Lindorff Oy:n sidosryhmälehti YRITYSTEN LASKUTUS SIRPALOITUU. s. 06 > HERTZ > OULUN KAUPUNKI > MARKKINOI MYÖS LASKUSSA

220 1 0 Lindorff Oy:n sidosryhmälehti YRITYSTEN LASKUTUS SIRPALOITUU s. 06 > HERTZ > OULUN KAUPUNKI > MARKKINOI MYÖS LASKUSSA

sisältö s. 12 JAAKKO JASKARI JOUNI HARALA/STUDIO VALO s.10 Muistutuksissa on nykyisin aivan erilainen 04 Lyhyet ja nopeat 05 Oulu ulkoistaa Samalla paranee asiakaspalvelu. 06 Reskontranhoito myllerykseen Kirjaamisesta kohti yrityksen talouden analysointia. s. 16 16 Scrum masterin kannoilla Tomi Juhola pitää laskutuskehitystiimin fiilistä yllä. 18 Q&A Palveluneuvoja Marjut Hyytiäinen opastaa SEPA:an siirtymisessä. JOHAN AHLROTH teho, kun kirje tulee alan erikoisosaajalta, toteaa Hertzin Tarja Louhenkilpi. 10 Hertz tehostaa Eroon laskutuksen arkipäiväisistä pulmista. 12 Syvän veden lumo Sukeltaminen on erilainen luontoelämys. 19 Pekkaniska Riskien arviointia Venäjällä. 20 Painavat sanat 22 Lindorff-uutiset 23 Tutkimus Yhä iäkkäimmillä maksuvaikeuksia. CONFIDENCE on Lindorff Oy:n lehti luotollisen myynnin ja taloushallinnon parissa työskenteleville ammattilaisille, asiantuntijoille ja päättäjille. JULKAISIJA: Lindorff Oy confidence@lindorff.fi www.lindorff.fi PÄÄTOIMITTAJA: Silja Sarkamo TOIMITUS: Hill and Knowlton Finland Oy ULKOASU: Tommi Honkavaara KANNEN KUVA: Studio Valo, Jouni Harala, malli Pirjo Ilola PAPERI: Kansi Arctic Volume White 250 g, sisus Munken Polar 120 g. Paperit ovat FSC-sertifioituja. Lisätietoja: www.fsc.org PAINO: Lönnberg Oy Ilmestyy kolme numeroa vuodessa. ISSN 1797-8513 02 / confidence

puheenvuoro laskuja jää maksamatta suomalaisilta kaikissa tuloluokissa ja taustaan katsomatta. siihen, kuka on perintäyhtiön asiakas, vaikuttaa keskeisesti asenne maksusitoumusten hoitamiseen. Hyvin pärjäävien, hyvätuloisten suomalaisten laskuja päätyy perintään selvästi useammin kuin aikaisemmin. Tämä todettiin Lindorffin ja Tilastokeskuksen tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin perinnässä olleiden suomalaisten taustoja. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2001. Vielä tuolloin tilastoissa korostui työttömien keskimääräistä suurempi osuus. Kymmenessä vuodessa erot toimeentuloluokkien välillä ovat kaventuneet, samalla kun perinnässä olleiden määrä on kaikissa väestöryhmissä kasvanut. Taustalla vaikuttaa siirtyminen luottoyhteiskuntaan, jossa ihmisten arki rakentuu erilaisten luottositoumusten varaan ja luotonhallinnan prosessit ovat aikaisempaa tehokkaampia. Maksuviiveiden ja -ongelmien syy ei ole pelkästään tulojen pienuus tai velkojen suuri määrä, vaan entistä useammin asenne ja kyvyttömyys huolehtia raha-asioista. Tätä päivää on, että lasku jää rästiin, vaikka ihmisellä on työpaikka, säännölliset tulot ja velka on muutama sata euroa. Valitettavan usein oma talous on eri luottositoumusten vuoksi vedetty niin tiukille, ettei se kestä pieniäkään heilahduksia. Yhä useampi lykkää maksujaan vain ottaakseen kylmästi lisää maksuaikaa. Luotonantajilta edellytetään koko ajan enemmän harkintaa ja vastuullisuutta. Asiakkaan maksukykyä voi vielä arvioida, mutta asenteen mittaamiseen ei juuri ole työkaluja. Vastuullisuutta sopisi siis toivoa kuluttajaltakin. Perintäasiakkaiden taustoista voi lukea lisää tämän lehden lopusta. Selvityksen valossa tuntuu entistäkin tärkeämmältä, että muistutusprosesseissa otetaan huomioon erilaiset kohderyhmät ja heidän lähtökohtansa. Lassi Karppinen toimitusjohtaja, Lindorff lassi.karppinen@lindorff.fi confidence / 03

lyhyet & nopeat maksumyöhässä.fi auttaa omaisia ja velkaneuvojia maksuongelmat heijastuvat nykyisin myös ongelmaisten läheisiin, kertoo tuore tutkimus. Joka kuudes suomalainen kertoo läheisensä olleen vaikeuksissa maksamattomien laskujen vuoksi, selviää Lindorffin keväällä teettämästä kyselytutkimuksesta. Yleensä läheistä tuetaan neuvomalla ja lainaamalla rahaa. Joka kymmenes on myös ryhtynyt hoitamaan velka-asioita läheisensä puolesta. Maksumyöhässä.fi-palvelu laajeni kesäkuussa helpottamaan ylivelkaantuneiden omaisten ja velkaneuvojien asiointia Lindorffin kanssa. Uudet sähköiset työkalut auttavat velkojen kokonaistilanteen selvittämistä ja haltuun ottamista. >> www.maksumyöhässä.fi/velkaneuvojille lyhyet Maksuhäiriöisten määrä kasvoi maltillisesti Maksuhäiriöisiä suomalaisia oli kesäkuun lopussa 310 000 ja yrityksiä 42 000. Luottotietorekisterissä olevien henkilöiden määrä on kasvanut 3 prosenttia ja yritysten 10 prosenttia viime vuoden lopusta. Tyypillisesti maksuhäiriöt kasaantuvat samoille yrityksille ja kuluttajille. Uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin tammi kesäkuussa henkilöille 460 000 ja yrityksille 70 000. TOIMITA VALTUUTUS TILAA SALDOTODISTUS LASKE MAKSUVARA HAE RATKAISUA Selkeät ohjeet ja lomakkeet valtuutukseen. Velkojen kokonaistilanne selviää pyytämällä yhteenvedot perinnässä olevista veloista. Lindorffista yhteenvedon voi tilata palvelun kautta sähköisesti. Todistus toimitetaan velalliselle sekä velallisen asioita hoitavalle tilaajalle 14 päivän kuluessa. Maksuvaralaskuri auttaa laskemaan henkilön tulo- ja menotietojen mukaan, paljonko hänelle pitäisi jäädä rahaa velkojen lyhentämiseen kuukaudessa. Velkaongelmat on mahdollista ratkaista vapaaehtoisilla velkajärjestelyillä, joissa veloista sovitaan uusi maksusopimus. Täältä löytyvät hakuohjeet ja lomakkeet ratkaisun hakemiseksi Lindorffin kanssa. Maksuvaralaskurin antaman laskelman voi tulostaa liitteeksi. Positiivista luottorekisteriä edistetään Tietoja asiakkaan luottojen ja lainojen määrästä saatetaan tulevaisuudessa käyttää luottotietoina. Luottomiehet ry on käynnistänyt hankkeen edistämään positiivisen rekisterin saamista Suomeen. Yhdistys herättelee keskustelua aiheesta Kuluttajaviraston, Finanssialan Keskusliiton ja poliittisten päättäjien kanssa. Tarkempi toimintasuunnitelma on myös valmisteilla. Velkaantuminen kiihtyy Suomalaiset ovat yhä velkaantuneempia. Kotitalouksien velat kasvoivat viime vuonna reilut 5 prosenttia edellisvuodesta. Korkomenot kutistuivat kuitenkin kolmanneksen. Keskimäärin asuntokunnilla oli velkaa 64 000 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen julkistamista tiedoista. Pääosa veloista muodostuu asuntoveloista. Niiden osuus kasvoi viime vuonna 71 prosenttiin vuotta aiemmasta 65 prosentista. Suurimmat asuntovelat, keskimäärin 110 500 euroa, oli 25 34 -vuotiailla. Kaikkiaan kotitalouksilla oli velkaa 95 miljardia euroa. Suomalaisten velat ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Kotitalouksien velkaantumisaste, velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin, nousi viime vuonna 105 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 91 prosenttia. Kotitalouksilla on siis enemmän velkaa kuin mitä ne vuodessa ansaitsevat. 04 / confidence

