Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden referaatit ja vastineet, nähtävillä

Samankaltaiset tiedostot
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen referaatit ja vastineet, nähtävillä

KOIVIKONTIE 3-5 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A. A s e m a k a a v a n m u u t o s ( )

KOIVIKONTIE 3-5 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A. A s e m a k a a v a n m u u t o s ( )

OULAISTEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5.

KOIVIKONTIE 3-5 (2351) Asemakaavamuutos

Visatie asemakaavamuutoksen (2304) luonnoksesta saatujen lausuntojen referaatit sekä niiden vastineet

TUUSULANTIE 68 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A. A s e m a k a a v a n m u u t o s ( )

Maankäyttöpalvelut

KOIVIKONTIE 3-5 (2351) Asemakaavamuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A

KÄÄPÄKATU 1-5. A s e m a k a a v a m u u t o s ( ) Suunnittelualueen likimääräinen rajaus opaskartalla.

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

KAUPPAKAARI 1. A s e m a k a a v a m u u t o s ( ) Asemakaavan muutos koskee 4. Keskustan kaupunginosan korttelia 1 sekä katualueita.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro osoitteessa Talkootie 1

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MOUKARITIE 4 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A. A s e m a k a a v a n m u u t o s ( )

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

KANKURINKATU O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A. A s e m a k a a v a n m u u t o s ( )

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

KALEVAN UUDET PIENTALOTONTIT

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi

ASEMANSEUTU O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A. A s e m a k a a v a m u u t o s ( 2313)

Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden referaatit ja vastineet, nähtävillä (MRA 30 )

OULAISTEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PEURANTIE asemakaavan muutos (nro 3547)

KOIVUNOKSAN JATKE O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)

LÄHTEENKATU 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi , PÄIVITETTY

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö , päivitetty , , , ja

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

UPOKASKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS nro 3581 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

SAVION PÄIVÄKOTI. A s ema ka a v a n m u u t o s ( )

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut HUVITIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy.

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

KANNISTON PÄIVÄKOTI. A s e m a k a a v a n m u u t o s ( 2 320)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

PALOPELLONKATU 8 JA 10

Oulun kaupungin tekninen keskus

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Oulun kaupungin tekninen keskus

Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

SELOSTUS, kaavaehdotus

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI. Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin sisältö

SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

valmistelija:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Suunnittelualue ja viitesuunnitelman asemapiirros

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 ) /tark

ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE

Asemakaavan muutosehdotus sekä kaavaselostus liitteineen

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

Tekninen johtaja Korhosen ehdotus Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Asemakaavaluonnos sekä kaavaselostusluonnos

Asemakaavan muutos (2259) Aleksintori

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy

Kankaanpään kaupunki Viite: lausuntopyyntönne Hanke ja suunnittelutilanne

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

POHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA

Transkriptio:

