VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2016 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN 2017 2018 TALOUSSUUNNITELMA 1
2 1. Johdanto 5 2. Viitasaaren kaupungin strategia 2014 2016 6 2.1 VIITASAAREN VISIO 2020 6 2.2 TOIMINTA- AJATUS 6 2.3 KAUPUNKISTRATEGIAN 2014-2016 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 6 2.4 TALOUS TASAPAINOON 6 2.5 ELINVOIMAINEN JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI 6 2.6 HYVINVOIVA KUNTALAINEN 7 2.7 Seuranta 10 3. Kaupunkikonserni 11 3.1 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 12 3.2 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 13 3.3 Wiitaseudun Energia Oy 13 3.4 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 14 3.5 Keskitien Kauppakiinteistö Oy 14 3.6 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy 14 3.7 Witas Oy 15 3.8 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 15 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2016-2018 16 4.1 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 16 4.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 16 4.3 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 17 4.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 17 5. Sitovuus 17 6. Tuloslaskelma 2016 18 7. Yleishallinnon toimielimet 20 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 20 7.2 Yleishallinnon talousarvio 2016 23 7.3 Tukipalvelut. 24 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 24 7.5 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 27 7.6 Elinkeino- ja maataloustoimi 27 7.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 27 7.8 Toteutuminen ja poikkeamat 2016 27 7.9 Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2016 28
3 7.10 Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2016 29 8. Perusturvan toimiala 30 8.1 Perusturvan toimialan visio: 30 8.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 30 8.3 Perhepalvelut 35 8.4 Vanhuspalvelut 40 8.5 Sairaanhoitopalvelut 43 8.6 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 47 8.7 Perusturvalautakunnan palvelusopimus 2016 48 8.8 Perhepalvelut talousarvio 2016 50 8.9 Vanhuspalvelut talousarvio 2016 51 8.10 Sairaanhoitopalvelut talousarvio 2016 52 8.11 Perusturvan toimiala - talousarvio 2016 53 9. Sivistystoimen toimiala 54 9.1 Varhaiskasvatus 56 9.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 56 9.3 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 56 9.4 Varhaiskasvatuksen strategian mukaiset mittarit 57 9.5 Varhaiskasvatus talousarvio 2016 59 9.6 Koulut 60 9.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 60 9.8 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 61 9.9 Peruskoulujen ja esikoulun strategian mukaiset mittarit 62 9.10 Aluelukion strategian mukaiset mittarit 66 9.11 Koulut talousarvio 2016 68 9.12 Opistot 69 9.13 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 69 9.14 Opistojen strategian mukaiset mittarit 70 9.15 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 73 9.16 Opistot talousarvio 2016 74 9.17 Kirjasto 75 9.18 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 75 9.19 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 75 9.20 Kirjaston strategian mukaiset mittarit 76 9.21 Kirjasto talousarvio 2016 78 9.22 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 78
4 9.23 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 78 9.24 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 80 9.25 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit 81 9.26 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio 2016 82 9.27 Sivistystoimen toimiala - talousarvio 2016 83 10. Tekninen toimiala 84 10.1 Yhdyskuntatekniset palvelut 84 10.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 84 10.3 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 85 10.4 Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio 2016 86 10.5 Tilapalvelu 87 10.6 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 87 10.7 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 88 10.8 Tilapalvelu talousarvio 2016 89 10.9 Maankäyttö 90 10.10 Toiminnalliset muutokset vuonna 2016 90 10.11 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 90 10.12 Maankäyttö talousarvio 2016 91 10.13 Muut tekniset palvelut 92 10.14 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 92 10.15 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 92 10.16 Muut tekniset palvelut talousarvio 2016 93 10.17 Tekninen toimiala talousarvio 2016 94 11. Ympäristötoimi 95 11.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä 95 11.2 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 97 11.3 Ympäristölautakunta talousarvio 2016 98 12. Investoinnit 2016 99 13. Rahoituslaskelma 102 14. Allekirjoitukset 103
5 1. Johdanto Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: kuntastrategia, kohta 2 konsernitavoitteet, kohta 3 palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-12) investoinnit, kohta 13 rahoituslaskelma, kohta 14.
6 2. Viitasaaren kaupungin strategia 2014 2016 2.1 VIITASAAREN VISIO 2020 Viitasaari on pohjoisen Keski-Suomen elinvoimainen ja viihtyisä seutukaupunki. Visio perustuu seuraaviin arvoihin: * Rohkeus * Reiluus * Vastuullisuus * Yhteisöllisyys 2.2 TOIMINTA- AJATUS Kaupunki järjestää ydinpalvelut asukaslähtöisesti Wiitaunionin yhteistoimintaa hyödyntäen ja tekee aktiivista, kasvuun tähtäävää elinkeinopolitiikkaa. Kaupunki kehittää hyvää kuntakuvaansa sekä seudullista ja kansainvälistä yhteistyötä. 2.3 KAUPUNKISTRATEGIAN 2014-2016 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2.4 TALOUS TASAPAINOON Kaupungin talous on haasteellinen. Nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen ovat vaikuttaneet mm. isot suuret heikosta sisäilmasta johtuvat investointitarpeet, valtionosuusleikkaukset sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvu. Tavoitteena on säilyttää vuosikate positiivisena 100 % poistoista, vaikka vielä 2012 toiminnallinen tulos oli 1,5 M alijäämäinen. Kaupunki tasapainottaa taloutensa. Toimintoja tehostetaan menojen hillitsemiseksi. Investointeja tarkastellaan kriittisesti velkaantumisen kasvun taittamiseksi. Talous tervehdytetään vuoteen 2016 mennessä. 2.5 ELINVOIMAINEN JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI Viitasaaren kaupunki toimii aktiivisena elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäjänä. Elinkeinopolitiikan toteuttajana Wiitaseudun yrityspalveluiden ja Witas Oy:n panos on merkittävä. Yhtiöt laativat oman toimintansa suunnitelmat, jotka tukevat elinvoimaisen ja kehittyvän kaupungin painopistettä. Kaupunkikeskustaa kehitetään vetovoimaiseksi yritys- ja asuinympäristöksi. Kaupunki