kuntakierros KOUVOLA OULU 528 lyhyet OULUN KAUPUNKI killingit oulun kaupungin kirstuun Oulun kaupunki siirsi kesäkuussa erääntyneistä maksuistaan muistuttamisen, perinnän sekä niihin liittyvän asiakaspalvelun Lindorffin hoidettavaksi. Nyt kaupungissa odotetaan mielenkiinnolla, miten muutos näkyy kassavirroissa. Oulun kaupunki on aiemmin hoitanut laskutuksen kaikki vaiheet itse. Oulu onkin Suomen viimeinen suuri kaupunki, joka ulkoistaa perintänsä yksityiselle toimijalle. Vuosittain perintärumbaan on käytetty puolitoista henkilötyövuotta ja erääntyneitä laskuja koskevia puheluita on hoidettu jopa 12 000, eli viitisenkymmentä päivässä. Perintätoimet ja maksujärjestelyt vaativat erityisosaamista. Ulkoistimme toiminnot Lindorffille, koska uskomme, että saamme siten saatavamme entistä nopeammin kaupungin kassaan, kertoo palvelupäällikkö Raili Takkinen. Kaupungin Taloushallinnon palveluista lähetetään vuosittain 370 000 myyntilaskua, joista noin joka kymmenennestä joudutaan muistuttamaan asiakasta. Eniten jätetään maksamatta terveys- ja sosiaalitoimen laskuja. Kaupungin vesi- ja energialaitokset ovat käyttäneet Lindorffin palveluja jo vuosien ajan, ja niiden kokemukset ovat olleet myönteisiä. Siksi myös Oulun kaupungin odotukset ovat korkealla. Uusi järjestely tuo parannuksia myös asiakaspalveluun. Aiemmin kaupungin palvelunumerossa puheluihin vastattiin vain virka-aikaan, nyt palvelua ja neuvontaa maksuasioissa saa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lisätietoja kuntaratkaisuista: arto.kallio@lindorff.fi Joka toinen maksaa eräpäivänä Yhä useampi mopoilija perinnässä Alaikäisten nuorten maksuhäiriöt ja ulosottotapaukset ovat kasvussa. Maksamattomat mopon liikennevakuutusmaksut ovat erilaisten sakkojen jälkeen toiseksi yleisin syy nuorten ulosottoon ajautumiseen. Pakollista liikennevakuutusta ei ole joko otettu lainkaan tai se on jätetty maksamatta. Liikennevakuutus on tärkeä turva mopoilijalle, sillä se korvaa onnettomuustilanteessa kaikkien osapuolten henkilövahingot. Finanssialan Keskusliitto kehottaa vanhempia huolehtimaan yhdessä lastensa kanssa vakuutusmaksuista. - Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa esimerkiksi nuoren opintolainan saantia tai kännykkäliittymän hankintaa, muistuttaa Finanssialan Keskusliiton johtava vakuutusasiantuntija Pia Santavirta. Liikennevakuutuskeskus on lähettänyt perinnässä olevien nuorten vanhemmille lisätietoa maksamattoman vakuutusmaksun seuraamuksista alaikäisille. Vakuuttamattoman mopon takia perintäkirjeen sai viime vuonna 736 alaikäistä. Perinnässä olevien liikennevakuutusmaksujen evakuutusmaksujen suuruus us on keskimää- rin 40 50 euroa. Yleisin tapa hoitaa laskuja on maksaa ne laskuun merkittynä eräpäivänä. Näin kertoo tekevänsä 52 prosenttia suomalaisista. Joka neljäs (23 %) hoitaa laskun puolestaan heti sen saatuaan. Laskun maksu saman tien on erityisesti nuorten, alle 25-vuotiaiden suosima käytäntö, kun taas vanhemmat ikäluokat jäävät mieluummin odottamaan eräpäivää. Säännöllistä maksurytmiä, esimerkiksi kaksi kertaa kuukaudessa, noudattaa joka viides suomalainen. Muistutuksen yhdestä tai useammasta maksamattomasta laskusta on kahden viimeisen vuoden aikana saanut 43 prosenttia suomalaisista. Alle 25-vuotiaista ja yli 50-vuotiaista muistutuksia oli saanut joka kolmas, 25 49-vuotiaista useampi kuin joka toinen. Laskujen maksamiskäytäntöjä kysyttiin keväällä tuhannelta suomalaiselta Lindorffin teettämässä tutkimuksessa. confidence / 05

Pirjo Ilola Finanssialan Keskusliitosta uskoo, että jo lähivuosina laskujen mukana kulkee paljon enemmän tietoa kuin nyt. Teksti: Merja Aura Kuvat: Jouni Harala / Studio Valo 06 / confidence

yritysten laskutus useille välittäjille laskutuksen siirtyminen verkkoon mullistaa taloushallinnon ammatit seuraavan viiden vuoden sisällä. reskontranhoidossa kirjaaminen katoaa sen siirtyessä tietokoneen tehtäväksi, eikä postinkaan tarvitse laskuja kuljetella. yritysten välillä reskontrat hoidetaan lähes täysin sähköisesti. Elämme yhä enemmän reaaliaikaisessa maailmassa. Yritykset haluavat laskuttaa yhä nopeammin ja saada rahat tililleen yhä nopeammin, Finanssialan Keskusliiton kehityspäällikkö Pirjo Ilola kuvailee ja toteaa, että koko taloushallinnon ammattikunta elää suurta murrosvaihetta. Muutamassa vuodessa muun muassa käsin tehtävä tiliöinti katoaa, kun tietokoneet voivat hoitaa rutiinityöt. Reskontranhoito tulee muuttumaan merkittävästi. Laskujen ja suoritusten kirjaaminen hoituu tietokoneen laskea hyödykseen paremman asiakaspalvelun, kun laskutusjärjestelmä on maksajan näkökulmasta tehokas ja edullinen. Ja kun perustiedot kulkevat automaattisesti laskujen mukana, se samalla sitouttaa asiakasyritystä omaan yritykseen. TALOUSHALLINTO SUUNNITTELEMAAN MYYNTIÄ Isoissa yrityksissä muutos voi olla hyvinkin nopeaa, sillä maksuliikenteen ja reskontrahoidon tehokkuudesta saadaan merkittäviä taloudellisia etuja. ja miten ostot ja myynnit kirjataan järjestelmään. Tätä kautta taloushallinto pääsee tekemään sitä, mihin heidät on koulutettu: seuraamaan ja suunnittelemaan yrityksen toimintaa ja tulosta, arvioimaan riskejä ja välittämään tätä arvokasta tietoa yrityksen johdolle mahdollisimman reaaliaikaisesti. Samaa talousammattitaitoa tarvitaan, jos yritys haluaa perustaa vaikkapa verkkokaupan. Jotta verkkokauppa ei toimisi vain perinteisellä postiennakolla, tarvitaan suunnittelua ja tietoa, kuinka ihmiset saadaan voimin ja taloushallinnon työntekijöistä tulee todellisia talousammattilaisia. Heistä yhä sujuvasti maksamaan. taloushallinnosta Kaikinpuolinen virtaviivaistuminen on useampi tuottaa työnantajalleen tai asiakkaalleen tietoa siitä, miten yrityksellä menee tulee liiketoiminnan män avulla maksut siirtyvät jatkossa yritys- laskutuksen tulevaisuutta. SEPA-järjestel- tai analysoi liiketoiminnan riskejä. ten välillä Euroopan sisällä samassa ajassa Verkkolaskut kehittyvät nyt huimaa sparraaja kuin nyt Suomen sisällä, eli yhden vuorokauden vauhtia. Varmasti jo lähivuosina niihin saadaan paljon enemmän tietoa kuin nyt. Tulevaisuudessa laskun mukana siirtyy maksajayrityksen tietojärjestelmään tieto siitä, mihin projektiin lasku kuuluu ja erilaisin tunnistenumeroin tietokone osaa tarkistaa esimerkiksi projektin sopimukset tai tehdyt tilaukset ja verrata niitä automaattisesti saapuneeseen laskuun. Samalla tietokone varmentaa sen, että lasku on sovitun mukainen ja se voi edetä yrityksen tietojärjestelmässä, Pirjo Ilola ennakoi. Uusien tietojärjestelmien suurin hyötyjä on maksajayritys, jolle prosessin virtaviivaistuminen ja tehostuminen on merkittävä etu. Pirjo Ilola muistuttaa, että myös pk-yritykset saattavat olla muutoksen kärjessä, jos tilitoimistot ryhtyvät kehittämään sähköisiä toimintamalleja. Taloushallinnon ammattilaisten suuri haaste tulee olemaan siinä, pääsevätkö he mukaan suunnittelemaan yrityksen myyntija ostojärjestelmiä, Ilola sanoo. Jotta kauppojen syntyessä myyntimies osaisi tehdä oikeanlaiset dokumentit, joiden avulla tietojärjestelmät taas aikanaan kykenisivät seuraamaan laskutusta ilman ihmisten apua, pitää olla paljon ohjausta ja koulutusta. Taloushallinnon ammattilaisia tarvitaan aikana. Tämä on merkittävä paran- nus niille yrityksille, jotka käyvät kauppaa Euroopan alueella. Reaaliaikaiseen maksujen siirtymiseen ei luultavasti ihan lähivuosina päästä, koska se vaatisi lainsäädännöllisiä ja maksujärjestelmien muutoksia. MAKSULIIKENNE SIRPALOITUU ERI PALVELUIHIN Jo lähitulevaisuudessa yritysten maksuliikenne voi sirpaloitua monenkin palveluntarjoajan kesken. Pankit saavat uusia kilpailijoita muun muassa teleoperaattoreista, jotka välittävät matkapuhelimella tehtyjen mobiiliostojen maksuja. pohtimaan sitä, miten yrityksen sopi- Yritykset kilpailuttavat jatkossa maksunus Laskuttajan pitää jatkossakin tehdä lasku ja toimittaa se perille. Laskuttajayritys voi muspohjat tehdään, kuinka niitä täytetään ja laskuliikenteensä yhä pienempinä osina. >> confidence / 07