KOIVIKONTIE 3-5, ASEMAKAAVAMUUTOS (2351) Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden referaatit ja vastineet, nähtävillä 10.1.-8.2.2019. LAUSUNNOT 1. Finavia Oyj Finavia toistaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa aiemmin lausumansa ja muistuttaa, että asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman vilkkaan lähestymisreitin välittämässä läheisyydessä. Vuonna 2018 kyseiselle kiitotielle laskeutumisia oli keskimäärin 91 kappaletta vuorokaudessa. Finavia muistuttaa, että lentokoneiden aiheuttama melu on kohteessa toistuvaa ja katsoo, että lentokonemelualueella muuhun kuin asumisen käyttöön osoitettujen kiinteistöjen muuttaminen asuinkäyttöön ei ole suositeltavaa. Mikäli asuinrakentamisen suunnittelua kohteeseen päätetään jatkaa, Finavia katsoo, että asukkaiden viihtyisyyden parantamiseksi kaavassa tulisi esittää asuinrakennusten rakenteisiin kohdistuvat ääneneristävyysvaatimukset, jotka asetetaan niin hyviksi kuin teknistaloudellisesti on mahdollista. Niiden on oltava vähintään samaa tasoa kuin Vantaalla käytettävissä ääneneristävyysvaatimuksissa, ja suoraan lentokoneiden laskeutumislinjan alle sijoitettavissa kohteissa vielä sitä tiukempia. Ulko- ja oleskelualueiden meluntorjuntatoimenpiteiksi on esitetty kohteeseen soveltuvia ratkaisuja. Asuinkerrostalorakentamiseen perustuva täydennysrakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, Savion keskustassa ja aseman välittömässä läheisyydessä on perusteltua ja kestävän kehityksen mukaista. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen asuinkerrostaloilla ko. sijainnissa on myös Keravan kaupunginvaltuuston hyväksymien Keravan kaupunkistrategian, yleiskaavan 2035 ja asuntopoliittisen ohjelman 2018-2021 tavoitteiden mukaista. Asemakaavan suunnittelua ohjaavat voimassa olevat ylemmän asteiset kaavat mahdollistavat suunnittelualueen osoittamisen asuinkerrostalorakentamiseen. Suunnittelualueen osoittaminen asuinkerrostalorakentamiseen kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Savion aseman välittömässä läheisyydessä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ko. paikassa lisää kestävien liikkumistapojen käyttöä, edistää Savion keskustan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, vahvistaa alueen vetovoimaa ja kehittää asemanseudun väestöpohjaa. Asemakaavassa on annettu määräykset koskien asuinrakennusten ulkorakenteiden ääneneristävyyttä siten, että valtioneuvoston asetuksen mukaiset melun ohjearvot toteutuvat sisätiloissa. Määräyksissä on huomioitu myös hetkelliset maksimiäänitasot.

2. Kaupungin tekninen lautakunta Ei huomautettavaa. Merkitään tiedoksi. 3. Keravan Energia Ei uutta lausuttavaa. Merkitään tiedoksi. 4. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Asemakaavaluonnoksen määräykset koskien rakennusten ulkoasua ja tontin käsittelyä ovat sinänsä hyviä ja niillä tavoitellaan ympäristön ominaispiirteiden huomioon ottamista. Kuitenkin esitetty rakennustyyppi ja erityisesti sen mitoitus ovat ristiriidassa kulttuuriympäristön vaalimiselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo esittää, että Koivikontie 3-5:ä koskevaa asemakaavan muutosta tarkastetaan erityisesti rakennusten mittakaavan, koon ja korkeuden suhteen niin, että sen ohjaama uudisrakentaminen sopeutuu esitettyä paremmin Savion vanhan keskustan niin Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kuin Keravan yleiskaavassa arvotettuun kokonaisuuteen. Asuinkerrostalorakentamiseen perustuva täydennysrakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, Savion keskustassa ja aseman välittömässä läheisyydessä on perusteltua ja kestävän kehityksen mukaista. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen asuinkerrostaloilla ko. sijainnissa on myös Keravan kaupunginvaltuuston hyväksymien Keravan kaupunkistrategian, yleiskaavan 2035 ja asuntopoliittisen ohjelman 2018-2021 tavoitteiden mukaista. Asemakaavan suunnittelua ohjaavat voimassa olevat ylemmän asteiset kaavat mahdollistavat suunnittelualueen osoittamisen asuinkerrostalorakentamiseen. Suunnittelualueen osoittaminen asuinkerrostalorakentamiseen kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Savion aseman välittömässä läheisyydessä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ko. paikassa lisää kestävien liikkumistapojen käyttöä, edistää Savion keskustan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, vahvistaa alueen vetovoimaa ja kehittää asemanseudun väestöpohjaa. Kaavatalous on yksi asemakaavaprosessin aikana huomioon otettava ja muiden suunnittelua ohjaavien reunaehtojen kanssa yhteen sovitettava asia. Taloudellinen kannattavuus ei siten yksin ohjaa suunnittelua mutta osana hankkeen toteutettavuuden mittaristoa se on