7 huolehtii omalta osaltaan myös teollisuuden tontti- ja toimintaympäristöön liittyvistä tarpeista kaavoituksen kautta. Kaupunki panostaa myös ajanmukaiseen kuntamarkkinointiin. 2.6 HYVINVOIVA KUNTALAINEN Kaupunkiin on laadittu Wiitaunionin yhteinen palvelustrategia ja alueellinen turvallisuussuunnitelma. Kaupunki huolehtii omien ja tarvittaessa valtiolta jäävien palveluiden laadukkaasta tarjonnasta kaupunkilaisille omien toimipisteidensä ja yhteispalvelupisteen kautta. Seudun väestön vähäisyys ja pitkät etäisyydet edellyttävät palveluiden kehittämisessä laajaa yhteistyötä. Ikääntyminen aiheuttaa haasteita palvelutuotannon sopeuttamiselle. Talous tasapainoon Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Toteuttaja Vuosikate pidetään positiivisena Palveluiden tuottavuuden kehittäminen Peruspalveluiden investoinnit alle poistojen Uusia verotuloja tuottavia investointeja haetaan aktiivisesti Velkaantuminen pysäytetään suhteellisen velkaantumisen tavoite alle 50%) Kaupunki toimii osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä Kaupunki asettaa Talouden tasapainottaminen valtuustokauden aikana Uusien innovatiivisten palveluntuottamistapoje n käyttöönotto osana kuntarakenneselvitystä haetaan uusia kuntien yhteistyömalleja ja rakenteellisia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen Viitasaarelaisten yritysten kasvuun kannustaminen Uusien yritysten paikkakunnalle saanti Raportoinnin ja seurannan parantaminen Hankintaosaamisen keskittäminen, hankintojen vuosikello Ajankohtaiset konsernitavoitteet ja konserniohjeistus Tilinpäätös Talouden vakauttamisohjelma kuntarakenneselvitys Tuottavien investointien lukumäärä 2/ vuosi Talouden raporttien määrä ja sisältö Päivitetty tavoitteisto ja ohjeistus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, WYP, WITAS OY Kaupunginhallitus Talousjohtaja Johtoryhmä Tytäryhtiöt Wiitaunionin johtoryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja
8 omistuksilleen selkeät ja mitattavat tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista Elinvoimainen ja kehittyvä kaupunki Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Toteuttaja Työpaikkaomavarai suuden vahvistaminen nyt 96 %->100 % ; + 25 työpaikkaa/ vuosi Witaksen elinkeino-ohjelman toteuttaminen Nettotyöpaikkojen määrän kehitys Witas Oy Palveluliiketoiminn an kehittäminen kaikkia koskevasti matkailu, viitasaarelaiset, lähiseudun asukkaat, vapaa-ajan asukkaat jne. Kaupunkikeskustan kehittäminen ostosmatkailu, asuminen, rakentaminen Viitaseudun elinvoimaselvitys - toimenpideohjelma Älykkäät ja vihreät kaupungit pilotti (Hankkeen käynnistäminen) Keskustan kehittämissuunnitel ma Keskustan strateginen yleiskaava Vuosittainen raportointi tilinpäätöksen yhteydessä Kaavoituskatsaus Kaupunginhallitus, Witas Oy, WYP Kaupungin kaavoitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja WYP Vapaa-ajan asumisen ja kylien kehittäminen Kyläkaavat Kylien turvallisuussuunnite lmat Kylien avustukset ja kylätoimikuntien aktivoiminen Kylien investoinnit kylien hälytysryhmät toiminnassa Kaupungin kaavoitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus Vuokra-asunnot Oy
9 Positiivinen muuttoliike Vetovoimaiset asuinalueet Riittävä, monipuolinen ja hyväkuntoinen asuntokanta Toimintakertomus vuotuinen tulomuuton määrä asukasvaihtuvuus
10 Hyvinvoiva kuntalainen Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Toteuttaja Yhteisöllisyyden lisääminen Hyvinvointistrategi an täytäntöönpano Seura- ja järjestötoiminnan tukeminen viestintäyhteistyö paikallislehden kanssa Asiakastyytyväisyyskyselyt Kylien kehittämishankkeiden lukumäärä demokratia- ja kyläiltojen määrä Viitasaari-osion käyttäjämäärän kehitys Kaupunginhallitus Kaupunkilaiset Asiakaspalvelu n kehittäminen Toimivat lähipalvelut ja infra Turvallinen arki Oman elämänhallinnan tukeminen Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Työllisyyden edistäminen Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelupiste Palvelustrategian seuranta ja päivittäminen - suunnittelukaudella vuosittain talousarvion pohjaksi Turvallisuussuunni telman päivittäminen toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön uusi organisaatio Strategioiden tiivistäminen Ammattikoulutus Kaupungin uusi työllistämismalli Asiakaspalvelupisteen käyntimäärät Työllisyystilastot Kaupunki/ keskushallinto Valtion aluehallintoviranom aiset Palvelutuotannon toimialajohtajat Kohti parempaa työllisyyttä Viitasaarella -projektiryhmä
11 2.7 Seuranta Päätösten yhteydessä esittelijän ja päättäjän on aina perusteltava, miten päätösesitys tukee strategian painopistealueiden toteutumista. Merkittävämmissä asioissa päätösten yritysvaikutukset on otettava aina huomioon. Strategiaa toteutetaan hallintokuntien toimenpiteinä vuosittaisen talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Valtuusto arvioi erikseen vuosittain strategian toteutumista ja siihen liittyviä toimenpiteitä sekä päivittää tarvittaessa strategiaa. Hallituksen rooli valtuustolle valmistelussa korostuu strategian seurannassa ja tytäryhtiöiden konsernihallinnon kehittämisessä. Elinvoimaisuuden kehittymisestä kehittämisjohtaja valmistelee raportoinnit (kaksi kertaa vuodessa valtuustolle) 3.