vuonna 2015 joka viides yrityslasku ja joka toinen kuluttajalasku liikkuu vielä paperilla >> Kauppias vertailee erilaisia korttiyrityksiä sen perusteella, millä hinnalla niiden korteilla voi hänen kaupassaan maksaa. Verkkolaskujen välitys voidaan ostaa verkkooperaattorilta ja mobiilimaksujen välitys puhelinoperaattorilta. Pankeille jää ehkä vain pieni osa nykyisestä maksuliikenteestä. Useimmiten muutokset lähtevät liikkeelle siitä, että hinnoittelulla uudet maksupalveluja tarjoavat yritykset saavat palvelunsa riittävän kiinnostaviksi. Koko kirjavan paletin hallinta tulee olemaan yritysten taloushallinnon tulevaisuuden haasteita. Taloushallinnossa työskentelevien tulevaisuuden ammattitaitoa on esimerkiksi se, että he osaavat analysoida yrityksen asiakaskunnan ja tehdä sen perusteella relevantteja arvioita siitä, millaisia laskutustapoja yrityksen kannattaa käyttää. Enää ei riitä oman työtehtävän osaaminen, vaan on kyettävä hahmottamaan kokonaiskuva yrityksen toiminnasta laskuttajana ja maksajana. Sen perusteella voidaan tehdä päätöksiä siitä, mitä palveluita tarvitaan ja mitkä niistä on järkevää ulkoistaa. Yksi on kuitenkin ja pysyy. Lasku on yrityksen tärkeimpiä mainoksia, joten sen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, sanoo Pirjo Ilola ja veikkaa, että vuonna 2015 suomalaisten yritysten välisestä laskutuksesta kulkee paperilla enää vain viidennes. Ja jos hyvin käy, ollaan jo lähellä sataprosenttista sähköistä laskutusta. Kuluttajapuolella muutos on hitaampaa. Ilola arvioi, että viidessä vuodessa e-laskuihin on siirtynyt joka toinen kuluttaja. E-LASKULLA VOI MYÖS MARKKINOIDA Sähköinen laskuttaminen muuttaa myös kuluttajan elämää. Postilaatikon kolahduksen sijasta laskun saapuessa kuuluu yhä useammassa kodissa kännykän piippaus. E-laskun etu kuluttajalle on se, että sitä voi helposti itse hallinnoida oman verkkopankin kautta. Se antaa maksajalle mahdollisuuden esimerkiksi eräpäivän vaihtamiseen tai maksusumman muuttamiseen. Laskun saapumisesta ilmoitetaan yleensä sähköpostilla tai tekstiviestillä. Pankit myös kehittävät omia lisäpalveluitaan, esimerkiksi Nordean verkkolaskut voi jo nyt hyväksyä matkapuhelimella, kun ilmoitus laskusta saapuu. Moni kuluttaja haluaa tehdä rutiinilaskujen maksamisesta mahdollisimman helppoa. Ne, jotka ovat tähän saakka käyttäneet suoraveloitusta, mutta eivät halua verkkopankkiin syystä tai toisesta siirtyä, saavat tulevaisuudessa pankiltaan eräänlaisen näkymättömän verkkopankin. Tänne tulevat e- laskut veloitetaan tililtä automaattisesti kuten ennen suoraveloitukset. Vaikka kaikkein suurin sähköisen laskun hyöty yrityksille on sen taloudellisuus, e- lasku antaa myös mahdollisuuden jakaa asiakkaille tietoa tarjolla olevista palveluista ja tuotteista. Lähitulevaisuudessa yritys voi sähköisen laskun avulla kohdistaa erilaisille asiakaskohderyhmille tarjouksia ja ohjata asiakkaita muille verkkosivuille. Verkkolaskun kanssa voi lähettää asiakkaille esimerkiksi linkkejä ja seurata mitä aiheita on katsottu, eli mitkä asiat herättivät kiinnostusta omassa asiakaskunnassa, Pirjo Ilola toteaa. Finanssialan Keskusliiton kehityspäällikkö Pirjo Ilolan haastattelun lisäksi jutun lähteenä on käytetty 6.5.2010 järjestetyn Lähimaksamisseminaarin alustuksia. Mobiilimaksaminen on seuraava suuri kuluttaja-askel Milloin? Vuonna 2014 joka toinen matkapuhelimen haltija käyttää omaa laitettaan maksamiseen, ennustaa Juniper Research. Samaan uskovat sekä Visa että Google, jotka ovat molemmat investoineet merkittäviä summia mobiilimaksamisen kehitystyöhön. Mitä? Matkapuhelimella voi maksaa kolmella eri tavalla. Etämaksamisella tarkoitetaan sitä, että matkapuhelinta käytetään verkkopankin tavoin ja sillä voidaan maksaa vaikkapa laskuja. Kolmas ja ehkä nopeimmin lisääntyvä tapa maksaa puhelimella, on käyttää sitä pienten henkilöltä toiselle välitettävien maksujen maksamiseen. Näin maksamme todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua elokuvalippumme hinnan ystävälle, le. Samalla laite voisi tunnistaa kanta-asiakkuuden ja antaa mahdolliset alennukset. PINkoodeja ei tarvittaisi, joten laite olisi sujuva myös niille ikäihmisille, joiden muistiin lukusarjat eivät enää jää. Mikä estää? Tällä hetkellä suurin este mobiilimaksamiseen on se, että vielä ei ole onnistuttu kehittämään sellaista teknologiaa, joka toimisi turvallisesti ja sujuvasti ja jolla puhelinten kautta kuin meillä. Kehittyneissä maissa verkkopankit ovat kuluttajille mieluisampi vaihtoehto, eikä vähiten niiden turvallisuuden vuoksi. Lähimaksamisesta puhutaan, joka on lunastanut liput etukä- voisimme maksaa vaikka purk- kun tarkoitetaan sitä, että puhe- teen. kapussin kioskilla muutamassa linta näytetään maksupäätelukijalle. Tämä voisi tulevaisuudessa toimia vaikkapa bussimatkojen maksussa. Miten? Kauppalasku kuitattaisiin näyttämällä laitetta maksupäätteel- sekunnissa. Kehitysmaissa maksetaan huomattavasti enemmän matka- VIVOTECH 08 / confidence

