Trauma ja pakolaisuus

Samankaltaiset tiedostot
Maahanmuuttajan mielenterveys

Traumat ja traumatisoituminen

T U I J A H E L L S T E N

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

PAKOLAISUUS JA TRAUMATISOITUMINEN NÄKÖKULMIA TOIPUMISEEN FERDINAND GAROFF PSYKOLOGI KIDUTETTUJEN KUNTOUTUSKESKUS

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Perhetyön päivät Tuula Lampela

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Työntekijän jaksaminen

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Opas maahanmuuttajien parissa toimiville

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Kivunlievitystä kaikille: Potilaan kulttuuritaustan huomioiminen kivun hoidossa

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN VAIKUTUS ASIAKASTILANTEISIIN. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat asiakkaina

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen. Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

TERVEYDENHOITAJA ASIAKKAAN MIELENTERVEYDEN TUKENA

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Omaisen kohtaamisen prosessi

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Mielekästä ikääntymistä

Defusing-osaamisesta on hyötyä

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Kokemuksia naiserityisyydestä. asunnottomuustyössä ja rikosseuraamusalalla

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Psyykkinen toimintakyky

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

KUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut Elina Hienola

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön SOLID- HANKE (IF1712A1)

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Transkriptio:

Trauma ja pakolaisuus Turvapaikanhakijoiden haavoittuvuuden ja traumatisoitumisen tunnistaminen koulutus 26.11.2015 Kaarin Sorvari, LL, psykiatri, traumapsykoterapeutti

Pakolaisuus, stressin vaiheet (T.Halla) Pitkäaikainen turvattomuus ja huoli selviytymisestä Vainotuksi joutuminen (uskonto, kansallisuus, poliittiset mielipiteet) Perheenjäsenten, läheisten kuolemat, katoamiset Kidutus, pahoinpitelyt, pidätykset, vankeus Pakolaisleirikokemukset Pakomatkan traumaattiset kokemukset 2

Pakolaisuus, stressin vaiheet jatk. Turvapäätöksen odotus, huoli tulevaisuudesta Huoli kotimaassa olevista perheenjäsenistä Ongelmat uuteen kulttuuriin sopeutumisessa Kielen oppiminen Syrjintä uudessa asuinmaassa Sosiaalisen tuen ja verkostojen puuttuminen, juurettomuus 3

Pakolaisuuden traumat Psyykkinen trauma- traumaattinen tapahtuma, joka ylittää ihmisen sen hetkisen sieto- ja selviämiskyvyn Aiheuttajat: fyysinen uhka ja väkivalta, ulkoiset uhat, katastrofitilanteet ( sota, luonnonkatastrofit) Ihminen joutuu vastakkain sen kanssa, miten pysyä hengissä ja säilyttää identiteettinsä 4

Pakolaisuuden traumat, väkivalta Kidutus on vakava ja tahallisen julman, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen muoto Tavoitteena ihmisen tuhoaminen psyykkisesti ja fyysisesti, kauhun ja pelon ilmapiirin luominen Yli puolessa maailman maista kidutetaan Pakolaisista n. 5-35 % kidutuksen uhreja, Suomessa tuhansia kidutuksen kokeneita pakolaisia 5

Pakolaisuuden traumat, väkivalta Fyysinen kidutus: äärimmäinen kivun aiheutus, kuolemanpelko ja uhka, elinvauriot, ruumiinkuvan tuhoaminen, uuvuttaminen Psyykkinen kidutus: päämääränä persoonallisuuden pysyvä tuhoaminen käyttämällä pelottelua, pakottamista, häpäisyä Seksuaalinen kidutus: edellä olevien yhdistelmä Muu väkivalta ja sen uhka itselle ja muille Herkimpiä lapset, nuoret, naiset, vanhukset 6

Pakolaisuuden traumat, menetykset ja muukalaisuus Pakolaisuudessa ihminen menettää lähestulkoon kaiken: koti, perhe, suku, ihmissuhteet, kulttuuri, kotimaan luonto ja ilman tuoksu (K. Saraneva) Sanottu kuolemisen harjoitukseksi; toisaalta voi olla myös uudelleensyntymistä, kun pystyy käymään läpi siihen vaadittavan prosessin Siirtolaisuuden synnyttämät reaktiot yksilöllisiä, selviäminen riippuu yksilöllisestä psyykkisestä varustuksesta ja menneistä kokemuksista 7

Pakolaisuuden traumat, menetykset ja muukalaisuus Identiteetti- kokemus minän pysyvyydestä suhteessa sosiaaliseen ympäristöön Siirtolaisuudessa/ pakolaisuudessa vanha identiteetti ei pädekään uudessa kulttuurissa eikä tulevaisuutta voi ennakoida Joutuu luopumaan identiteetistä osittain, jotta voi integroitua uuteen kulttuuriin Oma synnyinmaa kuitenkin aina oma aivan kuten vanhempien merkitys pysyy aina tärkeänä 8