12 Kaupunkikonserni Kuntalain 13 :n 1 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. VIITASAARI-KONSE RNI TYTÄRYHTEIS ÖT KUNTAYHTYM ÄT OSAKKUUSYHTEI SÖT VIITASAAREN VUOKRA-ASUNNOT OY 100 % KESKI-SUOMEN LIITTO 2,80 % WITAS OY 49,65 % WIITASEUDUN ENERGIA OY 100 % K-S SAIRAAN- HOITOPIIRIN KY 3,71 % AS OY PIHKURINSUU 21,69 % VIITASAAREN KOULUTUSKIINTEISTÖ 76 % ÄÄNEKOSKEN AMM. KOULUTUKSEN KY 12,36 % POHJOISEN K-S VERKKO- PALVELUT OY 20 % WIITASEUDUN YRITYSPALVELU OY 100 % KESKITIEN KAUPPAKIINTEISTÖ OY 100 % SAMMAKKOKANGAS OY 22,37 % VIITASAAREN LIIKENNEKIINTEISTÖ OY 27,65 %
13 3.1 Kaupungin yleiset konsernitavoitteet Viitasaaren kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaansa omistamansa tytäryhtiön Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy:n sekä osakkuusyhteisönsä Witas Oy:n kautta. WYP Oy tarjoaa toimitiloja yrityksille ja kehittämisyhtiö Witas Oy muita yritysten neuvonta- ja kehittämispalveluita. Kaupunki omistaa myös sataprosenttisesti tytäryhtiönsä Wiitaseudun Energia Oy:n, joka vastaa kuntalaisten vesi- ja jätevesihuollosta sekä kuntalaisten kaukolämpötuotannon tarpeesta. Kaupungin elinvoimaisuus edellyttää myös toimivia vuokra-asuntomarkkinoita. Tytäryhtiö Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy tarjoaa erilaisia vuokra-asumisen mahdollisuuksia kuntalaisille. Tämän lisäksi kaupungin konsernirakenteessa on kaksi kiinteistöosakeyhtiötä, jotka vastaavat omistamiensa toimitilakiinteistöjen tehokkaasta käytöstä. 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan. 2. Konserniyhteisöjen tulee omalla toiminnallaan edistää kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. 3. Toimintavuonna 2016 kiinnitetään erityistä huomiota yhtiöiden hallitusten liiketoiminta-asiantuntemuksen lisäämisen mm. koulutuksen avulla
14 3.2 Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa, myydä ja vuokrata alueita, rakennuksia, huoneistoja ja osakkeita, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Vuokra-asuntokannan sopeuttaminen kaupungin väestökehitykseen ja muuttoliikkeen aiheuttamaan tarpeeseen. 2. Yhtiön omistuksessa pidettävän asuntokannan peruskorjaaminen vaiheittain. 2.3 Wiitaseudun Energia Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on energian tuotanto ja jakelu ja vesihuoltopalvelujen tuottaminen. Yhtiö hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemäröintilaitosta. Yhtiö hankkii ja jakaa vesijohtovettä sekä johtaa ja puhdistaa viemärivettä. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä ja arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kaukolämmön ja veden sekä jätevedenpuhdistuksen tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan. 2. Nykyisen kaukolämpökattilan tullessa elinkaarensa päähän lämmöntuotantovaihtoehtoja selvitetään konsernihallinnon kanssa. 3. Nykyisen kaukolämpöverkoston suunnitelmallinen laajentaminen. 4. Vesiosuuskuntien yhteistyömallien kehittäminen vesiosuuskuntien tulevan toiminnan turvaamiseksi. 5. 50 000 euron tuloutus vuosittain kaupungille.
15 5.4 Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollista tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi myös rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettavaksi vuokraoikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa kiinteistöyhtiöiden osakkeita. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Tytäryhtiön toiminnan hallittu jatkaminen tai alasajo 1.5 Keskitien Kauppakiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kunnan Haapaniemen kylässä kortteliin N:o 67 ja rakennuspaikalle N:o 2 rakennettavaa liiketaloa sekä kauppakirjalla 13.03.86 Harhala RN:o 5:49 nimisestä tilasta ostettua n. 700 m²:n suuruista määräalaa ja kahden 16.07.1985 tehdyn vuokrasopimuksen siirron mukaista tonttia samassa korttelissa. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistön kunnossapidosta huolehtiminen suunnitelmallisesti 1.6 Viitasaaren Koulutuskiinteistö Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Viitasaaren kaupungin omistamasta Viitapelto RN:o 1:439 -nimisestä tilasta erotetulla rakennuskaavan tontin mukaisella määräalalla (1,57 ha) olevaa koulutus- ja opetustarkoitukseen rakennettua rakennusta. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Kiinteistöä ylläpidetään nykykunnossa; tavoitteena on tilojen kunnossapitäminen ja terveellisten sekä turvallisten tilojen tarjoaminen nykyisille vuokralaisille
16 1.7 Witas Oy Yhtiöjärjestyksen mukainen toimiala: Yhtiön toimialana on harjoittaa yritysten kehittämistoimintaa, kehittää ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia tai muita taitoja, sijoittaa riskipääomaa ja antaa takauksia toimiville ja perustettaville yrityksille, sekä harjoittaa näihin aloihin liittyvää toimintaa myös projektitoiminnan avulla. Yhtiö voi omistaa ja hallita arvopapereita. Kaupunginvaltuuston asettamat konsernitavoitteet: 1. Yritystoiminnan tukeminen kannattavaan kasvuun 2. Onnistuneiden omistajavaihdosten tukeminen 3. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien aktiivinen hakeminen 4. Markkinointiosaamisen ja myyntityön tehostaminen 5. Uuden yrityskannan synnyttäminen 6. Viitasaaren elinvoimaohjelman elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukeminen 7. Viitasaaren matkailutoimijoiden yhteen kokoaminen ja matkailualan toimijoiden tavoitteiden ja keinojen (esim. yht. tutustumismatka ja visio sekä strategia) määrittäminen Viitasaaren matkailun kehittämiseksi. 8. Aluekehitysvarojen hyödyntäminen elinkeinoelämän kehittämisessä 9. Aktiivinen rooli työllisyyden edistämisessä mm. ÄRM2014+-hankkeen tuloksilla 1.8 Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista. Sisäisen ja ulkoisen konsernin toiminnan ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan.
17 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2016-2018 4.1 Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. kustannukset laitoshoidosta ja korjaavasta työstä vähenevät painopisteen siirtyessä avopalveluihin koko perusturvan toimialalla, mittarina laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä palvelua jonottavien kuntalaisten määrä (esim. asumispalvelut) sairaanhoitopiirin kitkapäivien laskutus 0 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu - hyvinvoiva kuntalainen potilaskanteluiden ja valitusten määrä ryhmätapahtumiin osallistuvien määrä 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta terve kuntalainen hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat suunnitellusti vuosittain osana ryhmätapahtumaa (esim. Seniorimessuja) kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty ja ajan tasalla hoivatakuu toteutuu kansansairauksien esiintyvyystilastot lähetemäärä erikoissairaanhoitoon 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat sovitusti toisessa kunnassa hoidettavien kuntalaisten määrä 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi henkilöstömitoitus lain edellyttämällä tasolla koulutussuunnitelma / täydennyskoulutus toteutuu kehityskeskustelut käyty yksiköissä sairauspoissaolojen määrä 5.2 Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016. 2. Uusi lukion opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016. 3. Lukion yhteistyö naapurikuntien lukioiden ja POKE:n kanssa tiivistyy. 4. Sähköinen ylioppilaskirjoitus aloitetaan syksyllä 2016 osassa kirjoitusaineita. 5. Kansalaisopiston liikunnan opetussuunnitelma valmistuu vuoden 2016 aikana.
18 5.3 Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Toteuttaa kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet aikataulun mukaisesti 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen 6.4 Wiitaunionin ympäristötoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Sähköisen toiminnan edelleen kehittäminen - videoneuvottelujen lisääminen - lautakunnan kokoukset järjestetään niin, että osa jäsenistä voi olla mukana kokouksissa etäyhteyden kautta -laskutusohjelman hankkiminen TerveKuu-ohjelmaan 2. Eläinlääkinnän ja Tarvaalan luonnonvara-alan eläinhoitajakoulutuksen yhteistyön kehittämi 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli 168.000 euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.
