Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

Transkriptio

1 Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä Päivikki Koponen 1

2 Castaneda & Koponen & Jokela 2

3 Maahanmuuttajataustaiset perheet: kuormittavia tekijöitä Köyhyys ja toimeentulovaikeudet yleisiä, erityisesti pakolaistaustaisilla Yksinhuoltajanaisia enemmän ja lapsimäärä suurempi kuin muissa suomalaisperheissä Perheenjäsenten eritahtinen kotoutuminen Puolisoina maahan tulleiden heikko kotoutumisen tuki Kielitaidottomuus lapset vanhempiensa tulkkina Naisten asema ja naisten keskeinen rooli perheessä (kotiäitirooli) naisten työllistymisen esteenä Miesten perinteinen rooli lähtömaassa vs. perheenisän työttömyys ja kotoutumisen vaikeudet uudessa kotimaassa Päivikki Koponen 3

4 Maahanmuuttajataustaiset perheet: kuormittavia tekijöitä Vaikeudet koulun ja kodin yhteistyössä Vanhempien korkeat odotukset lasten menestymisestä Sosiaalisen tukiverkoston puute, huoli omaisista ja läheisistä entisessä kotimaassa, perheen yhdistämisen vaikeudet Traumaattiset kokemukset lähtömaassa ja syrjintä tulomaassa heikentävät vanhemmuuden voimavaroja Perheväkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta Lähde: Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Päivikki Koponen 4

5 Perheestä erossaolon yhteys hyvinvointiin Aiemmissa kv -tutkimuksissa perheestään erossa asuvilla pakolaisilla (verrattuna perheensä kanssa asuviin) Yleisemmin psyykkisiä häiriöitä ja oireilua Heikompi psyykkinen toimintakyky Vaikeammat traumaperäisen stressihäiriön ja masennuksen oireet Em. yhteydessä huoliin kotimaahan jääneestä perheestä Myös: hallinnan tunteen puutetta syyllisyyden kokemuksia trauman kaltaisen kokemuksen jatkumista uudessa maassa (Lähde: kirjallisuuskatsaus Rask ym. 2016) Päivikki Koponen 5

6 Perheestä erossaolon yhteys kotoutumiseen Aiemmissa kv -tutkimuksissa perheestään erossa asuvilla Merkittäviä työllistymisvaikeuksia sekä ongelmia koulutukseen osallistumisessa Huoli perheenjäsenistä vaikeuttaa keskittymistä ja kielen oppimista Rahan lähettäminen entiseen kotimaahan voi johtaa omien tarpeiden laiminlyöntiin ja vaikeuttaa sopeutumista uuteen maahan Kokemuksia sosiaalisen tuen menetyksestä (esim. vähemmän apua lastenhoitoon) Perheen sisäiset ristiriidat mahdollisia kun miesten sopeuduttava perinteisiin naisten rooleihin (Lähde: kirjallisuuskatsaus Rask ym. 2016) Päivikki Koponen 6

7 Maahanmuuttajatutkimukset THL:llä Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu) : Haastattelu ja terveystarkastus venäläis-, somali- ja kurditaustaisille 6 kaupungissa Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimus (UTH) : Haastattelu, satunnaisotos kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista Nuorten tutkimukset: Etnokids ja Kouluterveystutkimus Päivikki Koponen 3

8 Maahanmuuttotausta ja sosioekonominen asema Suomeen on muutettu nuorena, keskiarvo vuotta (Maamu) Keskimääräinen Suomessa asumisen aika oli kaikissa tutkituissa Maamu -ryhmissä vuotta. Entisen kotimaan koulutus vs. koulutus Suomessa: rekisteritieto vs. itse ilmoitettu (UTH) Joissakin taustamaaryhmissä naisten vähäinen koulutus Työllisyysaste paranee maassaoloajan pidentyessä, myös pakolaistaustaisilla (UTH) Päivikki Koponen 8

9 Maahanmuuton tärkein syy taustamaan mukaan Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen vuotias väestö vuonna 2014 (UTH) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % Venäjä ja NL Viro Lähi-itä ja P- Afrikka Muu Afrikka Aasia EU, Efta ja P-Am. Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu Lat. Am., Itä- Eur., muut

10 Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus sukupuolittain (%). (Maamu) 60% 50% 40% 30% Miehet Naiset 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi Päivikki Koponen 10

11 Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus perhetilanteen mukaan (%). (Maamu) 40% 35% 30% 25% 20% 15% lapsia ei lapsia 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi Päivikki Koponen 11

