

16 toimintaan välittämällä omistajan tahto valtuuston ja palvelutuottajan kesken tehtävällä omistajasopimuksella. Konsernissa sopimuksen toteuttamista seurataan erillisellä konserninjohtoryhmän kautta. Hankinnoissa on noudatettu Iin kunnan hankintasääntöä, jota päivitetään parhaillaan. Lisäksi hankinnoissa on noudatettu vahvistettuja hankintarajoja, lakia julkisista hankinnoista, kuntalain säännöksiä sekä Kuntaliiton julkaisemia yleisiä hankintaohjeita. Hankinnat on kilpailutettu Oulun hankintarenkaan kautta. Muista, kuin hankintarenkaan kautta tapahtuneista hankinnoista ja kilpailutuksesta, ovat vastanneet palvelualueet. Hankintojen määrärahojen käytössä on noudatettu palvelusopimuksia ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Palvelualueet ovat vuosittain päättäneet laskujen vastaanottajat ja hyväksyjät. Ostolaskujen asiatarkastus ja hyväksyminen on tapahtunut pääsääntöisesti Rondo-ostolaskuohjelmalla. Iin kunta on ollut mukana Oulun toimiston vetämässä hankintaohjelma-projektissa. Osta-ohjelmalla voidaan tilata toimittajilta sähköisesti hankintarenkaan kilpailuttamia tuotteita. Vuoden 2010 aikana on tarkoitus ottaa hankintaohjelma tuotantokäyttöön ja käyttäjien koulutus on ollut maaliskuussa. Rahoitusriskit Maksuvalmiuden turvaamiseksi on kunnalla kuntarahoitusohjelma kolmen rahalaitoksen kanssa. Rahoitustoiminnan suurimpana riskinä on korkoriski, jota kunta on pienentänyt hajauttamalla lainat kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Kokoja ei ole kokonaisuudessaan suojattu erillisillä sopimuksilla. Henkilöstöriski Henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan lakeja, asetuksia sekä hallintosääntöä. Työtyytyväisyyskyselyä ei ole tehty kaikilla palvelualueilla, mutta kehityskeskusteluja on käyty useimmilla palvelualueilla. Ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehty työtyytyväisyyskyselyt vuosina 2008 ja 2009. Kyselyn perusteella työhön liittyvät tavoitteet ovat hyvin henkilöstön tiedossa. Muutoinkin kyselyn tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehitystyössä. Henkilöstöhallinnossa on käytössä web-tallennusohjelma, johon lyhyet virkavapaus- ja työlomapäätökset sekä työsopimukset kirjataan. Pidemmät virkavapaus- tai työlomapäätökset kirjataan Dynasty asianhallintaohjelmaan. Tuloksellinen toiminta edellyttää henkilöstön hyvän koulutustason ja osaamisen hyödyntämistä. Organisaation hallinto ei kevene, mikäli vastuita ei kyetä jakamaan ja jos henkilöstön osaamista ei pystytä hyödyntämään. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on avustaa kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa heidän valvontatehtävässään. Talouden sisäistä valvontaa on tehostettu raportoimalla taloutta säännöllisesti lautakuntien, kunnanhallituksen ja valtuuston kokouksissa. Sisäisen valvonnan ohjeet on laadittu ja hyväksytty viime vuoden aikana. Sisäistä valvontaa tulee edelleen kehittää osaksi hyvää hallintotapaa. Controllerin raportointia kehitetään.

17 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2009 2008 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 118 8 178 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -51 853-49 781 Toimintakate -43 735-41 602 Verotulot 23 932 23 090 Valtionosuudet 22 265 20 783 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 16 101 Muut rahoitustuotot 481 559 Korkokulut -889-993 Muut rahoituskulut -51-11 Vuosikate 2 018 1 927 Poistot ja arvonalentumiset -1 819-1 648 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos 199 279 Tilinpäätössiirrot 70 49 Tilikauden ylijäämä 269 328 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,66 16,43 Vuosikate/Poistot, % 110,94 116,96 Vuosikate, /asukas 217,18 210,02 Asukasmäärä 9294 9177 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), %-tunnusluku: osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset: kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet

18 Vuosikate /asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa 1.3.2. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2009 2008 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 018 1 927 Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -82-117 Investointien rahavirta Investointimenot -2 748-5 575 Rahoitusosuudet investointimenoihin 369 1 514 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 125 148 Toiminnan ja investointien rahavirta -318-2 103 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 600 7 300 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 455-4 722 Lyhytaikaisten lainojen muutos -517-271 Oma pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -54 1 Vaihto-omaisuuden muutos -8 2 Saamisten muutos -638-194 Korottomien velkojen muutos 1 368 126 Rahoituksen rahavirta 296 2 243 Rahavarojen muutos -23 139 Rahavarat 31.12. 2 777 2 799 Rahavarat 1.1. -2 799-2 660 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 84,82 47,45 Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,53 21,94 Lainanhoitokate 0,54 0,41 Kassan riittävyys, pv 17 17 Asukasmäärä 9 294 9 177 Investointien tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / investointien omahankintameno.

19 Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / (investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS kassan riittävyys(pv) = 365 pv x kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella

20 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset IIN KUNNAN TASE 2009 2008 2009 2008 VASTAAVAA 1 000 1 000 VASTATTAVAA 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aiheettomat hyödykkeet Peruspääoma 22 094 22 094 Aineettomat oikeudet 19 30 Arvonkorotusrahasto 4 655 4 655 Muut pitkävaikutteiset menot 6 075 6 100 Käyvän arvon rahasto 577 577 Ennakkomaksut Muut omat rahastot 6 094 6 130 Ed. tk:en yli/alijäämä -3 516-3 910 Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä 269 328 Maa- ja vesialueet 5 746 5 483 24 079 23 743 Rakennukset 19 655 20 560 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 155 6 454 Poistoero 1 206 1276 Koneet ja kalusto 1 166 1 315 Vapaaehtoiset varaukset 909 909 Muut aineelliset hyödykkeet 34 34 2 115 2 185 Ennakkomaksut ja kesk.er. hank. 1 191 734 PAKOLLISET VARAUKSET 34 949 34 579 Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet 12 681 12 510 Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset 923 923 Valtion toimeksiannot 428 650 Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat 14 20 13 604 13 434 Muut toimeksiantojen pääomat 23 79 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 465 750 Valtion toimeksiannot 428 650 VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 6 13 Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat 434 664 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 327 19 174 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 31 39 Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet 34 26 Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet Ostovelat Valmiit tuotteet Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 607 1 417 Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat Ennakkomaksut 20 964 20 630 34 26 Lyhytaikainen Saamiset Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 697 6 215 Myyntisaamiset 15 Lainat julkisyhteisöiltä 8 7 Lainasaamsiet Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot 39 88 Siirtosaamiset Ostovelat 2 459 2 006 15 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 394 518 Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat 4 103 3 284 Myyntisaamiset 964 831 12 700 12 118 Lainasaamsiet 251 103 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 60 323 59 426 Muut saamiset 1 084 804 Siirtosaamiset 133 40 TASEEN TUNNUSLUVUT: 2431 1 778 Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 43,45 43,70 % Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus % 61,91 62,91 % Sijoitukset rahamarkk.instrum. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000-3 516-3 910 Joukkovelkakirjalainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -378-524 Muut arvopaperit Lainakanta 31.12., 1000 25 063 25 435 Lainat /asukas 2 697 2 772 Rahat ja pankkisaamiset 2 777 2 799 Lainasaamiset 31.12., 923 923 VASTAAVAA YHTEENSÄ 60 323 59 426 Asukasmäärä 9294 9177 Omavaraisuus,% = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma Saadut ennakot) Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta

21 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

22 1.5. Kokonaistulot ja -menot TULOT 1000 % Toiminta Toimintatuotot 8 118 13,57 % Verotulot 23 932 40,00 % Valtionosuudet 22 265 37,22 % Korkotuotot 16 0,03 % Muut rahoitustuotot 481 0,80 % Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -87-0,15 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 369 0,66 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 129 0,21 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 600 7,69 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 59 823 100,00 % MENOT Toiminta Toimintakulut -51 854 85,70 % - valmistus omaan käyttöön Korkokulut -890 1,47 % Muut rahoituskulut -51 0,08 % Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- pakollisten varausten muutos - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot -2 748 4,54 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 455 7,36 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys -517 0,85 % Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 60 515 100,00 %