älymittarit mullistavat sähkölaskutuksen Kolmen vuoden kuluttua kuluttajat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan lähes reaaliaikaisesti ja löytää omat sähkönsyöjänsä. Kymenlaakson Sähkössä satatuhatta uutta AMM-mittaria muuttaa myös laskujen kanssa työtä tekevien asiakaspalvelijoiden työn. AMM-mittarit ovat etäluettavia älykkäitä sähkömittareita, jotka mittaavat sähkönkulutusta tuntitasolla. Niiden myötä arviolaskuttaminen ja kerran vuodessa saapuva tasauslasku jäävät historiaan. Vuoden 2013 lopussa uusien mittareiden piirissä pitäisi olla ainakin 80 prosenttia sähkön jakeluverkkojen asiakkaista. Kyseessä on merkittävä koko maan kattava uudistushanke Suomessa, joka koskee lähes kaikkia sähkönkäyttäjiä. Kymenlaakson Sähkö on 14 kunnan omistama sähköyhtiö, joka toimii Ky- laskutus menlaakson lisäksi myös voi vaihdella Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Sadantuhannen tunneittain. asiakkaan yhtiö kuuluu Suomen suurimpien sähköyhtiöiden joukkoon. Liiketoimintajohtaja Aku Pyymäen mukaan nyt alkuun saatetut muutokset näkyvät asiakkaille vaihtelevasti. Eniten muutokset näkyvät paljon sähköä käyttäville asiakkaille, jotka siirtyvät tasaerälaskutuksesta lukemalaskutukseen. Talvipakkasten alettua sähkölasku nousee tuntuvasti ja kesän korvalla luukusta tipahtaa selvästi pienempi lasku, Pyymäki kiteyttää. Pyymäki ei poissulje sitäkään, että palaisimme jonkinlaiseen yösähköaikaan uusien mittarien myötä. Kun kuluttajat voivat tarkkailla omaa kulutustaan, voi halvemmalle sähkölle löytyä jälleen markkinarakoa. Tulevaisuudessa hinnoittelu voitaisiin toteuttaa jopa tuntitasolla, ja sähkö voisi olla edullisempaa esimerkiksi iltapäivällä kuin heti työpäivän jälkeen. LASKUSSA ERI SUMMA JOKA KUUKAUSI Uudistus vaatii Kymenlaakson Sähköltä 15 miljoonan euron investoinnin ja asennukset jatkuvat vuoteen 2013 saakka. Pyymäki uskoo, että tuolloin asiakkaat voivat seurata verkon kautta omaa kulutustaan tunneittain. Laskut lähtevät Kymenlaakson Sähkön asiakkaille entiseen tapaan 1-3 kuukauden välein, mutta nyt siis laskutusjaksolla toteutuneen kulutuksen mukaan. Tästä seuraa, että laskun loppusumma on erilainen joka kuukausi. Uuden laskutusperusteen vaikutuksista kassavirtaan Pyymäki toteaa, että sekin muuttuu: kun aiemmin laskutus täsmäytyi tasauslaskujen myötä, tulee asiakaslaskutus jatkossa seuraamaan nopeammin yhtiön sähkönhankinnan maksuja. Asiakaspalvelussa laskujen selvittelyyn ja lukemien tallentamiseen käytetystä ajasta ainakin osa voidaan tulevaisuudessa käyttää sähkön käytön ja energiansäästön neuvontaan. Tämä on meille iso ponnistus. Meillä on 100 000 asiakasta ja heiltä tulee jokaiselta jatkossa 8 760 lukemaa vuodessa, joten tiedonsiirrossa on jo paljon tekemistä. Tämä on iso haaste koko toimialalle, Aku Pyymäki tiivistää. Tulevaisuuden sähkölaskun kertymistä voi seurata verkossa, kertoo Aku Pyymäki Kymenlaakson Sähköstä. confidence / 09

ASIAKASCASE kerralla eroon laskuruljanssista suomen suurimpiin autovuokraamoketjuihin kuuluva hertz paini monien arkipäiväisten laskutuspulmien kanssa, kunnes ulkoisti myyntireskontran hoidon pari vuotta sitten. samalla on päästy rakentamaan avainasiakkaat huomioivia ratkaisuja. Teksti: Timo Sormunen Kuvat: Jouni Harala / Studio Valo Talousjohtaja Tarja Louhenkilpi kehittää Hertzin palvelumalleja. 10 / confidence

Autonvuokraus on tänä päivänä bisnestä, jossa liikkuvat paikasta toiseen paitsi autot myös vuokrauslaskut. Esimerkiksi pienen kolhun takia korjaamolle päätyvän ajokin korvaajaksi vuokratusta autosta laskuja kirjoitetaan yleensä kaksi, joskus jopa kolme erillistä kappaletta. Yksi niistä menee maksuun vakuutusyhtiölle, toinen auton käyttäjälle ja kolmas joissain tapauksissa autoliikkeelle. Autovuokraamolle tämä tarkoittaa, että pyöritettävänä on laskuruljanssi, jossa kappalemäärät ovat isoja, mutta loppusummat pieniä. Tilanne oli tuttu myös Suomen suurimpiin autovuokraamoketjuihin kuuluvan Hertzin talousjohtajalle Tarja Louhenkilvelle. Kansainvälisellä vuokraamoketjulla on Suomessa noin 70 toimipistettä, joissa tehdään vuosittain noin 100 000 vuokrausta. Laskutuksessa volyymit pyörivät runsaan 60 000 kappaleen tasolla, mistä osa on koontilaskuja. Luottokortti on maksuvälineenä noin kolmasosassa tapahtumista. PULMANA SUORITUSTEN KOHDENTAMINEN Perinteisten luottokorttimaksujen kanssa pulmia ei Louhenkilven mukaan ole esiintynyt, mutta kannettavat maksupäätteet toivat mukanaan ongelmia. Kun perinteisen laskun kaltainen selkeä viitetieto puuttuu, on suoritusten oikea kohdentaminen vaikeaa. Luottokorttiveloituksissa ongelmana on myös se, ettei tarkkaa vuokrausaikaa välttämättä tiedetä etukäteen. Se voi helposti venyä kolmesta vuorokaudesta esimerkiksi viikkoon ilman, että asiakas siitä erikseen ilmoittaa. Lisäksi ajoneuvo voidaan palauttaa kokonaan eri toimipisteeseen. Lopullisen veloituksen ennakointi on usein äärimmäisen vaikeaa, Louhenkilpi selvittää. Maksumuistutuksiin tai perintään liittyvät asiakaspuhelut eivät enää kuormita omaa henkilökuntaa, Louhenkilpi iloitsee. KOKO KETJU UUSIKSI JA ULKOISTUKSEEN Hertzissä päädyttiinkin pari vuotta sitten ratkaisuun, jossa kalliiden järjestelmäinvestointien ja lisähenkilöstön palkkaamisen sijaan myyntireskontran hoito, perintä ja perinnän asiakaspalvelu siirrettiin Lindorffin hoitoon. Sen myötä koko vuokraustoimintaa ja siihen liittyvää laskuliikennettä on voitu Louhenkilven mukaan kehittää selvästi aiempaa joustavammaksi ja eri asiakasryhmät huomioivaksi. Samalla tärkeimmille avainasiakkaille on päästy rakentamaan omia toimintamalleja. Sellaisen sai myös Hertz itse, sillä käytössä on yhtiön tarpeisiin luotu myyntireskontranäkymä ja hakutoiminnot. laskuliikenne on joustavampi ja eri asiakasryhmät huomioivampi pienemmillä panoksilla. Vaikka reskontran hoito on käytännössä ulkoistettu, voimme seurata myyntireskontraan kertyviä tietoja reaaliajassa ja tulostaa kulloinkin tarvittavia raportteja, Louhenkilpi selvittää. Myös maksumuistutusviiveet ovat ajantasaisten järjestelmien ansiosta poistuneet. Nyt maksumuistutukset saadaan liikkeelle viimeistään parin päivän sisällä laskun eräännyttyä. Aiheettomia muistutuksia ei enää synny, koska perinnän perustana on yksi maksutiedoiltaan ajantasainen myyntireskontra. Ja tietysti muistutuksissa on nykyisin aivan erilainen teho, kun kirje tulee alan erikoisosaajalta. Lindorffin kirje otetaan asiakkaiden puolella selvästi todesta, talousjohtaja huomauttaa. Asiakaspuhelut, jotka liittyvät maksumuistutuksiin tai perintään, hoituvat niinikään Lindorffin ammattilaisten voimin. Tätä puolta ei voi tosiaankaan korostaa liikaa. Asiakaspalvelun aukioloajat ovat selvästi aiempaa pidemmät ja puhelimeen vastaavat henkilöt, jotka ovat siihen koulutetut. Meille se oli enemmänkin lisätyötä, joka vei aikaa varsinaisilta työtehtäviltä, Louhenkilpi huomauttaa. Hertz Autovuokraamo Suomen johtavia autovuokraamoja. Yli 70 toimipistettä eri puolilla Suomea. Yhteistyökumppaneina mm. yritykset, matkatoimistot, autoliikkeet ja vakuutusyhtiöt. Haaste: Monipolvisen ja kappalemääräisesti suuren laskutusprosessin hallinta. Viitteettömien suoritusten kohdentaminen vaikeaa. Ratkaisu: Myyntireskontran hoidon ulkoistaminen Lindorffille. Asiakasryhmäkohtaiset toimintamallit. Reaaliaikainen myyntireskontranäkymä ja hakutoiminnot. confidence / 11

