MAL KUUMA- johtokunta

Transkriptio

1 MAL 2019 KUUMA- johtokunta

2 Prosessi ja MAL 2019 suunnitelman hyväksymistilanne

3 MAL 2019 on rakentunut vaiheittain

4 MAL suunnitelman päätöksentekoprosessi Maankäyttö Asuminen Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen KUUMA-johtokunta Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Liikenne HSL:n hallitus (9 jäsenkuntaa) KUUMA-johtokunta Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Vihti

5 HSL: hallitus muutokset ja lisäykset Hyväksymiskäsittelyn yhteydessä HSL:n hallitus teki yksimielisesti suunnitelmaan seuraavat muutokset: Muutosehdotus 1): Käsittelyn aikana puheenjohtaja Risto Rautava ehdotti Antti Aarnion kannattamana, että esittelijän pohjaehdotuksen a)-kohtaan lisätään lause: "Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen" ja että vastaava muutos tehdään asiakohdan esittelytekstiin sekä raporttiin (s. 57).

6 HSL: hallitus muutokset ja lisäykset Muutosehdotus 2): Lisäksi puheenjohtaja Rautava ehdotti Aarnion kannattamana, että raportin sivulla 53 olevaan liikenneinvestointiohjelmaan sisältyvä Pasila-Riihimäki 2. vaihe siirretään kuvassa 22 vuosille ja että kuvan 22 kuvatekstin kaksi viimeistä lausetta kuuluvat seuraavasti: "Ohjelmassa nimettyjen maankäytön edellyttämien tiehankkeiden lisäksi voidaan muulla rahoituksella toteuttaa esimerkiksi Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä ja Myllypuron eritasoliittymä Kehä I:llä sekä Kehä I:n ja Itäväylän liittymä. Myös Kerava-Nikkilä radan ratasuunnittelu voidaan toteuttaa muulla rahoituksella."

7 HSL: hallitus muutokset ja lisäykset Muutosehdotus 3): Varapuheenjohtaja Sirpa Hertell ehdotti Mika Heleniuksen kannattamana, että raportin sivulle 39, kappaleen "Joukkoliikenteen vaihtojen ja solmupaikkojen parantaminen" kolmatta lausetta täydennetään kuulumaan seuraavasti: "Vaihtojen määrä ja vaihdollisten matkojen osuus kasvavat, joten vaihdon aiheuttamaa koettua haittaa pitää lieventää matkaketjujen sujuvuuden ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi" (täydennys kursiivilla). Muutosehdotus 4): Jäsen Helenius ehdotti varapuheenjohtaja Hertellin kannattamana, että Hertellin muutosehdotuksen 3 mukaisen lauseen jälkeen sivulle 39 lisätään lause: "Runkolinjojen tavoitteena on kokonaisuudessaan nostaa asiakaslähtöisen joukkoliikenteen palvelutasoa".

8 HSL: hallitus muutokset ja lisäykset Rauenneet muutosesitykset ja eriävät mielipiteet: Tämän lisäksi keskustelun aikana jäsen Pekka M. Sinisalon tekemä ehdotus siitä, että tieliikenteen hinnoittelusuunnitelmia ei jatketa, eikä tiemaksujärjestelmän valmistelemista viedä eteenpäin, raukesi kannattamattomana. Sinisalo jätti päätökseen tältä osin eriävän mielipiteensä. Samoin keskustelun aikana varapuheenjohtaja Sirpa Hertellin päätökseen tekemä lisäysehdotus "Ratkaisua Espooseen tarvittavan kääntöraiteen sijainnista ei ole vielä tehty", raukesi kannattamattomana. Hertell jätti päätökseen tältä osin eriävän mielipiteensä.