23 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) 7 1 3 5 1 ei yhdistelty (kpl) 2 1 Muut omistusyhteysyhteisöt yhteensä 17 3 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus Iin kunnan operatiivisesta konserniohjauksesta vastaa kunnanhallitus ja kunnan ylin virkamiesjohto. Kunnanhallitus on kokouksissaan ajankohtaisissa asioissa linjannut kunnan kantaa valmentamalla kuntayhtymien ja osakeyhtiöiden yhtiökokousedustajia. Vuonna 2009 järjestettiin kaksipäiväinen omistajakokous, jossa kunnanhallitus perehtyi tyttärien toimintaan. Omistajakokouksiin kutsuttiin kuntakonsernin osakeyhtiöt, energiayhtiöt, vaikka eivät olisikaan tyttäriä ja vesiliikelaitos. Yhtiöiden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja esittelivät alustavan tilinpäätöksen, tulevaisuuden toimintalinjauksia sekä merkittävimpiä investointeja. Omistajakokouksissa kunnanhallitus linjasi omistajan tahtoa yhtiöille ja kokouksista tehtiin pöytäkirjat. Tämän lisäksi kunnanjohtaja ja resurssijohtaja ovat toimineet omistajaohjaajina eri tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyssä. 18 ja 19.2.2009 omistajakokouksien omistajan linjaukset 1. Iin Energia Oy, Iin kunnan omistus 100 % Iin Energia Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: hyvän vesivuoden jälkeen kunnan koskiosuuksien sähkön tuotto on ollut hyvä + 14,4% ja kunnalle tulevaa tuottoa korotetaan samassa suhteessa. toteutunut: - Iin Energia ei tulouttanut kunnalle lisätuottoa. 2. Rantakairan Sähkö Oy, Iin kunnan omistus 22 % Rantakairan Sähkö Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: aikaisempi käytäntö tuloksen käsittelyssä (kohtuullinen osingonjako) hyväksyttiin toteutunut: - Rantakairan Sähkö Oy jakoi 46.690 osinkoa 3. Kuiva-Turve Oy, Iin kunnan omistus 50 % Kuiva-Turve Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: turvetuotannon tuotantoala pyritään pitämään ennallaan hankkimalla lisää

24 tuotantopinta-alaa hallituksen jäsenmääräksi esitetään yhteensä 6 jäsentä toteutunut: - lisäalueita hankittu ja tulevaisuudessa hankitaan lisää - hallituksen jäsenmäärä korotettu 6 jäseneen 4. Iilaakso Oy, kunnan omistus 100 % ja Micropolis Oy, kunnan omistus 46,15 % Iilaakso Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: uusissa hankkeissa edetään nykyisellä osakepääoman asettamislinjalla max 250.000 (25 35%) hankekohtaisesti erillispäätökset toteutunut: - ei uusia hankkeita - painopisteiden tarkentaminen ja uudelleenorganisoituminen sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan 2009-2010 Micropolis Oy:tä koskevat omistajan linjaukset: kunta tukee projektitoimintaa edelleen n 100.000 /V toteutunut: - toimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan 2009-2010 5. Kuivaniemen Merihelmi Oy Merihelmeä koskevat omistajan linjaukset: Merihelmi liitetään osaksi Iilaaksoa Kuiva-Turve Oy:n omistama 1 osake ostetaan kunnalle Iilaakson hallitus toimii samalla Merihelmen hallituksena toteutunut: - Iilaakso Oy:n hallitus toimii myös Merihelmen hallituksena - Iin kunta on ostanut osakkeen Kuiva-Turve Oy:ltä 6. Iin Vuokratalot Oy, kunnan omistus 93% Kuivaniemen Vuokratalot Oy, kunnan omistus 100% Kiint Oy Rinmanni, kunnan omistus 93,75% Omistajan linjaukset: vuokratalojen fuusiointia yhdeksi yhtiöksi jatketaan yksittäisiä osakkeenomistajia lunastetaan, tavoitteena 100 % kunnan omistama yhtiö kunnan vuokratalojen kaupasta käydään vielä periaatekeskustelua kunnanhallituksessa toteutunut: - toimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan 2009-2010 7. Iin vesiliikelaitos Omistajan linjaukset jätevesien käsittelyn tuleva ratkaisu päätettävä mahdollisimman pian, koska puhdistamo toimii kapasiteetin ylärajoilla ja uusia liittyjiä on tulossa vesiorganisaatioiden yhdistäminen toteutunut: - neuvottelut käynnistetty keskitetystä ratkaisusta Ouluun - vesiorganisaatioiden yhdistämistoimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan 2009-2010 8. Kuivaniemen Vesi Oy, kunnan omistus 85 % Omistajan linjaukset pienosakkaiden kanssa pyritään löytämään ratkaisu omistuksen järjestelyssä vesiorganisaatioiden yhdistäminen toteutunut: - yhdistämistoimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan 2009-2010 9. Oijärven Vesi Oy

