MAL 2019 suunnitelmaluonnos ja MAL 2019 -arviointiselostusluonnos Lausunnon antaminen asiakirjoista, KH 14.1.2019
Espoon kaupunki pitää seudullista yhteistyötä tärkeänä ja nostaa lausunnossaan esiin erityisesti nämä tärkeimmät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat Espoon näkökulmat sekä asiakohdat, jotka edellyttävät Espoon kaupungin mielestä suunnitelmaluonnoksen tarkistamista: Kaupunkirata Länsirata Maankäytön ensisijaisten vyöhykkeiden tarkistaminen Metron kääntöraide vain kapasiteetin tarkastelun yhteydessä Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun porttimalli
Espoon tärkeimmät näkökulmat sekä asiakohdat, jotka edellyttävät Espoon kaupungin mielestä suunnitelmaluonnoksen tarkistamista Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen on Espoon maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta hyvin tärkeä hanke, joka tulisi toteuttaa ensitilassa. Ratasuunnitelma on valmis, ja valmius toteutukseen heti. Espoo edellyttää, että Espoo-Salo -oikorata /Länsirata nostetaan jakson 2030 hankkeisiin Raskaan raideliikenteen listalle kirjauksella: Valmius aloittaa Länsiradan rakentaminen. Väylävirasto edistää (Espoo Salo- oikorata / Länsirata) yleissuunnittelua ja valmius sen toteutukseen siten on jo ennen vuotta 2030. Suunnitelmaluonnoksen vyöhykkeet eivät vastaa Espoon näkemystä. Kalajärvi-Viiskorpi-Leppävaaran vyöhyke tulee liittää Maankäytön ensisijaisiin vyöhykkeisiin ja Länsiradan uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyvä ensisijainen vyöhyke tulee tarkistaa koskemaan vain Histan ja Myntinmäen asemaympäristöä. Espoon mielestä MAL liikenneinvestointeihin tulee sisällyttää metron kapasiteetin kasvattaminen, joka pitää sisällään myös mahdollisen kääntöraideinvestoinnin länsimetron alueella. Kääntöraiteen toteuttaminen nyt Matinkylään ei ole mahdollista, koska se haittaa Länsimetron käynnissä olevaa rakentamista.. Espoo ei hyväksy alueensa houkuttelevuutta heikentävää ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Erityisesti porttimallilla toteutetut vyöhykerajat ovat ongelmallisia ja hinnoittelujärjestelmää tulee selvittää lisää ennen siitä päättämistä.
MAL 2019-suunnitelmaluonnoksen väestöarvio perustuu väestö- ja työpaikkaprojektioihin, joissa (yhtä vaihtoehtoa lukuun ottamatta) Espoon väestö jää selvästi alle 400 000 asukkaaseen vuonna 2050. Uudenmaan liiton väestöprojektiot: Ve0 405 030 Ve1 374 820 Ve2 387 280 Ve3 337 430 Ve4 312 510 Espoon pitkien väestöprojektien päivityksen (2019) mukaan nopean kasvun vaihtoehto merkitsee 430 000 asukasta vuonna 2050. Espoon väestönkasvu 1950-2018
Väestönkasvu ja lähtökohdat 1.1 Suunnitelma ei täysin tue vähäpäästöisen, houkuttelevan, elinvoimaisen ja hyvinvoivan seudun aikaansaamista. Suurimmat haasteet tavoitteen toteuttamiseksi Espoossa liittyvät väestönkasvun huomioimiseen ja ensisijaisiin kehittämisvyöhykkeisiin. 1.2 Suunnitelmaluonnos ei ota riittävästi huomioon Espoon voimakasta väestönkasvua ja sen edellyttämää kehittämisvyöhykettä. 1.3 Suunnitelmaluonnos ei tue riittävää seudullisesti toimivaa kokonaisuutta, sillä MAL 2019-suunnitelmaluonnoksessa on puutteita seudullisen joukkoliikenneverkon tunnistamisessa. 1.4 Yhteistyöhön, liittyen tietoaineistojen läpinäkyvyyteen ja muokkaamiseen, on sisältynyt puutteita. Vuorovaikutus on toteutunut määrällisesti, mutta ristiriitatilanteissa asioiden käsittely ja prosessin aikana tuotetut tarkastelut eivät kaikilta osin vastaa Espoon kaupungin näkemystä aidosta ja laadukkaasta vuorovaikutusprosessista.