19 6. Tuloslaskelma 2016 VIITASAAREN KAUPUNKI Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu TULOSLASKELMA ULKOINEN 2015 2016 % 2017 2 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 24 300 24 300 24 000-1,2 24 Täydet valtiolta saadut korvaukset 116 766 116 766 90 160-22,8 90 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 19 311 258 19 311 258 19 271 922-0,2 19 296 19 Muut suoritteiden myyntituotot 3 132 765 3 132 765 3 440 954 9,8 3 441 3 Myyntituotot 22 585 089 22 585 089 22 827 036 1,1 22 851 22 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut 1 690 457 1 690 457 1 809 534 7 1 810 1 Sosiaalitoimen maksut 1 378 349 1 378 349 1 599 694 16,1 1 600 1 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 62 800 62 800 62 200-1 62 Yhdyskuntapalvelujen maksut 576 400 576 400 559 600-2,9 560 Maksutuotot 3 708 006 3 708 006 4 031 028 8,7 4 031 4 Tuet ja avustukset 1 054 486 1 054 486 848 797-19,5 1 101 1 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 3 100 816 3 100 816 3 075 705-0,8 3 076 3 Muut toimintatuotot 36 336 36 336 75 747 108,5 63 Muut toimintatuotot 3 137 152 3 137 152 3 151 452 0,5 3 139 3 TOIMINTATUOTOT 30 484 733 30 484 733 30 858 313 1,2 31 122 31 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -20 923 573-20 923 573-21 064 317 0,7-21 292-21 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 72 200 72 200 82 700 14,5 83 Palkat ja palkkiot -20 851 373-20 851 373-20 981 617 0,6-21 209-21 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 242 079-5 242 079-5 209 063-0,6-5 244-5 Muut henkilösivukulut -1 202 282-1 202 282-1 277 707 6,3-1 289-1 Henkilösivukulut -6 444 361-6 444 361-6 486 770 0,7-6 533-6 Henkilöstökulut -27 295 734-27 295 734-27 468 387 0,6-27 742-27 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -30 123 075-30 123 075-29 709 157-1,4-29 709-29 Muiden palvelujen ostot -6 105 044-157 800-6 262 844-6 099 834-2,6-6 115-6 Palvelujen ostot -36 228 119-157 800-36 385-35 808 991-1,6-35 825-35
919 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 255 663-3 255 663-3 334 373 2,4-3 338-3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 255 663-3 255 663-3 334 373 2,4-3 338-3 Avustukset Avustukset kotitalouksille -3 107 438-3 107 438-2 943 692-5,3-2 944-2 Avustukset yhteisöille -836 536-836 536-605 110-27,7-605 - Avustukset -3 943 974-3 943 974-3 548 802-10 -3 549-3 Muut toimintakulut Vuokrat -1 587 823-1 587 823-1 593 853 0,4-1 594-1 Muut toimintakulut -216 566-216 566-180 649-16,6-181 - Muut toimintakulut -1 804 389-1 804 389-1 774 502-1,7-1 775-1 TOIMINTAKULUT -72 527 879-157 800-72 685 679-71 935 055-1 -72 228-72 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -42 043 146-157 800-42 200 946-41 076 742-2,7-41 106-41 Verotulot 21 418 000 21 418 000 20 922 000-2,3 20 873 20 Valtionosuudet 22 062 614 22 062 614 22 398 095 1,5 22 398 22 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 55 000 55 000 45 600-17,1 46 Muut rahoitustuotot 90 000 90 000 242 500 169,4 8 Korkokulut -245 000-245 000-160 000-34,7-160 - Muut rahoituskulut -35 000-35 000-60 000 71,4-60 Rahoitustuotot ja -kulut -135 000-135 000 68 100-150,4-167 - VUOSIKATE 1 302 468-157 800 1 144 668 2 311 453 101,9 1 998 2 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 491 331-2 491 331-2 598 664 4,3-2 599-2 Poistot ja arvonalentumiset -2 491 331-2 491 331-2 598 664 4,3-2 599-2 TILIKAUDEN TULOS -1 188 863-157 800-1 346 663-287 211-78,7-600 - TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 188 863-157 800-1 346 663-287 211-78,7-600 - 20
21 7. Yleishallinnon toimielimet 7.1 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä Vaalit Vaalilainsäädännön mukaan kuntien on järjestettävä kuntien alueella toimitettavat valtiolliset ja kunnalliset vaalit. Vuonna 2016 ei toimiteta säännönmukaisia vaaleja. Kuntavaalit ovat vuorossa huhtikuussa 2017 ja presidentinvaalit tammikuussa 2018. Vaalien ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisen lisäksi keskusvaalilautakunta vastaa kuntavaaleissa myös ääntenlaskennasta ja tuloksen vahvistamisesta. Vuoden 2017 kuntavaaleissa noudatetaan Viitasaarella uutta äänestysaluejakoa. Tilintarkastus Tilintarkastuksen määräraha sisältää tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastuksesta aiheutuvat menot. Kaupungin lakisääteisen tarkastuspalvelun hankinta on kilpailutettu kuluvalle valtuustokaudelle ja tarkastuspalvelut toimittaa tilintarkastusyhtiö BDO Audiator Oy. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Mittarit ja tunnusluvut: Kaupunginvaltuuston ja hallituksen keskeiset tehtävät Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunkistrategia ja sen toteuttamisohjelmien jalkauttaminen talousarvioprosessin yhteydessä ovat valtuuston keskeisimmät ohjausvälineet. Kaupunkistrategia ohjaa koko kaupunkikonsernia ja sen toteuttamisohjelmat tarkentavat strategiaa. Viranhaltijajohto ja lautakunnat sisällyttävät strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä tarkemmalla tasolla talousarvion käyttösuunnitelmiin. Toimenpiteet aikataulutetaan ja niitä