25 Omistajan linjaukset vesiorganisaatioiden yhdistäminen tutkitaan Yli-Olhavan käyttöveden saannin parantaminen Oijärven suunnalta toteutunut: - yhdistämistoimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan 2009-2010 10. Kunnan vesi- ja viemärilaitteistot Omistajan linjaukset kunnan omistamat laitteistot ja linjat mm. Vatungin jäteveden pumppaamo, siirtoverkko Hepokankaalta ja siirtoviemäri Merihelmestä myydään uudelle yhteiselle vesiorganisaatiolle toteutunut: - yhdistämistoimenpiteet sisällytetty kunnan palvelujenjärjestämissuunnitelmaan 2009-2010 1.6.3. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Iin kunnan konsernin tuloslaskelma Tuloslaskelma 1.1-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 1 000 Toimintatuotot 35 936 135,17 32 599 Toimintakulut -76 396 275,80-70 923 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 12 942,77 23 Toimintakate -40 447 197,86-38 301 Verotulot 23 931 793,07 23 090 Valtionosuudet 22 264 804,00 20 783 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 159 393,60 193 Muut rahoitustuotot 488 961,63 166 Korkokulut -1 401 431,77-1 672 Muut rahoituskulut -58 766,74-12 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä - 811 843,28-1 325 Vuosikate 4 937 555,93 4 247 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 210 561,15-3 867 Tilikauden tulos 726 994,78 380 Tilinpäätössiirrot -270 143,42-189 Vähemmistöosuudet 14 509,87 6 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 471 361,23 197 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 47,05 45,96 Vuosikate/Poistot, % 117,27 109,83 Vuosikate, /asukas 531,26 462,79 Asukasmäärä 9294 9177

26 Iin kunnan konsernin rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2009 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 937 555,93 Korjauserä -68 733,90 4 868 822,03 Investointien rahavirta Investointimenot -6 200 215,97 Rahoitusosuudet investointeihin 1 031 917,12 Pysyvien vastaavien hyöd. 171 783,69-4 996 515,16 luovutukset Toiminnan ja investointien rahavirta - 127 693,13 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 504 018,00 Antolainasaamisten vähennykset 124 697,19 628 715,19 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 080 299,30 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 752 464,72 Lyhytaikaisten lainojen muutos -508 233,76-1 180 399,18 Oman pääoman muutokset - 7 325,19 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien -59 303,37 muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -865,35 Saamisten muutos -545 506,64 Korottomien velkojen muutos 1 706 458,24 1 100 782,88 Rahoituksen rahavirta 541 773,70 Rahavarojen muutos -414 080,57 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % 95,28 Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,64 Lainanhoitokate 0,88 Rahavarat 31.12., 7 085 542 Kassasta maksut 89 292 194 Kassan riittävyys, pv 29 Asukasmäärä 9294