vieraan maailman viehätys sukellus meren pinnan alle vie ihmisen aivan toisenlaiseen, mystisenäkin pidettyyn maisemaan maapallolla. veden alla tutkimusmatkailijaa odottaa elämys; kokeneimmille sukeltajille vaikka haiparvi. Teksti: Merja Aura Kuvat: Jaakko Jaskari Hait liukuvat Alex Niemisen pään yli ja mies luettelee tunnistamiaan kaloja: Tämä on seeprahai ja katsokaa, tuolla menee mustaevähai. Linnanmäen Sea Lifen lasien takana liikkuvat haikalat ovat Alex Niemisen mielestä kovin pieniä, mutta niiden elämä kiinnostaa myös akvaariossa. Yleensä Nieminen seuraa näitä lajeja syvissä vesissä: sukellusharrastus on vienyt miestä ympäri maailmaa jo 90-luvulta saakka. Markkinoinnin ja uusmedian ammattilainen luotsaa tätä nykyä markkinointiviestintään erikoistunutta N -suunnittelutoimistoa. Linnanmäen vedenalaiseen maailmaan Niemisen on tällä kertaa tuonut Lindorffin markkinointijohtaja Mikko Sirkiä. Pitkään sukeltamista harrastaneet erikoistuvat yleensä tietynlaisiin sukelluksiin. Pinnan alla voi suunnistaa, etsiä kadonneita hylkyjä, tutkia veden eliöstöä ja eläimiä tai valokuvata. Alex Niemiselle se jokin vedenalaisessa maailmassa on suuret vesieläimet; rustokalat, valaat ja muut merinisäkkäät. RAADONSYÖJIEN LUMOUS Sea Lifen akvaarion hailajeista vanhimmat ovat eläneet maailman merissä yli 400 miljoonaa vuotta. Nieminen ja Sirkiä ihailevat haiden liikkumista haisillalla, akvaarion niissä tiloissa, jotka eivät ole auki yleisölle. Kalat ovat oppineet, että sillalta saa ruokaa, >> 12 / confidence

Alex Nieminen seuraa mustaevähain liikkeitä vedenalaisessa tunnelissa, jossa akvaariot levittäytyvät pään yläpuolella. confidence / 13

Meduusat liikkuvat vedessä kuin leijuva untuvaparvi. Maksumyöhässä-palvelukonsepti yhdistää Lindorffin Mikko Sirkiää (vas.) ja Alex Niemistä. ja hait nousevat evineen lähelle pintaa makupaloja kärkkymään. Hait ovat upeita eläimiä veden alla ja hyvin harvoin vaarallisia. Elokuvateollisuus on tehnyt täysin turhaan pahaa jälkeä hain maineelle, Nieminen toteaa. Todellisuudessa hait ovat raadonsyöjiä, jotka huolehtivat ekosysteemistä omalta osaltaan ja ovat tärkeitä maapallon happitasapainon ylläpitäjiä. Haiden kohtalo maailman merissä harmittaa Niemistä. Hän kertoo Sirkiälle haineväkeiton räjähdysmäisestä kulutuksen kasvusta Aasiassa. Maailmassa arvioidaan tapettavan joka vuosi 100 miljoonaa haita pelkästään evien takia. Haineväkeitto on ollut Aasiassa luksusruoka, jonka kysyntä on nyt vaurastumisen myötä räjähtänyt. Se tietenkin lisää haiden pyyntiä. 14 / confidence KOLME PARASTA KOHDETTA Parhaat haisukellukset Nieminen kertoo kokeneensa Punaisella merellä. Paikka on Niemisen suosikkeja, sillä se on kohtuullisen lähellä ja vesi on lämmintä ja kirkasta. Brothers Islands -nimiset kivet, oikeastaan vedenalaiset vuoret, ovat maailmankuuluja sukelluskohteita. Punaisen meren keskellä, rannikolta 80 kilometrin päässä nousevien vuorten seinämiä peittävät veden alla korallit. Ohi vaeltaa suuria kaloja ja lähellä on myös kaksi hylkyä, Nieminen kuvailee. Perhelomailuun ja sukeltamiseen Nieminen suosittelee Caymansaaria. Kolmas hyvä Sukellus Sukeltaminen sopii kaikille, ja sitä voi harrastaa Suomessa jokamiehenoikeudella vapaasti lähes kaikkialla, missä voi uida. Hylkyjen ympärillä voi olla kiellettyjä alueita ja hylkeiden pesintää varten on rauhoitettu suojelualueita. Ahvenanmaalla voi sukeltaa vain luvalla. Meren elämään voi tutustua myös kevein varustein. Snorkkelisukellus: pintasukeltamista, jossa tutustutaan maskin, hengitysputken eli snorkkelin ja räpylöiden kanssa matalan veden kasveihin ja eläimiin. kohde erityisesti mantarauskujen tarkkailuun löytyy Malediiveilta. Toki siellä on paljon muutakin kiinnostavaa. Hylyistä kiinnostuneelle sukeltajalle para- Vapaasukellus: sukelletaan keuhkojen varassa syvempään veteen. Käytössä voi olla apuvälineitä, kuten maski, räpylät ja snorkkeli. Vähitellen sukelletaan yhä syvemmälle ja pysytään pinnan alla pidempään. Laitesukellus: sukelletaan syvällä hengityslaitteiden avulla vähintään kahden hengen porukassa. Sukeltamiseen tarvitaan maskin, snorkkelin ja räpylöiden lisäksi sukellussäiliö, tasapainotusliivi, painemittari, painovyö, veitsi ja kompassi. Laitesukellus edellyttää sukelluskurssin käymistä turvallisuuden ja vakuutusturvan vuoksi. Tekniikkasukellus: monikaasusukeltamista, sukelletaan normaalin ilman sijaan trimixillä, jossa ilmasta poistetaan typpeä ja korvataan se heliumilla. Samalla hapen osapainetta voidaan muuttaa.