seurataan ja arvioidaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Valtuusto seuraa strategiassa annettujen kehittämistavoitteiden toteuttamista. Tavoitteiden ja tulosten vaikutusten arviointiin kehitetään mittareita. Kaupunginvaltuusto vastaa niistä päätöksistä, joita kaupungin organisaatio- ja henkilöstörakenteeseen on suunnitelmakaudella tehtävä. Kaupungin hallinto ja palvelut sopeutetaan muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2016 keskeisiä tehtäviä ovat Viitasaaren elinvoiman ja vetovoimaisuuden sekä kilpailukyvyn vahvistaminen, talouden sopeuttaminen muuttuviin olosuhteisiin ja tasapainoisen kuntatalouden turvaaminen sekä palvelu- ja ohjausrakenteiden uudistaminen. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kaupunkikonsernin kokonaisohjaus ja sidosryhmäyhteyksistä huolehtiminen. Toiminnan painopisteet ja hankkeet talousarviovuonna 2016 22 osallistuminen uuden sote-itsehallintoalueen valmisteluun työllistämistoimien kokonaisuuden hallinta kaupungin elinvoiman edistäminen yhteistyössä kehittämisyhtiön, yritysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa kaupungin johtamisjärjestelmän ja omistajapolitiikan uudelleen arviointi uudistettu riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menetelmä vakiinnutetaan Sote-itsehallintoalueen valmistelu Viitasaaren kaupunki on tiiviisti mukana sairaanhoitopiirin ja maakunnan kuntien kanssa valmistelemassa tulevaa sote-itsehallintoalueen toimintamallia. Keski-Suomen sote-valmistelu keskittyy talous- ja tukipalveluiden, henkilöstöjohtamisen ja hallinnon, ict:n sekä sote-prosessien valmisteluun. Tavoitteena on turvata kuntalaisten sosiaali- ja terveystoimen palvelut muuttuvissa palvelutuotannon olosuhteissa. Työllistäminen Viitasaaren kaupungin työllistäminen toteutetaan kaupungin omana toimintana. Tavoitteena on työllistää 25 henkilöä kuukusittain palkkatuella ja järjestää työkokeilu tai kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 30 henkilölle vuodessa. Kaupunki työllistää 300 päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä ja muita henkilöitä joiden työllistämiseen saadaan palkkatukea. Henkilöitä työllistetään sekä kaupungin toimipisteisiin että työntekijän siirtona toisen työnjärjestäjän palvelukseen. Työllisyysyksikkö vastaa kaupungin työllisyysmäärärahojen käytöstä. Tavoitteena on että kaupungin maksama vuotuinen työmarkkinatuen maksuosuus ei ylitä 220 000 euroa. Elinvoiman edistäminen Kaupunginvaltuuston vuoden 2014 lopussa hyväksymän elinvoimaohjelman jalkauttamista ja toimeenpanoa jatketaan. Vuonna 2016 panostetaan erityisesti kuntamarkkinointiin ja paikallisen yhteisöllisyyden kehittämiseen. Elinvoiman edistämiseksi otetaan rohkeasti käyttöön uusia innovatiivisia toimintamalleja ja kokeilutoimintaa. Paikallisia toimijoita kannustetaan avoimeen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen uusilla menetelmillä (Hyvän tahdon Viitasaari). Keksintöjen Viikko-tapahtumalla on ensi vuonna vuorossa 10-vuotisjuhlavuosi.
Rakennemuutoshankkeessa luodun sijoittumispalvelumallin tavoitteena on elinkeinoelämän vahvistaminen ja kehittäminen sekä aktiivisen myyntikulttuurin edistäminen ja uusien asukkaiden ja yritysten avustaminen Viitasaarelle sijoittumisessa. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa jatketaan yrittäjätoimikunnan ja yritysvierailujen avulla. Yrityksiä aktivoidaan hyödyntämään äkillisen rakennemuutoksen mukanaan tuomaa korkeampaa investointitukea. Viitasaaren kaupunki tukee maankäytöllä ja kaavoituksella elinvoimaisen ja viihtyisän seutukaupungin kasvua. Hyvän elinympäristön laatua sekä monipuolisen asumisen, työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia tavoitellaan Haukirinteen asemakaavalaajennuksella, keskusta-alueen osayleiskaavan ja Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavan laadinnalla. Yritystoiminnan edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien kehittämistä sekä ylläpitämistä edistetään edullisten ja yhdyskuntatekniikaltaan valmiiden liike- ja teollisuustonttien riittävällä tarjonnalla. Ulppaanmäen tuulivoimakaavan avulla pyritään sovittamaan tuulivoimatuotanto paikalliseen elinympäristöön. Johtamisjärjestelmän ja omistajapolitiikan uudelleenarviointi Uuden kuntalain (410/2015) omistajapolitiikkaa koskevat normit tulevat voimaan 1.6.2017 alkaen. Valmistelutyö käynnistetään viimeistään v. 2016 keväällä omistajapolitiikan, konserniohjeiden ja omistajapoliittisten linjausten osalta. Kuntalain uudistuksella ja sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallisella hankkeella tulee olemaan vaikutuksia myös kaupungin johtamisjärjestelmään. Muutosten vaikutuksia arvioidaan ja tarvittaviin organisaatiomuutoksiin valmistaudutaan tulevan vuoden aikana. Toimielinten ja tytäryhtiöiden riskienhallinnan toimintasuunnitelmat tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä keväisin ja väliarviointia suoritetaan Wiitaunionin johtoryhmässä ja konsernipalavereissa. 23
24 7.2 Yleishallinnon talousarvio 2016 1120 YLEISHALLINNON TOIMIELIMET Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2015 2016 % 2017 2018 KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot -700-700 -100 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 16 000 16 000 3 200-80 3 3 Muut suoritteiden myyntituotot 19 000 100 19 19 Myyntituotot 15 300 15 300 22 200 45,1 22 22 Tuet ja avustukset 35 000 35 000-100 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 8 000 8 000 8 000 8 8 Muut toimintatuotot 8 000 8 000 8 000 8 8 TOIMINTATUOTOT 58 300 58 300 30 200-48,2 30 30 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -373 700-373 700-341 050-8,7-341 -341 Palkat ja palkkiot -373 700-373 700-341 050-8,7-341 -341 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 482 971-1 482 971-1 409 922-4,9-1 410-1 410 Muut henkilösivukulut -18 875-18 875-20 328 7,7-20 -20 Henkilösivukulut -1 501 846-1 501 846-1 430 250-4,8-1 430-1 430 Henkilöstökulut -1 875 546-1 875 546-1 771 300-5,6-1 771-1 771 Palvelujen ostot
25 Asiakaspalvelujen ostot -1 140 100-1 -1 Muiden palvelujen ostot -586 659-586 659-610 342 4-610 -610 Palvelujen ostot -586 659-586 659-611 482 4,2-611 -611 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -18 000-18 000-30 000 66,7-30 -30 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 000-18 000-30 000 66,7-30 -30 Avustukset Avustukset yhteisöille -35 000-35 000-35 000-35 -35 Avustukset -35 000-35 000-35 000-35 -35 Muut toimintakulut Vuokrat -81 100-81 100-81 248 0,2-81 -81 Muut toimintakulut -81 200-81 200-75 000-7,6-75 -75 Muut toimintakulut -162 300-162 300-156 248-3,7-156 -156 TOIMINTAKULUT -2 677 505-2 677 505-2 604 030-2,7-2 604-2 604 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 619 205 0-2 619 205-2 573 830-1,7-2 574-2 574 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 455-2 455-100 Poistot ja arvonalentumiset -2 455-2 455-100 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 621 660 0-2 621 660-2 573 830-1,8-2 574-2 574
