Käyttösuunnitelma Hyvinvointipalvelualue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Samankaltaiset tiedostot
HYVINVOINTIPALVELUALUE

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

PALVELUALUE: Hyvinvointipalvelut. 1. Toiminta-ajatus. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset. 3. Toiminnan painopistealueet 2016 ja niiden toteutuminen

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Käyttösuunnitelman toteutuma Hyvinvointipalvelualue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Käyttösuunnitelman toteuma Hyvinvointipalvelualue Sivistyspalvelut

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy ).

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

Käyttösuunnitelma Hyvinvointipalvelut

Hyvinvointipalvelut Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kemijärven kaupunki

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Tavoitteena on sivistynyt, aktiivinen ja osallistuva kansalainen, joka ottaa vastuun omasta ja muiden hyvinvoinnista sekä elinympäristöstä.

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Toimintakate Vuosikate

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

SAVITAIPALEEN KUNTA Budjettiyhteenveto :03:37

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/2010

Kä yttö tälöuden töteutumä 2016

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

TOIMIALOJEN KÄYTTÖTALOUS TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu Opetus ja kultt.toimen hallin

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KULTTUURIPALVELUT

SIILINJÄRVEN KUNTA Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu Tulosalue: 410 OPETUSPALVELUT :50:30

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

* Asiakaspalveluiden ostot , ,6

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

2.1. Hyvinvointipalvelut

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) Ruokolahti Voimaan (kv / 59) muutos (kv

,72-***** TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , ,

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kasvatus- ja opetuslautakunta

Henkilöstösuunnitelma 2016

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa alkaen.

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

300 Sivistystoimen hallinto TA 2018 Tot Erotus Tot %

ROVANIEMEN KAUPUNKI, KOULUTUSLAUTAKUNTA TALOSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA ROVANIEMEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNTA Talousraportti 2017

Tilinp TA+MUUT K-SUUNN

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Kuukausiraportti 10/2017. Kasvatus- ja opetuslautakunta

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 / Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä /JP

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ ALKAEN

Toimialojen nostot KJ-TOIMIALA HYVINVOINTITOIMIALA SIVISTYSTOIMIALA VAPAA-AIKATOIMIALA YMPÄRISTÖTOIMIALA KIINTEISTÖTOIMIALA V-S ALUEPELASTUS

TP Budjetti Budjetti Muutos %

Hailuodon kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Tulosalue TA: TA590 Sivistyshallinto :08:10

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

SIVISTYSOSASTON KÄYTTÖSUUNNITELMA Seurantaraportti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

TALOUSARVION SEURANTARAPORTTI

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

Opetushallituksen kuulumiset

Tositteet hyväksyy sivistystoimenjohtaja, varalta lukion rehtori. Sivistystoimenjohtajan laskut hyväksyy lukion rehtori.

TILINPÄÄTÖS 2017 KOULUTUSLAUTAKUNTA Koulutuslautakunta. Janne Juotasniemi

Vantaan sivistystoimi

MAOL Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Selite TP 2017 TA 2018 Kyj:n esitys Muutos % ta 2018 Muutos % tp 2017

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Liite 1 32

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi. Toiminnalliset tavoitteet

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto Voimaantulo:

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen


Muonion kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Tehtävä: 22 SOSIAALITOIMEN HALLINTO :28:39

Talousarvio 2016 Toimenpiteet/suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi

TULOSTILIT (ULKOISET)

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma Tammikuu-Huhtikuu Liikuntalautakunta

HALLINTO JA TOIMISTOPALVELUT TP-TA

TOIMINTAKATE , ,87-666,87 101,2

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

eops Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt tulevaksi voimaan Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Peruskoulutus

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Sivistyslautakunta Siv.ltk LIITE 2

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Transkriptio:

2016 Käyttösuunnitelma Hyvinvointipalvelualue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Kemijärven kaupunki Sivistyslautakunta 27.1.2016

