Trauma ja pakolaisuus Turvapaikanhakijoiden haavoittuvuuden ja traumatisoitumisen tunnistaminen koulutus 26.11.2015 Kaarin Sorvari, LL, psykiatri, traumapsykoterapeutti
Pakolaisuus, stressin vaiheet (T.Halla) Pitkäaikainen turvattomuus ja huoli selviytymisestä Vainotuksi joutuminen (uskonto, kansallisuus, poliittiset mielipiteet) Perheenjäsenten, läheisten kuolemat, katoamiset Kidutus, pahoinpitelyt, pidätykset, vankeus Pakolaisleirikokemukset Pakomatkan traumaattiset kokemukset 2
Pakolaisuus, stressin vaiheet jatk. Turvapäätöksen odotus, huoli tulevaisuudesta Huoli kotimaassa olevista perheenjäsenistä Ongelmat uuteen kulttuuriin sopeutumisessa Kielen oppiminen Syrjintä uudessa asuinmaassa Sosiaalisen tuen ja verkostojen puuttuminen, juurettomuus 3
Pakolaisuuden traumat Psyykkinen trauma- traumaattinen tapahtuma, joka ylittää ihmisen sen hetkisen sieto- ja selviämiskyvyn Aiheuttajat: fyysinen uhka ja väkivalta, ulkoiset uhat, katastrofitilanteet ( sota, luonnonkatastrofit) Ihminen joutuu vastakkain sen kanssa, miten pysyä hengissä ja säilyttää identiteettinsä 4
Pakolaisuuden traumat, väkivalta Kidutus on vakava ja tahallisen julman, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen muoto Tavoitteena ihmisen tuhoaminen psyykkisesti ja fyysisesti, kauhun ja pelon ilmapiirin luominen Yli puolessa maailman maista kidutetaan Pakolaisista n. 5-35 % kidutuksen uhreja, Suomessa tuhansia kidutuksen kokeneita pakolaisia 5
Pakolaisuuden traumat, väkivalta Fyysinen kidutus: äärimmäinen kivun aiheutus, kuolemanpelko ja uhka, elinvauriot, ruumiinkuvan tuhoaminen, uuvuttaminen Psyykkinen kidutus: päämääränä persoonallisuuden pysyvä tuhoaminen käyttämällä pelottelua, pakottamista, häpäisyä Seksuaalinen kidutus: edellä olevien yhdistelmä Muu väkivalta ja sen uhka itselle ja muille Herkimpiä lapset, nuoret, naiset, vanhukset 6
Pakolaisuuden traumat, menetykset ja muukalaisuus Pakolaisuudessa ihminen menettää lähestulkoon kaiken: koti, perhe, suku, ihmissuhteet, kulttuuri, kotimaan luonto ja ilman tuoksu (K. Saraneva) Sanottu kuolemisen harjoitukseksi; toisaalta voi olla myös uudelleensyntymistä, kun pystyy käymään läpi siihen vaadittavan prosessin Siirtolaisuuden synnyttämät reaktiot yksilöllisiä, selviäminen riippuu yksilöllisestä psyykkisestä varustuksesta ja menneistä kokemuksista 7
Pakolaisuuden traumat, menetykset ja muukalaisuus Identiteetti- kokemus minän pysyvyydestä suhteessa sosiaaliseen ympäristöön Siirtolaisuudessa/ pakolaisuudessa vanha identiteetti ei pädekään uudessa kulttuurissa eikä tulevaisuutta voi ennakoida Joutuu luopumaan identiteetistä osittain, jotta voi integroitua uuteen kulttuuriin Oma synnyinmaa kuitenkin aina oma aivan kuten vanhempien merkitys pysyy aina tärkeänä 8
Pakolaisuuden traumat, menetykset ja muukalaisuus Kieli käyttöliittymä yhteiskuntaan Puuttuvan kielitaidon takia arjessa traumaattisia tilanteita, joita voidaan verrata pienen lapsen tilanteisiin, kun ei vielä kunnolla pysty puhumaan Opittu kieli ei välttämättä toimi tunnekielenä Sopeutumisprosessin vaiheet: sopeutumis-, kohtaamis-, reflektiovaihe 9