27 IIN KUNNAN KONSERNITASE 31.12.2009 31.12.2009 31.12.2008 VASTAAVAA PYSYVÄT SAATAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 122 956,75 168 073,62 Muut pitkävaikutteiset menot 6 166 543,73 6 113 634,97 Ennakkomaksut 554,47 1 867,19 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6 290 054,95 6 283 575,78 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 699 496,01 6 184 524,96 Rakennukset 44 503 160,95 44 838 504,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet 12 246 498,30 11 441 123,35 Koneet ja kalusto 3 613 321,06 3 072 981,68 Muut aineelliset hyödykkeet 64 942,12 52 117,08 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 2 437 019,98 1 525 167,74 hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä 69 564 438,42 67 114 418,96 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet Osakkeet ja osuudet 3 239 547,26 3 566 459,64 Muut lainasaamiset 295 389,99 299 460,40 Muut saamiset 12 879,27 11 702,17 Sijoitukset yhteensä 3 547 816,52 3 877 622,21 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 79 402 309,89 77 275 616,95 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 733 966,81 801 971,48 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 16 866,36 26 857,58 Muut toimeksiantojen varat 16 771,90 12 991,58 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 767 605,07 841 820,64 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 181 157,64 178 177,97 Keskeneräiset tuotteet 86 966,96 86 688,27 Valmiit tuotteet ja tavarat 1 873,04 3 851,52 Muu vaihto-omaisuus 1 875,20 2 079,89 Vaihto-omaisuus yhteensä 271 872,84 270 797,65 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 14 960,64 Muut saamiset 24 852,44 19 733,97 Siirtosaamiset 9 590,55 1 095,94 Lainasaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 34 442,99 35 790,55 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 523 934,69 3 367 825,20 Lainasaamiset 322 804,52 136 032,78 Muut saamiset 1 542 635,47 1 107 566,98 Siirtosaamiset 758 581,51 462 254,67 Lyhytaik. saamiset yhteensä 6 147 956,19 5 073 679,63 Saamiset yhteensä 6 182 399,18 5 109 470,18

28 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 75 981,24 1 019 829,15 Rahat ja pankkisaamiset 7 009 560,32 4 705 719,39 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 13 539 813,58 11 105 816,37 VASTAAVAA YHTEENSÄ 93 709 728,54 89 223 253,96 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 37,72 % 37,85 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 68,20 % 70,68 % Kertynyt alijäämä, 1000-2 084,27-2 754,73 Kertynyt alijäämä, /asukas -244,26-300,18 Konsernin lainat /asukas 4 223,84 4 318,50 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 39 256,36 39 630,89 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 295,39 299,46 Asukasmäärä 9294 9177

29 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 094 168,82 22 094 168,82 Osuus kuntayhtymien oman MUU OMA PÄÄOMA Arvonkorotuspääoma 4 654 596,62 4 654 596,62 Muut omat rahastot 3 058 381,28 2 716 113,44 Ed. tilikausien yli-/alijäämä -2 555 632,94-2 951 333,31 Tilikauden yli-/alijäämä 471 361,24 196 600,60 MUU PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 615 977,35 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 27 722 875,02 26 710 146,17 VÄHEMMISTÖOSUUDET 486 947,99 103 566,10 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 5 342 119,43 5 197 449,37 Vapaaehtoiset varaukset 1 855 071,82 1 815 605,39 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. YHT 7 197 191,25 7 013 054,76 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraus 4 340,10 4 064,86 Muut pakolliset varaukset 338 692,52 282 911,52 PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 343 032,62 286 976,38 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 733 966,82 808 732,50 Lahjoitusrahastojen pääomat 24 643,22 33 956,28 Muut toimeksiantojen pääomat 46 292,71 95 730,52 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ 804 902,75 938 419,30 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitokset 31 333 484,89 32 351 922,09 Lainat julkisyhteisöiltä 614 089,16 248 150,64 Lainat muilta luotonantajilta 801 225,99 0,01 Ostovelat 52,39 115,68 Muut pitkäaikaiset velat 5 083 645,78 4 634 163,95 Pitkäaik. velka yhteensä 37 829 164,21 37 234 352,37 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitokset 6 496 641,64 6 940 055,36 Lainat julkisyhteisöiltä 10 916,66 7 316,18 Lainat muilta luotonantajilta 83 441,41 Saadut ennakot 1 141 620,08 118 923,51 Ostovelat 3 843 383,50 3 148 434,99 Muut lyhytaikaiset velat 1 628 638,10 1 500 692,46 Siirtovelat 6 204 414,72 5 137 874,97 Lyhytaik.velka yhteensä 19 325 614,70 16 936 738,88 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 57 154 778,91 54 171 091,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 93 709 728,54 89 223 253,96 1.7. Keskeiset liitetiedot