Pakolaisuuden traumat, menetykset ja muukalaisuus Kieli käyttöliittymä yhteiskuntaan Puuttuvan kielitaidon takia arjessa traumaattisia tilanteita, joita voidaan verrata pienen lapsen tilanteisiin, kun ei vielä kunnolla pysty puhumaan Opittu kieli ei välttämättä toimi tunnekielenä Sopeutumisprosessin vaiheet: sopeutumis-, kohtaamis-, reflektiovaihe 9

Trauman vaikutus perhetasolla Lähtö yleensä suunnittelematta, perheiden ja sukujen hajoaminen, ystävien, ammatin jättäminen Lähiyhteisön ja suvun menettäminen erityisen vaikeaa yhteisöllisistä kulttuureista tulleille Yksin tulleet lapset haavoittuvimpia Hoitamattomat psyykkiset traumat yhdellä perheenjäsenellä aiheuttavat vaikeuksia koko perheelle ja vaikuttavat seuraavien sukupolvien elämään 10

Trauman vaikutus perhetasolla 1. Ristiriidat puolisoiden ja sukupolvien välillä - konflikti patriarkaalisessa suhteessa: perheenisän auktoriteetin heikentyminen - sukupolvikonflikti: lapset kotoutuvat usein nopeammin, vanhempien auktoriteetin menetys, ylenmääräiset odotukset lapsilta 2. Parentifikaatio - lapsi alkaa kantaa vanhemmille kuuluvaa roolia ja vastuuta; aikuinen jähmettyy uhrin rooliin 11

Trauman vaikutus perhetasolla 3. Salaisuudet - koskevat elämän perustavaa laatua olevia asioita, syntymää, kuolemaa, seksuaalisuutta, vaikeita traumaattisia tapahtumia - taustalla pelko perheen hajoamisesta, moraalisten arvojen suojelu, vaikeat tunteet 4. Ylisuojelevaisuus - vaikeiden asioiden kertomatta jättäminen 12

Trauman vaikutus perhetasolla 5. Kärsimyksen hierarkia - syntyy kärsimyksen hierarkia, jossa ylemmällä tasolla vaikeimpia traumatapahtumia kohdanneet 6. Ylisukupolvisuus - traumaattiset kokemukset voivat siirtyä vanhemmasta lapseen tunneilmapiirin, elämänasenteen, käyttäytymisen kautta, vuorovaikutus voi häiriintyä 13

Traumatisoituminen Kaikilla pakolaisilla traumaattisia kokemuksia mutta kaikilla ei traumaoireita Traumatisoitumiseen vaikuttavat traumaattisen tapahtuman luonne, yksilön selviämiskeinot Luvut vaihtelevat, kansainvälisissä tutkimuksissa pakolaisista 30 %:lla masennus ja PTSD, aik. pakolaisista PTSD 9-31 %:lla ja turvapaikanhakijoista 11-56 %:lla, suomalaisessa tutkimuksessa turvapaikanhakijoista 50 %:lla mielenterveyden häiriöitä Pitkittynyt turvapaikkaprosessi lisää mielenterveyshäiriöiden esiintymistä 14

Traumatisoituminen, PTSD Traumaperäinen stressihäiriö = PTSD Trauman uudelleen kokeminen (takaumat, flashbackit, painajaiset, ahdistuneisuus olosuhteissa, jotka muistuttavat tapahtuneesta, triggerit) Traumasta muistuttavien asioiden välttäminen ja tunteiden latistuminen (puhumisen, paikkojen, tunteiden välttely, psykogeeninen amnesia) Ylivireys (valppaus, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, autonomisen hermoston oireet, uniongelmat) Lapset ja nuoret: tunteiden säätelyvaikeudet, käytös- ja oppimisongelmat, traumaattinen leikki, pelot, riskikäytös 15

Traumatisoituminen, masennus Kumulatiiviset, kertyneet kokemukset, jolloin voimavarat ehtyvät Mielialan lasku, kiinnostus asioihin katoaa, energiataso ja toimintakyky laskee, lama tai ärtyneisyys, väsymys, kivut, uniongelmat, toivottomuus, itsetuhoiset ajatukset, muisti- ja keskittymisvaikeudet Negatiiviset ajatukset itsestä ja maailmasta, korostunut syyllisyys ja häpeä, itsesyytökset, ulkopuolisuuden kokemus, tunteiden latistuminen Erota etenevästä ja eheyttävästä surutyöstä 16