26 7.3 Tukipalvelut. 7.4 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä Taloushallinnon tiimi tuottaa keskitetysti Pihtiputaalta käsin taloushallinnon palveluja kansalaiskunnille ja tukee toimialojen talouden seurantaa. Palkanlaskenta, it-tuki ja hallintopalvelut toimivat molempien kuntien toimipisteissä. Kirjanpito Tukipalveluita ei enää budjetoida prosessitasolla Viitasaaren kaupungille, vaan kustannukset jaetaan kuukausikohtaisesti yksiköille, suoraan jakoperusteiden mukaisesti. Taloushallinnon kustannukset jaetaan tositteiden määrän mukaisessa suhteessa, palkkahallinnon kustannukset jaetaan palkansaajien suhteessa, tietohallinnon kustannukset jaetaan hallinnon päätteiden mukaisessa suhteessa. TALOUSTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2016 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintojensa suorittamiseksi Toiminnan painopistealueet vuonna 2016 ja suunnittelukaudella: Laskujen sähköinen lähettäminen Palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Talousraportit ajan tasalla ed. kuukauden kirjanpito valmiina seur. kk:n 20.päivä Palvelualttius toimialakohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt, monipuolinen osaaminen kaikilla Toiminto Tiedon reaaliaikaisuus Laskut kirjataan kahden päivän sisällä Tiedon oikeellisuus reskontra päivitetään heti saatavat karhutaan kahden viikon sisällä eräpäivästä saatavien vastakuittaus Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla
27 Tietohallinto Tietohallinnon tiimi tuottaa puhelinvaihde-, arkistonhoito- ja it- palveluja kansalaiskunnille ja toimialoille. TIETOHALLINTOTIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2016 Tehtävä: Tuottaa kunnan muille hallintokunnille niiden tarvitsemat asiakirjahallinnon ja tietohallinnon palveluita. Toiminnan painopistealueet vuonna 2016 ja suunnittelukaudella: Dokumenttienhallintajärjestelmän kehittäminen valmistelee ICT-toiminnan valmiussunnitelman palvelutason säilyttäminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Toimivat tieto- ja Toimivat tietojärjestelmät puhelinjärjestelmät Vastaukset tukipyyntöihin nopeasti Palvelualttius Toiminto Tiedon saavutettavuus selkeä dokumenttien hallinta ja arkistointi tuki tietojärjestelmien käytölle Talous Kustannustarkkailu Toimintomenot nykytasolla yhteistyön avulla
28 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN -TIIMIN TAVOITTEET JA MITTARIT VUODELLE 2016 Henkilöstöjohtaminen Tehtävä: Henkilöstöjohtamisen tiimi tuottaa toimialoille ja kansalaiskunnille seuraavia henkilöstöhallinnon palveluja: palkka- ja palvelussuhdeasiat henkilöstön kehittäminen henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi työsuojelu ja työturvallisuus yhteistoiminta työterveyshuolto (ostaminen) muut henkilöstöpalvelut (tyky-toiminta, virkistystoiminta jne) Toiminnan painopistealueet vuonna 2016 ja suunnittelukaudella: henkilöstösuunnitelman laadinta vuoteen 2020 saakka ja siihen liittyen henkilöstömitoitus tarpeiden ja osaamisen mukaan eri työyksiköissä sijaispankkitoiminnan vakinaistaminen Näkökulma Toimintatapa Mittari Asiakas Henkilöstön työhyvinvointi työtyytyväisyyskysely sairauspoissaolojen seuranta Henkilöstön kehittäminen virkistys- ja liikuntatoiminnan kehittäminen Henkilöstön rekrytointi tiimipalaverit, kehityskeskustelut, esimieskoulutus sijaispankin perustaminen, eläköitymiseen varautuminen, henkilöstösuunnitelman toteuttaminen Toiminto Palkka- ja palvelussuhdeasioiden kokonaisvaltainen hoitaminen palkat, palkkiot ja muut korvaukset maksetaan ajallaan ja oikein palvelussuhdeneuvontaa annetaan koko henkilöstöhallinnon tiimissä Henkilöstötietojen reaaliaikaisuus Henkilöstöhallinnon toimintojen kehittäminen henkilöstöraportit ajan tasalla tiedot henkilöstöhallintoon pääosin sähköisessä muodossa Talous Henkilöstökustannusten kokonaisseuranta - henkilöstökustannusten kasvu sopimuskorotusten tasolla, seuranta toimialoittain
29 kuukausittain 7.5 Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2016 Kirjanpidon henkilöstö kokonaisuudessaan toimii Pihtiputaan kunnan tiloissa. Henkilöstöhallinto toimii sekä Pihtiputaan kunnan että Viitasaaren kaupungin tiloissa. Itkäyttötuessa työskentelee yksi henkilöresurssi enemmän kuin vuonna 2015. 7.6 Elinkeino- ja maataloustoimi 7.7 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä Kaupunki ostaa elinkeino- ja matkailupalvelut kehittämisyhtiö Witas Oy:ltä. Konsernitavoitteet kaupungin tärkeimmälle osakkuusyhteisölle on esitetty kohdassa 2. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2013. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Viitasaari. Kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken toimintavuotta edeltävän vuoden peltoalojen suhteessa Vakituisia työntekijöitä on 5 kpl. Kinnulan kunta ostaa Kinnulassa työskentelevän maaseutusihteerin työosuudesta 20 %, minkä Pihtiputaan kunta laskuttaa Kinnulan kunnalta. Kivijärvellä työskentelevä maaseutusihteeri käy kaksi päivää viikosta Karstulassa ja kaksi päivää Kyyjärvellä. Henkilöstömenoihin on varattu määräraha myös eu-avustajien palkkaamiseen keväälle. Viljelijätukien ohjelmakausi vaihtui v. 2015 ja sen seurauksena maaseutuhallinnolle tuli lisää tehtäviä, joten eu-avustajien palkkaaminen tukihakemusten käsittelyyn on välttämätöntä. Palvelut tuotetaan lähipalveluna, tasapuolisesti, tiiviissä yhteistyössä ja henkilöstön ammattitaitoa hyödyntäen. Palvelun kustannuskehitys pidetään hallinnassa. 7.8 Toteutuminen ja poikkeamat 2016 Ei muutoksia henkilöstösuunnitelmaan.