laskusta elämys maksajalle Merihevoset viihtyvät luonnossa sekä tropiikissa että kylmemmissä vesissä, kuten Englannin etelärannikolla. "lasku on aivan liian vähän käytetty markkinointiviestinnän kanava", median ja markkinoinnin ammattimies alex nieminen toteaa. tiisiksi riittää Suomi. Laivoja järsivät tuholaiset eivät viihdy vähäsuolaisessa Itämeressä, joten meillä on runsaasti hylkyjä. HYVÄ KURSSI TAKAA TURVALLISUUDEN Alex Niemiseltä löytyy paljon vinkkejä sukellusharrastusta aloittelevalle, sillä hän toimii Sukeltajaliiton hallituksessa ja on myös mukana Sukelluskeskuksen toiminnassa. Sukelluskeskus järjestää muun muassa kursseja ja matkoja sekä ylläpitää verkkosivustoa lajin harrastajille. Tärkein Niemisen neuvo on se, että kurssipaikka tulee valita tarkasti, varsinkin ulkomailla. Sukeltaminen on helppoa ja sopii lähes kaikille, mutta siitä huolimatta veden alla tarvitaan tietoja ja taitoja, jotka voi oppia vain asianmukaisella kurssilla. PADIkurssit täyttävät turvallisuusnormit ja ovat ammattilaisten ohjaamia. Monet opiskelevat teoriaosuuden ja harjoittelevat altaassa Suomessa. Taitoja voi täydentää avovesisukelluksilla ulkomailla lämpimissä vesissä, Nieminen toteaa. Matalassa vedessä snorklaamalla vedenalaista kauneutta voivat ihailla myös lapset. Sukellusharrastus ohjaa tänä päivänä koko Niemisen perheen lomakohteiden valintaa. Nelivuotias tytär on juuri oppinut uimaan. Syvässä vedessä sukeltamisen aika on kuitenkin vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Suomessa lähetetään vuosittain 300 miljoonaa laskua kuluttajille. Niistä vain murtoosaan laskuttaja liittää muita kuin maksuun liittyviä viestejä. Näin siitä huolimatta, että lasku on yksi kustannustehokkaimmista kanavista tavoittaa asiakkaat esimerkiksi osana myynnillisiä kampanjoita tai asiakastiedotusta. Jos yritys myy palveluja, voi lasku olla ainoa kontakti asiakkaaseen. Silloin laskulla olevalla viestillä voi olla suurikin merkitys, Alex Nieminen jatkaa. Laskun saama huomioarvokin on muihin medioihin verrattuna omaa luokkaansa. 95 prosenttia laskuista avataan ja laskun lukemiseen käytetään keskimäärin 2-3 minuuttia. Kuten kaikessa viestinnässä, yrityksellä pitäisi Niemisen mielestä olla selkeä kuva laskulla markkinoinnin ja tiedottamisen tavoitteista. Lasku on osa brändiä, siinä missä kaikki muukin toiminta. Se vaikuttaa mielikuvaan, joka yrityksestä syntyy. Tämän vuoksi yrityksessä on oltava joku, joka siitä vastaa MIELLYTTÄVÄKSI OSAKSI ASIAKASKOKEMUSTA Tulevaisuuden visioissa verkossa kulkeviin laskuihin voi liittää esimerkiksi ääntä ja kuvaa. Nieminen kysyykin, voisiko lasku olla elämys, osa ostamista ja asiakaskokemusta. Jos matkavarauslaskun mukana tulisi video lomaparatiisista, se varmasti vähentäisi laskun maksamisen tuskaa. Laskutuksen kautta yritykseen kertyy runsaasti tietoa asiakkaista: mihin aikaan vuodesta palveluille on kysyntää, mitkä palvelut kiinnostavat, mitkä puolestaan eivät. Pienissä yrityksissä koko asiakkuudenhallinta voi tulevaisuudessa rakentua laskutusjärjestelmän ympärille. Lasku voi olla nopeiden kampanjoiden tai asiakasuskollisuuden tukija. Maksa heti, saat alennusta tai maksa hieman lisää, saat lisäpalveluita. Ja eihän kukaan kiellä toivottamasta vaikka hyvää syntymäpäivää asiakkaalle laskun mukana. Nieminen kehottaa kuitenkin pohtimaan huolella, millaisia viestejä laskuun liitetään. Informaatio ei saa haitata laskun perustehtävää. Ja jotta asiakaskokemuksesta tulisi myös laskutusvaiheessa miellyttävä, pitäisi laskun yhteydessä keskittyä tarjoamaan lisäpalveluita, jotka asiakas kokee itselleen hyödyllisiksi tai arvokkaiksi. Kuluttajalla ei ole puutetta mainonnasta ja varmasti monet pitävät laskua vieraana ympäristönä aggressiiviselle kampanjoinnille. Lasku on kuitenkin pohjimmiltaan ikävä muistutus elämän realiteeteista, mies naurahtaa. confidence / 15

reportaasi scrum master taklaa it-kehityksen esteet Teksti: Irina Haltsonen Kuvat: Johan Ahlroth Turun Kupittaalla teollisuusalueella sijaitseva Lindorffin it-kehitysyksikkö näyttää ensi silmäykseltä tyypilliseltä avokonttorilta, jossa naputellaan keskittyneesti tietokoneita. Neuvotteluhuoneiden seinillä olevat valtavat tussitaulut, white boardit, ja niihin kiinnitetyt kymmenet ellei sadat muistilaput paljastavat, ettei 15 ohjelmistokehittäjän työtapa ole siitä tavallisimmasta päästä. Kaikki laskutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät ongelmat kirjataan tauluille, jotta tiimin jäsenet ovat jatkuvasti kartalla siitä, missä mennään, selittää ruudullisissa shortseissa, pikeepaidassa ja varvassandaaleissa tiimiä vetävä scrum master Tomi Juhola, 27. Scrum on projektityössä, erityisesti ohjelmistokehityksessä viime vuosina yleistynyt työskentelytapa. Ideana on paloitella projekti pieniksi osasiksi, jotka suunnitellaan, toteutetaan ja testataan ketterästi muutamasta päivästä pariin viikkoon kestävissä jaksoissa, ns. sprinteissä. Viiden hengen tiimi, scrum team, saa sprintin aikana yleensä valmiiksi kahdesta neljään uutta ohjelmistopalasta. Laskutusjärjestelmä rakentuu pikku hiljaa valmiimmaksi toteutuskierrosten myötä, Tomi jatkaa. Nyt tekeillä on palanen, joka mahdollistaa viivästyskoron lisäämisen maksumuistutukselle sekä palanen, jonka avulla reskontrassa voidaan muokata asiakkaan nimeä tai osoitetta. PYRÄHDYKSIÄ PALAVEREISSA Tomin työpäivä alkaa seitsemän ja kahdeksan välillä aamulla. Tänäänkin sporttinen scrum master on juossut töihin kymmenen kilometrin matkan kotoaan Kaarinasta kuten hän tekee lähes viikoittain vuodenajasta riippumatta. Ensimmäiseksi aamulla Tomi tarkistaa, että testiympäristöön rakennettava laskutusohjelma toimii virheettömästi ja listaa ohjelmointivirheet. Uusien koodinpalasten aiheuttamat ongelmat havaitaan öisin tehtävillä testiajoilla. Yhdeksältä Tomin viiden hengen tiimi kokoonlindorffin uutta laskutusjärjestelmää koodaa joukko ohjelmistokehittäjiä, joiden työpäivä näyttää olevan jatkuvaa palaverointia ja muistilappujen kirjoittamista. tiimipäällikköä kutsutaan scrum masteriksi. hän pitää pallon liikkeessä. tuu päivän ensimmäiseen palaveriin. Daily scrum -tilannekatsauksessa käydään läpi edellisenä päivänä tehdyt asiat, sekä alkavan päivän työlista. Tehokkaimmillaan katsaus kestää vain viisi minuuttia, tänään se venyy 10 minuutin mittaiseksi. Tiimin testauksissa on käynyt ilmi, ettei muistutusten luominen ilman viivästyskorkoa enää onnistukaan. Virheen selvittäminen alkaa, ja yksi tiimiläisistä ilmoittautuu tutkimaan asiaa. Vaikka Tomi on tiiminsä vetäjä, ei hänellä ole määräysvaltaa muihin. Scrumin henkeen kuuluu, että tiimi päättää asetettujen suuntaviivojen "scrumin parhaita puolia on tekemisen avoimuus ja läpinäkyvyys" puitteissa kunkin sprintin tavoitteista ja koordinoi työnsä itsenäisesti. Keskityn siihen, että tiimissäni on hyvä fiilis ja kaikki tietävät missä mennään, Tomi kertoo. Scrum masterin tehtävänä on lisäksi raivata kaikki tiimin työntekoa hidastavat esteet. Työt voivat tyssätä esimerkiksi tarvittavien testitiedostojen puutteeseen, tai vaikka epäselviin tehtävänantoihin. Ongelmat kirjataan muistilapuille, jonka jälkeen ne kiinnitetään tussitauluille kaikkien nähtäväksi. Scrumin parhaita puolia on tekemisen avoimuus ja läpinäkyvyys. Kun ongelmat ovat koko ajan näkyvillä, niiden priorisointi on helppoa ja ne tulevat hoidettua nopeasti, Tomi jatkaa. Tomi innostui työskentelymallista oltuaan useita vuosia sitten mukana suuressa ohjelmistokehitysprojektissa, joka ei mennyt ihan putkeen. Samaan aikaan Turun yliopistossa opetettiin ketterää Scrum-mallia, joka vakuutti työn ohessa kursseja ahkeroineen Tomin. Hän olikin pian kouluttamassa uudenlaiseen työskentelytapaan silloisen työnantajan palkkalistoilla. KERRALLA PURKKIIN JA ESILLE Päivän edetessä istahdetaan ns. huddle-palaveriin, joita järjestetään aina tarpeen tullen. Tiimin sisäisten strategiapalaverien nimi tulee amerikkalaisesta jalkapallosta. Palaverien avulla pyritään etenemään koko ajan pienin askelein kohti maalia, Tomi selvittää. Aamulla esiin tullut virhe on löydetty järjestelmän sisäisistä asetuksista. Palaverissa puntaroidaan kahden korjausvaihtoehdon välillä. Tiimi päätyy, scrumille tyypillisesti, yksinkertaisimpaan ratkaisuun: asetuksia valvotaan tarkemmin eli sääntöjä täsmennetään. Jokaisen sprintin jälkeen pidetään katselmointi, jossa työn edistyminen esitellään talon sisällä järjestelmän tuleville käyttäjille, asiakkuuksista vastaaville, johdolle jne. Työn tulosten esitteleminen on todella motivoivaa. Parhaimmillaan yleisöä on reilut 50 henkeä, ja välillä meille jopa aplodeerataan, Tomi jatkaa. Myös koko järjestelmäkehityshankeen product owner, vuosia Lindorffin laskutuspalvelujen itkehitystä luotsannut Olli Helttula on innoissaan Scrumista. Kehitteillä olevassa järjestelmässä on kiinnitetty erityistä huomiota prosessin läpinäkyvyyteen, tehokkuuteen ja laadun valvontaan, mikä tarkoittaa suurta määrää ohjelmointityötä. Scrumin ansiosta pystymmme tuottamaan toimivaa softaa aiempaa tehokkaammin, Olli hymähtää. Kyllä Scrum on tulevaisuudessa way to go aina kun tehdään softaa, ja se tulee varmasti yleistymään myös muussa projektityössä. Enkä vielä ole tavannut ihmistä, jolle työskentelytapa ei sopisi, Tomi lisää. 16 / confidence