kuitenkin otettava huomioon asemakaavaa laadittaessa. Rakennustyypin ja sen mitoituksen muuttaminen lausunnossa esitetyllä tavalla ei tuottaisi toteuttamiskelpoista kaavaratkaisua. Uudisrakentamisen sopeutuminen kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen Savion vanhaan keskustaan on huomioitu rakennusten ulkoasua ja tontin istuttamista koskevin asemakaavamääräyksin. 5. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus esittää, että lentomelun huomioimiseksi kyseisten asuinkorttelien ulkorakenteissa käytettäisiin ELY-keskuksen ohjeen mukaista vaatimusta 35 db A-äänitasoerolle. Kaavaan on lisätty määräys koskemaan ulkorakenteiden A-äänitasoerotusta lausunnon mukaisesti. Osalle asuinrakennusten seinärakenteita osoitettu A-äänitasoerotus on tätäkin suurempi. 6. Uudenmaan ELY-keskus Suunnittelualue sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelualueella (ennustetilanne 2025, Lden 55-60 db(a)). Alueelle kantautuu myös raideliikenteen melua pääradalta sekä tieliikenteen melua ympäröiviltä teiltä. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että alueella eivät toteudu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset terveysperusteisesti määritetyt melun ohjearvot. Suunniteltu asuinkerrostalon korttelialue sijaitsee voimakkaan lento-, tie- ja raideliikennemelun alueella, minkä vuoksi alue soveltuu huonosti asumiseen. Asukasmäärän lisääminen alueella, johon kohdistuu monien eri liikennemuotojen melu ja lisäksi tärinä, ei ole toivottavaa kehitystä, vaikkakin yleiskaava sallii täydennysrakentamisen. Asuinkerrostalorakentamiseen perustuva täydennysrakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, Savion keskustassa ja aseman välittömässä läheisyydessä on perusteltua ja kestävän kehityksen mukaista. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen asuinkerrostaloilla ko. sijainnissa on myös Keravan kaupunginvaltuuston hyväksymien Keravan kaupunkistrategian, yleiskaavan 2035 ja asuntopoliittisen ohjelman 2018-2021 tavoitteiden mukaista. Asemakaavan suunnittelua ohjaavat voimassa olevat ylemmän asteiset kaavat mahdollistavat suunnittelualueen osoittamisen asuinkerrostalorakentamiseen. Suunnittelualueen osoittaminen asuinkerrostalorakentamiseen kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Savion aseman välittömässä läheisyydessä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ko. paikassa

MIELIPITEET lisää kestävien liikkumistapojen käyttöä, edistää Savion keskustan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, vahvistaa alueen vetovoimaa ja kehittää asemanseudun väestöpohjaa. Asemakaavassa on annettu määräykset koskien suunnittelualueen rakennusten ja pihaalueiden meluntorjuntaa sekä raideliikenteen aiheuttamaa tärinää. 1. Naapuruston asukkaiden yhteinen mielipide (Kari Raivio, Sinikka Raivio, Merja Pessi, Antti Horstia, Eila Horstia, Markku Miilunpohja, Eira Miilunpohja) Asemakaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa alueen voimassa olevaa asemakaavaa merkittävällä tavalla. Kaavamuutos on sopimaton Savion kaupunkikuvaan ja sen toteuttaminen heikentää Savion palvelujen toteuttamista merkittävällä tavalla. Me allekirjoittaneet vaadimme, että kaavamuutos toteutetaan pitäen lähtökohtana nykyisiä kaavamääräyksiä sekä Savion alueen historiaa ja luonnetta kunnioittaen. Liiketilat: Savion asukasluku, n. 6000 henkeä, vastaa keskikokoisen maalaiskunnan asukaslukua. Alueen palvelut ovat siihen nähden vaatimattomasti mitoitetut. Saviolla ei tällä hetkellä ole käyttämättä olevaa liiketilaa. Palvelujen lisääminen nostaa aina myös niiden kysyntää ja uudet palvelut tunnetusti lisäävät myös muiden palveluiden saatavuutta. Tältä osin kaavamuutos heikentää oleellisesti palvelurakenteen kehitystä Saviolla. Korttelin 1578 kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2500 m² ja kaavassa on osoitettu rakennusoikeutta 2950 m 2. Ehdotuksessa nämä nykyiset kaavamääräykset ylitetään todella massiivisesti, kuitenkaan alueen palveluja lisäämättä, mikä on vastoin nykyisen kaavan tarkoitusta. Kaavamuutosehdotuksessa kortteliin rakennettaisiin kaksi asuinkerrostaloa, joiden Koivikontien puoleiset yhteiskäytössä olevat tilat voitaisiin jälkeen päin muuttaa liike-, palvelu- tai toimistotiloiksi. Ehdotus on hyvin tarkoitushakuinen. Esitetyissä piirustuksissa ei ole edes otettu huomioon yritysten tarvitsemia sosiaalitiloja, joiden tarvitsemia viemäröintejä ja wc-tiloja ei jälkikäteen voida järkevällä tavalla rakentaa. Siinä ei myöskään millään tavalla oteta huomioon asiakaspaikoitusta eikä yritysten tarvitsemia varastotiloja eikä yritysten huoltoliikennettä. Lasten leikkipaikka on ahdettu paikoitustilojen viereen. Yksityisen maanomistajan esittämä suunnitelma on siten monelta osin toteutuskelvoton ja vastuuton. Liikerakentaminen on pidettävä erillään asuinrakentamisesta ja kortteliin on rakennettava liiketilaa nyt voimassa olevan kaavan edellyttämällä tavalla.