1 HYVINVOINTIPALVELUALUE 1. Toiminta-ajatus Palvelualueen toiminnan tarkoituksena on huolehtia siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät sosiaali-, terveys-, opetus-, sivistys- ja vapaa-ajan palvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista hyvinvointia sekä edistävät väestön terveyttä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kemijärven kaupungin väestömäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syntyneiden määrä on tasaantumassa n. 50 lapseen vuodessa. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa edelleen. Muuttotase on todennäköisesti kääntymässä vuoden 2015 aikana positiiviseksi. Turvapaikanhakijoita on vuodenvaihteessa 2015-2016 n. 400. Palveluiden tarve kasvaa siksi mm. valmistavan perusopetuksen, kotouttamisen ja terveydenhoidon osalta. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen punaisen ristin ja vastaanottokeskuksen kanssa. Kaupungin taloustilanne on vaikea ja haasteena on siten tarjota laadukkaat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut kustannustehokkaasti kaikille ikäryhmille. Ennalta ehkäisevän työn merkitys kasvaa. Kaupungin organisaation muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti palveluiden taustalla tapahtuvaan työhön. Tukipalveluiden ja johdon toiminnan merkitys kasvaa ja oletettavaa on, että muutos vie oletettua enemmän resursseja kunnes tilanne vakiintuu. Tavoitteena on, että resursseja voidaan kohdentaa entistä paremmin peruspalvelutyöhön. Muutostilanteessa korostuu avoin itsearviointi, johtopäätökset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy perustettavalle itsehallintoalueelle. Myös palveluiden rahoitusvastuu on siirtymässä kunnilta valtiolle. Siirtymäkaudella 2016-2018 pääpaino on tulevan sote-kokonaisuuden valmistelussa. Omaa palvelurakennemuutosta jatketaan niin, että siirtyminen itsehallintoalueelle on kitkatonta ja että Kemijärvellä turvataan kuntalaisten ja alueen tarpeista lähtevät riittävät ja korkeatasoiset palvelut. Raskasta laitoshoitoa kevennetään edelleen, palveluprosessit hiotaan vastaamaan tulevan soten palveluprosesseja ja nykyisestä sairaala Lapponiasta muodostetaan osittain koko Itä-Lappia palveleva hyvinvointikeskus. Todellista soteintegraatiota toteutetaan keskittämällä myös hallinnon, ikäihmisten, vammaisten, lastensuojelun ja muu sosiaalityön palvelut nykyisestä Lapponiasta vapautuneisiin tiloihin. Toimintakonsepteja muutetaan korostaen kaikissa toiminnoissa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa otetta, kotiin annettavia ja sähköisiä palveluja. Siirtymäkaudella tulee suunnitella, miten kunnan muissa hallintokunnissa ja esim. ns. kolmannella sektorilla tehtävä laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integroidaan osaksi palvelutuotantoa. Kunnan ja soten rajapinnassa olevia kohteita ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lapset ja nuoret, työllisyys, maahanmuuttajatyö ja asumisen erityiskysymykset. 3. Toiminnan painopistealueet Hyvinvointipalvelualue on toiminnaltaan laaja. Tarvetta on arvioida, mitä ja missä määrin eri palveluita kyetään tarjoamaan. Toiminnan laadun arviointia on muutostilanteessa perusteltua toteuttaa. Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen ja heidän sopeutuminen ympäröivään yhteiskuntaan on uusi haaste palvelualueelle, vaikka sitä toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön ja sähköisten oppimisympäristöjen ja palveluiden käyttöä lisätään. Organisaatiomuutokseen sopeutuminen ja toimintojen yhtenäistäminen sekä talouden tasapainottaminen leimaavat vuotta 2016. Palvelualueen tavoitteena on myös pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien aktivointi ja työmarkkinaaseman parantaminen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden alentaminen. Keinoina ovat mm. hanketyö, moniammatillinen ja monialainen verkostotyö sekä henkilöresurssin lisääminen/siirtäminen työllisyyden hoitoon.

2 Palvelurakennetta kevennetään laitoshoitopaikkoja edelleen vähentämällä ja resursseja kohdentamalla tukemaan kotona asumista. Henkilöstön eläköityminen hyödynnetään palveluprosessien muutoksilla sekä toimitilojen ja toimintojen keskittämisellä. Investointeja (omana/ulkoistettuna) toteutetaan tavoitteena keventää palvelurakennetta ja helpottaa siirtymistä erityispalveluista kotikunnassa tuotettaviin palveluihin. 4. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot -65 477 169-55 863 967-56 230 751-55 974 630-55 360 050-55 065 050 Toimintatulot 10 279 385 8 329 467 7 556 382 7 560 890 7 533 280 7 505 940 Toimintakate -55 197 784-47 534 500-48 674 369-48 413 740-47 826 770-47 559 110 5.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet 31.12. 509,0 465,5 434,8 427,8 422,2 421,7 Henkilöstömenot -32 458 956-25 462 989-25 920 277-24 891 280-24 716 280-24 716 280 Muutos % -21,6 1,8-4,0-0,7 0,0 Palvelujen ostot -19 500 455-17 684 846-18 829 020-18 452 560-18 421 870-18 391 600 Muutos % -9,3 6,5-2,0-0,2-0,2 Toimintakate /asukas -6 916-6 017-6 280-6 277-6 226-6 205 6. Sisäinen valvonta Valvonta jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Ulkoista valvontaa harjoittaa erityisesti tarkastuslautakunta. Hankkeiden taloutta valvovat lisäksi rahoittajien edustajat, kuten Lapin ELY tai AVI. Palvelualueen sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki tilivelvolliset ja esimiehet. Esimiehet vastaavat tiedonkulusta ja raportoinnista sekä ohjaavat ja valvovat alaistensa toimintaa. Lautakunnat valvovat, että palvelualue toimii vahvistetun talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lautakunta saa lisäksi raportteja ja tiedonantoja osaston toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa toteutetaan myös kehityskeskusteluissa ja henkilöstökokouksissa.