30 Kaikki liitetiedot on esitetty kohdassa 4 Tilinpäätöksen liitetiedot. 1.8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.8.1. Tilikauden tuloksen käsittely Vuodelta 2009 laadittu tilinpäätös osoittaa tilikauden tulokseksi 199.288,30. Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tuloksesta: 1) Poistoeron vähennyksiin kirjataan 69.792,99 : - Kuivaniemen koulun rivitalojen peruskorjaukseen poistoeron vähennys 9.755,76 - Vatungin kehittämisen II-vaiheen poistoeron vähennys 3.194,04 - Kuivaniemen sosiaali- ja terveyskeskuksen poistoeron vähennys 27.035,64 - Myllykankaan infran poistoeron vähennys 5.147,40 - Kuivaniemen koulun peruskorjauksen poistoeron vähennys 10.114,29 - Vatungin kalasataman jätevedenpuhdistamon poistoeron vähennys 8.939,60 - Yhdysvesijohto Oijärvi-Kuivaniemi poistoeron vähennys 5.606,26 Poistoeron vähennys yhteensä 69.792,99 2) Edellä olevien poistoeron vähennyksien jälkeen on tilikauden ylijäämä 269.081,29 ja kunnanhallitus esittää, että se siirretään vapaaseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Taseessa on edellisten vuosien alijäämä - 3.515.697,04 Vuoden 2009 tilikauden ylijäämä 269.081,29 Kertynyt alijäämä 31.12.2009-3.246.615,75 1.8.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen 10.2.2009 63 päätöksen mukaan kunnan taloustyöryhmänä on toiminut vuonna 2009 kunnanhallitus ja puheenjohtajana kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanhallituksen toimeksianto taloustyöryhmälle em. päätöksen mukaisesti: 1. valvoa, että kunnanvaltuuston 29.12.2008 131 päättämät säästöt vuodelle 2009 toteutetaan 2. vastata, että rakennemuutosratkaisujen valmistelu käynnistyy 3. ottaa vastaan valtuustotyöryhmän aloitteita. Taloustyöryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana 8 kertaa. Toukokuussa käynnistynyt kehittämistyö Iin kunnan palvelujen järjestämissuunnitelma vuosille 2009-2012 sisältäen kunnan talouden tasapainottamissopimuksen mm. suoritetun Balanceanalyysin pohjalta on ollut taloustyöryhmän työn ns. keskiössä. Kunnanvaltuusto hyväksyi 22.12.2009 Sopimus Iin kunnan talouden tasapainottamisesta vuosille 2009-2012 -asiakirjan nk. puitesopimuksena. Sopimus Iin kunnan talouden tasapainottamisesta vuosille 2009-2012 Tausta ja lähtökohdat Iin ja Kuivaniemen kunta tekivät strategisen kuntaliitoksen vuoden 2007 alussa, jotta kuntien talous saataisiin kuntalain edellyttämälle tasolle. Iin ja Kuivaniemen kuntien asukasluvun kasvu vuodesta 1988 2008 on ollut noin 7 %. Voimakas väestön kasvu on aiheuttanut Iin kunnassa paineita palvelutuotannolle sopeutua nopeaan kysynnän kasvuun. Yhteenlasketut kuntien menot ovat kasvaneet samalla ajanjaksolla 37,9 % ja tulot ovat kasvaneet 19,8 %. Tämä menojen ja tulojen epätasapaino on painanut vuosikatteen negatiiviseksi vuosina 2004 2006 ja taseeseen oli kertynyt