Maankäyttö Ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet Ensisijaista kehittämisvyöhykettä tulee laajentaa Espoossa. Kalajärvi-Viiskorpi joukkoliikennevyöhykkeen tulee olla ensisijainen kehittämisvyöhyke. Runkobussien tulee näkyä osana ensisijaisen vyöhykkeen määrittelyä. Vain Histan ja Myntinmäen asemanseudut voivat kuulua uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyviin ensisijaisiin vyöhykkeisiin. Länsiradan vyöhykettä tulee voida kehittää bussiyhteyden varassa ennen rataa.
Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma MASU 2050 maankäyttövyöhykkeet (2014) MAL 2019 -suunnitelmaluonnokseen on päivitetty vuoden 2014 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050 (MASU2050) - Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet - Seudun ensisijaisesti kehitettävien vyöhykkeiden täydentymisalueet - Mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen sekä - Kuntien muut kehittämisalueet. Päivitetyt vyöhykkeet ovat Espoon osalta kaventuneet ja kuntien muut kehittämisalueet ovat poistuneet vastoin Espoon kaupungin tahtotilaa ja näkemystä.
Maankäyttö 2.1 Väylävirasto edistää (Espoo Salo- oikorata / Länsirata) yleissuunnittelua ja valmius toteutukseen siten olisi jo ennen vuotta 2030. Espoo katsoo, että ensisijaisten vyöhykkeiden ratkaisu tällä suunnalla ei tue riittävästi kaupungin tavoitteita. Vaiheittainen toteutuminen on mahdollistettava sekä varautuminen ratakäytävän edellyttämään maankäyttöön 2.2 Länsiradan uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyvä ensisijainen vyöhyke tulee tarkistaa koskemaan vain Histan ja Myntinmäen asemaympäristöä. 2.3 Pikaraitiotie Kalajärvi-Viiskorpi-Leppävaara ei ole kynnysinvestointi ja Kalajärvi- Viiskorpi-Leppävaaran vyöhyke tulee liittää Maankäytön ensisijaisiin vyöhykkeisiin. Kalajärvi on yksi Espoon keskuksista ja tulisi jo siksi olla ensisijaista vyöhykettä. Edelleen Kalajärvi-Viiskorpi-Leppävaara vyöhyke täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja tällä vyöhykkeellä sijaitsee nykyisen rakenteen lisäksi merkittävä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttöpotentiaali.
Asuntotuotanto ja sen kohdentuminen MAL 2019 suunnitelmassa Espoon asuntotuotantotavoite on 3 300 asuntoa vuodessa. Espoon asuntotuotannosta (2030 mennessä) arviolta 85 % kohdistuu ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille. Espoon ensisijaisiin kehittämisvyöhykkeisiin kuuluu raskaaseen raideliikenteeseen tukeutuva osa Espoosta (Länsimetro, Rantarata ja Raide-Jokeri).