3 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT 1. Toiminta-ajatus Vastuualue vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, liikunta-, kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimen sekä kansalais- ja musiikkiopiston ja kaikkia niitä tukevan hallinnon palveluista. Vastuualueen tehtävät ovat kaupungin entisen sivistysosaston tehtäviä lukuun ottamatta ruokapalvelua, joka siirtyi teknisten palveluiden vastuualueelle. Vastuualueen palvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja kaikilta osin kuntalaisten hyvinvointia tukevaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Toiminta-ajatuksena on tukea ja ohjata inhimillistä kasvua ja hyvinvointia, sivistymistä ja osaamisen lisääntymistä. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Organisaatiomuutoksen toteuttaminen Tukipalveluiden ja toimintojen sopeutuminen Henkilöstömäärät, toimenkuvien muutokset Toiminnan laadun arvioiminen Itsearviointi tai ulkoinen arviointi Toteuttaminen eri yksiköissä ja toimipisteissä Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen tukeminen Valmistava opetus, SPR:n kotouttamistoimenpiteiden tukeminen, koulutus ja tapahtumat, yhteistyö VOK:n kanssa Toteutuminen, koulutuksen, oppilaiden ja tapahtumien määrä 3. Tunnusluvut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 päivähoidossa olevat lapset 206 220 200 205 210 perusopetuksen oppilaat, sis. 587 603 564 545 535 esioppilaat valmistava opetus, oppilaat - - - 21 20 lukion opiskelijat 95 78 81 80 75 kansalaisopiston tuntimäärä 8 475 8 480 8 800 8 400 8 400 musiikkiopiston opiskelijat 320 292 330 330 330 uimahallin käyntikerrat 68 372 69 889 70 000 70 000 70 000

4 kirjaston lainaukset/as. 14 14 14 15 15 nuorisotilojen kävijämäärät 8 716 7 526 7 500 6 200 6 200 kulttuuritilaisuudet 93 92 100 100 100 4. Toimintaympäristö ja sen muutokset Organisaatiomuutoksessa 1.1.2016 alkaen perusopetus ja lukio muodostavat yhteisen, oman yksikön. Samoin kulttuuri- ja vapaa-aika yksikköön on yhdistetty Kemijärven kansalaisopisto, Koillis-Lapin musiikkiopisto, kirjasto-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Esiopetus ja päivähoito muodostavat oman yksikön, varhaiskasvatus. Ruokapalvelu siirtyi 1.1.2016 teknisen palvelualueelle. Ammatillisen koulutuksen kaupungin omavastuu on varattu yleishallintoon. Vuoden 2016 erityiset lakimuutokset koskevat esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien uudistumista. Varhaiskasvatuslaki muuttuu. Kansalaisopiston hallintoa hoidetaan edelleen koulutoimiston toimesta. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston tunti- ja opiskelijamäärät pyritään pitämään entisellä tasolla. Sama koskee muita vapaa-ajan palveluita. Opistot toimivat Pelkosenniemen, Savukosken ja musiikkiopiston osalta myös Sallan kunnissa. Vastuualueen palvelut muodostavat keskeisen osan kunnan ennaltaehkäiseviä palveluita, joilla on iso vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin. Tavoitteena on, että palveluja kehitetään moniammatillisesta näkökulmasta arvioiden palveluihin käytettyjä resursseja niistä saataviin hyötyihin. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupungin asukasrakenteen kehitys. Kemijärven vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille järjestetään esiopetusta ja perusopetuksen valmistavaa opetusta sekä tuetaan myös aikuisten kotoutumista. Vastuualueella on opetushallituksen tukemia hankkeita kansalaisopistossa, musiikkiopistossa, perusopetuksessa ja lukiossa. Uusia hankeavustuksia haetaan, mikäli OPH julkistaa niitä haettavaksi ja mikäli niillä voidaan kehittää omaa toimintaa tai infraa. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Vastuualueen toimistohenkilöstö siirtyi 1.1.2016 yhteisiin tukipalveluihin eri palvelualueelle. Varhaiskasvatuksessa on edelleen päivähoidon tarpeen kasvua. Asetuksen vuoksi yksikköön joudutaan rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Lapsiperheiden tukemiseen ja ennaltaehkäisevän työn vuoksi on perusteltua resursoida myös kotihoitoon. Turvapaikanhakijoiden valmistava opetus käynnistettiin kevätlukukaudella 2016, mikä tarkoitti kahden opettajan lisäresurssin tarvetta. Opettajamääriä tarkastellaan kriittisesti luonnollisen poistuman kautta. Aineenopettajien ja erityisopettajien määrä vähenee. Koulunkäynninohjaajissa on osa-aikaisia, eläköitymistä ei tapahdu ja oppilaiden tuen tarve jatkuu. Poukaman kahviotoiminnan ulkoistamisesta päätetään kevään 2016 aikana. Henkilöstön määrä vähenee kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa.