2. 1. 3. 1. Scrum master Tomi Juhola pitää tiimihenkeä yllä. 2. Aurinkoisella säällä palaveri voidaan pitää ulkona. 3. Neuvotteluhuoneiden tussitauluilta löytyy viimeisin tieto. 4. Product owner Olli Helttula pidetään hyvin kartalla projektien etenemisestä. 5. Kinkkiset ohjelmistovirheet ratkotaan tiimityönä. 4. 5. Lindorffin uusi laskutusjärjestelmä otetaan käyttöön loppuvuonna. Palvelu parantaa laskutusprosessin luotettavuutta ja mahdollistaa laskutusketjun eri vaiheiden ja palvelulaadun seurannan yksittäisten tapahtumien tasolla asti. confidence / 17

Lindorffin palveluneuvojat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Tällä kertaa vastausvuorossa Marjut Hyytiäinen. pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaamista kotimaassa e-laskuun perustuvalla automaattisella maksupalvelulla MITÄ SEPA-TILISIIRTOON SIIRTYMINEN VIELÄ EDELLYTTÄÄ? Ensimmäinen iso askel yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPA:an siirtymisessä otettiin heinäkuun alussa, kun IBAN-tilinumeron ja pankin BIC-koodin käyttö tuli pakolliseksi kaikissa euromääräisissä tilisiirroissa, ja kansainväliset maksuyhteystiedot ilmaantuivat kotimaisiinkin laskuihin, maksumuistutuksiin ja -vaatimuksiin. Parhaillaan meneillään on SEPA:an siirtymisen vaihe, jossa nykyiset suomalaiset maksuliikennepalvelut korvautuvat uusien tilisiirtostandardien mukaisilla, XMLtiedostopohjaisilla palveluilla. Määräaika muutoksille on vuoden loppu. Laskuttajille tämä merkitsee pankkiin toimitettujen maksuaineistojen päivittämistä XML-standardin mukaisiksi 31.12.2010 mennessä. Muutos edellyttää myös pankkiyhteyksissä käytössä olevien tietoturvamenetelmien korvaamista kansainvälisillä, XML-aineistojen siirtoon paremmin soveltuvilla Web Services ja PKI -varmenteilla. Järjestelmien ohella päivitetään maksuliikennepalvelusopimukset pankkien kanssa. Seuraavassa vaiheessa kotimaisen viitenumeron rinnalle on tulossa kansainvälinen RF-viitestandardi, joka mahdollistaa viitteiden käytön myös rajat ylittävässä laskutuksessa. Pankkiviivakoodeista otetaan puolestaan käyttöön kaksi uutta IBAN-tiedon sisältävää versiota, joista toista (versio 4) käytetään, kun viite on kansallisessa muodossa, ja toista (versio 5), kun viite on kansainvälisessä RF-muodossa. Aikaisintaan RF-viitteet ja uudet pankkiviivakoodit voi ottaa käyttöön laskutuksessa 1.12.2010. RF-viitteen osalta tilisiirtolomakestandardit ja tarkka siirtymäaikataulu julkaistaan kuitenkin vasta syksyn kuluessa. Uu- siin pankkiviivakoodeihin on joka tapauksessa siirryttävä viimeistään 31.10.2011, mikä on nykyisen version päättymispäivä. Loppuvuonna selviää myös pankkien laskuttajille toimittamien viiteaineistojen sisältö, joka tulee edellyttämään muutoksia laskuttajien reskontrajärjestelmiin. MITÄ TAPAHTUU SUORAVELOITUKSELLE? Suomalaisen suoraveloituksen päättymisajankohdasta ei ole tehty vielä päätöstä ja palvelun käyttö tulee jatkumaan kuluvan vuoden jälkeenkin. Suomalaiset pankit ja suurlaskuttajat suhtautuvat varauksella jo tarjolla olevaan SEPA-suoraveloitukseen kotimaisen suoraveloituksen korvaajana: SEPA-mallissa maksaja antaa valtakirjan suoraan laskuttajalle hallinnoitavaksi ja voi muun muassa pyytää tapahtuman peruutusta kahdeksan viikkoa maksamisen jälkeen. Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaamista kotimaassa e-laskuun perustuvalla automaattisella maksupalvelulla, jossa verkkopankkiin saapuvat laskut veloitetaan tililtä automaattisesti. Parhaillaan pankit suunnittelevat palvelun toteutusta myös niille asiakkaille, joilla ei ole käytössään verkkopankkia, sekä selvittävät mahdollisuutta muuntaa suoraveloituksen valtakirjat suoraan e-laskun automaattisen maksamisen toimeksiannoiksi. Laskuttajan näkökulmasta suoraveloituksesta siirryttäisiin siis tavalliseen e-laskuun, joita jo valtaosa laskuttajista käsittelee. Askarruttaako sinua joku laskutukseen tai perintään liittyvä käytännön kysymys? Lähetä kysymyksesi sähköpostilla confidence@lindorff.fi. Vastaamme kysymyksiin tällä palstalla. 18 / confidence