Savion kylän luonne: Savio on vanha teollisuuspaikkakunta ja on kerran valittu myös Uusimaalaiseksi kyläksikin. Savion keskusta ja Koivikko on rakennettu perinteitä kunnioittaen ja kylän omaleimaisuus on kyetty säilyttämään hyvin. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommitteluiltaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ja ilmeikkään kokonaisuuden. Rakennukset tulee suunnitella siten, että ne julkisivujen jäsentelyn, materiaalien sekä värityksen osalta sopivat Savion vanhan keskustan kokonaisilmeeseen. Tällä tavalla on menetelty Savion viimeaikaisessa täydennysrakentamisessa muun muassa Juurakkokadun varrella, jossa uudisrakennukset ovat kaksikerroksisia ja jo rakennettuun ympäristöön riidatta sopivia. Yksityisen maanomistajan laatima suunnitelma korttelin 1578 rakentamiseksi on kokonaisuudessaan edellä esitetyn periaatteen vastainen. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo tiivistää lausunnossaan hyvin Savion vanhan keskustan luonteen todeten sen olevan monipuolinen ja säilyneisyydeltään hyvä ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä asuinympäristö. Yhdymme Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausuntoon ja toteamme, että voimassa olevan kaavan hengessä liikerakentaminen ja täydennysrakentaminen voidaan järkevästi toteuttaa. Yksityisen maanomistajan laatima suunnitelma on täysin tämän periaatteen vastainen. Yksityisen maanomistajan laatimat suunnitelmat: Yksityinen maanomistaja on hankkinut Savion keskustassa sijaitsevan maa-alueen korttelissa 1578 ja on ollut tietoinen voimassa olevista kaavamääräyksistä. Maanomistajan toimesta on kuitenkin laadittu suunnitelma rakennuskorkeudeltaan peräti viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisesta tontille. Suunnitelma poikkeaa voimakkaasti nykyisistä kaavamääräyksistä ja edellyttää oleellista muutosta korttelin kaavoitukseen. Suunnitelmaan on saatu vastineet useilta asiantuntijatahoilta, joista Finavian, Keski- Uudenmaan maakuntamuseon, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Keravan ympäristönsuojelukeskuksen ja kiinteistön tonttinaapureiden vastineet ovat kielteiset yksityisen maanomistajan esittämään rakentamisvaihtoehtoon. Savion keskustassa on voimassa säilyttävä kaava ja sitä on tähän saakka kunnioitettu alueen täydennysrakentamisessa. Uudet rakennukset ovat kaksikerroksisia ja jo rakennettuun ympäristöön hyvin sopivia. Viranomaisten ja Keravan päättäjien mielessä sekä historian taju että alueen palveluiden kehittäminen ovat olleet hyvin tasapainossa. Nyt käsillä oleva maanomistajan suunnitelma rikkoo tätä muun muassa seuraavissa kohdissa. heikentää Savion palvelurakenteen kehittämistä kohdassa 1 esitetyllä tavalla kerroskorkeus ylittää kolmella kerroksella täydennysrakentamiselle vahvistetut periaatteet ja ehdotettu rakentaminen sopii hyvin huonosti Savion keskustan kaupunkikuvaan