5 Opetussuunnitelmien uudistuminen on keskeinen toiminnallinen painopiste esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa. 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos Lasten, nuorten ja perheiden palvelut +MUUT 2016 % MENOT -13 471 230-13 514 544 43 314 0,3 TULOT 1 060 120 1 029 741 30 379-2,9 NETTOMENO/TOIMINTAKATE -12 411 110* -12 484 803 73 693 0,6 *TA 2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen. Ei sisällä hyvinvointipalvelualueen niitä hallinnon kustannuksia, jotka kuuluvat Lasten, nuorten, perheiden palveluihin. Kts. alla olevat taulukot. 7. Vastuualueen käyttösuunnitelma Lasten, nuorten ja perheiden palvelut TA 2016 KS2016 Myyntituotot 259 571 259 571 Maksutuotot 636 270 636 270 Tuet ja avustukset 101 000 101 000 Muut toimintatuotot 32 900 32 900 TOIMINTATUOTOT 1 029 741 1 029 741 Palkat ja palkkiot -6 134 080-6 134 080 Henkilösivukulut -2 034 184-2 034 184 Henkilöstökulut -8 168 264-8 168 264 Asiakaspalvelujen ostot -153 070-153 070 Muiden palvelujen ostot -1 201 600-1 201 600 Palvelujen ostot -1 354 670-1 354 670 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -267 420-267 420 Avustukset -431 250-431 250 Muut toimintakulut -3 292 940-3 292 940 TOIMINTAKULUT -13 514 544-13 514 544 TOIMINTAKATE -12 484 803* -12 484 803* *Luvut eivät sisällä osuutta hyvinvointipalvelualueen hallinnon kustannuksista. 5. Talous TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintamenot -22 471 000-16 251 650-15 617 404-15 364 630-14 750 050-14 455 050 Toimintatulot 4 127 970 2 895 150 2 788 780 2 760 890 2 733 280 2 705 940 Toimintakate -18 343 030-13 356 500-12 828 624* - 12 603 740-12 016 770-11 749 110 *Sisältää osuuden hyvinvointipalvelualueen hallinnon kustannuksista.

6 6.Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Vakin.virat ja toimet 189,5 184,5 167,7* 166,7 165,7 164,7 31.12. Henkilöstömenot -12 852 260** -9 637 140-8 424 360-8 391 280-8 216 280-8 216 280 Muutos % -25-12,5-10 -2 0 Palvelujen ostot -2 580 810** -1 539 760-1 477 820-1 452 560-1 421 870-1 391 600 Muutos % -40-4,0 19-2 -2 Toimintakate /asukas -2327-1 701-1682 -1666-1625 -1631 *Huomioitu toimistotyöntekijöiden siirtyminen hallinto ja tukipalvelualeelle sekä ruokapalveluiden siirtyminen teknisiin palveluihin. ** Vuoden 2014 tilinpäätös sisältää ammattiopiston toimintamenot ja tulot. Ammattiopisto on 1.1.2015 alkaen siirtynyt Rovaniemen koulutuskuntayhtymän alaisuuteen.

7 Varhaiskasvatuspalvelut 1. Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuspalvelut tarjoaa ja tuottaa perheille varhaiskasvatuspalveluja Jyvälän, Särkelän ja Kallaan päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa. Kemijärven kaupungin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaa varhaiskasvatus. Toimintaa järjestetään Särkelän, Hillatien ja Isokylän kouluilla. Esiopetusta toteutetaan päiväkodeissa sekä Särkelän koulun yhteydessä olevissa tiloissa. Kaupungissa järjestettävä varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen, toiminnallisen jatkumon. Varhaiskasvatus on päivähoidon ja esiopetuksen muodostama hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Esiopetus liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Uudistuneiden lakien ja opetussuunnitelmaperusteiden vaatimat paikalliset suunnitelmat laaditaan ja otetaan käyttöön. Valmistelu ja lautakunnan päätös. Kasvatusilmapiirin kehittäminen lasten, perheiden ja työntekijöiden hyvinvointia tukevaksi. Toimintaympäristön kehittäminen lapsen kasvua, oppimista ja hyvinvointia tukevaksi. Tehtäväkuvaukset ammattiryhmittäin. Tiimisopimukset päiväkotiryhmittäin. Asiakaskysely. Fyysinen toimintaympäristö on turvallinen ulko- ja sisätiloiltaan. Lapsiryhmien toiminta on suunniteltua ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelmat ovat valmiina toukokuussa 2016 ja käyttöönotettavissa 1.8.2016. Toteutuminen, arviointi ja laadun kehittäminen. Tilat ovat toimivia ja leikkisekä liikuntavälineet ovat standardien ja suositusten mukaisia. Laadukas varhaiskasvatus. 3. Tunnusluvut Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä Esiopetuksessa olevien lasten määrä Valmistava esiopetus turvapaikanhakijoille TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 206 220 200 205 210 35 54 45 44 48 - - - 3 6