venäjä on toista maata venäjällä maksuviiveisiin on totuttava, sillä ne ovat osa maan bisneskulttuuria. pekkaniskan kokemuksen mukaan luottotappioita ei kuitenkaan kärsitä merkittävästi enempää kuin muillakaan markkinoilla. Teksti: Emilia Koivunen Kuvat: Pekkaniska Henkilönostimia, nostureita ja trukkeja vuokraava ja myyvä Pekkaniska sai ensimmäisen kosketuksensa Neuvostoliiton bisneskulttuuriin 80-luvulla, kun se alkoi toimittaa nostureita maassa toimivien suomalaisurakoitsijoiden käyttöön. Siihen aikaan työvälineiden vuokraaminen oli vielä täysin vierasta itänaapurimme rakennussektorilla. Kun markkinat avautuivat länsimaisille yrityksille, Pekkaniska päätti perustaa tytäryhtiön Venäjälle. Bisnes lähti kovaan kasvuun. Nykyisin meillä on toimipisteet Pietarissa, Moskovassa, Sotsissa ja Jekaterinburgissa, talousjohtaja Lauri Puonti luettelee. Vuokraamme henkilönostimia erilaisiin projekteihin ja lisäksi toteutamme isompia nosturiurakoita energialaitosten ja öljynjalostamoiden rakennustyömaille. Venäjän rakennussektorilla on valtavasti potentiaalia, sillä suuri osa rakennuksista on huonokuntoisia. Maassa vallitseekin krooninen rakennuspula. Kasvuodotuksemme ovat Venäjällä suuremmat kuin millään muulla markkina-alueella. Tavoitteemme on, että tytäryhtiömme on jossain vaiheessa emoyhtiötään suurempi. Venäjän nopea kansainvälistyminen heijastuu vahvasti rakennussektoriin, sillä kilpailua ja kansainvälisiä toimijoita on yhä enemmän. Riskienhallinta on silti edelleen lapsenkengissään. Tarjolla ei ole rekisteriä asiakasyritysten tuoreimmista tilinpäätöstiedoista. Ja vaikka sellainen löytyisi, ei siihen voisi luottaa, Puonti huomauttaa. Paras riskienhallitsija on myyjä, jolla on kunnollinen näppituntuma asiakkaisiin, sillä riskejä arvioidaan pikemminkin perstuntuman kuin tietokantojen avulla. Myös viidakkorumpu toimii hyvin. riskejä arvioidaan pikemminkin näppituntuman kuin tietokantojen avulla. Talousjohtaja Lauri Puonti tuntee Venäjän perintäkulttuurin. SAATAVIEN HALLINNASSA POTENTIAALIA Neuvostoliiton aikana bisnes toimi siten, että rahat pyydettiin ja saatiin etukäteen. Nykyisin näin ei enää tarvitse tehdä. Perintäpalveluiden käyttäminen on Venäjällä kuitenkin edelleen kehitysvaiheessa. Maksaminen on etumaksupainotteista. Kaikki on myös äärettömän byrokraattista ja asioiden hoito kestää kauan. Viranomaisten kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä. Pekkaniska turvautuu Lindorffin perintäpalveluihin erityisesti vaikeiden tapausten kohdalla. Haasteena on, että perintäpalveluita ei Venäjällä juuri tunneta. Bisnes perustuu pikemminkin henkilökohtaisiin suhteisiin kuin virallisiin kontakteihin, Puonti huomauttaa. Pekkaniskan kokemuksen perusteella luottotappioita ei tule kovin paljoa muita markkina-alueita enempää. Maksuviiveet tosin kuuluvat bisneskulttuuriin. Asiakas voi jättää maksamatta missä vain. Jos varoja ei löydy, ei saatavia saa kukaan Suomessa eikä Venäjällä, Puonti toteaa. Hän uskoo, että Venäjän perintämarkkinoilta löytyy valtavasti potentiaalia. Markkinat ovat haastavat, mutta eivät mahdottomat. Itse ajattelen mielelläni niin, että riski korreloi tuoton kanssa. confidence / 19

PAINAVAT SANAT askarruttaako joku juridinen kysymys? kysy lisää lindorffin lakiasianpalveluista: johtaja petri koivunen, puh. 010 2700 302 MAKSUOHJELMAN LYHENTÄMINEN MPIENENTÄÄ VELKOJIEN KERTYMIÄ aksuohjelman kesto yksityishenkilön velkajärjestelyssä on lyhennetty viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Lakimuutos tuli voimaan elokuun alussa. Vanhan lain mukaan maksuohjelma kesti normaalitilanteessa viisi vuotta, ja ohjelman kestoa on voitu lyhentää vain erityisillä perusteilla. Käytännössä noin joka kymmenes vahvistetuista maksuohjelmista on ollut alle viiden vuoden pituinen. Jatkossa normaali maksuohjelman kesto on kolme vuotta, eikä sitä voi lyhentää. Niin sanottu nollaohjelma, joka vahvistetaan ilman maksukykyä olevalle velalliselle, kestää jatkossakin viisi vuotta. Uutta on, että nollaohjelmakin voi olla lyhyempi silloin, kun velalliselta puuttuu kokonaan ja pysyvästi maksukyky esimerkiksi sairauden tai iän vuoksi. Jos maksuohjelma on vahvistettu velkajärjestelyn esteestä, esimerkiksi ns. kevytmielisestä velkaantumisesta huolimatta, kesto pysyy nykyisen mittaisena eli viitenä vuotena. Poikkeuksena kolmen vuoden normaalikestoon ovat lisäksi tilanteet, joissa velallinen on saanut säilyttää asuntonsa. Tällöin maksuohjelma voi olla enintään 10 vuoden pituinen kuten nykyisinkin. Vuonna 2008 käräjäoikeudet käsittelivät 2 841 velkajärjestelyhakemusta ja vahvistivat 2 371 järjestelyä. Tutkimusten mukaan velkojille kertyy keskimäärin 10 prosenttia niiden velallisten maksuohjelmista, joilla on maksuvaraa tai varallisuutta. Kun mukaan otetaan ohjelmat, joilla ei tule lainkaan suorituksia, kertymä jää hyvin vähäiseksi. Oikeusministeriössä on arvioitu, että maksuohjelman lyhentäminen pienentää velkojien velkajärjestelystä saamaa kertymää noin 9 miljoonalla eurolla vuosittain. Kokemusten mukaan kertymät kasvavat maksuohjelman viimeisinä vuosina alkuvuosia suuremmiksi lisäsuoritusvelvollisuuden perusteella. Maksuohjelman lyhentäminen on ensimmäinen osa laajempaa velkajärjestelylain uudistusta. Tavoitteena on nopeuttaa ylivelkaantuneiden henkilöiden palaamista yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi. Uudistus ei koske vanhoja maksuohjelmia, jotka on vahvistettu ennen lain voimaantuloa. Seuraavaksi oikeusministeriössä pohditaan velkajärjestelyn edellytyksiä ja esteitä, sekä velkajärjestelymenettelyn yksinkertaistamista etenkin lisäsuoritusjärjestelmän osalta. Pohdittavaksi tulee myös velan vanhentuminen tapauksissa, joissa velasta ei ole haettu tuomiota. YKSITYISEEN PARKKIVALVONTAAN PELISÄÄNNÖT Yksityisellä alueella pysäköinnistä voidaan veloittaa valvontamaksu, linjataan oikeusministeriön lakiehdotuksessa. Yksityisestä parkkivalvonnasta ei ole aikaisemmin säädetty laissa. Korkein oikeus salli maaliskuussa antamassaan ennakkoratkaisussa yksityisen pysäköinninvalvonnan ja valvontamaksun perimisen. Korkeimman oikeuden mukaan kiinteistön omistaja voi asettaa pysäköintiin sopimusehtoja ja määrätä, mitä ehtojen rikkomisesta seuraa. Korkein oikeus katsoi myös, että sopimus voi syntyä muutenkin kuin perinteisellä hyväksymisellä, esimerkiksi erilaisilla automaateilla. Valmisteilla olevan lain mukaan yksityisellä alueella voitaisiin järjestää yksityinen pysäköinninvalvonta, josta huolehtisi kiinteistön omistaja tai haltija. Tämä voisi myös siirtää valvontaoikeuden esimerkiksi yritykselle. 20 / confidence