tontti rakennettaisiin hyvin ahtaaksi ja puutteellisin paikoitustiloin autopaikoitus Savion aseman tuntumassa on rajoitettu ja käymässä entisestään kriittisemmäksi sitten kun Tuusulan Rykmentinpuistosta suuntautuu autoilua Savion asemalle lähikadut täyttyvät autoista suunnitelmassa ei jää minkäänlaista tilaa viherrakentamiselle, jonka lisäksi suunniteltu kiinteistö rajoittuu pohjoisessa Juurakkokatuun ja rakentaminen edellyttää kadun rakenteiden purkamista, kiinteistölle viitteellisesti varattu lumien läjityspaikka on mitätön ja aiheuttaa ongelmia lumihuollossa Kaavamuutos Savion kaupunginosan korttelissa 1578 Nyt ehdotettu kaavamuutos ei ole mitenkään vähäinen vaikka sitä aikataululuonnoksessa on tällä tavalla luonnehdittu. Päinvastoin kaavamuutos on hyvin poikkeava Keravalla noudatetusta käytännöstä ja ymmärrettävä yksityisen maanomistajan pyrkimyksenä sijoituksensa tuoton maksimointiin. Savion omaleimaisuus on säilytettävä ja sen palvelukokonaisuutta on kehitettävä pitkäjänteisellä tavalla. Viittaamme tässä useisiin asiantuntijalausuntoihin, joiden viesti on yksiselitteinen ja nyt käsillä olevan vaihtoehdon hylkäävä. Esitämme, että korttelin 1578 kaava muutetaan siten, että sen tarkoituksena aidosti säilyy alueen palveluita parantava liikerakentaminen ja siihen yhdistyy asuinrakentaminen siten, että tonttia ei ahdeta täpötäyteen ja että kerroskorkeus on korkeintaan alueella noudatettu kaksi. Asuinkerrostalorakentamiseen perustuva täydennysrakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, Savion keskustassa ja aseman välittömässä läheisyydessä on perusteltua ja kestävän kehityksen mukaista. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen asuinkerrostaloilla ko. sijainnissa on myös Keravan kaupunginvaltuuston hyväksymien Keravan kaupunkistrategian, yleiskaavan 2035 ja asuntopoliittisen ohjelman 2018-2021 tavoitteiden mukaista. Asemakaavan suunnittelua ohjaavat voimassa olevat ylemmän asteiset kaavat (maakuntakaava ja yleiskaava) mahdollistavat suunnittelualueen osoittamisen asuinkerrostalorakentamiseen. Suunnittelualueen osoittaminen asuinkerrostalorakentamiseen kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Savion aseman välittömässä läheisyydessä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ko. paikassa lisää kestävien liikkumistapojen käyttöä, vahvistaa alueen vetovoimaa ja kehittää asemanseudun väestöpohjaa. Uuden asuinkerrostalorakentamisen myötä kasvava asukasmäärä, eli ostovoiman kasvu alueella edistää Savion keskustan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja edesauttaa uusien yritysten ja palveluiden sijoittumista alueelle. Tällä hetkellä Savion ns. keskustassa ja asemanseudulla on tyhjää liiketilaa korttelissa 1672 (Koivikontie 10), mikä lisäksi nyt