8 Aamu- ja iltapäivätoiminnassa 41 29 30 30 30 olevien lasten määrä Läsnäolopäivät 41 499 38 330 40 000 40 500 41 000 4. Toimintaympäristö ja sen muutokset Esiopetuksen paikallisen opetussuunnitelman perusteiden otetaan käyttöön 1.8.2016. Uusi oppilasja opiskelijahuoltolaki on tullut voimaan 1.8.2014, joka koskee myös esiopetusta. Siinä määritellään oppilashuollon järjestämisen paikalliset periaatteet, jotka otetaan käyttöön 1.8.2016. Esiopetusikäisille turvapaikanhakijoille järjestetään esiopetusta ja S2 (suomi toisena kielenä) - opetusta esiopetusryhmään integroituina. Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe on astunut voimaan 1.8.2015. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on otettava käyttöön 1.8.2017. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärät ovat lisääntyneet, mikä aiheuttaa lisäystä henkilöstömenoissa ja mahdollisessa uudessa tilatarpeessa. Uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti myös alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä tulee olla lastentarhanopettaja, mikä myös aiheuttaa lisäystä henkilöstömenoissa. Määrärahat on huomioitu talousarviossa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma päivitetään. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Uudessa varhaiskasvatuslaissa painottuu erityisesti pedagogiikka, jolla tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kasvatustavoitteita koskeva säännös on uudistettu ja tavoitteissa korostuu varhaiskasvatuksen tavoitteet monipuolisesti. Tähän vaatimukseen vastataan toiminnallisilla tavoitteilla, lastentarhanopettajien resursoinnilla sekä henkilöstön kouluttautumisella. Varhaiskasvatukseen on perustettu eri ammattiryhmistä koostuva koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on koulutusten suunnittelu ja toteutus henkilöstön tarpeiden mukaisesti. Koulutusten sisällöissä hyödynnetään mahdollisimman paljon henkilöstön ja yhteistyökumppanien osaamista. Haasteena on lastentarhanopettajien rekrytointi, koska heitä valmistuu suhteellisen vähän ja useat muutkin paikkakunnat tarvitsevat ja tarjoavat heille työmahdollisuuksia. Yhteistyötä perusopetuksen, sosiaalitoimen ja neuvolan kanssa tehdään muun muassa paikallisten esiopetuksen perusteiden ja oppilashuoltolain määrittelemällä tavalla. Lapsiperheiden tukemisen ja ennaltaehkäisevän työn varmistamiseksi resursoidaan kotihoitoon yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Tämä on jo aloitettu työkokeilussa olevalla henkilöllä. Kokeilun pohjalta saadaan kokemusta ja tietoa tehtävän tarkempaan kehittämiseen.

9 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos Varhaiskasvatuspalvelut +MUUT 2016 % MENOT -2 311 000-2 456 150 145 150 6,3 TULOT 250 200 259 900-9 700 3,9 NETTOMENO/TOIMINTAKATE -2 060 800-2 196 250 135 450 6,6 TA 2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen. 7. Yksikön käyttösuunnitelma Varhaiskasvatuspalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 KS 2016 Myyntituotot 16 320 19 000 4 700 4 700 Maksutuotot 222 577 229 700 253 700 253 700 Muut toimintatuotot 2 398 1 500 1 500 1 500 TOIMINTATUOTOT 241 294 250 200 259 900 259 900 Palkat ja palkkiot -1 039 172-1 177 080-1 273 420-1 273 420 Henkilösivukulut -473 269-435 670-505 770-505 770 Henkilöstökulut -1 512 441-1 612 750-1 779 190-1 779 190 Asiakaspalvelujen ostot -14 069-10 100-23 070-23 070 Muiden palvelujen ostot -117 088-144 770-118 740-118 740 Palvelujen ostot -131 157-154 870-141 810-141 810 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 251-12 600-6 660-6 660 Avustukset -257 507-276 000-270 250-270 250 Muut toimintakulut -216 979-254 780-258 240-258 240 TOIMINTAKULUT -2 128 335-2 311 000-2 456 150-2 456 150 TOIMINTAKATE -1 887 041-2 060 800-2 196 250-2 196 250 TP 2014-TA2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen.