31 vuoden 2007 alussa kattamatonta alijäämää 4,8 miljoonaan euroa. Kuntaliitoksen tarkoituksena oli kattaa alijäämät suunnitelmakaudella ja vahvistaa kuntien taloutta sekä luoda vahvempi kokonaisuus. Vuonna 2008 käyttötalouden menot uhkasivat nousta talousarviosta niin paljon, että tilikauden tulos näytti painuvan alijäämäiseksi. Syksyllä 2008 perustettiin taloustyöryhmä, jonka tehtävänä oli pysäyttää uhkaava menokehitys. Työryhmä onnistui tehtävässään ja tilikauden tulos muodostui ylijäämäiseksi 0,3 miljoonaa euroa. Taloustyöryhmä sisällytti vuoden 2009 talousarvioon noin 1,0 miljoonan euron säästöt eri hallintokunnille. Näiden säästötoimenpiteiden jälkeen vuosikate on 1,9 miljoonaa euroa. Tällä vuosikatteella pystytään kattamaan poistot ja tilikauden tulos pysyy ylijäämäisenä. Investointivauhti on ollut kymmenen edellisen vuoden aikana tasainen. Investoinnit ovat kohdistuneet käyttöomaisuuteen. Koska vuosikate ei ole riittänyt investointien rahoitukseen, on velan määrä kasvanut. Vuonna 2007 oli lainakanta 2.500 euroa asukasta kohden ja vuonna 2008 2.800 euroa. Lainamäärän kasvu aiheuttaa rahoitusmenojen kasvua ja suuret korkotason muutokset vaikeuttavat rahoitusmenojen ennustettavuutta. Iin kunta on saanut vuonna 2007 kuntaliitosavustusta 2,1 miljoonaa euroa. Vuosittain avustus pienenee noin 0,4 miljoonaa euroa. Tämä kuntaliitosavustuksen väheneminen ja yleinen taantuma aiheuttavat huomattavan tulojen pienenemisen. Vuoden 2009 tilinpäätösennuste Audiator-yhtiön tekemän laskelman mukaan on 0,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Iin kunnan seuraaville vuosille budjetoidut verotulo-odotukset arvioidaan pienenevän budjetoidusta seuraavasti: 2009 2010 2011 Yhteisöverotulot -0,2-0,2-0,1 kunnallisverotulot -0,6-0,6-0,1 kiinteistöverotulot 0,2 +0,8 +0,5 Verotulovajeen vaikutus kuluvan ja kahden seuraavan vuoden aikana on yhteensä n. 0,2 miljoonaa euroa. Tämä verotulojen on arvioitu nykyisellä veroprosentilla ja väestönkasvulla. Arvioitaessa Iin kunnan taloudellista asemaa kriisikunnan mittareilla, on tilanne hälyttävä. Jos vuosikate on vuonna 2009 ja 2010 alle kuntaliitosavustuksen, täyttyvät Iin kunnassa kaikki kriisikunnan tunnusluvut. Myös taantuman aiheuttama työttömyys lisää menopaineita erityisesti sosiaali- ja terveystoimelle. Täyttääkseen paras-lain vaatimukset on Iin kunta päättänyt liittyä Oulunkaaren sote-kuntayhtymään. Uuden palvelusopimuksen solmiminen kuntayhtymän kanssa vaatii tarkkaa harkintaa sopimuksen sisällöstä ja sen taloudellisesta vaikutuksesta Iin kunnalle. Iin kunnanhallitus on tehnyt päätöksen, että Iin kunta säilyy itsenäisenä kuntana eikä lähde mukaan moni kuntaliitosselvitykseen. Säilyäkseen itsenäisenä on kunnan talous saatava kuntoon ja palvelurakenteen tuottavuutta lisättävä. Talouden sopeuttamistarve tälle valtuustokaudelle on 2,5 miljoonaa euroa. Sopimus Tämän asiakirjan tuotoksena on Iin kunnan palveluiden järjestämissuunnitelma ja tuottavuuden parantaminen. Asiakirjaan sisältyy yksityiskohtaiset talouden tasapainottamistoimenpiteet, jotka hyväksyy Iin kunnanvaltuusto. Työn toteuttamista valvoo kunnanhallitus. Tämä sopimus ohjaa Iin kunnan talouden hoitoa koko valtuustokauden. Kunnanvaltuusto hyväksyy sopimuksen ja toteaa, että sopimus on luonteeltaan puitesopimus ja sen toimeenpano vaatii toimielimen erilliset päätökset.