Asuminen 3.1 Asuntotuotannon määrän ohella on tärkeää kiinnittää huomiota myös asuntotuotannon laatuun ja kokojakaumaan. 3.2 Omakustanteisen asuntuotuotannon osuus pk- seudulla on 30 % ja KUUMA kunnissa 20 % tuotannosta. Espoon kaupunki pitäisi hyvänä, jos osuudet olisivat pk-seudulla ja KUUMA - kunnissa yhtä suuret. Omakustanteisen asuntotuotannon käsite tulee määritellä tarkemmin. 3.3 Espoo kaupunki pitää tärkeänä, että opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamiseen tarkoitettu 10 % investointiavustus säilyy ja vuosittainen käytettävissä oleva lainavaltuus opiskelija- ja nuorisoasuntokohteiden rakentamiseen on riittävä. 3.4 MAL 2019 -suunnitelmassa ehdotetaan alueiden eriytymiskehitystä hillittävän vahvistamalla olemassa olevia alueita ja niiden elinympäristön laatua. Espoon kaupunki kannattaa suunnitelmassa mainitun myönteisen erityiskohtelun ohjelman käynnistämistä. 3.5 Espoon kaupunki kannattaa MAL 2019 -suunnitelmassa mainittuja keinoja vaikuttaa energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen mm. hyödyntämällä älykkäitä energiaratkaisuja sekä edistämällä rakennus- ja purkujätteen uusiokäyttöä.
Suunnitelmaluonnos 2030 Espoota koskevat hankkeet Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma Länsimetro Matinkylä-Kivenlahti Raide-Jokeri Espoon kaupunkirata (Leppävaara- Espoo) Pikaraitiotie Matinkylä-Suurpelto-Kera- Leppävaara Metron kääntöraide Matinkylässä ja metron automatisointi Kehä I Maarinsolmu (ja Hagalundin tunneli) Puuttuu kirjaus Valmius aloittaa Länsiradan rakentaminen Tiemaksujärjestelmiin linkittyvät investoinnit Espoon alueelle?
Liikenne 4.1 Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen on Espoon maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta hyvin tärkeä hanke, joka tulisi toteuttaa ensitilassa. Ratasuunnitelma on valmis, ja valmius toteutukseen heti. 4.2 Espoo edellyttää, että Espoo-Salo -oikorata /Länsirata nostetaan jakson 2030 hankkeisiin Raskaan raideliikenteen listalle kirjauksella: Valmius aloittaa Länsiradan rakentaminen. Väylävirasto edistää (Espoo Salo- oikorata / Länsirata) yleissuunnittelua ja valmius sen toteutukseen siten on jo ennen vuotta 2030. 4.3 Espoon mielestä MAL liikenneinvestointeihin tulee sisällyttää metron kapasiteetin kasvattaminen, joka pitää sisällään myös mahdollisen kääntöraideinvestoinnin länsimetron alueella. Kääntöraiteen toteuttaminen nyt Matinkylään ei ole mahdollista, koska se haittaa Länsimetron käynnissä olevaa rakentamista. 4.4 Espoo ei hyväksy alueensa houkuttelevuutta heikentävää ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Erityisesti porttimallilla toteutetut vyöhykerajat ovat ongelmallisia ja hinnoittelua tulee selvittää lisää. 4.5 Espoo ei hyväksy Kehä II:n jatkeen varauksen poistamista ilman korvaavaa suunnitelmaa, jottei tulevaa korvaavaa ratkaisua tehdä toteuttamiskelvottomaksi. 4.6 Vuoden 2050 visio liikennehankkeista tarvitaan, jotta Helsingin seudun kunnat voivat laatia liikenne-ennusteita. Myöskään Helsingin yleiskaavan mukaisten bulevardien vaikutusta seudullisen liikennejärjestelmän toimivuuteen ei ole seudullisesti selvitetty riittävästi. 4.7 Runkobussien tulee näkyä osana maankäytön ensisijaisen vyöhykkeen määrittelyä.
Vaikutusten arviointi 5.1 Espoo esittää kannanottonaan, että vaikutusten arviointiselostuksessa on jätetty kuvaamatta miten eri suunnitelmaversioiden vaikutusarviot ovat vaikuttaneet seuraaviin suunnitelmaversioihin. Myöskään vaikutusten arvioinnissa tunnistettujen arviointitulosten huomioitta jättämistä ei ole perusteltu.