10 PERUSOPETUS- JA LUKIOKOULUTUSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Yksikkö vastaa lakisääteisen perusopetuksen toteuttamisesta Kemijärven kaupungin alueella. Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetusta annetaan kolmessa koulussa. Särkelän koulussa on luokat 1-6 ja entisen erityiskoulun oppilaita. Hillatien ja Isokylän peruskouluissa on vuosiluokat 1-9. Isokylällä on lisäksi koulujen yhteinen joustavan perusopetuksen (JOPO) ryhmä. Lisäksi yksikkö vastaa Kemijärven lukio-opetuksen toteuttamisesta Hillatien peruskoulun yhteydessä. Lukiokoulutuksen tehtävä on antaa opiskelijalle laaja yleissivistys, jatkoopintokelpoisuus ja tulevassa työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Koulutuksen tulee tukea opiskelijan edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Uudet opetussuunnitelmat Valmistelu ja lautakunnan päätös Päätös, käyttöönotto 1.8.2016 2016 käyttöön Valmistavan opetuksen toteuttaminen Valmistelu, toteutus ja sen arviointi sekä oppilaiden Valmistavan opetuksen OPS:n päätös, toteutuminen, Sähköisten oppimisympäristöjen käytön lisääminen integrointi yleisopetukseen GoogleGafen käyttöönotto, lukion sähköiset kokeet ja yokirjoitukset, tvt-laitteiden hyödyntäminen oppilaiden lukumäärät Toteutuminen 3. Tunnusluvut perusopetuksen oppilasmäärä, sis. esiopetus valmistava opetus, oppilaat perusopetuksen toimintakate / oppilas koulukuljetukset / oppilas perusopetuksen kiinteistökulut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 587 603 564 545 535 - - - 21 20 11 460 11 500 11 452 11 178 11 100 724 616 635 664 660 2 374 2 468 2 267 2 396 2 400

11 / oppilas perusopetuksen toimintakate / asukas Lukion opiskelijamäärä Lukion toimintakate / asukas Lukion toimintamenot / opiskelija -843-880 -823-786 -780 95 78 81 80 75-125 -123-122 -107-110 11 143 13 207 12 046 10 570 10 500 4. Toimintaympäristö ja sen muutokset Valtuusto päätti 30.11.2015, että kouluverkkoa jatketaan valtuuston 15.6.2015 päätöksen mukaisesti kolme vuotta. Kouluverkkotyöryhmän raportti päivitetään vuosittain. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat uudistuvat v. 2016 ja ne on otettava käyttöön 1.8.2016. Perusopetuksen ja lukion oppilas- ja opiskelijamäärät vähenevät hieman. Turvapaikanhakijoiden valmistava opetus käynnistetään vuoden alussa ja oppilaita integroidaan lukuvuonna 2016-2017 yleisopetukseen. Se kompensoi perusopetuksen oppilasmäärien vähenemistä. Opetushallituksen rahoittamia hankkeita on perusopetuksessa koululaisten kerhotoiminnan kehittämishanke ja vaativan erityisopetuksen kehittämishanke sekä esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämishanke. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Uudet perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016. Varmistetaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen resurssit oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Perusopetuksen, päiväkotien ja lukion yhteistyötä tiivistetään. Turvapaikanhakijoille järjestetään perusopetuksen valmistavaa opetusta ja oppilaat integroidaan lukuvuonna 2016-2017 yleisopetuksen ryhmiin siten, että luokkia ei tarvitse sen vuoksi jakaa. 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut +MUUT 2016 % MENOT -6 908 210-7 029 114 120 904 1,8 TULOT 124 500 108 691 15 809-12,7 NETTOMENO/TOIMINTAKATE -6 783 710-6 920 423 136 713 2 TA 2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen.

12 7. Yksikön käyttösuunnitelma Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 KS 2016 Myyntituotot 139 156 88 500 56 691 56 691 Maksutuotot 21 903 15 000 26 000 26 000 Tuet ja avustukset 45 194 21 000 24 000 24 000 Muut toimintatuotot 3 727 2 000 2 000 TOIMINTATUOTOT 209 981 124 500 108 691 108 691 Palkat ja palkkiot -3 507 045-3 233 570-3 417 590-3 417 590 Henkilösivukulut -1 011 943-1 009 480-1 035 244-1 035 244 Henkilöstökulut -4 518 989-4 243 050-4 452 834-4 452 834 Asiakaspalvelujen ostot -181 362-142 510-120 000-120 000 Muiden palvelujen ostot -834 703-782 380-837 400-837 400 Palvelujen ostot -1 016 065-924 890-957 400-957 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -196 198-206 090-136 440-136 440 Avustukset -5 000 Muut toimintakulut -1 549 980-1 529 180-1 482 440-1 482 440 TOIMINTAKULUT -7 281 232-6 908 210-7 029 114-7 029 114 TOIMINTAKATE -7 071 251-6 783 710-6 920 423-6 920 423 TP 2014-TA2015 ja TA 2016 eivät verrannollisia organisaatiomuutoksesta johtuen.