Trauman vaikutus perhetasolla Lähtö yleensä suunnittelematta, perheiden ja sukujen hajoaminen, ystävien, ammatin jättäminen Lähiyhteisön ja suvun menettäminen erityisen vaikeaa yhteisöllisistä kulttuureista tulleille Yksin tulleet lapset haavoittuvimpia Hoitamattomat psyykkiset traumat yhdellä perheenjäsenellä aiheuttavat vaikeuksia koko perheelle ja vaikuttavat seuraavien sukupolvien elämään 10
Trauman vaikutus perhetasolla 1. Ristiriidat puolisoiden ja sukupolvien välillä - konflikti patriarkaalisessa suhteessa: perheenisän auktoriteetin heikentyminen - sukupolvikonflikti: lapset kotoutuvat usein nopeammin, vanhempien auktoriteetin menetys, ylenmääräiset odotukset lapsilta 2. Parentifikaatio - lapsi alkaa kantaa vanhemmille kuuluvaa roolia ja vastuuta; aikuinen jähmettyy uhrin rooliin 11
Trauman vaikutus perhetasolla 3. Salaisuudet - koskevat elämän perustavaa laatua olevia asioita, syntymää, kuolemaa, seksuaalisuutta, vaikeita traumaattisia tapahtumia - taustalla pelko perheen hajoamisesta, moraalisten arvojen suojelu, vaikeat tunteet 4. Ylisuojelevaisuus - vaikeiden asioiden kertomatta jättäminen 12
Trauman vaikutus perhetasolla 5. Kärsimyksen hierarkia - syntyy kärsimyksen hierarkia, jossa ylemmällä tasolla vaikeimpia traumatapahtumia kohdanneet 6. Ylisukupolvisuus - traumaattiset kokemukset voivat siirtyä vanhemmasta lapseen tunneilmapiirin, elämänasenteen, käyttäytymisen kautta, vuorovaikutus voi häiriintyä 13
Traumatisoituminen Kaikilla pakolaisilla traumaattisia kokemuksia mutta kaikilla ei traumaoireita Traumatisoitumiseen vaikuttavat traumaattisen tapahtuman luonne, yksilön selviämiskeinot Luvut vaihtelevat, kansainvälisissä tutkimuksissa pakolaisista 30 %:lla masennus ja PTSD, aik. pakolaisista PTSD 9-31 %:lla ja turvapaikanhakijoista 11-56 %:lla, suomalaisessa tutkimuksessa turvapaikanhakijoista 50 %:lla mielenterveyden häiriöitä Pitkittynyt turvapaikkaprosessi lisää mielenterveyshäiriöiden esiintymistä 14
Traumatisoituminen, PTSD Traumaperäinen stressihäiriö = PTSD Trauman uudelleen kokeminen (takaumat, flashbackit, painajaiset, ahdistuneisuus olosuhteissa, jotka muistuttavat tapahtuneesta, triggerit) Traumasta muistuttavien asioiden välttäminen ja tunteiden latistuminen (puhumisen, paikkojen, tunteiden välttely, psykogeeninen amnesia) Ylivireys (valppaus, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, autonomisen hermoston oireet, uniongelmat) Lapset ja nuoret: tunteiden säätelyvaikeudet, käytös- ja oppimisongelmat, traumaattinen leikki, pelot, riskikäytös 15
Traumatisoituminen, masennus Kumulatiiviset, kertyneet kokemukset, jolloin voimavarat ehtyvät Mielialan lasku, kiinnostus asioihin katoaa, energiataso ja toimintakyky laskee, lama tai ärtyneisyys, väsymys, kivut, uniongelmat, toivottomuus, itsetuhoiset ajatukset, muisti- ja keskittymisvaikeudet Negatiiviset ajatukset itsestä ja maailmasta, korostunut syyllisyys ja häpeä, itsesyytökset, ulkopuolisuuden kokemus, tunteiden latistuminen Erota etenevästä ja eheyttävästä surutyöstä 16
Traumatisoituminen, somaattiset oireet Väkivallan ja kidutuksen aiheuttamat vammat (päänvammat, falangan ja riiputuksen seuraukset, neuropaattiset kivut, päänsärky, kiputilat, kehon muisti,, seksuaaliset vammat) PTSD:stä kärsivillä kidutetuilla sydän- ja verisuonitautien riski suurentunut Psykosomaattiset oireet yleisiä, taustalla esim. psyykkinen ristiriita, kulttuurispesifinen tapa ilmaista kärsimystä, aleksitymia eli kykenemättömyys ilmaista tunteita, psyykkisten ongelmien stigma, kielivaikeudet Ymmärrys, kuuntelu, taustojen selvittäminen, huolellinen tutkimus, tiukan kaksijaon psyykkinen-somaatt. välttäminen 17