12 Päivikki Koponen 12

13 Kouluterveyskysely, syntyperän mukaan Päivikki Koponen 13

14 Kouluterveyskysely, sukupolven mukaan Päivikki Koponen 14

15 Vähintään yhden hyvän syntyperältään suomalaisen ystävän omaavien osuus perhetilanteen mukaan (%). (Maamu) 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% lapsia ei lapsia 15% 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi Päivikki Koponen 15

16 Päivikki Koponen 16

17 Kouluterveyskysely, syntyperän mukaan Päivikki Koponen 17

18 Etnokids Päivikki Koponen 18

19 Primääriperheestä erossaolo (Maamu) Aineisto rajattiin somalialais- ja kurditaustaisiin tutkittaviin, joilla oli elossa oleva äiti, isä tai sisarus ja tieto heidän asuinmaastaan Asuu erossa Somali Kurdi ainakin yhdestä sisaruksestaan ainakin toisesta vanhemmastaan 77 % 82 % 61 % 71 % Päivikki Koponen 19

20 Sisaruksista erossaolon yhteys hyvinvointiin Somalialaistaustaiset, sisaruksista erossa Useammin univaikeuksia, erityisesti pakolaistaustaisilla Kurditaustaiset, sisaruksista erossa Useammin vakavia masennus- ja ahdistuneisuusoireita, erityisesti miehillä ja pakolaistaustaisilla Miehillä useammin univaikeuksia Miehet kokivat elämänlaatunsa heikommaksi Päivikki Koponen 20

21 Vanhemmista erossaolon yhteys hyvinvointiin Somalialaistaustaiset, vanhemmista erossa Ei tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä Kurditaustaiset, vanhemmista erossa Miehillä useammin univaikeuksia Pakolaistaustaisilla kokemus elämänlaadusta heikompi Päivikki Koponen 21

22 Sisaruksista erossaolon yhteys kotoutumiseen Somalialaistaustaiset, sisaruksista erossa Useammin yksinäisyyskokemuksia, erityisesti pakolaistaustaisilla Kurditaustaiset, sisaruksista erossa Useammin yksinäisyyskokemuksia, erityisesti miehillä ja pakolaistaustaisilla Heikompi kielitaito, erityisesti naisilla Naiset useammin työttömiä, erityisesti pakolaistaustaiset Päivikki Koponen 22

23 Vanhemmista erossaolon yhteys kotoutumiseen Somalialaistaustaiset, vanhemmista erossa Useammin yksinäisyyskokemuksia, erityisesti pakolaistaustaisilla ja miehillä Heikompi kielitaito, erityisesti naisilla ja pakolaistaustaisilla Kurditaustaiset, vanhemmista erossa Useammin yksinäisyyskokemuksia, erityisesti miehillä ja pakolaistaustaisilla Heikompi kielitaito, erityisesti pakolaistaustaisilla naisilla Naiset useammin työttömiä Päivikki Koponen 23

24 Primaariperheestä erossaolon yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen Selvempi sisarusten kuin vanhempien osalta Selkeämpiä kurdi- kuin somalialaistaustaisilla Somalialaisessa ja kurdien perhekulttuurissa käsitys perheestä ydinperhettä laajempi. Puolisosta ja lapsista erossaolon merkitys vielä suurempi? Voitaisiinko perheenyhdistämistä helpottamalla vaikuttaa turvapaikkajärjestelmän paineisiin? Heikentääkö perheenyhdistämisen kriteerien tiukentaminen Suomessa asuvien maahanmuuttajien hyvinvointia ja kotoutumista? Päivikki Koponen 24

25 Perheet lasten ja nuorten voimavarana Perheen huomioiva kotoutumisen tuki ehkäisee parhaiten myös nuoren syrjäytymistä? Esim. neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa vanhempien huomioiminen laajat terveystarkastukset Vanhempien tutustuminen kouluun, vanhempien tarvitsema koulutus kielikoulutusta laajemmin (nettitaidot, suomalainen koulutusjärjestelmä jne.) Vanhemmille sosiaalinen tuki (primääriperheestä tai muualta) sekä mielenterveyspalvelut edistämään kotoutumista ja työllistymistä - tuettaisiinko näin myös vanhemmuuden voimavaroja sekä lasten ja nuorten kotoutumista ja koulunkäyntiä? Päivikki Koponen 25

26 PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 26

27 Lisätietoja ja lähteet maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus Artikkeli: Shadia Rask, Anne-Marie Paavolainen, Eero Lilja, Päivikki Koponen, Jaana Suvisaari, Tapio Halla, Seppo Koskinen, Anu Castaneda: Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2016;81: paivikki.koponen@thl.fi Päivikki Koponen 27