13 KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT 1. Toiminta-ajatus Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden yksikkö tarjoaa kaupungin asukkaille ja matkailijoille kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut sekä musiikki- ja kansalaisopiston palvelut. Yksikkö tarjoaa ajanmukaiset tilat, laitteet ja verkkopalvelut. Yksikön tavoitteita ovat palveluiden asiakaslähtöisyys, seutukunnallinen yhteistyö ja toiminnan yhteisöllinen kehittäminen. Painopistealueita ovat toiminnan monipuolisuus, ajanmukaisuus, tasokkuus, saavutettavuus, toimintakulttuurien ja oppimisympäristöjen kehittäminen sekä luovuuden ja hyvinvoinnin tukeminen. Kemijärven kansalaisopisto toimii Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueella. Koillis-Lapin musiikkiopisto järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta musiikissa ja tanssissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Sallassa ja Savukoskella. Opistojen tavoitteena on tarjota mahdollisuus monipuoliseen harrastamiseen ja kouluttautumiseen. Musiikkiopisto tuottaa kelpoisuuden alan ammatti- ja korkeakouluopintoihin, ja opinnot voi lukea hyväksi seutukunnan toisen asteen oppilaitoksissa. Liikunnan toimipisteitä ovat uimahalli, liikuntahalli ja jäähalli. Kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimen palvelut sijaitsevat pääasiallisesti Kulttuurikeskuksessa. 2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Asiakaslähtöiset, eri ikäryhmiä tukevat laadukkaat, ajanmukaiset ja monipuoliset kulttuuri-, koulutus- ja vapaaajan palvelut Monipuolinen palvelu-, aine- ja kurssivalikoima. Itsearviointi. Asiakkaiden laaja ikäjakauma ja asiakasmäärä. Asiakaskyselyt ja osaamiskartoitukset. Palveluja kehitetään yhteistyössä paikallisesti, seutukunnallisesti ja yhteisöllisesti Toimintakulttuurien ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja ajanmukaistaminen. Sosiaalisen inkluusion tukeminen. Yhteissuunnittelu ja resurssien koordinoitu hyödyntäminen. Yhteistyö seutukunnan päivähoidon, koulujen, palvelutalojen ja kolmannen sektorin kanssa. Ulkopuolinen hankerahoitus. Uusien laitteiden, sovellusten hankinta, testaaminen ja koulutus. Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä. Alennetut asiakasmaksut sos. perustein musiikkiopistossa. Konsertit, vierailut, kurssit, koulutus, opetus ja musiikin lukiodiplomit. Tapahtumat kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa jne. Tilojen tarjoaminen ja kirjastoauton

14 Nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden nuorten parissa työskentelevien kanssa. Jatketaan Etsivää nuorisotyötä. monipalvelutehtävät. Tavoitettujen ja osallistuvien nuorten määrä. 3. Tunnusluvut Teksti TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 Kansalaisopiston opetustunnit: yhteensä Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski 8475 6722 1269 484 8480 6794 1197 489 8800 6800 1350 650 8400 6500 1300 600 8400 6500 1300 600 Kansalaisopiston kurssiopiskelijat 4185 4217 4300 4300 4300 Kansalaisopiston toimintakate / asukas 54 54 Kansalaisopiston tuntihinta, netto 30 29 Musiikkiopiston opetustuntimäärä yhteensä 9523 9477 Kemijärvi 6545 6579 Pelkosenniemi 718 651 Savukoski 604 598 Salla 1656 1649 Musiikkiopiston opiskelijamäärä 320 292 Musiikkiopiston toimintakate / asukas Musiikkiopiston nettokustannus / opetustunti Kirjastoaineiston hankinnat, kpl Kirjaston lainaukset, kpl / asukas Kirjaston käyntikerrat Kirjaston verkkokäyntikerrat Liikuntahallin käyttötunnit 53 40 40 25 25 25 9502 6580 717 605 1600 330 9507 6568 717 612 1610 9507 6568 717 612 1610 330 330-46.2-49.5-47.6-50.7-48.8-27.2-32.5-31.6-34.15-33.15-2670 2380 2500 2500 14 14 14 15 15 63 869 58 100 57 979 60 000 60 000-16 600 20 000 20 000 20 000 3550 3000 3500 3500 3500 Uimahallin 68 372 69 889 70 000 70 000 70 000