9 HSYK:n hyväksymiskäsittely HSYK päätti puheenjohtajan ehdotuksesta, että MAL suunnitelmaraportin sivun 23 kuvaa 12 ( MAL 2019 kartta) tarkistetaan seuraavasti: Espoon ensisijaista vyöhykettä tarkistetaan Kalajärvi-Viiskorpi alueella siten, että uuteen joukkoliikenneinvestointeihin kytkeytyvä ensisijainen vyöhyke muutetaan ensisijaiseksi vyöhykkeeksi ja aluerajausta pienennetään kokouksessa pöydälle jaetun karttaliitteen mukaisesti. Lisäksi tarkistetaan suunnitelmaraportin kuvaa 13 (Maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet, asuntotuotantoennuste sekä vuoteen 2030 mennessä aloitettavat liikenneinvestoinnit) ensisijaisten vyöhykkeiden osalta.

10 MAL2019 tavoitteet

11 MAL visio Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena. Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toiminnoiltaan monipuolinen ja ekotehokas Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto ja luonnonläheinen ympäristö

12 MAL tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti Houkutteleva Kansainvälinen seutu houkuttelee yrityksiä ja asukkaita Elinvoimainen Taloudellinen tehokkuus takaa seudun kehittämisen ja toimivuuden Hyvinvoiva Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen

13 MAL päämittarit tavoitetasoineen Luonnos Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä [CO 2 ] Työvoiman saavutettavuus paranee vähintään 10 % nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä Alueiden väliset erot pienenevät nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä, eikä sosiaalinen eriytyminen kasva nykytilanteesta vuoteen 2030 Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus: järjestelmätasolla tehtävän kehittämisen hyötykustannus suhde on yli 1 Asuntotuotannosta vähintään 90% kohdistuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus seudun kulkutapajakaumasta on vähintään 70%. Väestöstä vähintään 85% sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille Määräävä tavoitetaso

14 Toimenpiteet

15 MAL 2019 Kärkikeinot: Tavoitteet saavutetaan tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella Seudun kasvu ohjataan nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille Uusia asuntoja rakennetaan riittävästi ja elinympäristön laadusta huolehditaan Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen vahvat panostukset, tieliikenne tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti Päästöjä vähennetään ajoneuvokantaa uudistaen sekä liikennesuoritetta pienentävin tiemaksuin Vähintään 90 % asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille asuntoa vuodessa Investoinnit : joukkoliikenne 3,3Mrd pyöräliikenne 0,3Mrd tieliikenne 0,3Mrd Suunnitelma vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 %

16 Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan rakentamisen ja elinympäristön laadusta Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön

17 Maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet on määritelty Kuntien aineistojen pohjalta Yhteismitallisesti samoilla kriteereillä: mm. saavutettavuus ja riittävää intensiteetti. Kahteen tasoon: nykyiseen infraan tukeutuvat ja joukkoliikenneinvestointeja edellyttävät.

18

19 Joukkoliikennevyöhykkeellä laatu tarkoittaa myös käveltävyyttä, koska jokainen matkustaja liikkuu osan matkastaan jalan. Helsingin seutu tiivistyy Uusi asuntotuotanto, uudet työpaikkaintensiiviset toimitilat ja palvelut vahvistavat edelleen seudun keskuksia ja joukkoliikennevyöhykettä. Jotta tiivistyminen tukee seudun elinvoimaa, houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia, tulee kaupunkiseudusta rakentaa toiminnoiltaan sekoittunutta laadukasta elinympäristöä.