30 7.9 Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2016 Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2015 2016 % 2017 2018 1140 ELINKEINO-JA MAATALOUSTOIMI KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 110 000 110 000 67 000-39, 1 67 67 Myyntituotot 110 000 110 000 67 000-39, 1 67 67 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 60 000 60 000 60 000 60 60 Muut toimintatuotot 60 000 60 000 60 000 60 60 TOIMINTATUOTOT 170 000 170 000 127 000-25, 3 127 127 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 300-3 300-3 300-3 -3 Palkat ja palkkiot -3 300-3 300-3 300-3 -3 Henkilösivukulut Eläkekulut -596-596 -594-0,3-1 -1 Muut henkilösivukulut -188-188 -197 4,8 0 0 Henkilösivukulut -784-784 -791 0,9-1 -1 Henkilöstökulut -4 084-4 084-4 091 0,2-4 -4 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -65 742-65 742-66 646 1,4-67 -67 Muiden palvelujen ostot -452 794-452 794-434 858-4 -435-435 Palvelujen ostot -518 536-518 536-501 504-3,3-502 -502 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -200-200 -200 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -200-200 -200 0 0 Muut toimintakulut Vuokrat -7 785-7 785-7 735-0,6-8 -8 Muut toimintakulut -7 785-7 785-7 735-0,6-8 -8 TOIMINTAKULUT -530 605-530 605-513 530-3,2-514 -514 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -360 605 0-360 605-386 530 7,2-387 -387 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -360 605 0-360 605-386 530 7,2-387 -387
31 7.10 Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2016 Budj. Muut Bu+mu Budjetti Ero Tasu Tasu 2015 2016 % 2017 2018 1010 YLEISHALLINTO KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot -700-700 -100 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 44 400 44 400 3 200-92,8 27 4 Muut suoritteiden myyntituotot 285 644 285 644 278 648-2,4 279 27 Myyntituotot 329 344 329 344 281 848-14,4 306 32 Tuet ja avustukset 500 816 500 816 353 000-29,5 606 60 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 60 000 60 000 60 000 60 6 Muut toimintatuotot 8 000 8 000 20 297 153, 7 8 Muut toimintatuotot 68 000 68 000 80 297 18,1 68 6 TOIMINTATUOTOT 898 160 898 160 715 145-20,4 979 1 00 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -1 140 902-1 140 902-922 487-19,1-1 150-1 15 Palkat ja palkkiot -1 140 902-1 140 902-922 487-19,1-1 150-1 15 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 617 391-1 617 391-1 520 499-6 -1 555-1 55 Muut henkilösivukulut -61 248-61 248-56 942-7 -69-6 Henkilösivukulut -1 678 639-1 678 639-1 577 441-6 -1 624-1 62 Henkilöstökulut -2 819 541-2 819 541-2 499 928-11,3-2 774-2 77 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -65 742-65 742-67 786 3,1-68 -6 Muiden palvelujen ostot -1 271 025-1 271 025-1 318 256 3,7-1 334-1 33 Palvelujen ostot -1 336 767-1 336 767-1 386 042 3,7-1 402-1 40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -29 850-29 850-46 000 54,1-49 -4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -29 850-29 850-46 000 54,1-49 -4 Avustukset Avustukset yhteisöille -55 000-55 000-35 000-36,4-35 -3 Avustukset -55 000-55 000-35 000-36,4-35 -3 Muut toimintakulut Vuokrat -129 787-129 787-146 472 12,9-146 -14 Muut toimintakulut -89 200-89 200-80 800-9,4-81 -8 Muut toimintakulut -218 987-218 987-227 272 3,8-228 -22 TOIMINTAKULUT -4 460 145-4 460 145-4 194 242-6 -4 488-4 49 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -3 561 985 0-3 561 985-3 479 097-2,3-3 508-3 48 Poistot ja arvonalentumiset -25 443-25 443-62 530 145, 8-63 -6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 587 428 0-3 587 428-3 541 627-1,3-3 571-3 55
32
33 8. Perusturvan toimiala 8.1 Perusturvan toimialan visio: Perusturvan toimialan visio: Kuntalaiset ovat hyvinvoivia ja omatoimisia. Monikanavaisen palveluverkon avulla päästään ensikontaktilla onnistuneeseen, laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen palveluun. Perusturvan toiminnan tavoitteet vuosille 2016-2018 1. Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. kustannukset laitoshoidosta ja korjaavasta työstä vähenevät painopisteen siirtyessä avopalveluihin koko perusturvan toimialalla, mittarina laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä palvelua jonottavien kuntalaisten määrä (esim. asumispalvelut) sairaanhoitopiirin kitkapäivien laskutus 0 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu - hyvinvoiva kuntalainen potilaskanteluiden ja valitusten määrä ryhmätapahtumiin osallistuvien määrä 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta terve kuntalainen hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat suunnitellusti vuosittain osana ryhmätapahtumaa (esim. Seniorimessuja) kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmat tehty ja ajan tasalla hoivatakuu toteutuu kansansairauksien esiintyvyystilastot lähetemäärä erikoissairaanhoitoon 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat sovitusti toisessa kunnassa hoidettavien kuntalaisten määrä 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi henkilöstömitoitus lain edellyttämällä tasolla koulutussuunnitelma / täydennyskoulutus toteutuu kehityskeskustelut käyty yksiköissä sairauspoissaolojen määrä 5.2 Toiminnalliset muutokset vuosien 2015 2016 välillä Perusturvan palveluissa painopistealueena on edelleen kuntouttava ja ennaltaehkäisevä työote sekä asiakkaan sitouttaminen ja mukaan ottaminen omaan hoitoonsa. Ostopalveluita vähentämällä ja omaan toimintaan panostamalla pyritään saamaan kustannustehokasta, mutta laadukasta palvelua kuntalaisille. Toisaalta tavoitellaan myös tiiviimpää yhteistyötä yrittäjien kanssa tuottamalla palveluita yhteistyössä yrittäjien kanssa.