15 käyntikerrat Nuorisotapahtumien määrä Nuorisotilojen kävijämäärät Kulttuuritilaisuuksien määrä Kulttuurikeskuksen varaukset Kulttuurikeskuksen kävijämäärä 43 42 45 50 50 8 716 7 526 7 500 6 200 6 200 93 92 100 100 100 426 383 400 400 400 41 119 29 420 30 000 30 000 30 000 4. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kirjastossa otetaan käyttöön avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä Koha syksyllä 2016. Tähän muutokseen varaudutaan osallistumalla Lapin kirjastojen yhteisiin työryhmiin ja koulutuksiin. Kirjaston henkilökunta vähenee vuoden aikana, yksi henkilö tekee osa-aikaista työtä helmikuusta lähtien ja yksi jää eläkkeelle. Näihin muutoksiin varaudutaan järjestelemällä töitä sisäisesti. Lisäksi aukioloaikojen laajuutta pitää tarkastella kriittisesti. Resurssit eivät välttämättä riitä nykyisiin aukioloaikoihin. Uimahalli Poukaman kassa-kahviopalvelun ulkoistaminen tulee sivistyslautakunnan päätettäväksi helmikuussa. Liikuntasihteeri eläköityy syksyllä ja hänen työtehtävien uudelleen järjestelyistä ei ole vielä tehty päätöksiä. Musiikkiopiston toimistosihteeri on siirtynyt 1.1.2016 hallinto-osaston alaisuuteen, ja hänen tehtäväkuvaansa sisältyy musiikkiopiston toimistosihteerin työn lisäksi myös joitakin tehtäviä peruskouluilla. 5. Toiminnan painopistealueet 2016 Kansalais- ja musiikkiopiston opetustuntikohtainen valtionosuustaso pyritään säilyttämään vuoden 2015 tasolla. Ulkopuolisella hankerahalla kehitetään toimintaa, oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria. Maksuihin tehdään indeksikorotuksia. Hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa koulutuksissa ja kokouksissa sekä opiskelija- ja tuntiopettajahallinnossa. Tilojen käytön tehostamista selvitetään ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Henkilöstön määrä vähenee ja toimenkuvia muutetaan. Edistetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Jatketaan etsivää nuorisotyötä. Lapin Aluehallintovirasto on myöntänyt valtionavustusta 2015 2016 etsivän nuorisotyön toteuttamiseen (60 000 ), lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon Kempan pysäkki /Cafe Capuccino (4 000 ) ja Kemppa kuuluu (6 000 ) sekä Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (4 000 ). Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Kemppa tiedottaa -hanke sai valtionavustusta 8 000 nuorten vertaistiedottamiseen. Lapin aluehallintovirastosta on haettu valtionavustusta 2016 2017 etsivään nuorisotyöhön sekä lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan.

16 Opetushallituksen tukemia hankkeita on kansalaisopistossa laatu- ja kehittämistoiminnan hanke. Opintoseteliavustusta haetaan myös vuonna 2016. Kirjastossa jatkuu Ikäihmiset ja tietotekniikka hanke, jossa mukana Kansalaisopisto. Musiikkiopistossa toteutetaan OPH -hankerahoituksella (15 000 ) opetusflyygelien peruskorjaus Kemijärvellä. ipad -ympäristö mupe- ja soitinopinnoissa -hanke on jäsentynyt osaksi perustoimintaa: opettajien täydennyskoulutus jatkuu osana musiikkiteknologiapedagogiikan kehittämistyötä. Musiikkiopisto toimii Suomen Akatemian rahoittamassa ja Taideyliopiston koordinoimassa kuusivuotisessa, monitieteisessä ARTSEQUAL -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää taidekasvatusta tasa-arvoperusteisesti. Musiikkiopisto liittyy myös valtakunnalliseen Taideyliopiston koordinoimaan sävellyspedagogiikan tutkimus- ja koulutushankkeeseen. 6. Määrärahat TA 2015 TA Muutos Muutos Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut +MUUT 2016 % MENOT -4 252 020-4 029 280-222 740-5,2 TULOT 685 420 661 150 24 270-3,5 NETTOMENO/TOIMINTAKATE -3 566 600-3 368 130-198 470-5,6 7. Yksikön käyttösuunnitelma Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 KS 2016 Myyntituotot 173 328 220 520 198 180 198 180 Maksutuotot 354 368 354 100 356 570 356 570 Tuet ja avustukset 82 735 80 000 77 000 77 000 Muut toimintatuotot 43 413 30 800 29 400 29 400 TOIMINTATUOTOT 653 845 685 420 661 150 661 150 Palkat ja palkkiot -1 571 399-1 599 870-1 443 070-1 443 070 Henkilösivukulut -443 113-501 390-493 170-493 170 Henkilöstökulut -2 014 512-2 101 260-1 936 240-1 936 240 Asiakaspalvelujen ostot -8 854-20 000-10 000-10 000 Muiden palvelujen ostot -213 156-232 750-245 460-245 460 Palvelujen ostot -222 010-252 750-255 460-255 460 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -163 722-154 870-124 320-124 320 Avustukset -182 075-160 000-161 000-161 000 Muut toimintakulut -1 529 626-1 583 140-1 552 260-1 552 260 TOIMINTAKULUT -4 111 945-4 252 020-4 029 280-4 029 280 TOIMINTAKATE -3 458 100-3 566 600-3 368 130-3 368 130