muutettavan asemakaavan mahdollistamien pelkkien liiketilojen toteuttamiselle ei ole ollut kysyntää. Kaavatalous on yksi asemakaavaprosessin aikana huomioon otettava ja muiden suunnittelua ohjaavien reunaehtojen kanssa yhteen sovitettava asia. Taloudellinen kannattavuus ei siten yksin ohjaa suunnittelua mutta osana hankkeen toteutettavuuden mittaristoa se on kuitenkin otettava huomioon asemakaavaa laadittaessa. Rakennustyypin ja sen mitoituksen muuttaminen mielipiteessä esitetyllä tavalla ei tuottaisi toteuttamiskelpoista kaavaratkaisua. Uudisrakentamisen sopeutuminen kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen Savion vanhaan keskustaan on huomioitu rakennusten ulkoasua ja tontin istuttamista koskevin asemakaavamääräyksin. Uuden asuinkerrostalon ei voida myöskään katsoa tulevan liian lähelle omakotitaloja tai olevan niin korkea, että se varjostaisi merkittävästi naapurikiinteistöjen omakotitaloja. Varjostusvaikutusta voidaan arvioida 45 asteen valokulmalla, joka tarkoittaa riippumatta ilmansuunnasta, että rakennuksen korkeuden ei mieluiten tulisi ylittää sen etäisyyttä naapuritontin rakennuksen asuinhuoneen ikkuna-aukoista. Uusi asuinkerrostalo tulee olemaan Juurakkokadun puoleiselta räystäskorkeudeltaan noin 16 metriä korkea. Uuden rakennuksen ja lähimmän omakotitalon ikkunoiden välinen etäisyys tulee olemaan lähimmillään noin 28 metriä. Näin ollen 45 asteen valokulma tulee täyttymään. Kaavaselostuksen liitteeksi laaditussa viitesuunnitelmassa ei ole tarkoituskaan esittää tarkkoja rakennuslupatasoisia suunnitelmia, vaan ne laaditaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Asemakaava ohjaa rakennuslupakuvien laatimista, ja kaavassa määrätään yhteistilojen toteuttamisesta siten, että ne voidaan muuttaa liiketiloiksi myöhemmin, jos niille katsotaan olevan kysyntää. Asiakaspaikoitus ja huoltoliikenne voidaan tarvittaessa toteuttaa Koivikontiellä. Uusien asuinrakennusten vaatima autopaikkamäärä on viitesuunnitelmassa esitetty olevan jopa suurempi, kuin kyseisessä sijainnissa suunnittelua ohjaava yleiskaava vaatisi. Asuinrakennusten vaatimat autopaikat tullaan toteuttamaan kokonaisuudessaan tontille, joten asukkaiden autojen pysäköiminen ei tule rasittamaan lähialueen katuja. 2. Raili Sjögrenin perikunta Puollamme rakennushanketta lämpimästi, joka kehittää ja kasvattaa Savion keskustan asukasmäärää ja kaupunkirakennetta. Toivomme asemakaavamerkintään ja -määräyksiin seuraavia muutoksia koskien maantasokerroksen Koivikontie katualueen puolisia yhteistiloja, jotka ovat muunnettavissa liike- tai toimistotiloiksi. Jo tällä hetkellä Savion keskustassa on vapaana liikehuoneistoja, joiden täyttöaste on merkittävästi vajaata tai vapautuviin liikehuoneistoihin on vaikea saada korvaavia vuokralaisia. Tämän johdosta uusien liikehuoneistojen rakentamista pitää välttää, jotta keskustan slummiutuminen ja vinoutuminen voidaan estää. Uusien asumistrendien mukaisesti toivomme, että katutason tiloissa painotetaan rakennettavien taloyhtiöiden