20 Suunnitelman investointihankkeet: F) Espoon kaupunkirata (Leppävaara-Kauklahti) G) Lähijunaliikenteen varikko pääradalle H) Lähijunaliikenteen varikko rantaradalle I) Pisararata J) Pasila-Riihimäki 2. vaihe K) Kerava-Nikkilä radan avaaminen henkilöliikenteelle L) Rautatieliikenteen jatkuva kulunvalvonta ERTMS taso 2 M) Metron kääntöraide Matinkylässä N) Metron automatisointi O) Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan P) Pikaraitiotie Mellunmäki-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema Q) Viikin-Malmin pikaraitiotie R) Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle S) Pikaraitiotie Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara T) Kuninkaantammen liittymä ja Vt3:n parantaminen U) Malmin uuden maankäytön yhteydet ja Vt4:n parantaminen V) Kehä I Maarinsolmu (ja Hagalundin tunneli) W) Helsingin rautatieaseman alittava pyöräliikenteen tunneli X) Itäbaana välillä Teollisuuskatu-Kalasatama Y) Järvenpää-Tuusula-Kerava radanvarren pyörätieyhteys Z) Kehä III välillä Askisto-Pakkala Å) Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet (Järvenpää-Kt 45) Ä) Vt4 Lahdenväylä (lisäkaistat Kehä III-Koivukylänväylä) Ö) Vt4 Lahdenväylä (lisäkaistat Koivukylänväylä-Kulomäentie) 20 Ensisijaiset vyöhykkeet, asuntotuotannon sijoittuminen ja liikenneinvestoinnit Edellytyksenä kasvulle ovat oikea-aikaiset liikenneinvestoinnit. Niillä generoidaan uutta maankäyttöä, ohjataan täydennysrakentamista ja varmistetaan kasautumisetujen saavuttaminen.

21 Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Edistetään asuntotuotannon monipuolisuutta Vahvistetaan elinympäristöjen laatua Huolehditaan asuntokannan laadusta Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta

22 Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Vuosittain uutta asuntoa, joista valtion tukemaa asuntorakentamista - PKS 30 % - KUUMA 20 %

23 Asuntorakentamisen mahdollistava ennuste Ennusteessa on esitetty kuntakohtainen asuntotuotantotavoite lähivuosille ja suunnittelukaudelle. Seudulle yhteensä uutta asuntoa Valmistunut Ennuste Tavoite KA( ) KA( ) Yht Espoo Espoo Helsinki Helsinki Kauniainen Kauniainen Vantaa Vantaa Pk-seutu Pk-seutu Hyvinkää Hyvinkää Järvenpää Järvenpää Kerava Kerava Kirkkonummi Kirkkonummi Mäntsälä Mäntsälä Nurmijärvi Nurmijärvi Pornainen Pornainen Sipoo Sipoo Tuusula Tuusula Vihti Vihti Kuuma-kunnat Kuuma-kunnat Helsingin seutu Helsingin seutu

24 Asuntotuotantotavoite ja asemakaavatarve

25 Asuntotuotantotavoite ja kohtuuhintaisen asumisen osuus

26 Edistetään asuntotuotannon monipuolisuuttaa ja vahvistetaan elinympäristön laatua Monipuolinen asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauma ja asuntojen huoneistotyyppijakauma (asumisen laatu!) Uudenlaiset kysyntää vastaavat asumisen konseptit (esim. pientalotuotannon uudenlaiset konseptit, yhteisölliset kerrostaloasumisen konseptit jne.)

27 Vahvistetaan elinympäristön laatua Keskeistä segregaation ehkäisy ja tunnistettujen, seudun heikompien alueiden vahvistaminen MAL-keinoja: Hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tasapainottaminen Täydennysrakentaminen ja purkava lisärakentaminen Liikenneyhteyksien parantaminen Palvelutasosta ja lähiympäristön laadusta sekä viihtyisyydestä huolehtiminen Osallisuuden vahvistaminen Laaditaan konkreettinen myönteisen erityiskohtelun ohjelma yhdessä sovittaville alueille Valtion kehittämisavustus ohjelma-alueille

28 Huolehditaan asuntokannan laadusta Tavoitteena olemassa olevan asuntokannan vetovoimaisuuden ylläpitäminen Kunnat huolehtivat oman asuntokantansa pitkäjänteisestä kiinteistönpidosta Valtio tukee mm. avustuksin peruskorjauksia, hissien rakentamista ja energiasaneerauksia