Traumatisoituminen, haavoittuvuuden arvio PROTECT-työkalu, auttaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita 1 Onko sinulla usein nukkumisvaikeuksia? 2 Onko sinulla usein painajaisia? 3 Kärsitkö usein päänsärystä? 4 Onko sinulla usein muita fyysisiä kipuja? 5 Suututko helposti? 6 Ajatteletko usein tuskallisia menneisyyden tapahtumia? 18
Traumatisoituminen, haavoittuvuuden arvio 7 Pelästytkö usein tai oletko usein peloissasi? 8 Unohdatko usein arkipäivän asioita? 9 Huomaatko usein menettäneesi kiinnostuksen asioihin? 10 Onko sinulla usein keskittymisvaikeuksia? Ei anna dg:a, arvio traumatisoitumisen asteesta ja lisäavun tarpeesta, keskiväli 4-7 ja 8-10 korkea -> lisätutkimukseen ohjaus 19
Selviämistä vahvistavia keinoja, resilienssi Sinnikkyys, selviytymiskyky tai pärjäävyys (resilienssi) on yksi keskeisimmistä mielenterveyttä suojaavista tekijöistä Kyky säilyttää sopeutuvien ominaisuuksien avulla toimintakyky häiriötilan tai kriisin sattuessa Liittyy kykyyn luoda myönteisyyttä vaikeuksista huolimatta, elämän loogisuuden ja ennustettavuuden tunteen säilyttäminen, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja itseluottamus (Kerkkänen H, Säävälä M.) 20
Selviämistä vahvistavia keinoja Hyvä terveys ja mielenterveys ovat pohja hyvälle kotoutumisella ja onnistunut kotoutuminen vahvistaa terveyttä Yleistä kotoutumista vahvistavat toimenpiteet vahvistavat myös psyykkistä hyvinvointia: työllistyminen, kielitaidon hankkiminen, syrjimättömyys, sosiaalisten siteiden luomisen ja osallisuuden tuki (Kerkkänen H, Säävälä M.) 21
Selviämistä vahvistavia keinoja, auttajan jaksam. Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen voivat uhata auttajan jaksamista Kohtaamme työssämme pahuuden ja väkivallan ja otamme vastaan asiakkaan voimakkaita tunteita Oman jaksamisen kannalta huomioita realistinen työmäärä, työyhteisön tuki ja verkostoituminen, mahdollisuus keskusteluihin, työnohjaus, koulutus Säilytä oman elämän normaali, se ei menetä merkitystään eikä siitä tarvitse kokea syyllisyyttä 22
Lopuksi Maailman ihmisinä meillä on samankaltaisia perustarpeita, tunteita, kärsimyksen kokemista; vain niiden ilmaisu on kulttuurisidonnaista -> vahva pohja ymmärrykselle ja jakamiselle KIITOS 23
Viitteet ja kirjallisuutta Sourander, A. Turvapaikkaa hakevien pakolaislasten ja nuorten mielenterveys. Duodecim 2007, 123:469-75. Halla, T. Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja. Duodecim 2007, 123:434-6. Ruuskanen, H. Kidutetun kipu. Duodecim 2007, 123:486-92. Haaramo, S., Palonen, K. (toim.). Trauman monet kasvot. Psyykkinen trauma sisäisenä kokemuksena. Pieksämäki, Therapeia, 2003. Kerkkänen H, Säävälä M. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2015 24
Viitteet ja kirjallisuutta Schubert; C. Monikulttuurisuus mielenterveystyössä. Helsinki, Edita publishing Oy, 2007. Pakaslahti, A., Huttunen M. (toim.). Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim 2012. Luentomateriaali Pakolaisen psykososiaalisen tuen kehittäminen 2014 ( mukana HDL Kidutettujen kuntoutuskeskus, ODL Kidutettujen kuntoutuspalvelut, työ- ja elinekeioministeriö, Pakolaisrahasto) 25