kerho- ja huoltotiloja, joissa varataan merkittävät tilat mm. pyörille ja etenkin sähköpyörille, joiden säilytys vaatii runsaasti tilaa verrattuna polkupyöriin. Tätä ehdotusta tukee liikenteen voimakas rakennemuutos sähköisiin kulkuneuvoihin ja rakennettavan asuinalueen keskeinen sijainta Saviontaipaleen kevyenliikenteen väylän varrella, josta on suora yhteys Keravan keskustaan. Vaatimuksemme perustuu myös siihen, että kyseinen tontti on kaavoitettu alun perin liiketilatontiksi ja nyt suunniteltu muutos asuinrakentamiseen on erittäin kannatettavaa. Se, että samaa tonttia käytettäisiin kaavamuutoksen jälkeen myös liiketilan rakentamiseen viittaa kaksilla raiteilla ratsastamiseen ja palvelee vain hanketta toteuttavan rakennusyhtiön tai mahdollisesti tulevan asunto-osakeyhtiön taloudellisia intressejä. Lisäksi ehdotamme harkittavaksi, että kyseiset katutason tilat varataan joko omistusjärjestelyin tai muilla sopimuksilla kunnan käyttöön esimerkiksi lastentarhan toimitiloiksi. Tätä tukevat suunnitteilla olevat monet rakennushankkeet niin Saviolla kuin muuallakin Keravalla ja tähän liittyvä väestönkasvun aiheuttama paine kyseisiin palveluihin. Lisäksi Saviolla on tällä hetkellä heikohkossa kunnossa olevia, ikääntyneitä lastentarhakiinteistöjä, joiden korvaaminen onnistuisi näin vaivattomasti. Lisäksi tämän korttelin 1578 välitön sijainti Salavapuiston vieressä ja erinomaisten liikenneyhteyksien varrella tukee tätä vaihtoehtoa. Tällä hetkellä Savion ns. keskustassa ja asemanseudulla on tyhjää liiketilaa korttelissa 1672 (Koivikontie 10), mikä lisäksi nyt muutettavan asemakaavan mahdollistamien pelkkien liiketilojen toteuttamiselle ei ole ollut kysyntää. Uuden asuinkerrostalorakentamisen myötä kasvava asukasmäärä, eli ostovoiman kasvu alueella edistää Savion keskustan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja edesauttaa uusien yritysten sijoittumista alueelle. Keravan kaupungin tavoitteena on kehittää Savion asemanseutua täydennysrakentamalla kaupunginvaltuuston hyväksymien Keravan kaupunkistrategian, yleiskaavan 2035 ja asuntopoliittisen ohjelman 2018-2021 tavoitteiden mukaisesti. Koivikontie 3-5 asemakaavamuutoksen kanssa saman aikaisesti vireillä on kaavamuutos Keravan seurakunnan tontilla osoitteessa Koivikontie 9, johon kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa uuden seurakuntakeskuksen rakentamisen lisäksi kolmen uuden asuinkerrostalon rakentaminen. Savion asemanseudulla kiinteistöjen kehittämishankkeet käynnistyvät maanomistajien aloitteesta. Vaikka tällä hetkellä uusille liiketiloille ei ole kysyntää, tulee kaupungin varautua kasvavan asukasmäärän mukanaan tuomaan liiketilojen kysynnän kasvuun uusissa täydennysrakentamishankkeissa. Koivikontie 3-5 asemakaavamuutoksessa varaudutaan mahdolliseen liiketilojen kysynnän kasvuun määräämällä yhteistilojen rakentamisesta siten, että ne on mahdollista muuttaa tulevaisuudessa liike- tai toimistotiloiksi. Tilojen mahdollisesti muuttamisesta päättää tulevaisuudessa rakennuksen omistava asuntoosakeyhtiö.

Tällä hetkellä voimassa olevan asemakaavan mukaan liiketiloja on mahdollista rakentaa 1200 kerrosneliömetriä. Viitesuunnitelman mukaan liiketiloiksi mahdollisesti muutettavia yhteistiloja olisi noin 190 neliömetriä. LAUSUNTOLISTAUS: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Kerava-seura ry Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 30.1.2019 Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan Ely-keskus 28.1.2019 Finavia Oyj 8.2.2019 Elisa Oyj Telia Keravan Energia Oy 7.2.2019 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 11.2.2019 Tekninen lautakunta 25.1.2019 Mielipiteet: Asukkaiden yhteinen mielipide 8.2.2019 Raili Sjögrenin perikunta 8.2.2019