Kotikuntoutusta kehitetään edelleen perusturvan yksiköissä valmistautuen myös Uuden Sairaalan valmistumisen aiheuttamiin haasteisiin. Fysioterapia toimii tässä ohjaavana ja konsultoivana yksikkönä. Perusturvassa varaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukanaan tuomiin muutoksiin ja toimitaan yhteistyössä Keski-Suomen Sote 2020- hankkeen kanssa. Hankkeen eri työryhmissä on Wiitaunionin edustus. Sisäinen tarkastus: Perusturvalautakunnan sisäisen tarkastuksen kohteena on ollut vuonna 2015 sosiaalipalvelut, jonka osalta vuonna 2016 jatketaan toimenpiteiden eteenpäin viemistä. Vuoden 2016 sisäisen tarkastuksen kohteeksi on valittu suun terveydenhuolto. Riskit: Perusturvan talousarviossa ei ole varauduttu suuriin muutoksiin. Esimerkiksi lastensuojeluilmoituksista mahdollisesti syntyviin uusiin huostaanottoihin ja sijoituksiin ei ole varauduttu. Riskinä on myös lääkärien rekrytoiminen Wiitaunioniin, sillä nykyisillä virkalääkäreillä erikoistumiskoulutukset ovat alkamassa. Mikäli lääkärisijaisia ei saada, joudutaan lääkärien työpanosta ostamaan yrityksiltä. Myös erikoissairaanhoidon menoissa voi tapahtua tulevan vuoden aikana ennakoimattomia muutoksia, joka näkyy määrärahojen ylityksenä. Suun terveydenhuollon osalta hammaslääkärien rekrytoiminen Pihtiputaan yksikköön on ollut haasteellista. Aluehallintovirasto seuraa kiireettömän hoidon jonoa, joka ei saisi olla yli 6 kuukautta pitkä. Mikäli hammaslääkäriresurssia ei saada, kiireettömän hoidon jono on vaarassa ylittyä Pihtiputaalla. Perusturvan talousarvion laadinnassa ei ole huomioitu mahdollisiin pakolaisiin kohdistuvia kustannuksia. Perhepalveluissa sosiaalityön tiimi panostaa edellisten vuosien tapaan lastensuojelun avohuollolliseen perhetyöhön. Lastensuojelun perhetyöhön on lisätty yhden työntekijän työpanos, jotta lastensuojelun suurilta kustannuksilta vältyttäisiin. Uutena kustannuspaikkana on avattu kumpaankin kuntaan menokohdat Muut sosiaalipalvelut, johon on budjetoitu mm. lasten ja vanhempien välisten tapaamisten valvontakustannukset sekä tukihenkilöja tukiperhekustannukset. Myös Wiitaunionin yhteisen hyvinvointityöryhmän kustannukset on eritelty kumpaakin kuntaa koskeviksi perusturvan talousarvioon. Hyvinvointityöryhmä koostuu eri toimialojen lautakunnan jäsenistä sekä viranhaltijoista ja koskee näin ollen kaikkia hallintokuntia. Perhe- ja mielenterveyspalvelutiimin muutoksena yläkoulujen ja II-asteen psykologin sekä esi- ja alakoulujen psykologin onnistunut rekrytointi, jonka seurauksena palkkamenot on voitu varata täysimääräisenä. Seudullisen mielenterveys-ja päihdeohjelman 2013-2017 jalkauttamista käytäntöön jatketaan kaikilla toimialoilla. Ohjelman mukaan tehtävä ennaltaehkäisevä työ on laaja-alaista, koko elämänkaarta koskevaa, terveyttä edistävää ja pitkällä tähtäimellä tuottavaa palvelua. Perhe- ja mielenterveyspalvelut lähtevät kokeilemaan ns. nettiterapiaa muutaman asiakkaan kohdalla. Mikäli nettiterapiasta saadaan hyviä kokemuksia, voidaan se jatkossa ottaa mukaan palveluvalikoimaan. 34
35 Miekun oma asumispalvelutoiminta ei ole käynnistynyt odotetulla tavalla ja asetettuihin toimintatuottoihin ei ole tältä osin päästy. Tavoitteena on kehittää toimintaa edelleen vuoden 2016 aikana. Perhepalveluissa vammaispalvelutiimissä toiminnallisena muutoksena on perhehoidon puuttuminen. Wiitaunioni on mukana maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa, jonka johdosta alueelle pyritään rekrytoimaan lisää perhehoitajia. Perhehoitajien saaminen alueelle lisäisi myös vanhuspalveluiden mahdollisuuksia hyödyntää ns. kevyempää asumispalvelua. Kumpaankin kuntaan on avattu oma kustannuspaikkansa perusturvan varahenkilöstöä varten (sissipankki). Kustannuspaikan kautta jaetaan perusturvan varahenkilöstön kustannukset sitä käyttäville yksiköille. Vammaispalvelujohtaja toimii varahenkilöstön esimiehenä. Vanhuspalveluissa painopistealueena on edelleen kotona asumisen tukeminen ja asiakaskeskeinen palveluohjaus kuntalaisen omaa elämänhallintaa tukemalla. Oman toiminnan rinnalla selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää enemmän yksityisen sektorin tuottamaa palvelua. Vanhuspalveluissa on kuluvan vuoden aikana jouduttu kasvattamaan ostopalvelua tehostetun asumispalvelun osalta. Sairaalapalveluissa ei enää jonoteta asumispalvelupaikkaa, jolloin oikea hoidon porrastus tältä osin toteutuu. Tämä näkyy osittain myös vuodeosastojen kuormitusprosenttien alenemisena. Veteraaneja koskeviin avustuksiin ei ole tehty muutoksia, samoin omaishoidontuen hoitopalkkioiden määrä ja palvelusetelimäärärahat säilytetään ennallaan. Asumispalveluiden palvelusetelin tunnettavuutta pyritään lisäämään niin palveluntuottajien kuin asiakkaidenkin osalta. Sairaanhoitopalveluissa ei ole suunnitelmissa suuria toiminnallisia muutoksia vuodelle 2016. Päivystysaika pysyy vuoden 2015 tasolla ja lääkäripalvelut ostetaan edelleen torstaista sunnuntaihin sekä arkipyhinä. Mikäli virkalääkäreiden rekrytointi ei onnistu, päivystystä joudutaan ostamaan vuonna 2016 yksi päivä lisää/viikko. Hoitajavastaanottotoimintaa kehitetään edelleen tukemaan järkevää hoidon porrastusta ja otetaan käyttöön sairaanhoidollista käynneistä perittävät maksut. Lääkäritilanne on haasteellinen myös vastaanottojen osalta vuonna 2016 virkalääkäreiden erikoistumiskoulutusten vuoksi. Mikäli lääkäreitä ei saada rekrytoitua riittävästi turvaamaan lääkärien vastaanottopalvelut, lääkäriresurssia joudutaan ostamaan. Vaihtoehtona lääkärivajeen paikkaamiselle on mietitty myös ylimääräisen terveydenhoitajan palkkaamista määräaikaisesti. Vastaanotoilla jatketaan pitkäaikaissairaiden hoito-ja palvelusuunnitelmien tekemistä. Suunnitelmia tehdään lääkäreiden ja hoitohenkilöstön sekä maakunnallisen kehittäjätyöntekijäverkoston kanssa yhteistyönä. Vastaanottotoiminnassa kehitetään myös edelleen lääkäreiden ja hoitajien välistä työnjakoa sekä hoitoketjujen toimivuutta yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Uutena kustannuspaikkana on avattu Lääkärit kumpaankin kuntaan, josta lääkäreitä koskevat kustannukset jaetaan lääkäripalveluja käyttäville yksiköille. Neuvolapalveluissa käynnistetään neuvolaikäisille suunnattua ryhmätoimintaa, minkä tarkoituksena on tukea lapsen motorista kehitystä ja kommunikointia. Kouluikäisille lapsille ja nuorille suunnitellaan ryhmätoimintaa yhdessä sivistystoimen kanssa. Suun terveydenhoitopalveluissa selvitellään mahdollisuutta hoitaa Pihtiputaan hammashoitola yksityisen palveluntuottajan voimin. Tavoitteena on pysyä kiireettömän hammashoidon jonojen osalta lain edellyttämissä rajoissa.