29 Olemassa olevan kannan energiatehokkuutta parannetaan mm. valtion avustuksin Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta Uudistuotannon energiatehokkuus varmistetaan lainsäädännöllä Kunnat yhdessä valtion kanssa tukevat lakia kunnianhimoisempia innovatiivisia kokeiluja (esim. puun käyttöä rakentamisessa)

30 Tehot irti nykysysteemistä Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla Datan avulla optimoidaan liikennejärjestelmää Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää liikkumista Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä Varaudutaan valtakunnallisesti tärkeisiin ratayhteyksiin

31 Liikenneinvestointiohjelma 340 M /v * Mikäli joku hanke ei etene suunnitellusti, se ei saa olla esteenä järjestyksessä seuraavien hankkeiden toteutukselle * Ohjelmassa nimettyjen maankäytön edellyttämien tiehankkeiden lisäksi voidaan muulla rahoituksella toteuttaa esimerkiksi Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä ja Myllypuron eritasoliittymä Kehä I:llä sekä Kehä I:n ja Itäväylän liittymä.

32 Merkittävät suunnittelukohteet * * Myös Kerava-Nikkilä radan ratasuunnittelu voidaan toteuttaa muulla rahoituksella

33 Koonti KUHA ohjelmoinnin hankkeiden vaikutuksista Liittymät, rampit ja liikennevalot Uudet liityntäpysäköintipaikat Yhteensä 1760 uutta pyöräliityntäpysäköintipaikkaa uutta tai parannettua liittymää PKS-alueella 13 uutta tai parannettua liittymää KUUMA-kunnissa Meluntorjunnasta hyötyvien asukkaiden määrä 4983 Yhteensä 862 uutta autoliityntäpysäköintipaikkaa 862 = 100 pyöräpaikkaa KUUMA-kunnassa 240 pyöräpaikkaa PKS-alueella 1520 pyöräpaikkaa KUUMA-kunnissa 862 autopaikkaa KUUMA-kunnissa = 100 autopaikkaa KUUMA-kunnassa = 100 pyöräpaikkaa PKS-alueella 3 raskaan liikenteen taukopaikkaa, Yhteensä noin 400 pysäköintipaikkaa rekoille 33 = 10 km jalankulku- ja pyörätietä KUUMAkunnassa = 10 km jalankulku- ja pyörätietä PKS-alueella 42,6 km 10,7 km Uudet jalankulku- ja pyörätiet Yhteensä 53,3 km uusia jalankulku- ja pyöräteitä 10,7 km jalankulku- ja pyöräteitä PKS-alueella 42,6 km jalankulku- ja pyöräteitä KUUMA-kunnissa KUHA-ohjelmointi = 100 meluntorjunnasta hyötyvää asukasta KUUMA-seudulla Yhteensä 5661 meluntorjunnasta hyötyvää asukasta (=melutaso pienentyy asuinrakennuksen kohdalla vähintään 3 db) 4983 meluntorjunnasta hyötyvää asukasta PKS-alueella 678 meluntorjunnasta hyötyvää asukasta KUUMA-seudulla = 100 meluntorjunnasta hyötyvää asukasta PKS-alueella

34 Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-, rahoitus- ja sujuvuustoimenpide Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta

35 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali vuonna 2030 (1000t) Tapahtunut kehitys 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu % Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali -33% 27 Raskaan liikenteen teknologian investointituki 23 Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 toimenpiteet 2030 Suunnitelman toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä 17 prosenttiyksikköä eli noin t Tavoite -50% Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen

36 Seudulle luodaan valmius ottaa käyttöön tieliikenteen hinnoittelu liikenteen päästöjen ja tieverkon ruuhkautumisen vähentämiseksi (Valtio): Tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö sekä sen ohella mahdollisesti tarvittava muu auton omistamista ja käyttöä koskeva valtakunnallinen verotuksen uudistaminen (Valtio): Lisärahoitusta kestävän liikkumisen ja kuljetusten kehittämiseen seuduille, jotka ottavat tiemaksut käyttöönsä. Erityisesti tulee selvittää ja ratkaista: Tiemaksujen määräytymisen perusteet (vero vai maksu) Tiemaksujen hallinnointiin liittyvät kysymykset (Seutu ja valtio): Suunnittelevat ja arvioivat iteroiden seudulle toteuttamiskelpoista tiemaksujärjestelmää. Käyttöönotosta päätetään erikseen ottaen huomioon auton käytön ja omistamisen verotuksen tilanne. Tuotot kohdistetaan seudun liikennejärjestelmän ja sen palvelutason kehittämiseen. Tiemaksut eivät vähennä valtion seudulle osoittamaa liikenteen rahoitusta eivätkä estä sen kasvattamista. Mikäli edellytykset tiemaksujen käyttöön ottamiselle ovat olemassa, voidaan niitä kokeilla aluksi rajoitetusti ja päättää jatkosta kokeilusta saatujen kokemusten jälkeen. Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen.

37 Tiemaksujen suunnittelun lähtökohtia Tiemaksujen suunnittelun ja arvioinnin lähtökohtia: Tiemaksujen teknis-toiminnallinen ratkaisu on liikenteen päästövähennystavoitteen kannalta riittävän tehokas ja ruuhkautumista vähentävä Seudun eri osien erilaiset olosuhteet otetaan huomioon tiemaksujen alueellisessa kohdentumisessa Tiemaksut eivät muodostu tien käyttäjille kohtuuttomiksi Tuottoja kohdistetaan hinnoittelun aiheuttamien haittojen kompensointiin ja joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan jo hinnoittelun käyttöön ottamisen yhteydessä, jotta se yhä useammin on todellinen vaihtoehto henkilöauton käyttämiselle. Tiemaksujen hyötyjä ja haittoja eri alueille ja tienkäyttäjäryhmille arvioidaan kattavasti eri näkökulmista ja vaikutusten arviointi on kiinteä osa tiemaksujärjestelmän suunnittelua

38 Vaikutusten arviointi

39 MAL arviointikehikko Vähäpäästöinen Houkutteleva Hyvinvoiva Elinvoimainen Kasvihuonekaasupäästöt Kilpailukyky ja puitteet elinkeinoelämälle Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Segregaatio Liikkumistarve ja kestävät liikkumismuodot Energiankulutus Resurssitehokkuus Yhdyskuntarakenne Asuntomarkkinoiden toimivuus Työmarkkinoiden toimivuus Kasautuminen Seudun sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus Julkistaloudelliset vaikutukset Kasautuminen Työmarkkinoiden toimivuus Liikenteen ja maankäytön välinen yhteys Asuntojen määrä, monipuolisuus ja sijainti Palvelutarjonta Liikkumismahdollisuudet Liikkumiskustannukset Resurssien käyttö Luonnon monimuotoisuus Maisema ja rakennettuympäristö Muut vetovoimatekijät, kuten terveys ja turvallisuus Arjen sujuvuus Asuntotarjonta Laajemmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Terveys ja turvallisuus Liikenteen lähipäästöille altistuminen Liikenneturvallisuus Vesistöt Palvelutarjonta Elinympäristö ja viihtyisyys Sopeutuminen Liikkumismahdollisuudet Terveyshyödyt ja hyvinvointi Lähisaavutettavuus Liikenteen ja liikkumisen sujuvuus Arvioinnin osa-alueet Kokoavat teemat arvioinnille

40 MAL päämittarit tavoitetasoineen Luonnos Työvoiman saavutettavuus Alueiden väliset erot pienenevät ja sosiaalinen eriytyminen ei kasva Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Asuntotuotannon kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Kestävien kulkutapojen osuus Väestön sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeille Tavoite -50% MAL % (Ve 0-33%) Tavoite +10% MAL % Toimenpiteillä edistetään myönteistä kehitystä Tavoite 1,0 MAL2019 1,5 Tavoite 90% MAL % Tavoite 70% MAL % (Ve 0 59 %) Tavoite 85 % MAL %

41