Traumatisoituminen, somaattiset oireet Väkivallan ja kidutuksen aiheuttamat vammat (päänvammat, falangan ja riiputuksen seuraukset, neuropaattiset kivut, päänsärky, kiputilat, kehon muisti,, seksuaaliset vammat) PTSD:stä kärsivillä kidutetuilla sydän- ja verisuonitautien riski suurentunut Psykosomaattiset oireet yleisiä, taustalla esim. psyykkinen ristiriita, kulttuurispesifinen tapa ilmaista kärsimystä, aleksitymia eli kykenemättömyys ilmaista tunteita, psyykkisten ongelmien stigma, kielivaikeudet Ymmärrys, kuuntelu, taustojen selvittäminen, huolellinen tutkimus, tiukan kaksijaon psyykkinen-somaatt. välttäminen 17

Traumatisoituminen, haavoittuvuuden arvio PROTECT-työkalu, auttaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita 1 Onko sinulla usein nukkumisvaikeuksia? 2 Onko sinulla usein painajaisia? 3 Kärsitkö usein päänsärystä? 4 Onko sinulla usein muita fyysisiä kipuja? 5 Suututko helposti? 6 Ajatteletko usein tuskallisia menneisyyden tapahtumia? 18

Traumatisoituminen, haavoittuvuuden arvio 7 Pelästytkö usein tai oletko usein peloissasi? 8 Unohdatko usein arkipäivän asioita? 9 Huomaatko usein menettäneesi kiinnostuksen asioihin? 10 Onko sinulla usein keskittymisvaikeuksia? Ei anna dg:a, arvio traumatisoitumisen asteesta ja lisäavun tarpeesta, keskiväli 4-7 ja 8-10 korkea -> lisätutkimukseen ohjaus 19

Selviämistä vahvistavia keinoja, resilienssi Sinnikkyys, selviytymiskyky tai pärjäävyys (resilienssi) on yksi keskeisimmistä mielenterveyttä suojaavista tekijöistä Kyky säilyttää sopeutuvien ominaisuuksien avulla toimintakyky häiriötilan tai kriisin sattuessa Liittyy kykyyn luoda myönteisyyttä vaikeuksista huolimatta, elämän loogisuuden ja ennustettavuuden tunteen säilyttäminen, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja itseluottamus (Kerkkänen H, Säävälä M.) 20

Selviämistä vahvistavia keinoja Hyvä terveys ja mielenterveys ovat pohja hyvälle kotoutumisella ja onnistunut kotoutuminen vahvistaa terveyttä Yleistä kotoutumista vahvistavat toimenpiteet vahvistavat myös psyykkistä hyvinvointia: työllistyminen, kielitaidon hankkiminen, syrjimättömyys, sosiaalisten siteiden luomisen ja osallisuuden tuki (Kerkkänen H, Säävälä M.) 21

Selviämistä vahvistavia keinoja, auttajan jaksam. Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen voivat uhata auttajan jaksamista Kohtaamme työssämme pahuuden ja väkivallan ja otamme vastaan asiakkaan voimakkaita tunteita Oman jaksamisen kannalta huomioita realistinen työmäärä, työyhteisön tuki ja verkostoituminen, mahdollisuus keskusteluihin, työnohjaus, koulutus Säilytä oman elämän normaali, se ei menetä merkitystään eikä siitä tarvitse kokea syyllisyyttä 22

Lopuksi Maailman ihmisinä meillä on samankaltaisia perustarpeita, tunteita, kärsimyksen kokemista; vain niiden ilmaisu on kulttuurisidonnaista -> vahva pohja ymmärrykselle ja jakamiselle KIITOS 23

Viitteet ja kirjallisuutta Sourander, A. Turvapaikkaa hakevien pakolaislasten ja nuorten mielenterveys. Duodecim 2007, 123:469-75. Halla, T. Psyykkisesti sairas maahanmuuttaja. Duodecim 2007, 123:434-6. Ruuskanen, H. Kidutetun kipu. Duodecim 2007, 123:486-92. Haaramo, S., Palonen, K. (toim.). Trauman monet kasvot. Psyykkinen trauma sisäisenä kokemuksena. Pieksämäki, Therapeia, 2003. Kerkkänen H, Säävälä M. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2015 24

Viitteet ja kirjallisuutta Schubert; C. Monikulttuurisuus mielenterveystyössä. Helsinki, Edita publishing Oy, 2007. Pakaslahti, A., Huttunen M. (toim.). Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim 2012. Luentomateriaali Pakolaisen psykososiaalisen tuen kehittäminen 2014 ( mukana HDL Kidutettujen kuntoutuskeskus, ODL Kidutettujen kuntoutuspalvelut, työ- ja elinekeioministeriö, Pakolaisrahasto) 25